Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

Samankaltaiset tiedostot
Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (9) Ympäristölautakunta Ystp/

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Espoon ympäristöyhdistys Sini Miettinen

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (12) Kaupunginvaltuusto Kj/

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Monimuotoisuuden suojelu

Ojitettujen soiden ennallistaminen

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Ympäristölautakunta Ypst/

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

Liite 4. Luonnonsuojelu

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

Mielakan metsäilta

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Puistot eivät korvaa luonnontilaisia alueita

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

Metsäohjelman luonnos

Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

luonnonhoidon linjaus

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Monimuotoinen metsäluonto

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Helsingin luonnon monimuotoisuudesta. Kaupunkiekologi Kaarina Heikkonen Kaupunkiympäristön toimiala Ympäristönsuojeluyksikkö

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

Kuva 19 Kilon koulun lähimetsän kenttä- ja pohjakerros kuviolla 120 on paikoin melko kulunut runsaan käytön seurauksena

Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2011:14

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila

Ekosysteemipalvelut kaupunkiviheralueiden suunnittelussa Varpu Mikola, maisema-arkkitehti MARK

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kunnassa

Maastopyöräpolku Helsingin Keskuspuistoon

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Laidunnus ja maisema seminaari Tiina Seppänen. Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa?

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Avoimet viheralueet Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSO-ohjelma

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Ympäristöoikeudenmukaisuus ja kaupunkiluonto - lähiluonnon terveys ja hyvinvointivaikutukset

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Transkriptio:

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) 2008 2017 tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa LUMO seminaari 3.6.2014 Helsingin ympäristökeskus Tiina Saukkonen, luonnonhoidon suunnitteluvastaava metsänhoitaja Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) 2008 2017 tavoitteet (khs 8.2.2010) 1. Ekologinen verkosto ja siihen sisältyvät arvokkaan luonnon ydinalueet turvataan sekä Helsingissä että koko pääkaupunkiseudulla. 2. Helsingin vakiintuneen eliölajiston säilyminen turvataan. 3. Metsien ja soiden luontaiset piirteet sekä luonnon monimuotoisuutta ylläpitävät kasvuun ja eloperäisen aineksen hajotustoimintaan liittyvät prosessit turvataan. 4. Kulttuuriympäristöjen monimuotoisuus turvataan. 5. Vesialueiden hyvä luonnontila turvataan. 6. Edistetään ympäristövastuullisuutta.

Yleisten töiden lautakunta hyväksyi 18.10.2011 Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjauksen noudatettavaksi aluesuunnitelmien laadinnassa ja muussa toiminnassa. http://www.hel.fi/static/hkr/jul kaisut/2011/luonnonhoito_we b.pdf

Luonnonhoidon linjausten tavoitteet (khs 8.2.2010) 1. Asuinympäristöt ovat viihtyisiä, kestäviä ja turvallisia ja ne lisäävät asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia 2. Ulkoiluympäristö on toimiva ja elämyksellinen 3. Luonnonympäristön maisemakuva on korkealaatuinen ja omaleimainen 4. Luonnon monimuotoisuus on otettu huomioon ja luonnonsuojelualueiden arvot säilytetty 5. Metsäiset viheralueet ovat elinvoimaisia ja kestäviä sekä niiden olemassaolo turvataan myös tulevaisuudessa 6. Niityt, pellot, pienvedet, rannat ja saaristo ovat monimuotoisia 7. Liikenneväylien ympäristöä hoidetaan huomioiden sekä suoja- että maisemavaatimukset

Helsingin viheralueet vuonna 2014 niityt ja peltoalueet rakennettuja puistoja kaupunkimetsiä niittyjä peltoja ls-alueita 1 150 ha 4 800 ha 420 ha 420 ha 461 ha

Luonnonhoidon linjaus ohjaa rakennusviraston vastuulla olevien luonnonmukaisten viheralueiden hoitoa toteuttaa viheralueiden hoitoa vahvistettujen asema-, yleis- ja osayleiskaavojen mukaisesti on voimassa toistaiseksi on laadittu Ympäristökeskuksen LUMO -ohjelman kanssa yhteistyössä ja on sopusoinnussa sen kanssa ei aseta Helsingin metsä- ja pelto-omaisuudelle taloudellisia tuottotavoitteita

Luonnonhoidon linjaus on moniarvoinen ensisijaisina aineettomat virkistykseen, luontoon ja maisemaan kohdistuvat arvot jatkaa vuorovaikutteisen suunnittelun ja asukasyhteistyön linjaa käyttää valtakunnallista viheralueiden hoitoluokitusta ylläpitää metsien elinvoimaisuutta ja kykyä sitoa hiilidioksidia sekä kestävyyttä ilmaston lämpenemisestä aiheutuvia muutoksia vastaan

Luonnon monimuotoisuus Luonnon arvo- ja monimuotoisuuskohteet turvataan ottamalla ne huomioon luonnonhoidossa suunnitelmallisesti. Metsä- ja niittylajistoa monipuolistetaan hoidon keinoin. Luonnonsuojelualueita hoidetaan. Lahopuuta jätetään hoidettaviin metsiin.

Metsien hoidossa käytetään luonnonmukaisia ja ympäristöystävällisiä tekniikoita. Luontaista uudistamista suositaan. Metsien hoidossa tavoitellaan puuston eri-ikäisrakennetta. Lintujen pesimäaikana 1.4. 31.7. ei tehdä uudistusta ja harvennusta. Hoitotöiden toteutus jälkitöineen tehdään nopeasti. Ulkoilijoiden ja asukkaiden turvallisuudesta huolehditaan.

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) 2008 2017 tavoitteet (khs 8.2.2010) 1. Ekologinen verkosto ja siihen sisältyvät arvokkaan luonnon ydinalueet turvataan sekä Helsingissä että koko pääkaupunkiseudulla. 2. Helsingin vakiintuneen eliölajiston säilyminen turvataan. 3. Metsien ja soiden luontaiset piirteet sekä luonnon monimuotoisuutta ylläpitävät kasvuun ja eloperäisen aineksen hajotustoimintaan liittyvät prosessit turvataan. 4. Kulttuuriympäristöjen monimuotoisuus turvataan. 5. Vesialueiden hyvä luonnontila turvataan. 6. Edistetään ympäristövastuullisuutta.

1. Ekologinen verkosto ja siihen sisältyvät arvokkaan luonnon ydinalueet turvataan sekä Helsingissä että koko pääkaupunkiseudulla. Helsingin arvokkaat ydinalueet (mm. Haltiala) on tunnistettu ja niiden luontoarvot turvataan luonnonhoidossa. Helsingin ekologinen verkosto ja sen luonnonarvot turvataan luonnonhoidossa linjausten mukaisesti. Nuuksion ulkoilualueiden pinta-alasta on puolet (50%) jätetty luonnontilaan. Helsingin ulkoilualueet ja Nuuksion kansallispuisto yhdessä muodostavat arvokkaan ja laajan luonnon ydinalueen koko Uudenmaan mittakaavassa. Nuuksiota ja muita muissa kunnissa olevia Helsingin omistamia ulkoilualueita hoidetaan luonnonhoidon linjausten mukaisesti.

2. Helsingin vakiintuneen eliölajiston säilyminen turvataan. Kaupunkiluonnon monimuotoisuutta edistetään siten, että metsien ja puuston käsittelyssä turvataan luontotyyppien ja eliölajiston säilyminen luonnonhoidon linjausten mukaisesti., Rakennusviraston sitova toiminnallinen tavoite Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksessa 2014 2016. Vakiintuneen, harvinaistuneen ja uhanalaisen eliölajiston esiintymistiedot saadaan ympäristökeskuksen ylläpitämästä luontotietojärjestelmästä (LTJ). Lajiston erityisvaatimukset otetaan huomioon luonnonhoidossa. Eliölajistoa ja niiden biotooppeja koskevaa paikkatietoa tarkistetaan ja täydennetään tarvittaessa aluesuunnittelun yhteydessä yhdessä ympäristökeskuksen asiantuntijoiden kanssa.

3. Metsien ja soiden luontaiset piirteet sekä luonnon monimuotoisuutta ylläpitävät kasvuun ja eloperäisen aineksen hajotustoimintaan liittyvät prosessit turvataan. Helsingin metsien hoito on toteutettu luonnon monimuotoisuusarvot turvaten (mm. METSO kartoitukset 2011 ja 2013). Samaa, luonnon monimuotoisuusarvot turvaavaa metsien hoitolinjaa jatketaan edelleen. Monimuotoisuusarvot ohjaavat luonnonhoitoa läpäisyperiaatteella. Metsien hoitoon on laadittu LUMO ohjelman ja Luonnonhoidon linjausten mukaan päivitetyt Luonnonhoidon työohjeet vuonna 2013 yhteistyössä luonnonhoidon työryhmän kanssa. http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2013/luonnonhoidon_ohje_ 2013_web.pdf Metsäluonnon arvokkaimmat kohteet tunnistetaan aluesuunnittelussa ja ne luokitellaan arvometsiksi C5 hoitoluokkaan. Maastossa tavoitteen toteutuminen näkyy mm. lahopuumäärän lisääntymisenä hoidettavissa metsissä sekä metsien eriikäisrakenteisuutena.

4. Kulttuuriympäristöjen monimuotoisuus turvataan. Niityt ja maatalousalueet suunnitellaan monimuotoisina elinympäristöinä aluesuunnittelun yhteydessä ja niillä esiintyvät lajistolliset arvokohteet huomioidaan. Arvoniittyjä (hoitoluokka B5) hoidetaan niiden erityisvaatimusten mukaisesti. Linnoituslaitteiden yhteydessä esiintyvien kallioketojen monimuotoinen kasvillisuus turvataan estämällä rakenteiden ja niiden lähiympäristöjen liiallinen metsittyminen. Kartanoympäristöjä hoidetaan erillisen kartano-ohjelman mukaisesti arvoympäristöinä.

5. Vesialueiden hyvä luonnontila turvataan. Pienvedet kuten purot, norot ja lähteiköt tunnistetaan luonnonhoitoa suunniteltaessa. Ne ja niiden lähiympäristön kasvillisuus säästetään biotooppien luontaisena ympäristönä. Luontaisten kosteikkojen ja pienvesien tilaa ja sijaintia tarkastellaan osana aluesuunnitelmassa tehtävää hulevesitarkastelua.

6. Edistetään ympäristövastuullisuutta. Aluesuunnittelun laaja asukasvuorovaikutus tuo lähiympäristön luonto- ja ympäristöarvot esiin mikä lisää ympäristövastuullisuutta. Asukaskyselyissä kartoitetaan asukkaiden kokemia ympäristöarvoja ja koettuja häiriöitä sekä puutteita Kerro Kartalla nettikyselynä. Asukkailla on mahdollisuus antaa palautetta laadittavista aluesuunnitelmista ja niissä olevista luonnonhoidon toimenpiteistä. Omassa lähiluonnossa tapahtuvista muutoksista ollaan kiinnostuneita ja sen hoitoon halutaan osallistua.