Mikkeli Pöytäkirja 1/2017 1 (18) Aika 26.01.2017, klo 17:00-18:10 Paikka Mikkelin kaupungin virastotalo, kokoushuone 321 (3. krs) Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Ilmoitusasiat 4 Vesiliikelaitoksen johtokunnan pöytäkirjan tarkastaminen 5 Vesilaitoksen ja teknisen toimen yhteinen selvitys hulevesilainsäädännön aiheuttamista muutoksista 6 Päätös avustuksen myöntämisestä Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon koe- ja testauslaitoksen rakentamiseen 7 Ristiinan jätevesipuhdistamon tehostamisen yleissuunnitelma 8 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus
Mikkeli Pöytäkirja 1/2017 2 (18) Saapuvilla olleet jäsenet Tapani Korhonen, puheenjohtaja Helena Partanen, 1. varapuheenjohtaja Aija Himanen Ari Kuikka Jorma Hartikainen Merja Toijonen Nina Kontulainen Timo Suomela Muut saapuvilla olleet Helena K. Hänninen, taloussuunnittelija, sihteeri Reijo Turkki, vesilaitoksen johtaja Poissa Kati Kähkönen Allekirjoitukset Tapani Korhonen Puheenjohtaja Helena K. Hänninen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 27.01.2017 27.01.2017 Merja Toijonen Jorma Hartikainen Pöytäkirjan nähtävänäolo Vesiliikelaitoksen johtokunnan pöytäkirja nähtävänä Mikkelin kaupungin Asiointipisteessä; kaupungin virastotalo Maaherrankatu 9-11. 30.01.2017-30.01.2017 Taloussuunnittelija Helena Hänninen
Mikkeli Pöytäkirja 1/2017 3 (18) 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Esittelijä: Tapani Korhonen Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Hyväksyttiin.
Mikkeli Pöytäkirja 1/2017 4 (18) 2 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Esittelijä: Tapani Korhonen Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Merja Toijonen ja Jorma Hartikainen. Päätös Hyväksyttiin.
Mikkeli Pöytäkirja 1/2017 5 (18) 3 Ilmoitusasiat Valmistelija / lisätiedot: Reijo Turkki reijo.turkki@mikkeli.fi Vesiliikelaitoksen johtokunnan tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: - Kaupunginhallituksen päätös 4/16.1.2017 otto-oikeus/lautakuntien/ viranhaltijoiden päätökset:mikkelin Vesiliikelaitoksen johtokunnan kokoukset 25.11.2016 ja 20.12.2016. - Etelä-Savon Elinkeino- ja ympäristökeskus (Dnro:ESAELY/732/2015, 1073/2015, 1075/2015, 1074/2015); Mikkelin kaupungin Anttolan, Haukivuoren, Suomenniemen ja Ristiinan jätevedenpuhdistamoiden uusien käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuluohjelmien hyväksyminen. - Tapani Korhonen/Valtuustoaloite 23.1.2017; "Sinisen Biotalouden" osaamiskeskus Mikkeliin (Valtuustoaloite pöytäkirjan liitteeksi). Ehdotus Esittelijä: Tapani Korhonen Merkitään tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.
Mikkeli Pöytäkirja 1/2017 6 (18) 4 Vesiliikelaitoksen johtokunnan pöytäkirjan tarkastaminen Hallintosäännön 3 luvun 27 todetaan mm. seuraavaa: Pöytäkirjanpitäjä kirjoittaa pöytäkirjan puheenjohtajan johdolla. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan ja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Vesiliikelaitoksen johtokunnan päätöksessä 9.4.2013, 4 mainitaan: Pöytäkirja on tarkastettavissa ja allekirjoitettavissa pääsääntöisesti kokousta seuraavana päivänä klo 11.00 jälkeen Vesilaitoksen toimistossa; Mannerheimintie 1 (Matkakeskus). Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävillä kokousta seuraavana maanantaina klo 9-15 Mikkelin Vesilaitoksen toimistossa; Mannerheimintie 1 (Matkakeskus). Hallintopalvelukeskuksen toiminnan käynnistyminen muuttaa vesiliikelaitoksen johtokunnan kokouspöytäkirjan tarkastuskäytäntöä nykyisestä. Jatkossa pöytäkirja allekirjoitetaan ja pidetään nähtävillä Mikkelin kaupungin Asiointipisteessä. Ehdotus Esittelijä: Reijo Turkki, vesilaitoksen johtaja Johtokunta päättää, että Mikkelin Vesiliikelaitoksen johtokunnan kokouspöytäkirja on tarkastettavissa ja allekirjoitettavissa pääsääntöisesti kokousta seuraavana päivänä klo 12.00 jälkeen osoitteessa: Mikkelin kaupunki Asiakaspalvelu Asiointipiste Kaupungin virastotalo, Maaherrankatu 9 11, 50100 Mikkeli puh. 015 194 2100 Aukioloajat Syyskuusta toukokuuhun klo 9 16 Kesäaikaan sekä juhlapyhien aattoina klo 9 15. Päätös Hyväksyttiin.
Mikkeli Pöytäkirja 1/2017 7 (18) 5 Vesilaitoksen ja teknisen toimen yhteinen selvitys hulevesilainsäädännön aiheuttamista muutoksista MliDno-2017-194 Valmistelija / lisätiedot: Reijo Turkki reijo.turkki@mikkeli.fi Vesilaitoksen ja teknisen toimen yhteinen selvitys hulevesilainsäädännön aiheuttamista muutoksista Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) sekä vesihuoltolain (119/2001) muutokset tulivat voimaan 1.9.2014. Pääosin hulevesien hallinnasta säädetään uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa. Vesihuoltolaissa säädetään nykyisin ainoastaan huleveden viemäröinnistä silloin kun vesihuoltolaitos siitä huolehtii. Mikkelissä Vesiliikelaitos on vastannut hulevesiviemäröinnistä, joka on osa hulevesijärjestelmää. Lakimuutos siirsi hulevesien hallinnan järjestämisvastuun kunnille. Hulevesien hallinnan tärkein keino on maankäyttö ja kaavoitus, jonka avulla voidaan kehittää hulevesien suunnitelmallista hallintaa. Näistä syistä lakimuutosten yhteydessä hulevesiä koskevat pykälät sijoitettiin juuri maankäyttö- ja rakennuslakiin, johon lisättiin uusi 13 a luku hulevesille. Tavoitteena on hulevesien kokonaisvaltainen hallinta, jolloin hulevesiviemäreiden lisäksi hulevesiä viivytetään ja imeytetään niiden kerääntymispaikalla sekä johdetaan kosteikkoihin. Tämä tulee toteuttaa yhteistyössä alueen vesihuoltolaitosten, sekä muiden kuntien kanssa. Vesihuoltolakiin on hulevesisäädöksiä varten laadittu vastaavasti kokonaan uusi 3a luku, jossa säädetään huleveden viemäröinnin järjestämisestä vesihuoltolaitoksen kanssa tehtävällä sopimuksella. Hulevedet eivät enää ole pelkästään vesihuoltoa vaan rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyvän sade- tai sulamisveden hallintaa, perustusten kuivatusvedet mukaan lukien. Kunta vastaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Velvoite ei koske asemakaavoitetun alueen ulkopuoleisia alueita, mutta kunta voi halutessaan ottaa myös nämä alueet vastuulleen. Kunta voi vesihuoltolaitosta kuultuaan päättää, että vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä osana maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua hulevesien hallintaa. Hulevesien viemäröintiin sovelletaan tällöin vesihuoltolakia. Edellytyksenä päätökselle on, että laitos kykenee huolehtimaan huleveden viemäröinnistä taloudellisesti ja asianmukaisesti ja että huleveden viemäröinnistä perittävät maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi. Päätökseen on liitettävä kartta, jossa esitetään alueet, joilla on vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkosto sekä alueet, joille verkosto rakennetaan. Vesihuoltolain siirtymäsäännöksen mukaan vesihuoltolaitos huolehtii ennen 1.9.2014 hyväksytyllä toimintaalueella huleveden viemäröinnistä siihen saakka, kunnes kunta tekee päätöksen hulevesiviemäröintialueesta. Keskeisimmät lakikohdat hulevesistä:
Mikkeli Pöytäkirja 1/2017 8 (18) Lähtökohta on, että kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta (Maankäyttö- ja rakennuslain 103 e ). Kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella.(103i ) Hulevesiviemäröinnin alueella sijaitseva kiinteistö on liitettävä hulevesiverkostoon (17 b ). Hulevesien johtaminen vesihuoltolaitoksen erillis- tai sekajäteviemäriin on kielletty (17 d ). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Hulevedet on johdettava kunnan hulevesijärjestelmään, jollei niitä voida imeyttää kiinteistöllä tai jos niitä ei johdeta vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoon. Vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkosto ei ole osa kunnan hulevesijärjestelmää, johon kuuluvat kaikki muut hulevesien hallintaan tarkoitetut alueet ja rakenteet. Kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalue on se alue, jolla sijaitsevia kiinteistöjä kunnan hulevesijärjestelmä palvelee. Kunnan määräämä viranomainen voi kuitenkin hakemuksesta myöntää vapautuksen velvollisuudesta johtaa kiinteistön hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään, jos kiinteistön omistaja tai haltija huolehtii hulevesien hallinnasta asianmukaisesti muilla toimenpiteillä. Mikäli kiinteistö sijaitsee kunnan päättämällä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella, on kiinteistöllä velvollisuus liittyä hulevesiviemäriin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää vapautuksen liittämisvelvollisuudesta vesihuoltolaissa todetuilla edellytyksillä. Vapauttamisen edellytyksenä on, että - liittäminen hulevesiviemäriin muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön hulevesien hallinnasta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy, - vapauttaminen ei vaaranna vesihuoltolaitoksen huleveden viemäröinnin taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella sekä - liittämisestä vapautettavan kiinteistön hulevesi voidaan poistaa muutoin asianmukaisesti. Vapautus on vesihuoltolain perusteella vain harvoin mahdollista, koska vesihuoltolaitos voi periä huleveden viemäröinnin kustannukset ainoastaan hulevesiviemäriin liittyneiltä kiinteistöiltä. Vapautusten myöntäminen vaarantaa siten yleensä huleveden viemäröinnin taloudellisia edellytyksiä ja rajoittaa vapautuksesta päättävän viranomaisen harkintavaltaa. Hulevesien viemäröinnistä perittävät maksut Aiemmin voimassa olleen vesihuoltolain mukaan käyttömaksua tuli periä vedestä ja jätevedestä. Laki ei mahdollistanut erillisen käyttömaksun perimistä huleveden käsittelystä. Hulevesien investointi- ja ylläpitokustannukset ovat sisältyneet jätevesiviemäröinnin kustannuksiin ja jätevesitaksa on sisältänyt myös hulevedestä huolehtimisen. Hulevesiverkostoon
Mikkeli Pöytäkirja 1/2017 9 (18) liittymisestä on sen sijaan voitu periä liittymismaksua. Vesihuoltolakiin ja maankäyttö- ja rakennuslakiin 1.9.2014 tehtyjen muutosten jälkeen huleveden käsittelymaksuja ei voida enää periä osana jätevesimaksuja. Maksu voidaan kuitenkin periä maankäyttö- ja rakennuslain perusteella julkisoikeudellisena hulevesimaksuna tai vesihuoltolakiin perustuvana huleveden viemäröinnin käyttömaksuna. Käyttömaksun perintä edellyttää erillistä, kiinteistökohtaista käyttösopimusta. Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuva julkisoikeudellinen hulevesimaksu Kunta voi periä kunnan hulevesijärjestelmästä aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi vuosittaisen maksun hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta. Maksuilla voidaan kattaa kunnan hulevesijärjestelmän rakentamiskustannuksia sekä käyttö- ja ylläpitokustannuksia. Kunnan perimän maksun perusteena on kunnan hulevesien hallinnan ratkaisut ja kiinteistön sijainti kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Hallinnan ratkaisulla tarkoitetaan muun muassa viivytys- ja imeytysjärjestelmiä sekä hulevesiviemäreitä. Maksu voidaan periä riippumatta siitä, onko kiinteistö konkreettisesti liitetty hulevesijärjestelmään. Esimerkiksi yleisten alueiden hulevesien hallinta hyödyttää myös alueen muita kiinteistöjä. Maksun määräämisen perusteet sisältävän taksan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Taksapäätöksen yhteydessä tulee määritellä ne kiinteistöt, jotka sijaitsevat kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Hulevesien hallinnasta perittävä maksu on luonteeltaan julkisoikeudellinen ja se on suoraan ulosottokelpoinen. Julkisoikeudellista hulevesimaksua voidaan periä, vaikka vesihuoltolaitos vastaisikin hulevesien viemäröinnistä erikseen määrätyllä alueella ja perisi vesihuoltolain mukaisia hulevesimaksuja. Tämä voisi tulla kyseeseen siinä tapauksessa, jos kunnan on tarpeen tehdä vesihuoltolain mukaista viemäröintiä täydentäviä hulevesien hallinnan ratkaisuja. Alueen kiinteistöjen omistajilta ja haltijoilta voitaisiin tällöin periä niin vesihuoltolaitoksen asiakasmaksuja huleveden viemäröinnistä kuin kunnan vuosittaista hulevesimaksuakin. Vesihuoltolakiin perustuva käyttömaksu huleveden viemäröinnistä Mikäli kunta päättää, että vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä erikseen määritettävällä alueella, vesihuoltolaitos voi periä maksua huleveden viemäröinnistä. Maksu perustuu tuolloin vesihuoltolakiin. Maksu on luonteeltaan yksityisoikeudellinen ja sen periminen edellyttää liittymis- ja käyttösopimusta ja että kiinteistö on liitetty vesihuoltolaitoksen hulevesiverkostoon (asiakkuussuhde). Päätöksen maksun käyttöönottamisesta tekee kaupunginvaltuusto. Huleveden viemäröinnistä aiheutuvat kustannukset tulee voida kattaa täysimääräisesti asiakasmaksuilla. Maksujen tulee olla kohtuullisia ja tasapuolisia. Vesihuoltolaitoksen tulee lisäksi periä kunnalta kustannuksia vastaava korvaus yleisiltä alueilta vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin johdettavan huleveden
Mikkeli Pöytäkirja 1/2017 10 (18) viemäröinnistä. Yleisiä alueita ovat esimerkiksi kadut, puistot ja torit. Maksun periminen ei edellytä erillistä päätöstä. Maksun tulee olla kustannuksia vastaava eli sen tulee kattaa järjestelmän uus- ja korjausinvestoinnit sekä muut kustannukset. Kysely hulevesiviemäröinnistä 2015 VVY selvitti kaikille jäsenlaitoksilleen suunnatulla kyselyllä hulevesien viemäröinnin nykytilannetta sekä tulevaisuuden näkymiä VVY:n jäsenlaitoksilla ja mahdollisesti niiden omistajakunnissa. Kyselyn taustalla ovat vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistukset, jotka astuivat voimaan 1.9.2014. Kuntaliitto ja VVY ovat myös yhteistyössä valmistelleet sopimusmallia vesihuoltolain 17 a :ssä tarkoitettua kunnan ja vesihuoltolaitoksen välistä sopimusta varten. Lisäksi on valmistunut opas, jossa laaditaan vaihtoehtoisia malleja yleisiltä alueilta johdettavien hulevesien viemäröinnistä perittävän korvauksen määrittämiseksi. Kyselyyn vastasi yhteensä 50 laitosta eri puolelta Suomea. Kyselyssä tarkasteltiin ensin hulevesiviemäröinnin nykytilaa ja kartoitettiin hulevesien viemäröinnin vastuita kunnissa. Vastuu hulevesien viemäröinnistä kunnissa oli jaettu eri tavoin vastaajien kesken. Useimmiten hulevesien viemäröinti oli kyselyn tulosten perusteella vesihuoltolaitoksen vastuulla (45 %) ja vastaavasti kunta vastasi hulevesien viemäröinnistä 36 %:ssa tapauksista. Tämän lisäksi 18 % vastaajista oli jakanut vastuun kunnan ja vesihuoltolaitoksen välillä. Näissä tapauksissa esimerkiksi vesihuoltolaitos vastaa runkoverkosta ja kunta haaroista sekä ritiläkaivoista tai vesihuoltolaitos vastaa hulevesien putkiverkostosta ja kunta vastaavasti avouomista ja rummuista. Uudempaa kyselyä ei ollut saatavilla. Hulevesiviemäröinnin huolehtimisvastuusta on tehty Suomessa vain muutama päätös tähän mennessä. Vaihtoehtoiset tavat hulevesien hallinnan järjestämiseksi VE 1 Vesiliikelaitos huolehtii hulevesiviemäröinnistä Vesihuoltolain edellyttämää päätöstä hulevesiviemäröintialueesta ei ole tehty. Kaupunginvaltuuston tulisi tehdä tätä koskeva päätös ja päätös siitä, että vesihuoltolaitoksen kanssa tehdään sopimus. Johtosääntöihin on lisättävä MRL:n mukaiset delegoinnit. Vesihuoltolain edellyttämä hulevesien eriyttäminen kirjanpidossa on toteutettu jo 2016 kirjanpidossa. Vesihuoltolaitoksella on Mikkelissä tällä hetkellä tarvittava henkilöstö hulevesiviemäröinnin rakentamiseen ja ylläpitoon, sekä laskutusjärjestelmä ja rekisteri hulevesimaksun perimiseksi. Vesihuoltolain toimeenpanon yleinen ohjaus ja seuranta kuuluvat maa- ja metsätalousministeriölle, joka on julkaissut 30.4.2015 oppaan helpottamaan ja yhdenmukaistamaan kuntien valmistelutyötä. Oppaan mukaan hulevesiviemäröintialueesta tehtävän päätöksen tiedoksiantoon tulisi tuolloin soveltaa hallintolain mukaista menettelyä. Kuulemisen ja tiedottamisen osalta tulisi toimia, kuten toiminta-aluepäätösten yhteydessä. Ennen hyväksymispäätöksen tekemistä asiasta on varattava valvontaviranomaisille mahdollisuus antaa lausunto sekä alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi.
Mikkeli Pöytäkirja 1/2017 11 (18) Hulevesien muodostuminen riippuu sadannasta ja kiinteistön vettä läpäisemättömän pinnan alasta. Vesihuollon käyttö- ja perusmaksut taas perustuvat vesimittarin kokoon ja käytettyyn vesimäärään. Tällainen maksuperuste soveltuu siten huonosti hulevesiin. Jotta aiheuttamisperiaate toteutuisi, tulisi uusissa hulevesien maksuissa ottaa käyttöön esimerkiksi tontin kokoon liittyvä periaate. Koska hulevesien kustannukset sisältyvät tällä hetkellä jätevesimaksuihin, tulisi jätevesimaksuja alentaa vastaavalla summalla, jotta kustannusneutraliteetti toteutuu. Keskimääräisestä kustannusneutraliteetista huolimatta yksittäisen liittyjän maksut voivat nousta tai alentua aiemmasta. Aleneminen olisi todennäköistä ns. puutarhatonteilla, joissa on vain vähän katettua pintaa. Maksut todennäköisesti taas nousisivat kiinteistöillä, joilla on laajoja katettuja pinta-aloja ja vain vähäinen vedenkäyttö ja jäteveden muodostus. Hulevesimaksua voidaan periä ainoastaan asiakkailta, jotka ovat liitettyjä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin. Mikkelissä kaikki kiinteistöt eivät ole liittyneet hulevesiviemärin ja osalta liitettyjä kiinteistöjä puuttuu liittymis- ja käyttösopimukset. Tästä syystä huleveden maksuja voitaisiin tällä hetkellä periä vain osalta vesihuollon liittyjistä. Vesihuoltolain mukaan kunnan päättämällä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen hulevesiviemäriin. Jotta maksupohja saataisiin laajemmaksi, tulisi valvontaviranomaisen (ympäristönsuojeluviranomainen) velvoittaa kiinteistöjä liittymään hulevesiviemäriverkostoon. Liittymisvelvoitetta on mahdollisuus tehostaa uhkasakolla. Hulevesiviemäröinnin kustannukset kohdistuisivat alkuvaiheessa hulevesiviemäriin liittyneille kiinteistöille. Maksupohjan laajentuminen riippuisi siitä, miten kiinteistöjä saadaan velvoitettua liittymään vesilaitoksen hulevesiverkostoon. Aiheuttamisperiaatteen ja kustannusten kattamisen periaatteen kannalta ei ole oikeudenmukainen tilanne, että vain pieni osa järjestelmän hyödynsaajista osallistuisi toiminnan rahoittamiseen. Lisäksi maksut kohdistuisivat vain niille kiinteistöille, jotka ovat jo asianmukaisesti järjestäneet hulevesiensä käsittelyn ja maksaneet hulevesijärjestelmän liittymiskustannukset. Kaikkiaan kaupungin asemakaavoitetulla alueella olevista lähes 6400 kiinteistöstä vesihuoltolain mukainen maksurasitus kohdistuisi alkuvaiheessa vain noin 1700 kiinteistölle. VE 2 Kaupunki huolehtii huleveden viemäröinnistä osana hulevesien kokonaishallintaa Kaupunginvaltuusto voi päättää, että hulevesien kokonaishallintavastuu ja huolehtimisvastuu hulevesiviemäröinnistä on kaupungilla. Kaupunginvaltuuston tulisi tällöin muuttaa vesiliikelaitoksen johtosääntöä siten, että huleveden viemäröinti poistetaan vesiliikelaitoksen tehtävistä. Huleveteen liittyvässä toiminnassa noudatetaan tällöin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia säännöksiä. Johtosääntöihin on lisättävä MRL:n mukaiset delegoinnit. Töiden järjestämisestä kaupunkiympäristön ja vesiliikelaitoksen kesken voidaan sopia vastaavasti kuin sadevesipumppaamojen osalta, joita vesiliikelaitos on hoitanut kaupunkiympäristön puolesta.
Mikkeli Pöytäkirja 1/2017 12 (18) Hulevesiviemäreihin liittyvä omaisuus tulisi samasta ajankohdasta siirtää vesiliikelaitoksen taseesta kaupungin taseeseen. Kaupungin tulisi ottaa samalla käyttöön julkisoikeudellinen hulevesimaksu vesiliikelaitokselta kaupungille siirtyvän vastuun rahoittamiseen. Vesiliikelaitoksen perimiä jätevesimaksuja tulisi samalla alentaa julkisoikeudellista hulevesimaksua vastaavasti. Julkisoikeudellinen hulevesimaksu voidaan kohdistaa kaikille kaupungin hulevesien hallintavastuualueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajille tai haltijoille. Kuntaliitto on julkaissut kunnille oppaan julkisoikeudellisen maksun määrittämiseen. Suositeltavia periaatteita ovat tontin kokoon ja katettuun pintaan perustuvat maksut. Edelleen maksuissa olisi syytä olla kannustavuutta, jolloin kiinteistön omistajan tai haltijan toimenpiteet, jotka vähentävät kaupungin hulevesien hallinnan tarvetta alentaisivat maksuja ja päinvastaisessa tapauksessa nostaisivat maksuja. Nämä periaatteet tulisi hyväksyä maksupäätöstä tehdessä, vaikka realistinen mahdollisuus on alkuvaiheessa ottaa käyttöön vain mahdollisimman yksinkertainen maksu ja kattaa osa toiminnan kuluista verovaroin nykyistä käytäntöä vastaavasti. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunta vastaa hulevesien hallinnasta asemakaava-alueella, joten aluepäätöstä ei tarvita. Kunta voi myöhemmässä vaiheessa halutessaan ottaa vastattavaksi muitakin alueita, joissa on tarvetta hulevesien hallinnalle. Tällaisia voisivat esimerkiksi olla asemakaavaalueiden läheisyydessä sijaitsevat alueet, joita voitaisiin hyödyntää hulevesien hallinnassa tai alueet, jotka aiheuttavat ongelmaa asemakaava-alueille. Kaupungilla ei ole tällä hetkellä tarvittavaa laskentatietoa julkisoikeudellisen hulevesimaksun määräämiseen. Kaupungilla ei ole myöskään laskutusjärjestelmää eikä tarvittavaa rekisteriä kiinteistöiltä perittävää maksua varten. Hulevesiviemäreiden rakentamiseen ja ylläpitoon on varattava lisää resursseja kaupungin puolelle, mikäli ne siirtyvät vesihuoltolaitokselta kaupungin hoitoon. Vaihtoehtojen vertailu Malli, jossa vesiliikelaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä, on hallinnollisesti raskaampi, koska hulevesienviemäröinnin aluepäätöksessä on alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille varattava tilaisuus tulla kuulluiksi. Lisäksi kaupungin ja Vesiliikelaitoksen välillä on solmittava sopimus yleisten alueiden viemäröinnistä ja hulevesien vastuurajoista. Uuden maksun käyttöönotto vaatii kaupunginvaltuuston päätöksen, joten hallinnollisesti ei ole suurta eroa, otetaanko käyttöön julkisoikeudellinen maksu vai vesihuoltolain mukainen maksu. Vesihuoltolain mukainen maksu edellyttää hulevesiviemäröintialueella noin 4700 uutta huleveden liittymis- ja käyttösopimusta. Molemmissa ratkaisuissa tarvitaan tietoa hulevesien todellisista kustannuksista. Todellisten kulujen selvittäminen edellyttää pidemmän ajan kulujen seurantaa ennen päätöksen tekoa. Rakentamis- ja ylläpitokustannusten seuranta tulee uudistaa.
Mikkeli Pöytäkirja 1/2017 13 (18) Kuntalaiset voivat kokea uuden kaikilta, perittävän hulevesimaksun uudeksi veroksi. Porvoossa ja Oulussa hulevesimaksun määrääminen on aiheuttanut kiihkeän julkisen keskustelun. Julkisoikeudellinen hulevesimaksu on kuitenkin tasapuolisin, oikeudenmukaisin ja aiheuttamisperiaatteen mukainen tapa rahoittaa hulevesien viemäröinti ja kokonaishallintaa. Vesihuoltolain mukaisessa ratkaisussa maksut kohdistuisivat epäoikeudenmukaisesti niille, jotka ovat rakentaneet asianmukaiset liittymät ja siten jo osaltaan rahoittaneet hulevesiviemärien rakentamista. Vesihuoltolain mukaisessa hulevesiviemäröinnissä kiinteistöillä on lisäksi lähes poikkeuksetta liittymispakko, jotta toiminta voidaan järjestää taloudellisesti kestävällä tavalla. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa julkisoikeudelliseen maksuun perustuvassa ratkaisuissa voidaan taas käyttää laajemmin tarveharkintaa, eikä viemäriin liittyminen ole pakollista, mikäli hulevedet voidaan muuten hoitaa asianmukaisesti. Maini Väisänen Reijo Turkki Ehdotus Esittelijä: Reijo Turkki, vesilaitoksen johtaja Johtokunta merkitsee selvityksen tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.
Mikkeli Pöytäkirja 1/2017 14 (18) 6 Päätös avustuksen myöntämisestä Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon koe- ja testauslaitoksen rakentamiseen MliDno-2016-1517 Valmistelija / lisätiedot: Reijo Turkki reijo.turkki@mikkeli.fi Päätös avustuksen myöntämisestä Metsä-Sairilan jätevesipuhdistamon koe- ja testauslaitoksen rakentamiseen Mikkelin kaupunki/ Mikkelin Vesilaitos on hakenut Etelä- Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta rahoitusta hallituksen kärkihankkeena olevaan sinisen biotalouden kehittämiseen. Hanke muodostuu kahdesta erillisestä vaiheesta. Hankkeen päätavoite on rakentaa Metsä-Sairilan jätevesipuhdistamon yhteyteen puhdistetun veden kierrätystä edistävä koe- ja testilaitos. Tutkittavat puhdistusprosessit liittyvät erityisesti jäteveden sisältämien haitta-aineiden, mikromuovien ja patogeenien tehokkaaseen poistamiseen ja korkealaatuisen veden tuottamiseen. Koelaitoksessa puhdistettua vettä tullaan kierrättämään Metsä-Sairilan teollisuusalueelle uudelleenkäyttöön. Puhdistustekniikoiden testaamisen ja tutkimisen lisäksi suunniteltu vedenkierrätys mahdollistaa arvokkaan tiedon tuottamisen veden uudelleen käyttöä varten Suomessa ja kohteissa maailmanlaajuisesti. Koelaitos ja kierrätysjärjestelmä toimivat myös tärkeänä referenssinä ja vierailukohteena suomalaisten tekniikoiden vientitarkoituksessa. Koelaitoksessa käsiteltävä vesimäärä on alkuvaiheessa 200 m3/vrk. Osahankkeen kustannukset ovat 1 900 000 euroa. Metsä-Sairilan koelaitosta edeltävänä vaiheena on tarve kehittää ja pilotoida puhdistusprosesseja Kenkäveronniemen puhdistamon yhteyteen rakennettavassa testausympäristössä. Testaus edellyttää laitteiston varustamista tarvittavilla instrumentoinneilla ja automaatiolla. Osavaiheen kustannukset ovat 300 000 euroa. Hankekokonaisuus tukee EcoSairilan kehittämisohjelman päätavoitteita. Etelä- Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus on myöntänyt Mikkelin Vesilaitokselle maa- ja metsätalousministeriön osoittamaa avustusta Kenkäveronniemen jätevesipuhdistamon yhtyeteen rakennettuun testaustauslaitokseen (liite). Avustuksen määrä on 150 000 euroa, kuitenkin enintään 50 % toteutuneista kustannuksista. Lisäksi Etelä- Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus on päätöksessään varautunut rahoitamaan uutta Metsä-Sairilan koe- ja testauslaitosta, mikäli maa- ja metsätalousministeriö myöntää tähän tarkoitukseen määrärahaa. Ehdotus Esittelijä: Reijo Turkki, vesilaitoksen johtaja Johtokunta merkitsee päätöksen tiedoksi.
Mikkeli Pöytäkirja 1/2017 15 (18) Päätös Hyväksyttiin.
Mikkeli Pöytäkirja 1/2017 16 (18) 7 Ristiinan jätevesipuhdistamon tehostamisen yleissuunnitelma MliDno-2015-1372 Valmistelija / lisätiedot: Reijo Turkki reijo.turkki@mikkeli.fi Ristiinan kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla käsitellään noin 2600 asukkaan jätevedet. Puhdistamo on rakennettu vuonna 1978 ja saneerauksista ja laajentamisesta huolimatta sillä on vaikeuksia täyttää nykyisiä tiukkoja ympäristölupavaatimuksia. Etenkin suuret hulevesivirtaamat ja lietteenvastaanotto tuottavat ongelmia pienellä puhdistamolla. Yhtenä vaihtoehtona on pidetty Ristiinan jätevesien pumppaamista siirtoviemäriä pitkin Mikkeliin rakennettavalle Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamolle. Uuden keskuspuhdistamon valmistuminen menee todennäköisesti 2020-luvun alkuun ja mahdollisen siirtoviemärin rakentamisen ajoittuisi pitkälle 2020- luvulla. Ristiinan puhdistamon olisi kuitenkin pystyttävä toimimaan nykyvaatimuksien mukaisesti. Ristiinan puhdistamon nykytilanteesta ja toiminnasta sekä ensisijaisista tehostamistoimenpiteistä on laadittu yleissuunnitelma. Suunnitelman tavoitteena on määritellä ne toimenpiteet, joilla nykyisiin puhdistusvaatimuksiin päästään mahdollisimman kustannustehokkaasti ja puhdistamon elinkaarta saadaan jatkettua vähintään 10 vuotta. Yleissuunnitelman mukaan puhdistamon tehostamiseen sisältyy mm. hulevesivirtaaman rajoittamista verkostoja saneeraamalla, sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus käsiteltäväksi Kenkäveronniemen puhdistamolla, kalvosuodatusyksikköjen lisääminen jälkiselkeytysaltaiden yhteyteen ja ohitusvesien erilliskäsittely. Näiden tehostamistoimenpiteiden kustannukset laitosrakentamisen osalla ovat noin 750 000 euroa. Ehdotus Esittelijä: Reijo Turkki, vesilaitoksen johtaja Vesiliikelaitoksen johtokunta merkitsee yleissuunnitelman tiedoksi. Vesilaitos jatkaa Ristiinan puhdistamon tehostamissuunnittelua niin että laitoksella on mahdollista käsitellä tuleva jätevesi lupamääräysten mukaisesti. Virtaaman kasvu tulee sisällyttää suunnitelmaan. Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottomahdollisuus Ristiinassa tulee sisällyttää suunnitelmaan. Päätös Hyväksyttiin.
Mikkeli Pöytäkirja 1/2017 17 (18) 8 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus Vesiliikelaitoksen johtajan ja käyttöpäällikön päätökset edellisen kokouksen jälkeen. Käyttöpäällikkö 1 Suomenniemen Metsolanraitin jätevedenpumppaamon saneeraus, 05.01.2017 2 Välpemäntäpuristimen ja ohjauskeskuksen uusiminen, 13.01.2017 Vesilaitoksen johtaja 1 Mikkelin Vesiliikelaitoksen ja Mipro Oy:n yhteistyö vesihuollon toiminnoissa, 16.01.2017 2 Mikkelin Vesiliikelaitoksen ja Maanrakennus Petri Hyyryläinen Ky:n yhteistyö vesihuoltoverkostojen korjaustöissä, 17.01.2017 Ehdotus Esittelijä: Tapani Korhonen Koska vesilaitoksen johtajan ja käyttöpäällikön päätösten pöytäkirjoissa ei ole havaittavissa sellaista, joka on esteenä päätösten toimeenpanolle, johtokunta sallii päätösten toimeenpanon. Päätös Hyväksyttiin.
Mikkeli Pöytäkirja 1/2017 18 (18) Muutoksenhakukielto 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8 Muutoksenhakukielto Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91.