LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN JA LIIKUNTAPAIKKASUUNNITTELU KUNNISSA

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN JA LIIKUNTAPAIKKASUUNNITTELU KUNNISSA LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISTA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RESURSSIT JA HALLINTO LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN SUUNTA LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN VALTIONAVUSTUKSET LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RAHOITUSSUUNNITELMA LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN INFORMAATIO-OHJAUS Mauri Peltovuori Ylitarkastaja Liikunnan vastuualue OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISTA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN SÄÄDÖSTAUSTA LIIKUNTALAKI (390/2015) ASETUKSINEEN (550/2015) LAKI OPETUS- JA KULTTUURITOIMINNAN RAHOITUKSESTA (1705/2009) ASETUKSINEEN (1766/2009) LAKI VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ (632/1998) ASETUKSINEEN (805/1998) VALTIONAVUSTUSLAKI (688/2001) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (132/1999) ASETUKSINEEN (895/1999) SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

LIIKUNTALAKI JA -ASETUS

Liikuntalaki 4 Valtion vastuu Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä liikunnan yleisten edellytysten luomisesta valtionhallinnossa. Liikunnan aluehallinnon tehtävistä vastaavat aluehallintovirastot. Tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Valtion tulee tehtävää hoitaessaan olla tarpeen mukaan yhteistyössä kuntien, kansalaisjärjestöjen ja muiden liikuntaalan toimijoiden kanssa.

Liikuntalaki 5 Kunnan vastuu Yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla on kuntien tehtävä. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: 1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen; 2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; sekä 3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien toteuttamisen kunnassa tulee tapahtua eri toimialojen yhteistyönä sekä kehittämällä paikallista, kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä sekä huolehtimalla tarvittaessa muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista. Kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (365/1995) 27 :ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kunnan tulee arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta osana terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 :ssä tarkoitettua terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Kunnan hoitaessa 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä kunta ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla, ellei niitä toteuteta liiketoiminnallisin tavoittein ja perustein.

Liikuntalaki 13 Liikuntapaikkojen valtionavustukset Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha avustusten myöntämiseksi liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Liikuntapaikkojen valtionavustuksia myönnetään laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamiseen, hankkimiseen, perusparannukseen ja näihin liittyvään varustamiseen. Lisäksi avustusta voidaan myöntää erityisestä syystä muuhun liikuntapaikkarakentamiseen. Avustusta myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle taikka niiden määräämisvallassa olevalle yhteisölle. Avustusta voidaan myöntää myös muille yhteisöille, jos avustaminen on tarpeen tämän lain tavoitteiden toteuttamiseksi. Edellä 1 momentissa tarkoitetuista valtionavustuksista säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa.

Liikuntalaki 14 Valtionavustukset muihin liikuntaa edistäviin tarkoituksiin Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, josta voidaan myöntää avustuksia ja apurahoja liikuntatieteelliseen tutkimus- ja kehitystyöhön, liikuntapaikkarakentamisen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, liikuntatieteellisten yhteisöjen toimintaan, liikunnan tietohuoltoon, koulutukseen, kansainväliseen yhteistyöhön, huippu-urheilun edistämiseen, liikunnan ajankohtaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin sekä muuhun 2 :ssä tarkoitettuun toimintaan.

LAKI JA ASETUS OPETUS JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUKSESTA

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 42 Perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma Opetus- ja kulttuuriministeriö laatii vuosittain seuraavaa neljää vuotta varten opetus- ja kulttuuritoimen perustamishankkeiden valtakunnallisen rahoitussuunnitelman. Rahoitussuunnitelma sisältää suunnittelukautena toteutettaviksi tarkoitetut perustamishankkeet kalenterivuosittain toteuttamisjärjestyksessä sekä arvion hankkeiden valtionavustuksista. Liikuntalain mukaisen toiminnan perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaa varten aluehallintovirasto laatii 1 :ssä mainitun liikuntalain mukaisen toiminnan järjestäjiltä saatujen ehdotusten perusteella luettelon toiminta-alueellaan toteutettaviksi aiotuista perustamishankkeista. Hankkeet merkitään luetteloon niiden arvioidussa kiireellisyysjärjestyksessä. Ehdotukset luetteloa varten on toimitettava aluehallintovirastolle luettelon laatimista edeltävän vuoden loppuun mennessä. Rahoitussuunnitelma voidaan jättää laatimatta, jos perustamishankkeiden valtionavustuksiin käytettävissä oleva määräraha on vähäinen. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi tehdä muutoksia rahoitussuunnitelmaan, jos perustamishankkeiden valtionavustuksiin osoitetaan lisämäärärahoja rahoitussuunnitelman vahvistamisen jälkeen.

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 37 Hankesuunnitelma Perustamishankkeesta tulee laatia hankesuunnitelma, joka toimitetaan valtionapuviranomaiselle. Hankesuunnitelmaan tulee sisältyä pääpiirteittäinen selostus hankkeesta, selvitys hankkeen toteuttamisen tarpeellisuudesta ja toteuttamisajankohdasta sekä luonnossuunnitelmat ja kustannusarvio. Suunnitelmassa on eriteltävä hankkeeseen sisältyvät toimitilat (tilaohjelma). Opetusministeriö voi antaa hankesuunnitelmaa ja muita hakemusasiakirjoja koskevia määräyksiä hankkeen toiminnallisuuden, teknisen laadun, turvallisuuden ja energiatehokkuuden arvioimiseksi.

Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 27 Hankkeen aloittaminen Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 :n 1 momentissa tarkoitettu rakentaminen katsotaan aloitetuksi, kun uudisrakennuksen perusmuurin valaminen tai muun perustuksen rakentaminen taikka muutos- ja peruskorjaustyöhön liittyvät purkutyöt tai pysyvien rakenteiden teko on aloitettu. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 :n 1 momentissa tarkoitettu tilojen hankinta sekä pykälän 3 momentissa tarkoitettu irtaimen omaisuuden hankinta katsotaan aloitetuksi, kun hankintaa koskeva sitova sopimus on tehty.

VALTIONAVUSTUSLAKI

Valtionavustuslaki 15 Valtionapuviranomaisen valvontatehtävä Valtionapuviranomaisen on huolehdittava valtionavustuksen asianmukaisesta ja riittävästä valvonnasta hankkimalla valtionavustuksen käyttö- ja seurantatietoja sekä muita tietoja samoin kuin tekemällä tarvittaessa tarkastuksia.

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RESURSSIT JA HALLINTO

VEIKKAUSVOITTOVAROJEN JAKOSUHTEET Edunsaajien osuudet veikkausvoittovaroista: Taide ja kulttuuri Vähintään 38,5 42,8 Liikunta Vähintään 25,0 27,8 Tiede Vähintään 17,5 19,4 Nuoriso Vähintään 9,0 10,0 Jakamaton 10 0,0 Yhteensä 100 100,0

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Liikunnan yhdenvertaiseen saavutettavuuteen 29 821 000 Liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen 28 421 000 Liikunnan yhdenvertaisuuteen 1 500 000 Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen 61 356 000 Liikunnan kansalaistoimintaan 44 259 000 Huippu-urheiluun 11 560 000 Liikunnan ja urheilun suurtapahtumiin 1 700 000 Liikunnan ja urheilun eettiseen toimintaan 3 380 000 Kansainväliseen yhteistyöhön 457 000 Koko väestön liikunnan edistäminen 28 170 000 Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan 19 400 000 Liikunnallisen elämäntavan edistämiseen 8 770 000 Liikunnan osaaminen ja tietopohja 28 275 000 Liikunnan koulutuskeskuksille 18 486 000 Liikuntatieteeseen ja tutkimuksiin 3 730 000 (700 000) Tutkimus- ja kehitysyhteisöille sekä koulutustoimintaan 3 929 000 Liikunnan aluehallinnon toimintaan 350 000 Valtion liikuntaneuvoston toimintaan 480 000 Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi 1 300 000 Yhteensä 147 622 000

Liikunnan määräraha Rakentamismääräraha % 2004 86 389 000 14 100 000 16,3 2005 91 291 000 14 700 000 16,1 2006 96 385 000 15 500 000 16,1 2007 101 550 000 17 150 000 16,9 2008 106 818 000 17 750 000 16,6 2009 116 082 000 26 960 000 23,2 2010 128 521 000 21 550 000 16,8 2011 143 883 000 28 880 000 20,0 2012 144 452 000 28 906 000 20,0 2013 145 988 000 25 050 000 17,2 2014 147 448 000 26 400 000 17,9 2015 148 194 000 27 000 000 18,2 2016 147 622 000 28 421 000 19,3

LIIKUNNAN VASTUUALUE Liikuntayksikön johtaminen Tiina Kivisaari (Katja Reinikka opvap) Sirke Sahranto Liikuntapaikkarakentaminen Rakentamisen tutkimus Liikunnan ansiomerkit (Risto Järvelä) Mauri Peltovuori Päivi Wathén Aikuisten terveyttä edistävä liikunta Lasten ja nuorten liikunta Erityisliikunta Tasa-arvo (Päivi Aalto-Nevalainen opvap) Mari Miettinen Helena Silvennoinen Liikunnan koulutuskeskukset Tiedolla johtaminen Tulossuunnitelmat Talousarvio Liikuntatiede Kari Niemi-Nikkola Helena Silvennoinen Päivi Wathén Kansainvälinen liikuntapolitiikka EU-rakennerahastot Monikulttuurinen liikunta Antidoping Satu Heikkinen Heidi Sulander Päivi Wathén Liikunnan kansalaistoiminta Huippuurheilu Suurtapahtumat Hannu Tolonen Päivi Wathén Alueellinen ja paikallinen liikuntatoimi Viestintä Liikunta-alan yrittäjyys Seuratuki Sari Virta Helena Silvennoinen Päivi Wathen

LIIKUNNAN ALUEHALLINTO ETELÄ-SUOMEN AVI HELSINKI (HÄMEENLINNA) LOUNAIS-SUOMEN AVI TURKU LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN AVI VAASA ITÄ-SUOMEN AVI JOENSUU (MIKKELI) POHJOIS-SUOMEN AVI OULU LAPIN AVI ROVANIEMI

Kai-Matti Joona Ulla Silventoinen Ismo Myllyaho Matti Ruuska Satu Sjöholm Keijo Kuusela Sanna Puura Sixten Wackström

Marjatta Huhtala Jari Lehto Erja Metsäranta Arto Liukkonen Pentti Sokajärvi Sixten Wackström

Valtion liikuntaneuvoston jäsenet 2015 2019 Puheenjohtaja rehtori Tapio Korjus (varajäsen liikuntatieteiden tohtori Anneli Pönkkö) Varapuheenjohtajat kansanedustaja Timo Heinonen (varajäsen kansanedustaja Saara-Sofia Siren) kansanedustaja Ritva Elomaa (varajäsen kansanedustaja Veera Ruoho) Jäsenet kansanedustaja Hanna Kosonen (varajäsen toimittaja Jari Porttila) suunnittelija Suvi Helanen (varajäsen erityisavustaja Anne Kettunen) koordinaattori Timo Virolainen (varajäsen liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja Petteri Salmijärvi) kansanedustaja Sari Multala (varajäsen kansanedustaja Arto Satonen) kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (varajäsen kansanedustaja Kalle Jokinen) urheiluvalmentaja Ismo Läntinen (varajäsen varatuomari Taisto Miettinen) kansanedustaja Ville Skinnari (varajäsen projektipäällikkö Tuija Pohjola) tutkijatohtori Elina Sillanpää (varajäsen erityispedagogiikan ja liikuntatieteiden opiskelija Anna Kylmänen) kansanedustaja Kari Uotila (varajäsen Jussi Saramo) pääsihteeri Christel Raunio (varajäsen kansanedustaja Joakim Strand) Liikuntaneuvoston pääsihteerinä toimikaudella 2015-2019 toimii Minna Paajanen.

ALUEELLISET LIIKUNTANEUVOSTOT Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Hannu Tikkanen, pj Pirjo Neuvonen Riikka Kähkönen Kaija Mainio Anneli Rajaniemi Jaana Lifflander Ulla-Mari Kivi Tapani Kurkela Pertti Törmi Esko Hassinen Hannu Karstunen Risto Hautakangas

ALUEELLISET LIIKUNTANEUVOSTOT Lapin aluehallintovirasto Markku Taramaa, pj Pirkko Pehkonen Soile Vakkala Petteri Salmijärvi Sanna Soudunsaari Hannaleena Huhtamäki Jutta Pasma Anitta Jaakola Mauri Mikkola Tero Hyttinen Aslak Holmberg Jarmo Suomäki Heikki Keskitalo

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN SUUNTA

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN SUUNTA Minna Paajanen & Mauri Peltovuori

Onko kunnassanne pitkäaikainen suunnitelma liikuntaolosuhteiden kehittämiseksi? Tekeillä On Ei ole

OHJAUSKEINOT LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN SUUNTA Hanke palvelee laajojen käyttäjäryhmien liikuntatarpeita. Kunta tai sen määräämisvallassa oleva yhteisö on ensisijainen avustuksen saaja. Hanke on suunniteltu yleisiä rakentamisen laatuperiaatteita korostaen. Hankkeella vastataan muuttuviin ja kehittyviin olosuhdetarpeisiin ja sen tarve on selkeästi osoitettu. Hanke on perusparannus- tai peruskorjaushanke. Hanke on yhteisrahoituskohde useamman kunnan, hallintokunnan tai muiden toimijoiden kanssa. Hanke edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnassa ja huippu-urheilussa.

Hanke palvelee laajojen käyttäjäryhmien liikuntatarpeita. Valtion liikuntapolitiikan keskeisenä tavoitteena on edistää väestön hyvinvointia, terveyttä ja fyysistä toimintakykyä sekä eri väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Laajoja käyttäjäryhmiä palvelevat liikuntapaikat: lukumääräisesti paljon käyttäjiä tai käyntikertoja monipuoliset liikuntapalvelut liikuntapaikan soveltuminen eri käyttäjäryhmille soveltuminen ohjatun liikunnan lisäksi myös omaehtoiseen liikuntaan Muu liikuntapaikkarakentaminen: pienten ja uusien lajien liikuntapaikat yhden lajin käyttöön tarkoitetut liikuntapaikat, kuten keila-, tennis- ja salibandyhallit, sekä muunneltavissa olevat usean lajin käyttöön tarkoitetut hallit.

Kunta tai sen määräämisvallassa oleva yhteisö on ensisijainen avustuksen saaja. Kunta, kuntayhtymälle taikka niiden määräämisvallassa oleva yhteisö on julkisen hallinnon tehtävämäärittelyn mukaan ensisijainen avustuksen saaja. Avustusta voidaan harkinnan mukaan myöntää myös muille yhteisöille. Vaikuttavia tekijöitä kunnan osallistuminen hankkeeseen: kunta on osakkaana yhteisössä kunnalla on pitkäaikainen vuokrasopimus liikuntapaikan käytöstä kunta luovuttaa tai vuokraa hankkeelle tontin kunta osallistuu hankkeeseen liittyvän muun kunnallistekniikan rakentamiseen. Kuinka hanke täydentää muuta liikuntapaikkojen palvelutarjontaa kunnassa.

Hanke on suunniteltu yleisiä rakentamisen laatuperiaatteita korostaen. Tavoitteena on edistää hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista. Elinkaariominaisuuksiltaan kestävät ja taloudelliset, sosiaalisesti ja ekologisesti toimivat sekä kulttuuriarvoja luovat ja säilyttävät ratkaisut. Valtionavustuspolitiikalla kannustetaan sellaisten liikuntapaikkojen rakentamista, jotka toimivat esimerkkeinä innovatiivisista ratkaisuista erityisesti esteettömyyden ja energiatehokkuuden suhteen.

Hankkeella vastataan muuttuviin ja kehittyviin olosuhdetarpeisiin ja sen tarve on selkeästi osoitettu. Hankkeella on näyttö vastaavuudesta väestön liikuntakäyttäytymisen tai huippu-urheilun tarpeisiin: uusien lajien tarpeet väestön liikuntakäyttäytymisen muutoksiin reagointi. Hankkeelta edellytetään nykytilan kuvaus ja tarveanalyysi hankkeen vaikutuspiirissä olevan väestön liikuntakäyttäytymisestä ja/tai liikuntapaikan tuomasta lisäarvosta huippu-urheilun edistämiseen. Hankkeen perusteluissa olennaista on kuvata täydentää kunnan tai alueen liikuntapaikkakokonaisuutta, liikuntapaikan vaikutusaluetta, liikuntapaikkaan kohdistuvaa kysyntää ja tilan monikäyttöisyyttä tunnusluvuin. Tarveperustelu edellyttää kuntalaisten kuulemista.

Hanke on perusparannus- tai peruskorjaushanke. Peruskorjaustarve liikuntapaikoilla on vuositasolla n. 400 miljoonaa euroa. Olennaista on analysoida, saadaanko peruskorjaamalla aikaan järkevä liikuntapaikkakokonaisuus eri laatuvaatimukset huomioiden, vai onko järkevämpää rakentaa uusi liikuntapaikka. Pelkän peruskorjaamisen lisäksi tavoitteena on lisätä toiminnallista kapasiteettia ja tehdä liikuntatilasta aikaisempaa monikäyttöisempi ja laadukkaampi energiatehokkuuden, ympäristöystävällisyyden sekä rakenteellisen turvallisuuden ja sisäilman laadun näkökulmasta. Valtionavustuspolitiikalla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan kuntia rakennusten suunnitelmalliseen ja ennakoivaan kunnossapitoon sekä rakennusten elinkaaren oikea-aikaisiin korjauksiin. Kohteesta on esitettävä riittävät asiakirjat paikan vuotuisesta ylläpidosta ja tehdyistä huolto- ja kunnostustoimenpiteistä. Alle 15 vuotta vanhoja kohteita ei voida tukea peruskorjaushankkeina kuin poikkeustapauksissa. Uusilta hankkeilta vaaditaan käyttö- ja huolto-ohje, jonka toteutumista hankkeen omistajan on seurattava. Sama koskee myös liikuntapaikkojen korjaus- ja muutostöitä.

Hanke on yhteisrahoituskohde useamman kunnan, hallintokunnan tai muiden toimijoiden kanssa. Poikkihallinnollisen ja kuntien rajat ylittävän yhteistyön määrä liikunnan edistämisessä on vähäistä erityisesti rahoituksen suhteen. Esimerkiksi koulujen sisä- ja ulkotilojen liikuntamahdollisuuksien parantaminen ja niiden tehokas käyttö edellyttää nykyistä vahvempaa yhteistyötä liikunta- ja opetustoimen välillä. Kuntakohtaisten ratkaisujen sijaan tarvitaan myös alueellista tarkastelua erityisesti mittavien liikuntapaikkojen, kuten uima-, jää- ja liikuntahallien kohdalla.

Hanke edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnassa ja huippu-urheilussa. Tasa-arvonäkökulmina tulevat kysymykseen alue, sukupuoli, ikä, varallisuus ja liikuntaesteisten huomiointi. Pojat ja miehet harrastavat eri lajeja urheiluseuroissa tyttöjä ja naisia enemmän. Liikuntapaikkarakentamisen rahoituksella tulee ohjata liikuntatoimijoita tasaarvoa edistävään suuntaan.

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN SUUNTA Rakentamishanke palvelee liikunnan koulutuskeskuksille laissa vapaasta sivistystyöstä määrättyjä tehtäviä. Rakentamishanke palvelee liikunnan koulutuskeskukselle määrättyä valmennuskeskustoimintaa. Rakentamishankkeella parannetaan liikunnan koulutuskeskusten esteettömyyttä.

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN SUUNTA PERUSTAMISHANKKEEN VALTIONAVUSTUKSEN MÄÄRÄ Liikuntapaikkojen avustus voi kattaa 30 prosenttia hankkeen kustannusarviosta, ei kuitenkaan enempää kuin 750 000 euroa. Uimahallien avustus voi olla enintään 800 000 1 000 000 euroa allastilaohjelman monipuolisuudesta riippuen. Lähiliikuntapaikkojen osalta avustus on tasoltaan enintään 35 45 prosenttia hankkeen kustannusarviosta. Kansallisesti merkittävien valtakunnallisten huippu- urheiluhankkeiden avustuskehys rahoitussuunnitelmakautena on enintään 15 % opetus- ja kulttuuriministeriön jakamista valtionavustuksista. Eri toimijoiden (eri hallintokunnat, järjestöt, yksityinen sektori, muut yhteisöt) merkittävällä yhteisrahoituksella synnytetyissä hankkeissa avustuksen määrä voi kattaa 30 prosenttia hankkeen kustannusarviosta, ei kuitenkaan enempää kuin 1 000 000 euroa.

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN SUUNTA PERUSTAMISHANKKEEN VALTIONAVUSTUKSEN MÄÄRÄ Jos hankkeessa toteutetaan tai peruskorjataan samassa yhteydessä useampi toiminnallisesti merkittävä liikuntapaikka (esim. monipuolinen uimahalli ja mittava liikuntahalli), avustuksen määrä voi kattaa 30 prosenttia hankkeen kustannusarviosta, ei kuitenkaan enempää kuin 1 200 000 euroa. Jos hankkeessa toteutetut ratkaisut merkittävästi parantavat sen elinkaaren aikaista energiatehokkuutta tai energiaratkaisuna on uusiutuvan energian käyttö, avustuksen määrää voidaan harkita korotettavaksi. Liikunnan koulutuskeskusten hankkeissa avustuksen määrä on enimmillään 50 % hankkeen kustannusarvion vapaan sivistystyön osuudesta. Liikunnan koulutuskeskusten osalta kustannuksiltaan erityisen mittavien hankkeiden avustus harkitaan tapauskohtaisesti.

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN VALTIONAVUSTUKSET

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN VALTIONAVUSTUKSET HAKEMUKSET 2016

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN AVUSTUSHAKEMUKSET KESKIMÄÄRÄINEN KUSTANNUSARVIO ISOT HANKKEET PIENET HANKKEET VUOSI KPL M KPL M 2000 101 2,8 260 0,14 2001 95 3,2 220 0,14 2002 75 3,4 240 0,15 2003 62 4,1 253 0,20 2004 53 4,0 193 0,17 2005 45 4,8 223 0,19 2006 47 4,9 246 0,19 2007 64 4,4 232 0,21 2008 72 5,1 200 0,26 2009 71 7,9 204 0,24 2010 79 7,0 208 0,27 2011 74 8,7 208 0,34 2012 60 8,4 200 0,29 2013 68 8,6 184 0,32 2014 58 4,9 199 0,31 2015 54 4,5 200 0,26 2016 61 9,0 (5,6) 205 0,26

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN AVUSTUSTAMINEN 2016 HAKEMUKSET (KPL) UUDISRAKENNUS PERUSKORJAUS YHTEENSÄ UIMAHALLIT 0 3 3 JÄÄHALLIT 7 2 9 LIIKUNTAHALLIT 17 1 18 KENTÄT 2 6 8 MUUT 19 4 23 YHTEENSÄ 45 16 61

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN AVUSTUSTAMINEN 2016 HAKEMUKSET (M ) UUDISRAKENNUS PERUSKORJAUS YHTEENSÄ UIMAHALLIT 0 19,1 19,1 JÄÄHALLIT 31,6 1,5 33,1 LIIKUNTAHALLIT 54,5 3,1 57,6 KENTÄT 2,2 6,0 8,2 MUUT 215,3 219,0 439,4 YHTEENSÄ 303,6 248,7 552,3

AVUSTUSHAKEMUKSET VUONNA 2016 Tarkastettava asia Yhteensä % Suunnitelmien taso 16 26 Tarkoituksenmukaisuus 28 46 Ulkoinen liikenne 33 54 Tilaohjelma 13 21 Sisäinen liikenne 8 13 Liikkumisesteettömyys 19 31 Turvallisuus 16 26

AVUSTUSHAKEMUKSET VUONNA 2016 KRITEERIEN TOTEUTUMINEN ESTEETTÖMYYSSELVITYS 49 % ENERGIATEHOKKUUS 10 % KUNTALAISTEN KUULEMINEN 8 % Tekninen peruskorjaus 46 % TASA-ARVON TOTEUTUMINEN 59 % HUIPPU-URHEILUHANKKEET 11 %

HYVÄN HAKEMUKSEN ASIAKIRJAT HANKESUUNNITELMAN SISÄLTÖ NYKYTILANTEEN SELVITYS PÄÄPIIRTEITTÄINEN SELOSTUS HANKKEESTA PERUSTELUT HANKKEEN TOTEUTTAMISEN TARPEELLISUUDESTA HUONETILAOHJELMA KUSTANNUSARVIO RAHOITUSSUUNNITELMA KÄYTTÖTALOUSSUUNNITELMA AIKATAULU

HYVÄN HAKEMUKSEN ASIAKIRJAT TONTTI OMISTUS TAI PITKÄAIKAINEN VUOKRASOPIMUS ( VÄHINTÄÄN 15 VUOTTA) RAKENNUS- TAI MUU VASTAAVA LUPA TODISTUS LUVAN SAAMISEN ESTEETTÖMYYDESTÄ KUNNALLISELTA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISELTA RAHOITUSSUUNNITELMA OTE KUNNAN TALOUSSUUNNITELMASTA TAI YKSITYISELLÄ YHTEISÖLLÄ PANKIN PÄÄTÖS LAINASTA

HYVÄN HAKEMUKSEN LIITTEEKSI TARVITTAVAT RAKENNUSTEKNISET SUUNNITTELUASIAKIRJAT Liikuntahallit ja salit yleiskartta asemapiirros 1:500 perustamistapalausunto pohjapiirrokset 1:100 ja leikkaukset 1:50 julkisivupiirustukset 1:100 huonetilaohjelma; kenttien koko/jako, kuntosali, pukuhuoneet, varastot ym. lattiarakenne ja pintamateriaali energiatehokkuusratkaisut rakennustapaselostus, myös LVISA energiatodistus kustannusarvio peruskorjausten osalta kuntotutkimus esteettömyysselvitys (lomake) Edellytyksenä on, että toteutuksessa noudatetaan soveltuvin osin OKM:n oppaita.

AVUSTUKSET - ERITYISPIIRTEITÄ LAINSÄÄDÄNTÖ RAHOITUSLAIN MUUTOKSET MAAN OMISTUS 15 V AVUSTUKSEN MYÖNTÄMISESTÄ > MILELELLÄÄN VÄHINTÄÄN 16 VUOTTA HAKUVAIHEESSA HANKKEEN ALOITTAMINEN RAHOITUSLAKI / VALTIONAVUSTUSLAKI HANKKEEN TARPEELLISUUDEN JA LAAJUUDEN KYTKÖS TOTEUTTAMISTAPA PERINTEINEN URAKKA / KVR TARVITTAVAT SUUNNITELMAT UUDET RAHOITUSMALLIT KUNTALAISTEN KUULEMINEN TARVITAAN MALLI SEUROJEN LISÄKSI MYÖS MUUT, MYÖS LIIKKUMATTOMAT ESTEETTÖMYYSSELVITYS MYÖNTEINEN PALAUTE KUNNILTA EHDOT PÄÄTÖKSIIN ALOITUS ENNEN LOKAKUUN LOPPUA MAAN OMISTUS RAHOITUSPÄÄTÖKSET ERITYISESTI YKSITYISILLÄ LOPULLISTEN SUUNNITELMIEN ARVIOINTI

AVUSTUSPROSESSIT 2017 HAKEMENETTELYJEN AIKATAULUT Avustushakemukset vuodelle 2017 ao. aluehallintovirastoon viimeistään 31.12.2016 hakemuksen liitteiksi tarvittavia asiakirjoja voi täydentää 31.1.2017 asti aluehallintovirastoon Esitykset rahoitussuunnitelmaan vuosille 2017-2020 ao. aluehallintovirastoon viimeistään 31.12.2016 hakemuksia voi päivittää syyskuun puoliväliin asti aluehallintovirastoon tai opetus- ja kulttuuriministeriöön

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RAHOITUSSUUNNITELMA

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RAHOITUSSUUNNITELMA 2017-2020 HAKEMUKSET / HYVÄKSYTYT UUDISRAKENNUS PERUSKORJAUS YHTEENSÄ UIMAHALLIT 5 / 3 10 / 10 15 / 13 JÄÄHALLIT 14 / 6 5 / 3 19 / 9 LIIKUNTAHALLIT 22 / 13 8 / 6 30 / 19 KENTÄT 7 / 0 6 / 2 13 / 2 MUUT 29 / 6 13 / 4 42 / 10 YHTEENSÄ 77 / 28 42 / 25 119 / 53

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RAHOITUSSUUNNITELMA 2017-2020 HAETUT ESITETYT

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RAHOITUSSUUNNITELMA 2017-2020 HAKEMUKSET LUKUMÄÄRÄN MUKAAN UUDISRAKENNUKSET 77 KPL 65 % PERUSKORJAUKSET 42 KPL 35 % HYVÄKSYTYT LUKUMÄÄRÄN MUKAAN UUDISRAKENNUKSET 28 KPL 53 % PERUSKORJAUKSET 25 KPL 47 % HAKEMUKSET KUSTANNUSARVIOIDEN MUKAAN UUDISRAKENNUKSET 734,8 64 % PERUSKORJAUKSET 405,4 36 % HYVÄKSYTYT AVUSTUSVARAUKSIEN MUKAAN UUDISRAKENNUKSET 26,1 62 % PERUSKORJAUKSET 16,1 38 %

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN INFORMAATIO-OHJAUS

OKM:N LIIKUNTAPAIKKAJULKAISUSARJA Syyskuu 2016 No 32 Rinnehiihtokeskusten suunnittelu- ja rakentamisopas, 1989 No 36 Tennishallien toimivuus- ja taloudellisuus, 1993 No 37 Tekojääratojen routasuojausohje, 1994 No 40 Urheilukenttien nurmikoiden laatuluokitus, 1993 No 41 Jääratojen jään pakkashalkeilu, 1995 No 42 Uimahallien käyttö- ja saneeraustutkimus, 1993 No 43 Kalliotiloihin rakennettujen liikuntatilojen toiminta ja käyttö, 1993 No 44 Ratsastuskenttien päällysteiden kehittäminen. Esitutkimus, 1994 No 45 Frost Protection of Ice Rinks Guidelines for Design, 1994 No 46 Hiekkatekonurmikenttien käyttö- ja kuntokartoitus, 1994 No 48 Uimahallien vedenkäsittelylaitteiden materiaalien kestävyys, 1994 No 51 Hiekkatekonurmien ominaisuuksista, 1994 No 52 Hiihtosuunnistuksen kiinteät liikuntapaikat, 1994 No 54 Uimahallin nykytilaselvitys, 1995 No 55 Uima-altaiden vedenpuhdistus, 1995 No 55 Uima-altaiden vedenpuhdistus, 1995 No 56 Hiekkatekonurmen vaikutuksesta avotekojääratojen jään pakkashalkeiluun ja energiankulutukseen, 1995 No 58 Jäähallin automaatio- ja säätöjärjestelmät, 1996 No 59 Jäähallien riskianalyysi ja onnettomuuksien hallinta, 1996 No 60 Liikuntarakennusten elinkaaren kustannukset, 1996

OKM:N LIIKUNTAPAIKKAJULKAISUSARJA Syyskuu 2016 No 61 Liikuntarakennusten kunnossapito, 1996 No 62 Hiekkatekonurmiopas, 1997 No 63 Esteettömät liikuntatilat, 1997 No 64 Tekolumiladut, 1997 No 65 Sulkapallohallien suunnittelu- ja rakentamisopas, 1998 No 66 Jääkenttien luonnonjään valmistaminen, 1997 No 67 Uimahallien veden laatu ja käsittely, 1998 No 68 Uimahallien korjaustutkimus, 1998 No 69 Ratsastuskenttien pintamateriaalit, 1998 No 70 Jäähallien riskianalyysi - esimerkkinä Valkeakosken jäähallin suunnittelu, 1998 No 71 Jäähallit ja tekojääkentät, 1999 No 73 Uima-altaiden betonirakenteiden kuntotutkimus ja korjaaminen, 1999 No 77 Jaloteräsaltaat uimahallien uudis- ja korjausrakentamisessa, 2001 No 78 Teollisuus- ja liiketilojen muuttaminen liikuntakäyttöön, 2001 No 79 Beach Volley -kenttäopas, 2009 No 80 Jäähdytetty hiihtolatu, 2001 No 81 Jää- ja palloiluhallien kantavien rakenteiden varmuus, 2002 No 82 Urheilukenttien suunnittelu- ja rakentamisopas, 2002 No 83 Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu, 2002 No 84 Uimahallien ulkovaippa ja sisäilmasto, suunnittelu ja rakentamisopas, 2005

OKM:N LIIKUNTAPAIKKAJULKAISUSARJA Syyskuu 2016 No 85 Esteetön perhepuisto ja liikuntapolku, 2003 No 86 Ratsastuskeskusten suunnittelu- ja rakentamisopas, 2005 No 87 Ampumarataopas, 2005 No 88 Liikuntapaikkojen mitat ja merkinnät CD, 2005 No 89 Vesistöt liikuntapaikkoina, 2006 No 90 Uimarantaopas, 2006 No 91 Liikuntapaikkarakentamisen ympäristövaikutukset, 2007 No 92 Jäähallien lämpö- ja kosteustekniikka suunnittelu- ja rakennuttamisopas, 2007 No 93 Esteetön luontoliikunta, 2007 No 94 Iäkkäiden ihmisten liikuntapaikkojen suunnittelu Arki- ja terveysliikunnan tilat palvelu- ja hoivaasumisympäristöissä, 2007 No 95 Rullalautailualueiden suunnittelu ja rakentaminen, 2008 No 96 Urheilunurmikoiden perustaminen ja hoito, 2008 No 97 Uimahallien ja kylpylöiden rakennuttaminen, 2010 No 98 Puurakenteisen salibandyhallin suunnittelu- ja rakentamisopas, 2010 No 99 Keilahalliopas, 2011 No 100 Ratsastuspohjaopas, 2011 No 101 Uimahallien rakennushankkeiden vastaanottovaiheen laadunvarmistusmenettely, 2012 No 102 Liikuntahallien lasirakenteet, 2012 No 103 Voimistelutilojen suunnittelu, 2012 No 104 Sisäliikuntatilojen laatuluokitus ja elinkaarikustannusten arviointi, 2012

OKM:N LIIKUNTAPAIKKAJULKAISUSARJA Syyskuu 2016 No 105 Vesiretkeilyreitit, suunnittelu ja rakentaminen, 2013 No 106 Esteettömät sisäliikuntatilat, 2013 No 107 Pienet hyppyrimäet, rakentaminen ja huolto, 2014 No 108 Ulkoliikuntapaikkojen laatuluokitus ja elinkaarikustannusten arviointi, 2015 No 109 Uimahallien ja kylpylöiden laatoitus, 2016 No 110 Uimahallien ja kylpylöiden suunnittelu käytännössä toimiviksi todettuja ratkaisuja, 2016 No 111 Kiipeilyseinäopas, 2016

LIIKUNTAPAIKAN RISKIKARTTA (Riitta Molarius, VTT) Kunnossapito Huoltotyöt Puhdistustyöt Peruskunnostukset Hygienia Siivoukset Valaistukset Opasteet ja varoitukset Tarkastukset Turvallisuus Koneet ja laitteet Toimintahäiriöt Päästöt Käyttö Turvallisuusohjeet Lukitukset Tulipalot Liikenne, kuljettaminen LIIKUNTAPAIKKA Toiminta Henkilöstön vaihtuvuus Yksin toimiminen Ohjeistus / ohjeiden vastainen toiminta Turvallisuus Suunnittelemattomuus Perehdytys Opastus Käyttäjät Riskikäyttäjät Riskikäyttäytyminen Lapset Muut erityisryhmät Kilpailut Valvomon käyttö Ilkivalta Väsyminen / uupuminen Ohjeiden vastainen / luvaton käyttö Sääolosuhteet Sään nopeat muutokset Sulaminen Pakastaminen Vesisade, lumisade Auringonpaiste Tulva Myrskyt Lumi- ja mutavyöryt Ulkopuoliset henkilöt Ilkivalta Rikollisuus Ohjeiden vastainen käyttö Autoilijat / kelkkailijat/ veneilijät Muu toiminta alueella Kemikaalien käsittely ja varastointi Käyttötilanteet Varastotilat Käyttöohjeet Uudet henkilöt Osaaminen Varotoimet Viranomaisohjeet Tarkastukset Rakenteet Paloturvallisuus Rakenteiden kesto / lahoaminen Turvarakenteet, pelastusväylät Sähkö / sähkölinjat Lukitus, tilaturvallisuus Perusparannukset Tarkastukset Muutostyöt

TEKNINEN VALIOKUNTA Puheenjohtaja Ylitarkastaja Mauri Peltovuori OKM/LV Jäsenet Rakennusneuvos Risto Järvelä OKM/LV Ylitarkastaja Erja Metsäranta LSSAVI Kunniapuheenjohtaja Pertti Kärpänen UKTY Kiinteistöpäällikkö Veikko Kuurne Urheiluhallit Oy Toimitusjohtaja Rami Hietasaari MVR-yhtymä Oy Arkkitehti Tapio Antikainen ArkMill Oy Projektipäällikkö Jukka Maja Vahanen Oy Toimitusjohtaja Urpo Koivula AX-LVI Oy Sihteeri Tekninen asiantuntija Ilpo Johansson SUH

TEKNISEN VALIOKUNNAN TARKOITUS JA TOIMINTATAVAT Tekninen valiokunta on puolivirallinen opetus- ja kulttuuriministeriön johtama keskustelufoorumi, jonka tarkoitus on edistää laadukasta liikuntapaikkarakentamista. Valiokunnan toimintasektoriin kuuluvat kaikki liikuntapaikat, mutta alussa keskitytään pääosin uimahalleihin näissä ilmenneiden epäonnistumisten ja ongelmien vuoksi. Valiokunta toimii linkkinä alan toimijoiden välillä sekä tukena mm. kuntien liikuntatoimille ja liikuntapaikkojen rakennuttajille. Tarkoitus on tuoda rakennuttajien ja rakentajien tietoisuuteen rakentamisen hyvät ratkaisut laadun parantamiseksi ja näin samalla parantaa valtionavustusten vaikuttavuutta ja ohjausarvoa. Tarkoitus on jatkossa laatia informaatiopankki, jossa käsitellään hyviksi koettuja käytäntöjä ja tutkimus- ja kehittämishankkeiden keskeisiä tuloksia sekä toisaalta ilmenneitä ongelmia ja ratkaisuja niiden hoitamiseksi. Erityisen tärkeää on saada koottua ja jaettua kentällä oleva ns. hiljainen tieto yleiseen käyttöön. Valiokunta myös käynnistää tarpeen mukaan liikuntapaikkarakentamista tukevia tutkimus- ja kehityshankkeita ja osallistuu näiden ohjausryhmiin. Informaation jakelukeinoina ovat mm. tiedottaminen seminaareissa, eri tahojen nettisivuilla ja lehtiartikkeleilla sekä yksittäisiin rakentamishankkeisiin liittyvät lausunnot ja neuvonta.

TEKNINEN VALIOKUNTA KOMMUNIKOINNIN PARANTAMINEN RAKENTAMISHANKKEEN ERI OSAPUOLTEN VÄLILLÄ ALAN ERITYISVAATIMUSTEN HUOMIOIMINEN KOULUTUKSESSA (SUUNNITTELU, RAKENTAMINEN, YLLÄPITO) TOTEUTUNEIDEN JA SUUNNITTEILLA OLEVIEN HANKKEIDEN EDUSTAJIEN KUULEMINEN (AIHEENA MM. EDUSTAJIEN TOIVEET VALIOKUNNAN SUUNTAAN) YLLÄPIDON ULKOISTAMINEN ERILAISET URAKKAMUODOT LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISESSA SUUNNITTELUN OHJAUS

Rakentamisvaihe ONGELMA / ASIA RATKAISU TAHO, JOTA KOSKEE NEUVOA SAATAVILLA Suunnitelmista rakentamiseen Urakoitsijoiden kilpailutuksessa pisteytys myös kokemuksen ja laadun, ei vain hinnan perusteella. Rakentamisvaiheen aloituspalaveri. Henkilöstön edustajien sitouttaminen peruskorjaushankkeeseen lomauttamisen sijaan Rakennuttajaorganisaatio + Rakennuttajakonsultti + Pääsuunnittelija + Suunnittelijat + Urakoitsijat OKM, AVI, UKTY, SUH OKM Liikuntapaikkajulkaisu 97 Uimahallien ja kylpylöiden rakennuttaminen OKM Liikuntapaikkajulkaisu XXX Uimahalli- ja kylpylähankkeiden suunnitteluohje Tiedonkulku etenkin haastavien rakennusvaiheiden käytännön toteutuksesta ja suunnitelmamuutoksista ei tavoita kaikkia osapuolia Urakoitsijoiden omat asennuskoulutukset haastaviin rakennusvaiheisiin. Uimahallihankkeiden Valtionrahoitusopas (?) 70

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN JATKOSSA HAASTEITA VAI MAHDOLLISUUKSIA? HALLITUSOHJELMAN SISÄLTÖ SÄÄDÖSMUUTOKSET KUNTARAKENTEEN MUUTOS KUNTALAISTEN KUULEMINEN LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN SUUNTA - PÄIVITYS KUSTANNUSTASON KEHITYS VALTIONAVUSTUSTEN RIITTÄVYYS UUDET RAHOITUSMALLIT SUUNNITTELUN, RAKENTAMISEN JA RAKENNUTTAMISEN LAADUN TURVAAMINEN RAKENTAMISEN TOTEUTTAMISTAVAT SUOMALAINEN OSAAMINEN KÄYTÖN JA YLLÄPIDON LAADUN TURVAAMINEN ENERGIATEHOKKUUDEN KIRISTYVÄT VAATIMUKSET

TIETO -TUSKAA VAI JOHTAMISEN TYÖKALU? WWW.MINEDU.FI AVUSTUKSET 2000-LUVULLA VOIMASSA OLEVA RAHOITUSSUUNNITELMA HAKEMUSLOMAKKEET RAHOITUSSUUNNITELMAAN AVUSTUKSIIN OHJEET VALTIONAVUSTUKSEN HAKIJALLE OHJE ESTEETTÖMÄÄN LIIKUNTAPAIKKASUUNNITTELUUN ESTEETTÖMYYSSELVITYSLOMAKE LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN SUUNTA-ASIAKIRJA HANKESELVITYSLOMAKE TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEET OKM:N LIIKUNTAPAIKKAJULKAISUSARJA JULKAISUSARJAA TÄYDENTÄVÄT JULKAISUT KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEET