PÄÄTÖS UUDELY/514/07.00/2010 Uusimaa 9.4.2010 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kiinteistön sijainti Kiinteistön omistaja Toiminnan kuvaus Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Helsingin Osuuskauppa Elanto Kaupintie 14 00440 Helsinki Espoon kaupunki, Mikkelä Mikkelänkallio 1 RN:o 49-47-539-4 Helsingin Osuuskauppa Elanto Pilaantumisen aiheuttanut toiminta Asian vireilletulo Maksu 1 008 Kiinteistöllä on toiminut polttonesteiden jakeluasema vuodesta 1990 lähtien. Toiminta jatkuu kiinteistöllä kunnostuksen jälkeen. Tontilla on huoltoasemarakennus, mittarikatos sekä erillinen pesuhalli. Mittarikatoksessa sijaitsevat jakelumittarit sekä niihin liittyvät rakenteet. Maanalaiset polttonestesäiliöt sijaitsevat mittarikentän itäpuolella täyttöpaikan kohdalla. Kiinteistön maaperä on pilaantunut huoltoasematoiminnan seurauksena. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 5.3.2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle. 111402/28003 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070 www.ely-keskus.fi/uusimaa Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki PL 36 00521 Helsinki
UUDELY/514/07.00/2010 2/17 Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki 78 2 ja 3 momentti Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) 3 :n 1 momentin kohta 10 ja 2 momentin kohta 3 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009) 2 :n 1 momentin kohta 3 Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kunnostettava alue sijaitsee Espoon Mikkelässä osoitteessa Mikkelänkallio 1 (Liite 1.). Tontin pinta-ala on noin 3 900 m 2. Kohteen naapurustossa on pääasiassa liikerakennuksia, metsää sekä tiealueita. Lähimmät asuinrakennukset ovat kohteen itäpuolella noin 150 m etäisyydellä. Ainoa rajanaapuri sijaitsee länsipuolella (liikerakennus), muilta osin kohde rajautuu tiealueisiin. Kohde rajautuu eteläpuolella Mikkelänkalliotiehen ja pohjois- ja itäpuolella Espoonväylään. Kiinteistö on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa huoltoaseman korttelialueeksi (LH). HOK-Elanto Liiketoiminta Oy. ABC Mikkelä, Espoo, Kunnostussuunnitelma. FCG Finnish Consulting Group Oy. 5.3.2010. Alueen maaperä-, pinta- ja pohjavesiolosuhteet Tontin reunoilla on nurmipäällysteiset alueet, muilta osin maanpinta on asfaltoitu. Kohteessa tehdyissä maaperätutkimuksissa todettiin asfaltin alapuolella 1-2,8 m paksu täyttökerros (hiekkaa, soraa ja kiveä). Kaikissa tutkimuspisteissä todettiin kallio tai kivi noin 1-2,8 m syvyydellä maanpinnasta. Espoon kaupungin karttapalvelun maaperäkartan mukaan alue sijoittuu moreenialueen (moreenin paksuus yli 1 m, jonka alla kallio) ja savi-/silttialueen (saven- ja silttikerroksen paksuus 0-3 m, jonka alla yleensä hiekkaa tai hiekkamoreenia) vaihtumisalueelle. Kohde ei sijaitse vedenoton kannalta tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Järvikylä 0104951) sijaitsee noin 2,8 km kohteesta länteen. Pohja- tai orsivettä ei kohteessa tehdyissä tutkimuksissa todettu. Lähin pintavesialue, Espoonjoki, sijaitsee noin 700 m kohteesta kaakkoon. Sadevedet johdetaan asfaltin kaatojen mukaisesti viemäreihin.
UUDELY/514/07.00/2010 3/17 Alueella tehdyt tutkimukset Riskinarviointi Terveysriskit Kiinteistöllä tehtiin maaperätutkimuksia vuonna 2008. Näytteitä otettiin porakoneella kahdeksasta tutkimuspisteestä (P1 - P8). Näytteet otettiin metrin osavälein. Tutkimuspisteet kohdistettiin todennäköisimpiin riskikohtiin. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Kaikista näytteistä tehtiin aistinvaraiset havainnot ja tutkittiin helposti haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä PID-mittarilla. Kahdeksan näytteen kokonaisöljypitoisuus määritettiin PetroFlag-kenttätestillä. Viidestä näytteestä analysoitiin laboratoriossa öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (C 22 - C 39 ), bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), MTBE:n, TAME:n, bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenin pitoisuudet. Näytteenoton yhteydessä tehdyissä aistinvaraisissa tarkasteluissa todettiin öljyn tai bensiinin hajua pisteiden P3, P5, P6, P7 ja P8 kohdilla. Laboratorioanalyysien perusteella näytteessä P6/2-2,8 m todettiin raskaita öljyjakeita (C 21 - C 40 ) 880 mg/kg. Samassa näytteessä todettiin merkkejä ksyleenistä ja etyylibentseenistä. Pisteissä P1, P2 ja P7 todettiin hieman koholla olevat raskaiden öljyjakeiden pitoisuudet (70-250 mg/kg). Muissa laboratoriossa tutkituissa näytteissä pitoisuudet alittivat analyysien määritysrajat. Kiinteistölle on laadittu nk. perusriskinarviointi. Kohteessa tehdyissä tutkimuksissa on todettu kynnys- ja ohjearvon ylitys raskaita öljyhiilivetyjä yhdessä näytteessä. Koska kyseessä on huoltoasema, jossa on harjoitettu bensiinin ja dieselin jakelutoimintaa ja kaikkia kriittisiä alueita ei ole päästy tutkimaan, otetaan kriittisten aineiden tarkastelussa huomioon myös bensiinijakeet (C 5 - C 10 ), keskitisleet (>C 10 - C 21 ) sekä bensiinin lisäaineet (BTEX-yhdisteet, MTBE, TAME). Arvioinnissa on huomioitu haitta-aineiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet sekä kiinteistöllä vallitsevat olosuhteet. Ihmisten altistuminen haitta-aineille tapahtuisi maan nielemisen, hengittämisen (haihtuminen ja pölyäminen) tai talousveden välityksellä. Maan pölyämisen tai nielemisen kautta altistuminen ei ole mahdollista koska todetut haitta-aineet sijaitsevat kahden metrin syvyydellä maanpinnasta ja tutkimattomilla alueilla (esim. mittarikenttä ja säiliökaivanto) haitta-aineet sijaitsevat asfaltin alapuolella. Kohteessa on todettu ainoastaan raskaita öljyjakeita, jotka eivät haihdu. Tutkimattomat alueet, joissa muita haitta-aineita saattaa olla, ovat as-
UUDELY/514/07.00/2010 4/17 Ympäristöriskit falttipintaisia, jolloin asfaltti estää haihtumisen. Huoltamorakennuksen alapuolista maaperää ei ole tutkittu. Jos rakennuksen alapuolella olisi öljyhiilivetyjä, estäisivät lattian betonirakenteet niiden merkittävän kulkeutumisen huoneilmaan. Bensiini- ja öljy-yhdisteillä on myös alhainen hajukynnys, jolloin huoneilman pitoisuudet havaittaisiin todennäköisesti hajuhaittana. Tonttivesijohto kulkee huoltoasemarakennuksen eteläseinästä kohtisuoraan Mikkelänkallio-tietä kohden. Tälle alueelle ei ole sijoitettu tutkimuspisteitä. Jos kyseisellä alueella olisi pilaantunutta maata, on mahdollista, putken materiaalista riippuen, että pieniä pitoisuuksia saattaa imeytyä putken läpi veteen. Bensiini- ja öljyhiilivetyjen kulkeutuminen juomaveteen huomataan yleensä kuitenkin makuhaittana. Haittaaineiden esiintyminen vesijohdon kohdalla tarkistetaan vielä kunnostuksen yhteydessä. Mahdollinen leviäminen tapahtuisi pohja-, orsi tai pintaveden välityksellä. Kohteessa ei ole todettu pohja- eikä orsivettä, joka huuhtelisi pilaantuneita kerroksia. Kohteessa todettujen haitta-aineiden tai tutkimattomilla alueilla mahdollisesti esiintyvien haitta-aineiden kulkeutuminen pohjaveteen tai muualle ympäristöön ei ole todennäköistä. Pintavedet kulkeutuvat asfaltoidulla alueella asfaltin pintaa pitkin viemärijärjestelmään. Nurmipäällysteisillä alueilla pintavedet imeytyvät maahan tai valuvat pintaa pitkin asfaltoidulle alueelle. Kohteessa on todettu raskaita öljyjakeita, jotka eivät kulkeudu veden mukana. Tutkimattomat alueet ovat asfalttipäällysteisiä, jolloin vesi ei pääse suoraan huuhtelemaan kyseisiä maakerroksia. Perusarvioinnin yhteenveto Kohteen maaperässä todetuista (raskaat öljyjakeet) sekä mahdollisesti esiintyvistä (bensiini, keskitisleet sekä lisäaineet) haitta-ainepitoisuuksista aiheutuvaa merkittävää riskiä ihmiselle tai ympäristölle ei nykytilassa ole. Kunnostustarve aiheutuu kohteessa tehtävistä mittarirakenteiden, putkistojen sekä säiliöiden uusinnasta, jolloin maaperää joudutaan kaivamaan.
UUDELY/514/07.00/2010 5/17 Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Kiinteistöltä poistetaan haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot ylittävät maa-ainekset siltä osin kuin niitä joudutaan säiliöiden, putkistojen ja muiden rakenteiden uusimisen vuoksi poistamaan. Maita poistetaan noin 0,5 m etäisyydeltä em. rakenteista sivu- ja syvyyssuunnassa. Työ tehdään huhtikuussa 2010. Kunnostuksen ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja maa-ainesten lajittelua työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttämittauksilla ja -havainnoilla. Työn aikainen näytteenotto Kaivettavista maa-aineksista otetaan tarkastusnäytteitä siten, että kaivumassojen pitoisuudet tulevat riittävällä tarkkuudella selvitetyiksi. Maaperänäytteiden kokonaisöljyhiilivetypitoisuuksia seurataan aistinvaraisin havainnoin sekä kenttätestein. Kenttähavaintojen ja -testien perusteella maa-ainekset lajitellaan tarkasti ja ohjataan pitoisuuksien mukaan oikeaan vastaanottopaikkaan tai täyttöön. Kenttätestien tuloksista n. 10 % varmennetaan laboratorioanalyysein. Laboratoriossa analysoidaan öljyjakeet C 5 - C 40 sekä BTEX-yhdisteet, MTBE ja TAME. Maaperän jäännöspitoisuudet määritetään laboratoriossa kaivantojen pohjalta ja seinistä otetuista kokoomanäytteistä. Putkikaivannoista otetaan yksi jäännöspitoisuusnäyte 20 metrin matkaa kohden. Säiliökaivannosta otetaan vähintään yksi pohja- ja yksi seinämänäyte. Kaivannon laajuudesta riippuen otetaan näytteitä tarvittaessa enemmän. Näytteistä analysoidaan kyseisestä kaivannosta kaivetuissa massoissa todetut haitta-aineet. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Koska maita poistetaan rakenteiden uusimisen vaatimassa laajuudessa, on kaivu todennäköisesti hidasta ja massamäärä vähäistä. Maat kaivetaan asfaltoidulle pinnalle kasalle. Maat erotellaan tarvittaessa haittaainepitoisuuksien mukaan erillisiin kasoihin. Jos maita varastoidaan alueella useamman vuorokauden (esim. viikonlopun yli tai odotetaan, että maata tulee riittävästi autokuormaa varten), kasat peitetään tarvittaessa kevytpeitteillä. Maat kuljetetaan luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin. Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot ylittävät maat toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Alemman ohjearvon alittavat maat voidaan käyttää täyttöihin tai toimittaa maankaatopaikalle. Täyttöön käytettävien kynnysarvot ylittävien ja alemman ohjearvon alittavien maiden
UUDELY/514/07.00/2010 6/17 pitoisuudet ja sijoituspaikat dokumentoidaan kunnostuksen valvojan toimesta. Pilaantuneen veden käsittely Kohteessa ei ole todettu orsi- eikä pohjavettä, joten vedenkäsittelyä ei todennäköisesti tarvita. Jos kaivantoon kertyy vettä, esim. runsaiden sateiden takia, poistetaan ne joko imuautolla tai pumpataan aseman oman öljynerottimen kautta viemäriin. Viemäriin pumpattaessa varmistetaan, etteivät veden haitta-ainepitoisuudet ylitä Espoon veden asettamia rajaarvoja. Terveys- ja ympäristövaikutusten ehkäisy Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään rajaamalla alue esimerkiksi lippusiimalla ja varoituskyltein. Maat peitetään kuljetuksen ja mahdollisen kohteessa varastoinnin ajaksi. Maan pölyämisherkkyyttä seurataan ja tarvittaessa maata kostutetaan. Maan kulkeutuminen kuljetus- ja kaivukaluston mukana kunnostusalueen ulkopuolelle estetään käyttämällä puhtaita kulkureittejä ja tarvittaessa puhdistamalla autojen renkaat ja kaivinkoneen telat. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Työsuojelu Kenttävalvoja seuraa koko työn ajan työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos tällaisia löytyy, asiasta informoidaan tilaajaa ja ympäristöviranomaisia. Mahdollisista toimenpiteistä neuvotellaan heidän kanssaan. Kaivua erittäin kovalla sateella tai tuulella vältetään. Alueen läheisyydestä osoitetaan tai alueelle järjestetään sosiaalitilat, joissa työntekijät voivat vaihtaa ja säilyttää vaatteita. Sosiaalitiloissa on oltava myös mahdollisuus käsien ja kasvojen pesuun. Pilaantuneella alueella työskenneltäessä työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita (jalkineet, haalarit/työvaatteet ja suojakäsineet), jotka vaihdetaan niiden likaannuttua tai rikkouduttua. Kunnostustyössä varaudutaan käyttämään tarvittaessa A2P3 -suodattimilla varustettuja hengityssuojaimia. Käsien pesuun kiinnitetään erityistä huomiota. Kaivualueella syöminen, juominen ja tupakointi on kielletty. Kaivannon seinämät luiskataan 1:2 kaltevuuteen tai erillisen kaivusuunnitelman mukaisesti.
UUDELY/514/07.00/2010 7/17 Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Kunnostuksen aloittamisesta ilmoitetaan Uudenmaan ELY-keskukseen sekä Espoon kaupungin ympäristöviranomaisille. Kunnostuksen valvoja pitää kunnostuksesta päiväkirjaa, johon merkitään vähintään tiedot alueelta poistetuista maista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), tiedot otetuista näytteistä (näytetiedot, ajankohta, mittaustulokset), näytepisteiden paikat karttapohjalle merkittyinä, tiedot maaperään jääneistä pitoisuuksista sekä erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Pilaantuneen maan kunnostustyöstä laaditaan raportti kahden kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Raportissa esitetään vähintään kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi, kaivutyön toteutus, kunnostustyön seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista (pitoisuudet ja määrät), jäännöspitoisuustiedot, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskiarvio, piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista sekä tarvittaessa kopiot siirtoasiakirjoista. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Helsingin Osuuskauppa Elannon ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Espoossa osoitteessa Mikkelänkallio 1 (RN:o 49-47-539-4), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöllä toteuttavien polttonesteiden jakelulaitteiden uusimistöiden yhteydessä on kaivualueilta poistettava asennus- ja rakentamistöiden vaatimassa laajuudessa maa-aines, jonka bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 11 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 22 - C 40 ), MTBE:n ja TAME:n, bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin ja/tai ksyleenien pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut alemmat ohjearvotasot. Kiinteistöllä olevien kunnallisteknisten rakenteiden, kuten vesijohto- ja viemärilinjojen sekä kaapelilinjojen, alueilta on poistettava kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset niin syvältä ja laajalta alueelta, että rakenteet sijaitsevat puhtaassa maaaineskerroksessa. 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-
UUDELY/514/07.00/2010 8/17 ainekset kuitenkin poistetaan alueelta rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu naapurikiinteistön puolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön maanomistajalle. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Kunnostuksen yhteydessä on tarkastettava poistettavien huoltoasematoimintaan liittyvien rakenteiden (säiliöt, putkistot, jne.) alapuolisen maaperän sekä vesijohdon alueen maaperän pilaantuneisuus edustavin maaperänäyttein. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haittaainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit), MTBE:n ja TAME:n sekä mahdollisten muiden kunnostusalueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haittaaineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä.
UUDELY/514/07.00/2010 9/17 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, välivarastoinnin, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4.1. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kyseisellä kaivualueella aiemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. 4.2. Mikäli jäännöspitoisuusnäytteissä todetaan valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut ylemmät ohjearvotasot ylittäviä haittaainepitoisuuksia, on näiden maa-ainesten osalta laadittava tarkennettu ympäristö- ja terveysriskien arviointi. Arviointi on liitettävä määräyksessä 9.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Välivarastointi 5. Kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä voidaan tarvittaessa välivarastoida alueella enintään yhden viikon ajan. Pilaantuneet maa-ainesjätteet on sijoitettava tiiviille alustalle, joka on huonosti vettä läpäisevä. Maa-ainesjätteet on peitettävä vettä läpäisemättömällä peitteellä haitta-aineita sisältävän suotoveden muodostumisen estämiseksi. Sade- ja valumavesien kulkeutuminen tilapäiselle varastoalueelle on estettävä rakentamalla varastokasojen ympärille reunakorokkeet tai muulla asianmukaisella rakenteella. Välivarastokasan peitteen paikallaan pysymistä ja muissa rakenteissa tapahtuvia muutoksia on tarkkailtava, ja mahdolliset puutteet on korjattava viipymättä. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 6. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maaainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haittaainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.
UUDELY/514/07.00/2010 10/17 Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 7.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä alueelta poistettavat muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. 7.2. Mikäli alueelta kaivettuja maa-ainesjätteitä, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä, aiotaan hyödyntää kaivantojen täytöissä, on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 9.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Pilaantuneen veden käsittely 8. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit), MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet sekä mahdollisten muiden kunnostuksen aikana tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.
UUDELY/514/07.00/2010 11/17 Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistön omistajalle ja kiinteistön haltijalle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 9.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista. 9.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä sekä analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistön omistajalle ja kiinteistön haltijalle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Yhteenveto mahdollisesta pilaantuneen veden viemäriin johtamisesta on toimitettava alueen vesihuollosta vastaavalle laitokselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella tarkoitetaan maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maaaineksilla ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä.
UUDELY/514/07.00/2010 12/17 Yleiset perustelut Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Päätöksessä annetut määräykset maaperän puhdistamisesta ovat välttämättömiä, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja
UUDELY/514/07.00/2010 13/17 ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty alemmaksi ohjearvoksi bensiinijakeille (C 5 - C 10 ) 100 mg/kg, öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 - C 21 ) 300 mg/kg, raskaille öljyjakeille (>C 21 - C 40 ) 600 mg/kg, bentseenille 0,2 mg/kg, tolueenille 5 mg/kg, etyylibentseenille 10 mg/kg ja ksyleeneille 10 mg/kg sekä MTBE:n ja TAME:n summapitoisuudelle 5 mg/kg. Asetuksen liitteessä on säädetty ylemmäksi ohjearvoksi bensiinijakeille (C 5 - C 10 ) 500 mg/kg, öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 - C 21 ) 1 000 mg/kg, raskaille öljyjakeille (>C 21 - C 40 ) 2 000 mg/kg, bentseenille 1 mg/kg, tolueenille 25 mg/kg, etyylibentseenille 50 mg/kg ja ksyleeneille 50 mg/kg sekä MTBE:n ja TAME:n summapitoisuudelle 50 mg/kg. Kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti päätöksessä on hyväksytty haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot ylittävien maaainesten poisto polttonesteiden jakelulaitteiden uusimistöiden vuoksi kaivettavilta alueilta. (Määräys 1.1.) Päätöksessä on edellytetty, että alueella sijaitsevien kunnallisteknisten rakenteiden alueilta on poistettava kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset niin syvältä ja laajalta, että rakenteet sijaitsevat puhtaassa maakerroksessa. Kunnostamisella varmistetaan, ettei kaivantojen haitta-ainepitoinen maa-aines aiheuta terveyshaittaa esim. putki- ja kaapelirikkoja korjattaessa. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haittaaineita kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. rakentamisen vuoksi. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.)
UUDELY/514/07.00/2010 14/17 Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 2. ja 3.2.) Kunnostettava alue on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Mikäli jäännöspitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvotasot, on päätöksessä edellytetty tarkennettua riskinarviointia näiden maiden osalta. Arvioinnilla varmennetaan, ettei haitta-ainepitoisuuksista aiheudu pitkälläkään aikavälillä ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräykset 4.1. ja 4.2.) Päätöksessä on hyväksytty pilaantuneiden maa-ainesjätteiden välivarastointi alueella siten, ettei varastoinnista aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 5.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 6.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytet-
UUDELY/514/07.00/2010 15/17 ty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.1.) Ilmoituksen mukaan alueelta kaivettuja haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevia maa-aineksia voidaan sijoittaa takaisin kaivantojen täyttöihin. Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 7.2.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/ suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 9.2. ja 9.3.) Keskeisimmät lainkohdat Sovelletut oikeusohjeet Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. (Määräykset 1.1., 1.2. ja 2. - 8.) Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). (Määräykset 1.1., 1.2., 2. - 5. ja 7.1. - 8.) Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. (Määräykset 1.1. - 2. ja 4.1. - 9.3.) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27
UUDELY/514/07.00/2010 16/17 Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen (1097/2009) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 21 tuntia. Helsingin Osuuskauppa Elanto Kaupintie 14 00440 Helsinki Espoon kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) HSY Vesi, Espoo FCG Finnish Consulting Group Oy, Petra Pihlainen (sähköisenä) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään.
UUDELY/514/07.00/2010 17/17 Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (Liite 3.). Yli-insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Hanna Valkeapää Liitteet Liite 1. Kiinteistön sijainti Liite 2. Näytepisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus