L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06 367 5211 telefax 06 3675251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 24.11.2004 Diaarinumero LSU 2004 Y 424 (131) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee lihasikalatoimintaa Kauhajoen kaupungin Koiviston kylässä. Koiviston Possu Oy Kainaston Keskustie 149 61820 Kainasto LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin 3 000 lihasikaa. Lupahakemus koskee tilan nykyistä lihasikalatoimintaa. Sikala sijaitsee Kauhajoen kaupungin Koiviston kylässä tilalla Possula RN:o 3:71. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle. Ympäristönsuojeluasetuksen 42 :n 2. momentin mukaan eläinsuojan, johon on tarkoitettu enemmän kuin 2 000 lihasikaa, on tullut hakea toiminnalle ympäristölupaa viimeistään 31.12.2003 mennessä, jollei toimintaan ole haettu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa tätä ennen. Hakemuksen mukainen eläinsuoja on IPPC laitos, koska IPPC direktiivin mukaisia eläinsuojia ovat sikojen kasvatuslaitokset, joissa on enemmän kuin 2 000 paikkaa tuotantosioille (yli 30 kg:n painoisille). LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 1 000 lihasialle.
ASIAN VIREILLETULO 2 Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 6.5.2004. Hakemusta on täydennetty 7.9.2004 ja 15.9.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on myönnetty 26.5.1997 ja 23.4.1998 ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa. Toiminta sijaitsee haja asutusalueella maa ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikala sijaitsee Kauhajoen kaupungin Koiviston kylässä noin 10 km:n etäisyydellä Kauhajoen kaupungin keskustasta luoteeseen. Lähimmät kymmenen naapurin asuinrakennusta ja loma asuntoa sijaitsevat noin 310 390 metrin etäisyydellä. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 400 metrin etäisyydellä. Sikalarakennuksen lähiympäristö on pääasiassa peltoaluetta. Sikalarakennus ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet, Porakallion pohjavesialue ja Järvikankaan pohjavesialue, sijaitsevat noin 4 km:n ja noin 6 km:n etäisyydellä. Käyttövesi sikalan toimintaan otetaan Kauhajoen Vesihuolto Oy:ltä. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 3 000 lihasikaa ja sikalassa kasvatetaan kolme kasvatuserää vuodessa. Tuotettava lihamäärä on noin 640 000 kg vuodessa. Sikalarakennuksessa on 10 poistohormia, jotka sijaitsevat rakennuksen seinillä. Lannan varastointi ja käsittely Sikalarakennuksen lannankäsittely tapahtuu kuivalannalla. Lihasikalassa on noin 3 000 m 2 :n kuivikepohja, joka tyhjennetään kolme kertaa vuodessa kuivalantalaan. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea ja kuivikkeita lisätään kerran viikossa. Tilalla on noin 5 000 m 3 :n peltikatteinen kuivalantala. Sikalan toiminnasta ei muodostu pesuvesiä. Sosiaalitilojen WC vedet ja muut jätevedet johdetaan noin 10 m 3 :n umpisäiliöön. Umpisäiliön tyhjäyksen hoitaa sakokaivoja tyhjentävä yritys. Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 442 ha, josta omaa peltoa noin 24 ha, vuokrapeltoa noin 5 ha ja sopimuspeltoa noin 413 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levityksestä 75 % tapahtuu keväällä viikkojen 19 22 aikana ja 25 % syksyllä viikkojen 38 42 aikana. Muut varastot Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä, noin 1 000 litran ja noin 3 000 litran. Polttoainesäiliöt sijaitsevat erillisessä betonipohjaisessa varastotilassa, joka on varustettu korotetuilla reunoilla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan kestokuivikepohjasikala ei tuota hajuhaittoja eikä kärpäshaittaa normaali tuotantoon verrattuna. Tilalla on riittävät katetut lantalatilat. Tuotantotilassa käytetään kuivatusmenetelmiä, joilla karsinat pysyvät kuivina ja kärpäshaitta pienenä. Lanta ajetaan pelloille ainoastaan arkipäivinä.
3 Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyy kuolleita eläimiä noin 5 t/vuosi, jäteöljyä, metalliromua, akkuja, muita ongelmajätteitä, keittiöjätettä ja karkeajätettä. Kuolleet eläimet toimitetaan raatokeräyksen kautta Findest Protein Oy:lle Kaustiselle. Tilalle tullaan hankkimaan kylmäkontti tai erillinen kylmävarasto kuolleiden eläinten tilapäistä varastointia varten. Öljyjäte, metalliromu, akut ja muut ongelmajätteet toimitetaan hyötykäyttöasemalle, keittiö ja karkeajäte Botniaroskille. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että rehuauto käy kaksi kertaa viikossa ja eläinten kuljetusauto yhteensä noin 90 kertaa vuodessa. Lantaa ajetaan noin 300 kuormaa vuodessa ajoittuen pääasiassa keväälle ja osittain syksylle. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Kuivalantala on katettu ja lannanlevitys tapahtuu ohjeiden mukaisesti. Lannan lastaus tapahtuu lantalassa ja tilalla on käytössä noin 20 m 3 :n lantakärry. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Kauhajoen kaupungin ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 21.9. 20.10.2004. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kauhajoen kaupungin ympäristöosastolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Kauhajoen kunnallislehdessä sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Kauhajoen kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta eivät ole antaneet lausuntoa määräpäivään mennessä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty kolme muistutusta. AA ja BB toteavat muistutuksessaan, että haitat naapureille ovat päivittäisiä, kun sikalassa tuuletetaan. Hajuhaitta on merkittävä varsinkin, jos tuuli sattuu sikalan suunnasta. Pyykkejä ei voi kuivattaa ulkona, koska haju tarttuu vaatteisiin ja vaatteet saa laittaa uudestaan pesuun. Asunnon tuulettaminenkin joskus kesällä on lähes mahdotonta. Kesäaikana ei voi myöskään kuvitellakaan esim. grillausta tai ulkona ruokailua hajun vuoksi. Lisäksi kärpäset ovat lisääntyneet merkittävästi sikalan myötä, onhan lantakasat mainio kärpästen sikiämispaikka, josta sitten leviää bakteerit naapureillekin asti ollen jopa terveysriski. Hajuhaitta on alentanut myös kiinteistöjen arvoa sikalan naapurustossa ja kiinteistöjen myynti on vaikeutunut huomattavasti. Maaseudulla on maaseudun hajut, mutta suursikalan perustaminen keskelle kylää ja asutusta ei tunnu järkevältä kylä eikä ympäristösuunnittelulta. Suurena peikkona on myös mahdolliset laajennussuunnitelmat. Muistutuksessa vastustetaan luvan jatkamista edellä mainituista syistä.
4 CC toteaa, että hänellä ei ole mitään Koiviston Possu Oy:n sikalaa eikä sen lantapuolta vastaan, mutta jokakesäiseen mädäntyneen sianruhon hajuun pitäisi tulla muutos. Lähietäisyydellä on toistakymmentä taloa ja niissä monessakin lapsia. DD ja EE toteavat muistutuksessaan vastustavansa uuden luvan myöntämistä hakijalle, koska heidän mielestään tämän kokoinen sikala ei kuulu tällaiseen paikkaan. Heidän mökkinsä sijaitsee noin 300 metrin päässä sikalasta ja kun tuuli on pohjoisen suunnalta, niin on aivan mahdotonta tuulettaa, kuivattaa pyykkiä tai olla pihalla yleensä. Lisäksi tämä vaikuttaa mökin mahdolliseen myyntiin alentavasti. Toki Tommi Koiviston pitää saada jatkaa toimintaansa, mutta ei tällaisessa paikassa kuten tähän mennessä. Kaupunki laajenee jatkuvasti ja ei kestä kauan, niin se yltää Kainaston keskustan alueelle, jolloin sikala jarruttaa kaupungin leviämistä tähän suuntaan. Kaupungin pitää näyttää uuden alueen, missä Koiviston Possu Oy voi jatkaa toimintaansa. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 25.10.2004 annettu mahdollisuus antaa vastine jätettyjen muistutusten johdosta. Hakija toteaa vastineessaan, että raadonhaju on ollut mahdottomuus, koska raadonkerääjä autoilija J. Ketola on hakenut ruhoja vähintään kerran viikossa, tarvittaessa useammin. Autoilija ei edes huoli autoonsa mädäntynyttä ruhoa. Hajuhaitta on huomattavasti pienempi kuin hakijan aikaisemmassa lietelantasikalassa. Sikalaa tyhjättäessä hajua on ehkä vähän enemmän. Sikalan tyhjäys on noin kolme kertaa vuodessa, joista yksi ehkä osuu kesälle. Jos maalle rakentaa tupansa, pitää oppia sietämään maaseudun tuoksuja. Kun rakentaa maaseudulle, luulisi jokaisen jo tietävän maaseudun plussat ja miinukset. Ihmeellistä näistä kolmesta valituksesta on se, että kaksi valittajaa ei edes asu vakituisesti Kainastolla. Pitääkö vakituisten asukkaiden hyppiä kaupunkilaisten pillin mukaan? Valittajalla pitää olla oikeita selvännäkijän kykyjä, jos hän todella uskoo kaupungin leviävän Kainastolle. Hakijat eivät asiaan usko. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 11.8.2004, jossa käytiin läpi mm. nykyisen sikalarakennuksen sijaintia, sijaintipaikan ympäristöä, tilan tuotantotoimintaa, kuivalantalan sijaintia ja tilavuutta. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Koiviston Possu Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lihasikalatoiminnalle Kauhajoen kaupungin Koiviston kylään tilalle Possula RN:o 3:71 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus on tutkinut jätetyt muistutukset ja toteaa muistutuksissa esitettyihin asioihin seuraavaa: AA:n ja BB:n sekä DD:n ja EE:n muistutus Ympäristökeskus katsoo, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa päätöksen perusteluissa mainittujen seikkojen perusteella ja koska kyseessä oleva lupahakemus koskee tilan olemassa olevan toiminnan jatkamista. Niiltä osin mitä muistutuksissa todetaan, että hajuhaitta on alentanut kiinteistöjen arvoa, ympäristökeskus toteaa, että ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta toiminnasta ai
5 heutuvien ympäristövahinkojen korvaamista koskevat asiat, lukuun ottamatta vesistön pilaantumista koskevia vahinkoja, kuuluvat käräjäoikeuden toimivaltaan. CC:n muistutus Muistutuksessa on todettu, että jokakesäiseen mädäntyneen sianruhon hajuun pitäisi tulla muutos. Ympäristökeskus on ratkaisussaan antanut määräyksen, että kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. Erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila tulee hankkia tilalle 31.5.2005 mennessä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan eläinmäärä Eläinsuojassa voidaan pitää enintään 3 000 lihasikaa. 2. Lannan varastointi Sikalan kuivikemateriaalina tulee käyttää turvetta ja olkea siten, että käytettävästä kuivikemateriaalista pääosa on turvetta. Eläinsuojassa muodostuva kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että sitä ei joudu ympäristöön. Myös eläinsuojan pohja tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään noin 7 200 m 3. Lannan varastointitilavuuteen voidaan laskea kuivikepohjan tilavuus. Sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa umpisäiliössä, jonka tilavuus tulee olla vähintään 10 m 3. Kuivalantala tulee pitää katettuna peltikatteella. Kuivalannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa säilytystilojen kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Sosiaalitilojen jätevesille tarkoitettu umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa niitä. 3. Lannan kuormaus ja levitys Lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa niin, ettei sitä joudu ympäristöön tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lannan kuormaus kuivalantalasta lantakärryyn tulee tapahtua kuivalantalan sisäpuolella. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lannan levitykseen vähintään 273 hehtaaria. Lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana.
6 Lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. Lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Lantaa ei tule levittää alle 500 metrin etäisyydelle sikalarakennuksesta. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. 4. Haju ja kärpäshaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Sikalarakennuksen ja kuivalantalan ympäristö sekä kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Toiminnasta aiheutuvaa kärpäshaittaa tulee torjua pitämällä kuivikepohja mahdollisimman kuivana lisäämällä kuivikkeita riittävin väliajoin. Tarvittaessa kärpäshaittaa tulee torjua myös kärpäshaitan torjuntaan tarkoitettavin kemikaalein. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. Erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila tulee hankkia tilalle 31.5.2005 mennessä. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille.
7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito 7 Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa sikalan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojassa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lannan määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista ja lannan vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Levitettävästä lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Kuivalannan ja sosiaalitilojen jätevesien säilytystilojen kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot korjattava mahdollisimman pian. 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä erityisesti sikalan poistoilmajärjestelmän ja poistoilman hajukaasujen puhdistusmenetelmien osalta sekä varauduttava niiden käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, toiminnalle annetut lupamääräykset sekä se seikka, että kyseessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan.
Lupamääräysten perustelut 8 Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Määräys turpeen käytöstä kuivikemateriaalina on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Lannan varastointitilan mitoituksessa on huomioitu kuivikepohjan tilavuus. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lannan varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Myös sosiaalitilojen jätevesille tarkoitettu umpisäiliö tulee olla vesitiivistä materiaalia pinta ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi. Kuivalantala tulee pitää katettuna hajupäästöjen vähentämiseksi. Lantavaraston vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varaston hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varaston rakenteiden kunto. Sosiaalitilojen jätevesille tarkoitettu umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin säiliön hyötytilavuuden säilyttämiseksi sekä pinta ja pohjavesien suojelemiseksi. Jätevedet tulee toimittaa laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa niitä. (määräys 2) Lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 11 lihasikaa kohden. Lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. Lannan levittäminen alle 500 metrin etäisyydelle sikalarakennuksesta on kielletty lähiympäristössä sijaitseville naapureille aiheutuvien hajuhaittojen vähentämiseksi. (määräys 3) Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä sekä eläinsuojan ja lantavaraston ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Määräys kärpäshaittojen torjuntatoimista on tarpeen naapureille aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (määräys 4)
9 Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maaja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän, sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 6) Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lannan ja jätevesien säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (määräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 8) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2014 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmäärästä, kuivalantalan tilavuus sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen.
10 Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/93) 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1 800 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan maksu on 1 800 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kauhajoen kaupunginhallitus Kauhajoen ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä (Asianosaiset)
11 Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa ja Kauhajoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä Kauhajoen kunnallislehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Vanhempi insinööri Varpu Kujanpää Ylitarkastaja Maarit Vuorela LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros