RAPORTTI TES1986 VUODEN 2005 TULOSSOPIMUKSEN TOTEUTUMISEN VÄLIRAPORTTI Viitaten kirjeeseenne Dno 256/06/2005 Metla antaa väliraportin vuoden 2005 tulossopimuksen toteutumisesta maa- ja metsätalousministeriölle 31.8. mennessä. Väliraportti on jäsennelty tulossopimuksen mukaisesti. 1. Vuoden 2005 aikana määritellään toiminnan painopisteet ja tehdään asemointi muihin toimijoihin nähden vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Laaditaan mittaristo strategian toteutumisen seurantaan. Metlan tutkimuksen asiantuntijaryhmän, asiakastahojen ja sidosryhmien yhteistyön tuloksena valmistui konsultin johdolla luonnos Metlan painoaloista, joka esiteltiin laajemmalle sidosryhmä- ja asiakasjoukolle 4.5.2005 pidettävässä seminaarissa Metsätalolla. Lisäksi pidettiin kolme alueellista seminaaria asiakaskunnan kanssa toukokuussa 2005 painoalojen määrittelemiseksi. Yksi tilaisuuksista oli Länsi-Suomessa, yksi Itä-Suomessa ja yksi Pohjois-Suomessa. Toimintojen asemointi sidosryhmien suhteen päällekkäisten toimintojen välttämiseksi käynnistyy loppusyksystä ja saataneen valmiiksi kuluvan vuoden aikana. Painoalojen määrittelyprosessin mallintaminen valmistuu syksyn aikana. Mittariston laadintaa varten nimettiin neljä työryhmää - vaikuttavuus-, organisaatio-, resurssi- ja henkilöstötyöryhmä sekä työryhmien yhteinen ohjausryhmä. Työryhmien alustavat luonnokset valmistuivat toukokuun loppuun mennessä ja viimeistellyt ehdotukset on pyydetty syyskuun loppuun mennessä. 2. Metlan alueellisille toimintayksiköille määritellään niiden olemassa olevien vahvuuksien pohjalta Metlan strategiaa ja painopisteiden toteuttamista tukevat osaamisprofiilit ja yhteistyökumppanit. Valmistellaan tutkimusasemien ja -keskusten johtajien johdolla yhteistyössä ylijohtajan kanssa kuluvan vuoden loppuun mennessä.
RAPORTTI TES1986 2 (17) 3. Vuoden 2005 aikana valmistaudutaan uuteen tutkimusta ja tutkimustiedon käytäntöön vientiä korostavaan organisaatioon, joka on käytössä viimeistään vuoden 2006 alusta alkaen. Johtamisjärjestelmästä ja organisaatiorakenteesta valmistui luonnos, jota käsiteltiin 29.6. pidetyssä laajassa Metlan sisäisessä seminaarissa. Tutkimusjohtajan virat olivat haettavana. Hakuaikaan 11.3.2005 mennessä virkoja haki yhteensä 17 henkilöä. Johtokunta nimitti kokouksessaan 17.6.2005 professori Pasi Puttosen metsien käytön ekologiseen kestävyyteen painottuvan tutkimusjohtajan virkaan. Toisen tutkimusjohtajan viran johtokunta päätti kokouksessaan 25.8.2005 panna uudelleen haettavaksi. Palvelujohtajan virka julistetaan hakuun uuden asetuksen valmistuttua. Tavoitteena on, että vuoden 2006 toiminnan suunnittelussa syksyllä 2005 voidaan huomioida tuleva organisaatiomuutos. 4. Laaditaan valtionhallinnon tuottavuuden kehittämistavoitteita tukeva Metsäntutkimuslaitoksen tuottavuussuunnitelma. Laaditaan kuvaus, kehittämisehdotukset ja toimeenpanosuunnitelma talousarvioasetuksen 55 :ssä tarkoitetusta tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimesta sekä sen hyödyntämisestä. Hallintojohtaja laatii Metlan tuottavuussuunnitelman vuonna 2004 laadittuun Metlan talouden tasapainottamissuunnitelmaan pohjautuen 31.8.2005 mennessä. Laskentatoimen kehittämistä varten perustettiin Metlaan työryhmä, jossa on myös ministeriön edustus. Työryhmä luovuttaa raporttinsa 31.10.2005 mennessä. 5. Vuonna 2005 tuotos ja toiminnan tehokkuus säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. Toiminnan tehokkuuden seuraamiseksi ollaan kehittämässä mittaristoa. Tutkijoiden suoritteita seurataan suoriterekisterin avulla: Taulukko 1. Metlan tutkijoiden julkaisut suoriterekisterin mukaan Julkaisut Vuonna Keskimäärin Tilanne 2004 2001-2004 22.8.2005 Kansainväliset referoidut julkaisut 192 178 106 Kansalliset referoidut julkaisut 34 34 11 Referoimattomat julkaisut 418 406 177 Lehtiartikkelit 230 217 104 Muut julkaisut 279 238 84 Kansainväliset esitelmät 339 265 56 Kotimaiset esitelmät 410 433 138
RAPORTTI TES1986 3 (17) 6. Metlan brutto- ja nettobudjetoidun toiminnan volyymi säilyy edellisten vuosien tasolla. Bruttobudjetoidussa ja asiakasrahoitteisessa nettobudjetoidussa toiminnassa kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus pysyy edellisten vuosien tasolla (37 %). Rahoituksen hankintaa tehostettiin ja hakemusten seurantaa varten kehitettiin ja otettiin testikäyttöön erillinen hakemusreksiteri. Tutkijoita pyydettiin kirjaamaan rekisteriin kaikki tänä vuonna voimassa olevat ja lähetetyt hakemukset. Hakemusrekisteri viimeistellään lopulliseen käyttömuotoonsa vuoden loppuun mennessä. 7. Laboratoriotoimintojen laatu säilyy korkealla tasolla ylläpitämällä laatujärjestelmiä ja kehittämällä laadun seurantamittaristoja. Kenttäkoetoiminnan laatukäsikirja on sisällöllisesti valmis vuonna 2005. Laboratorioiden laatujärjestelmää ylläpidetään ja laatutasoa seurataan erillisin testein. Yksiköt raportoivat vuoden lopulla laboratorioissaan toteutettujen testien tuloksista ylimmälle johdolle. Kenttäkoetoiminnan laatukäsikirjan sisällön kehittäminen käynnistyi määrittelemällä kenttäkoetoiminnan tuottamien mittaustietojen ja aineistojen tallennuksen ja arkistoinnin sekä kenttäkoetoiminnan palvelujen tilausmenettelyn käytännön menettelytapoja. Laatukäsikirjan sisältö saadaan valmiiksi toimintavuonna. 8. Henkilöstön määrää ja rakennetta kehitetään vuonna 2005 valmisteltavan henkilöstösuunnitelman pohjalta ottaen huomioon Joensuun tutkimuskeskuksen kehittämistä koskevat hallituksen päätökset. Henkilöstösuunnitelman laadinta aloitetaan tuottavuussuunnitelman laadinnan jälkeen ottaen huomioon tulevat painoalat. Tuottavuussuunnitelma tulee olla valmiina 31.8.2005 menessä. Joensuun tutkimuskeskuksen henkilöstöä on sovittu vahvistetavan vuosittain viidellä vakituisella. Toimintavuonna Joensuuhun on rekrytoitu yksi erikoistutkija, kaksi varttunutta tutkijaa sekä työsuojelupäällikkö. 9. Henkilöstön työhyvinvointia edistetään valtionkonttorin tukeman Kaiku työhyvinvointiohjelman avulla. Työhyvinvointiohjelman toteutus aloitettiin yksikköihin suunnatulla työhyvinvointi-infolla. Lisäksi aihepiiriin palkattiin kolme ulkopuolista konsulttia: johdon työnohjaukseen ja vuorovaikutus- ja alaistaitojen sekä työyksikön toimivuuden ja työilmapiirin kehittämiseen konsultit Human Focus Oy:stä. Jälkimmäinen kehittämistyö aloitettiin esikunnan työntekijöiden ongelmien kartoituksella. Johdon työnohjaus -tilaisuus pidetään kerran kuukaudessa, ensimmäinen tapaaminen oli 6.4.2005. Syksyn kuluessa pidetään jokaisessa
RAPORTTI TES1986 4 (17) tulosyksikössä vuorovaikutustaitojen parantamiseen tähtäävä koulutus- ja kehittämispäivä. 10. Tutkimuksen kannalta välttämättömän kenttäkoetoiminnan edellytykset turvaavat tutkimusmetsien vaihtoehtoiset hallinta- ja hoitomallit selvitetään nykyistä paremman kustannustehokkuuden saavuttamiseksi. Asiaa valmistelemaan nimitettiin keväällä työryhmä, jossa oli kuusi Metlan ulkopuolista edustajaa ja kuusi henkilöä Metlan sisältä. Työryhmän loppuraportti valmistui määräajassa eli 31.5.2005 mennessä. 11. Metlan laboratoriopalveluja kehitetään ja yhteistyömahdollisuuksien kartoitus yliopistojen, sektoritutkimuslaitosten ja ympäristöhallinnon laboratorioiden kanssa käynnistetään. Keskuslaboratoriossa laadittiin asiasta suunnitelma (liite 1). Se on ollut kaikkien Metlan laboratorioiden kommentoitavana ja sen pohjalta aloitettiin aineiston keruu. Vantaan laboratoriot pitivät päivän mittaisen yhteistyökokouksen Suomen Ympäristökeskuksen laboratorioiden kanssa. 12. Kenttäkokeiden ja pitkien aikasarja-aineistojen yhteiskäyttöä ja tunnettuutta tehostetaan. Asiaa valmistellaan epävirallisessa työryhmässä, joka ryhtyi rakentamaan Metlalle aineistorekisteriä. Sen valmistuminen parantaa aineistojen yhteiskäyttöä ja tunnettuutta. Lisäksi asiaa valmistellaan VMI- ja Forest Focusohjelmien osalta. 13. Tutkimustoimintaa suunnataan elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan. a) Kansallisen metsäohjelma 2010 tavoitteita tuetaan käynnistämällä Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset tutkimusohjelma. Tutkimusohjelma käynnistyi vuoden alusta. Ohjelman johtoryhmä piti järjestäytymiskokouksensa ja ulkopuolisista asiantuntijoista koostuvalle ohjausryhmälle esiteltiin ohjelmaa ja kuultiin heidän kommenttejaan. Ohjelmassa on mukana seitsemän hanketta ja yhteensä 37 tutkijaa (n. 12 htv). Koordinaatiohankkeen alainen METSO -ohjelman taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten seuranta ja arviointi on edennyt suunnitelman mukaisesti tiiviissä yhteistyössä ministeriöiden ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Aineiston keruuta on jatkettu osallistamalla ja haastattelemalla tutkijoita ja sidosryhmiä, hankkeiden itsearvioinnilla ja tilasto-
RAPORTTI TES1986 5 (17) tietojen keruulla. Yhteistyössä SYKEn kanssa kirjoitettu seurannan väliraportti valmistui huhtikuussa ja seurantaa esiteltiin valtakunnallisessa METSO-seminaarissa. Tutkimusohjelman tutkimushankkeissa valmistui julkaisuja mm. eri suojelutapojen hyväksyttävyydestä (MT933) ja paikkatietomenetelmien käytöstä monitavoitteisessa metsäsuunnittelussa (MT939). Tutkimushankkeet käynnistivät alkuvuodesta uusien aineistojen keruutaan. Lisäksi pidettiin esitelmiä kotimaassa ja ulkomailla. Uusia ulkopuolisen rahoituksen päätöksiä ja hakemuksia syntyi tavoitellulla tasolla. Ohjelmaa esiteltiin alkuvuoden aikana sidosryhmille. Hankkeet ovat lisänneet verkostoitumista kotimaisten ja ulkomaisten käytännön- ja tutkimustahojen kanssa. Kanadalaisten, australialaisten ja englantilaisten tutkimusorganisaatioiden kanssa on neuvoteltu yhteistyömahdollisuuksista ohjelmatasolla. Nettisivut ja suomen- ja englanninkielinen esite valmistuivat yhteistyössä Metlan viestinnän kanssa. b) Valmistellaan vuonna 2006/2007 käynnistettävät ministeriön strategisia tavoitteita ja sektorin pitkän aikavälin kehittämistavoitteita tukevat tutkimus- ja kehittämisohjelmat: 1)metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma sekä Tutkimus- ja kehittämisohjelman koordinaattoriksi nimitettävän professorin virka on täyttöprosessissa. Professorin viran hakijoiden arvioimiseksi valittiin ulkopuoliset asiantuntijat (professori Dan Camenson USA, professori Klaus von Gadow Saksa, maakuntajohtaja Pentti Hyttinen Suomi) ja heidän lausunnot saatiin 18.8.2005 mennessä. Ohjelman taustaksi laadittiin luettelo metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun hankeaihioista ja t&k-hankkeista, jotka jatkuvat v. 2006. Hankeaihoiden työstämistä jatketaan metsätalouden toimijoiden kanssa MELAkäyttäjäpäivillä syyskuussa. 2)metsätalouden kannattavuuden ja metsänhoidon laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma. Ohjelman sisältöä kartoitettiin neuvotteluissa Metlan aihe-alueeseen kuuluvien professoreiden, joidenkin metsäkeskuksen johtajien, rahoittajien, metsänhoitoyhdistysten ja ministeriön edustajien kanssa. Alustava sisältöhahmotelma esiteltiin keskustelua varten ministeriön metsäosastolla. Osastopäällikkö Reunalan ehdotuksesta sisältöä rajattiin metsätalouden kannattavuudesta puuntuotannon kustannustehokkuuteen. Hänen ehdotuksensa oli, että nimikin muutettaisiin kuulumaan: "Puuntuotannon kus-
RAPORTTI TES1986 6 (17) tannustehokkuuden ja metsänhoidon laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma." Ministeriössä painotettiin Tapion ja Metsäkeskusten kytkemistä tiiviisti hankkeeseen. Valmistelua jatkettiinkin neuvotteluilla mm. Tapion ja VTT:n kanssa. 14. Tutkimustoiminnalla vastataan ministeriön ajankohtaisiin tietotarpeisiin. Tehtävät vastuutettu liitteen 2 mukaisesti. a) Energiapuututkimusta suunnataan ottaen huomioon puutavaran mittauksen kehittämistarpeet ja energiapuun korjuun metsänhoidolliset ja ravinnetaloudelliset pitkäaikaisvaikutukset. Metla perusti hankkeen "Nuorten metsien energiapuun mittaus", jonka keskeisenä tavoitteena on määrittää puutieteelliset perusteet nuorten metsien energiapuun mittaukselle. Kevään 2005 aikana koottiin olemassa olevaa tutkimustietoa ja hankittiin soveltuvia tutkimusaineistoja. Energia-alan toimijoihin oltiin yhteydessä (puunhankintaorganisaatiot, koneyrittäjät, energiaosuuskunnat, aluelämpökeskukset) kartoittaen energiapuun mittauksen olemassa olevia menetelmiä, pullonkauloja ja tulevaisuuden näkymiä. Hanke jakautuu kolmeen osioon: 1) perinteisen tilavuuden mittauksen kehittämiseen ja ennen muuta ohjeistamiseen, 2) massaan perustuvan mittauksen kehittämiseen (muuntoluvut) ja 3) muutamien uusien menetelmien tutkimiseen. Kesän 2005 aikana laadittiin luonnos koko- ja rankapuun pinomittausohjeesta sekä testattiin menetelmän tarkkuutta ja toimivuutta. Massaperusteisen mittauksen kehittämiseksi laadittiin kirjallisuuden perusteella puulajikohtaiset ja vuodenaikaiset painomittauksen muuntokertoimet, joiden paikkaansa pitävyyttä testattiin. Muuntokertoimien laadinnan tueksi järjestettiin kuivumiskokeita palstalle korjatuille kourakasoille. Lisäksi toteutettiin kenttäkokeita paino-otantamittauksen kehittämiseksi ja testattiin viljankosteusmittarin soveltuvuutta maasto-oloissa toteutettavaan purun kosteuden mittaukseen. Alkuvuoden 2005 aikana käytiin keskusteluja tutkijoiden kanssa toteutetuista, käynnissä olevista ja suunnitteilla olevista hankkeista, jotka liittyvät energiapuun korjuun ekologisiin vaikutuksiin. Myös Tapion metsänhoitosuositusten tarkistamishankkeen kanssa oltiin yhteydessä. Motti - simulaattoriin lisättiin mahdollisuus tarkastella energiapuun tuotantoa metsän kasvatusvaihtoehtona. EU:n 5. puiteohjelman rahoittamassa Wood-En-Man -hankkeessa tuotettiin EneTree -laskentamalli, jolla metsänomistaja voi tarkastella metsäenergian talteenottovaihtoehtoja harvennuksen ja päätehakkuun yhteydessä. Malli
RAPORTTI TES1986 7 (17) ottaa huomioon ravinne-, talous-, tuholaisriski- sekä monimuotoisuusvaikutukset ja sitä voidaan soveltaa Baltian ja Pohjoismaiden olosuhteissa. b) Metla kehittää metsäsuunnittelumenetelmiä ja tukee niiden kokoamista kustannustehokkaaksi, eri käyttäjäryhmiä ja tietotarpeita palvelevaksi yksityismetsien suunnittelujärjestelmäksi. 1 Metsävaratietojen jatkuvan ylläpidon ja suunnittelun toimintomallit ja ITsovellukset 1.1 Metla jatkaa tutkimusta metsävaratietojen jatkuvan ylläpidon toimintomallista yksityismetsien suunnitteluun. MMM:n yhteistutkimusvaroilla rahoitettavassa MEJA -hankkeessa (Metsävaratietojen jatkuva ylläpito) laskettiin alustavia tuloksia ajantasaistusinventoinnin maastotyön ajanmenekistä. Tulokset ovat rohkaisevia, mutta seurantaa kustannustehokkuudesta on kuitenkin jatkettava. Tutkimusalueilla pystyttiin sopimaan metsäyhtiöiden (kolme suurinta), metsänhoitoyhdistysten ja metsäkeskusten välisestä tiedonvaihdosta metsäsuunnitelmien ajantasaistuksessa. 1.2 Metla kehittää metsävaratietojen jatkuvaan ylläpitoon ja (operatiiviseen) suunnitteluun soveltuvaa laskentajärjestelmää (MELA) sekä kehittää ja testaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa siihen perustuvia laskentasovelluksia (NettiMELA) yksityismetsien tilakohtaiseen suunnitteluun. Fifth Element Oy ilmaisi kiinnostuksensa käyttää NetForest-verkkopalveluissaan MTS-tutkimusohjelmassa kehitetyn MELA-laskentapalvelun sijasta MOT-tutkimusohjelmassa kehitettyä Motti-palvelua, josta metsänhoitoyhdistyksillä on hyviä kokemuksia. 2. Valtakunnan metsien inventointitietojen hyödyntäminen yksityismetsien alue- ja paikallistason metsäsuunnittelussa 2.1 Metla ja metsäkeskukset valmistelevat sopimuksen, jolla metsäkeskusten käyttöön siirretään monilähdeinventoinnin aineistot sekä erikseen tuotettavat kartat uudistushakkuista vastineena metsäkeskusten suunnittelijoiden maastotyöpanoksesta Metlan ja metsäkeskusten välisen sopimuksen mukaisesti kustakin 13 metsäkeskuksesta yksi suunnittelija työskentelee VMI:n maastoryhmänjohtajana kenttäkaudella 2005. Metsäkeskuksille tuotettiin satelliittikuvien erotustulkinnalla (1996 2002) kartta uudistushakkuista. VMI:n tuottamat metsävarakartat (VMI9 ja VMI9 päivitys) siirtyvät metsäkeskusten käyttöön syksyllä 2005.
RAPORTTI TES1986 8 (17) 2.2 Metla aloittaa tutkimuksen monilähdeinventoinnin hyödyntämisestä paikallistason suunnittelussa Pohjois-Karjalassa sijaitsevalla Kolin ja Hattusaaren metsätalousalueella (8500 ha) aloitettiin Interreg IIIB NPP hanke Enhancing local activity and values from forest land through community-led strategic planning (ELAV), jonka kansallisena vastinrahoittajana on MMM. Hankkeen tarkoituksena on kehittää vuorovaikutteisen metsäsuunnittelun menetelmiä eri käyttömuotojen yhteensovittamiseksi paikallistasolla sekä määritellä ja laatia paikallinen metsäohjelma (PMO) esimerkkialueelle. Hankkeen yhteistyötahoina ovat Metla (kansallinen koordinaattori), Pohjois-Karjalan metsäkeskus ja Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala. Metla vastaa ohjelmatyöstä ja siinä tarvittavista vaihtoehtolaskelmista monilähdeinventoinnin (MVMI) tietoihin perustuen c) Ojitusalueiden hoidon ja käytön perusteiden tarkennusta jatketaan tavoitteena selvittää eri toimenpideketjujen vaikutukset metsien kasvuun ja tuotokseen sekä taloudelliseen tulokseen, ja määrittää raja ylläpitokelpoisuudelle. Ojitusalueiden hoidon ja käytön perusteiden tarkennusta jatkettiin tavoitteena selvittää eri toimenpideketjujen vaikutukset metsien kasvuun ja tuotokseen sekä taloudelliseen tulokseen, ja määrittää raja ylläpitokelpoisuudelle. Kunnostusojitusvaiheessa olevien rämemetsiköiden kehitystä simuloitiin Metlan Motti-simulaattorilla ja siihen sisältyvillä suometsien malleilla toteuttaen metsiköille vaihtoehtoisia käsittelyjä. Lisäksi kunnostusojituskelpoisuuden määrittämiseksi simuloitiin vähäpuustoisten metsiköiden kehitystä eri runkolukumäärillä. Niiden avulla pyritään löytämään minimipuustot, joiden kasvatus on puuntuotoksen tai talouden kannalta perusteltua. Alustavia tuloksia saadaan syksyllä 2005 ja tutkimus jatkuu vuonna 2006. d) Metsätuholaisten ja sienitautien esiintymisen ja runsauden seurantajärjestelmiä kehitetään, ryhdytään laatimaan torjuntasuunnitelmia potentiaalisten uusien metsätuholaisten varalle ja aloitetaan pitkän tähtäimen metsätuhojen torjuntastrategian laatiminen. Metsätuhojen tutkimuksen tulevaisuuden strategiaa hahmoteltiin viitenä eri ajankohtana ja strategia on parhaillaan kirjoitteilla pohjautuen kansalliseen kasvinsuojelustrategiaan. Tammen äkkikuolemataudin aiheuttajan identifiointi varmistettiin ja sen selviytymisedellytyksiä ja mahdollisia isäntäkasveja Suomessa tutkittiin.
RAPORTTI TES1986 9 (17) e) Vastataan metsäekosysteemien osalta kansainvälisen ilmastopolitiikan velvoitteisiin, EU:n oikeudellisiin velvoitteisiin ja kansallisen ilmastopolitiikan valmistelun ja seurannan tietotarpeisiin. KHK raportointijärjestelmä: Palkattiin tutkija, joka toteuttaa lahopuun, karikkeen ja maan orgaanisen aineen hiilivaraston laskennan mm. HMS ohjelman tutkimustulosten perusteella syksyn 2005 raportointia varten. KHK projektioiden laatiminen ja politiikkatoimien arviointi: Valmistettiin yhdessä HY:n tutkijoiden kanssa käsikirjoitus ja posteri hiilikompensaation ja hiilensidontatavoitteen vaikutuksesta metsänhoitoon, metsänomistajan tuloihin ja puun tarjontaan. Lisäksi valmistui käsikirjoitus politiikkakeinojen vaikuttavuudesta yksityisen metsänomistajan metsänhoitopanostukseen ja puuntarjontaan. Virka- ja asiantuntija-apu erikseen ilmenevien tarpeiden mukaan: Metlan tutkijat osallistuivat IPCC 2006 Guidelines for National Greenhouse Gas Emission Inventories raportin laadintaan sen johtokirjoittajina ja kommentoijina. Tehtiin laskelmat eri maiden puutuotteiden hiilivarastoista EU:n lähetteeseen Good practice guidance for land use, land-use change and forestry (LULUCF) activities under the Kyoto Protocol, harvested wood products and other issues relating to LULUCF YK:n ilmastosopimukselle. f) Toteutetaan Metsänjalostus 2050 -ohjelmaa ja täsmennetään siihen liittyviä tutkimuksellisia tietotarpeita. Metsänjalostus 2050 -ohjelman toteuttamiseen liittyvät maasto- ja taimitarhatyöt etenivät alkuvuonna hankesuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma ja jalostusohjelman eteneminen esiteltiin toukokuussa metsänjalostuksen neuvottelukunnalle. Samassa tilaisuudessa keskusteltiin metsänjalostuksen tutkimustarpeista: tiedon aukkopaikoista, tutkimuksen priorisointitarpeista sekä biotekniikan mahdollisuuksista jalostustyön apuna. Metsänjalostus 2050 -ohjelmassa määritetyt keskeisimmät metsänjalostuksen tutkimustarpeet on priorisoitu juuri valmistuneessa Suomen metsäpuiden bio- ja geenitekniikan tutkimusstrategiassa. Niihin panostetaan myös vuonna 2005 valmistuvassa Metlan metsägenetiikan ja metsänjalostuksen tieteenalastrategiassa.
RAPORTTI TES1986 10 (17) g) Raportoidaan päättyvien tutkimusohjelmien: Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset, Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosio-ekonomiset kytkennät, Metsätalouden suunnittelu ja Valtakunnan metsien inventointi - päätulokset. Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset 1. Tutkimustulosten tieteellinen raportointi Keskeisimmät tieteelliset tutkimustulokset julkaistaan referoiduissa sarjoissa. Tältä osin toiminta on edennyt suunnitellun mukaisesti (taulukko 2). 2. Yleistajuiset loppuraportit MOT -tutkimusohjelma julkaisee yhteistyössä Metsälehti kustannus Oy:n kanssa yleistajuisena loppuraporttina kirjan, jonka työnimi on "Metsänkasvatuksen käsikirja". Kirjan sisältö on valmis ja se toimitettiin taittoon kustantajalle. Kirja julkaistaan alkusyksystä 2005. Metsänkasvatuksen päätöksenteon tueksi laadittava MOTTI -ohjelmisto on viimeistelyvaiheessa. Ohjelmiston sisältö on valmis ja sen käyttöliitymää viimeistellään. Ohjelma tullaan liitämään CD:nä Metsänkasvatuksen käsikirjaan ja sen lisäksi se viedään METINFO -palveluun, josta se on saatavilla syksyllä 2005. Taulukko 2. MOT -tutkimusohjelman referoidut ja referoimattomat julkaisut 31.7. 2005 mennessä. Vuosi Referoidut Referoimattomat julkaisut julkaisut 2000 4 19 2001 4 26 2002 10 13 2003 12 25 2004 21 39 2005 9 8 Yhteensä 60 130 Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosio-ekonomiset kytkennät HMS tutkimusohjelman tulokset raportoidaan tieteellisissä sarjoissa (5 referoitua julkaisua 1.1-31.7.2005). Tutkimustuloksia käytetään Metlan kasvihuonekaasujen raportointijärjestelmän rakentamisessa sekä muissa ilmastopolitiikan tehtävissä. Tutkimusohjelman loppuseminaarin valmistelu
RAPORTTI TES1986 11 (17) on käynnissä. HMS -ohjelman aloitteesta tehtiin selvitys hiili- ja ilmastonmuutostutkimuksen tutkimusaiheista Metlan strategiaprosessia ja painoalojen määritystä varten. Metsätalouden suunnittelu Osajulkaisuista koostuvan loppuraportin kirjoittaminen aloitettiin. Valtakunnan metsien inventointi Alueellisia tuloksia julkaistiin erillisinä osina ja metodeja koskevat osat omina julkaisuinaan. Tavoitteena on julkaista päätulokset koko maata koskien omana julkaisunaan vielä kuluvan vuoden aikana. Kaikki metsäkeskusjulkaisut valmistuivat heinäkuun loppuun mennessä. VMI9:n metodijulkaisut ovat painossa. Koko maan suometsiä ja kaikkien metsien päätuloksia koskeva julkaisu on taitettavana. Koko maan VMI9:n pääjulkaisu on työn alla. h) Toteutetaan Metlan osuudet MMM:n hallinnonalan yhteistyönä toteutettavissa konsernihankkeissa: - alueellisten metsäohjelmien päivitys Konsernihanke: Alueellisten metsäohjelmien päivitys (koordinaattori Marja Kokkonen/MMM) Metlan osuus: Tarkistus- ja seurantatiedon tuottaminen Metlan edustaja osallistui Metsätalouden alueellisten tavoiteohjelmien tukiryhmän kokouksiin sekä metsäkeskusten AMO-yhdyshenkilöiden neuvottelupäivään. Alueellisten metsäohjelmien osalta sovittiin, että metsäkeskuksilla on metsäohjelmien päivitystä varten käytettävissään VMI 9:n tiedot ja VMI 9+ metsävarojen perustiedot vuoden 2005 alusta lähtien sekä Mela-laskelmat VMI9+ -aineistosta kesäkuussa 2005. Lisäksi Metla toimittaa osia metsänhoito- ja perusparannustöiden tilastosta 15. ja 31.3.2005 mennessä, hakkuuja poistumatilaston 31.5.2005 mennessä sekä suojeluluokittaiset pinta-alat 31.5.2005 mennessä. VMI 9 ja VMI 9+ sekä metsänhoitotilastomateriaali toimitettiin määräaikoihin mennessä metsäkeskuksiin. Metla arvioi myös laadittavien tavoiteohjelmien vaikutuksia. Ohjelmien taloudellisten vaikutusten arvioinnista MMM on sopinut erikseen.
RAPORTTI TES1986 12 (17) - metsänhoitosuositusten tarkistaminen 2004-2006 Metsänhoitosuositusten ohjausryhmä on kokoontunut kuluvana vuonna kolme kertaa. Suositukset jakaantuvat yleiseen osaan, taustaraportteihin sekä metsänomistajille ja ammattilaisille tarkoitettuihin oppaisiin. Oppaiden teossa Metlan tutkijat ovat avainasemassa. - konsernin sisäisen strategiatyön yhteensovittaminen Metlasta strategiatyön valmisteluryhmän työskentelyyn osallistuvat tutkimusaseman johtaja Heikki Smolander ja päällikkötason palavereihin ylijohtaja Hannu Raitio ja tutkimusjohtaja Kari Mielikäinen. 15. Kilpaillun ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä lisääntyy verrattuna edelliseen viisivuotiskauteen. Alla olevasta taulukosta nähdään kilpaillun ulkopuolisen tutkimusrahoituksen odotettavissa olevat tulot (tulosbudj. 2005) vuonna 2005 ja toteutunut tilanne 31.7.2007 verrattuna keskimääräiseen vuosina 2000-2004 saavutettuun tasoon. Tämän hetken arvion mukaan tulosbudjetissa asetetut tavoitteet saavutetaan vuoden loppuun mennessä. Taulukko 3. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Rahoituslähde Keskimäärin Tulosbudj. Toteutunut 2000-2004 2005 31.7.2005 mennessä Asiakasrahoitteinen toiminta 1 244 1 592 979 EU- rahoitus 823 1 778 74 Yhteisrahoitteinen toiminta 1 460 2 008 337 TA:n ulkopuolinen rahoitus 454 370 348 Suomen Akatemia 1 346 1 004 477 Yhteistyörahoitus 1 496 1 889 1 470 Yhteensä 6 823 8 641 3 685 Ylijohtaja Hannu Raitio Kehityspäällikkö Ritva Hankala
RAPORTTI TES1986 13 (17) Liite 1. Metlan laboratoriopalveluja kehitetään ja yhteistyömahdollisuuksien kartoitus yliopistojen, sektoritutkimuslaitosten ja ympäristöhallinnon laboratorioiden kanssa käynnistetään. Toimenpidesuunnitelma vuodelle 2005 1. Kartoitus olemassa olevista yhteistyötutkimuksista, joissa Metlan laboratoriot ovat osallisena, Mitä selvitetään: 1. Laajuus 2. Aktiivisuus ja laboratorioiden osuus 3. Antava vai ottava osapuoli? 4. Mitkä keskeiset seikat ovat olleet edellytyksenä yhteistyökuvion muodostumiselle? Onko oma laboratoriopanos osa kauppaa? 5. Mikä yhteistyössä on sellaista, joka täydentää meidän laboratorio-osaamista, voitaisiinko joku osuus tehdä Metlassa. 6. Minkälainen taloudellinen panos kullakin osapuolella on? 7. Kuinka yhteistyötä on suunniteltu jatkettavaksi 8. Millaiset ovat kokemukset yhteistyöstä 9. Metlan laboratorioiden houkuttelevuus yhteistyökumppanina 10. Kulkeeko tieto yhteistutkimuksista Metlan sisällä riittävän hyvin? Miten selvitetään? Kyselyt ja hankeraportit, yhteisrahoitteiset tutkimukset Kyselyiden organisoinnista vastaa Keskuslaboratorio 2. Metlan paikallisten laboratorioiden asemointi muiden alueen toimijoiden kanssa Mitä selvitetään: 1. Missä muissa valtionhallinnon alaisissa laboratorioissa tehdään vastaavia analyysejä kuin Metlan laboratorioissa? 2. Tarjotaanko vastaavia analyysejä kaupallisesti? 3. Haitat ja hyödyt, jos analyysit tehtäisiin toisessa laboratoriossa? Esim. Kustannukset, laatu, toimitusvarmuus, aika, fyysinen etäisyys. Riittääkö asiantuntijuus, luotettavuus? Mitä lisäarvoa tuo tutkijan ja laboratorion läheinen yhteistyö. Oman laboratorion ammattitaidon ylläpito. 4. Mitkä ovat muiden toimijoiden tulevaisuuden suunnitelmat, säilyvätkö laboratoriopalvelut ja tarjonta. 5. Metlan laboratorioiden oma erityisosaaminen suhteessa muihin toimijoihin 6. Eri toimijoiden painoalojen mahdolliset päällekkäisyydet tutkimusstrategioissa, ketkä tulevat tekemään esimerkiksi ympäristötutkimusta ja millä sektorilla. 7. Metlan omien tutkijoiden laboratorion käyttötarve suhteessa laboratorioiden paikalliseen erikoistumiseen. Miten selvitetään? Osin selvitetty, kun vuonna 2004 tehtiin hintavertailua Metlan ja muiden laboratorioiden välillä ( mukana oli myös puhtaasti kaupallisia laboratorioita) Nykyiset toimintaprofiilit muille toimijoille on löydettävisssä esim.www-sivut, vuosikertomukset, ym. tietokannat. Tulevien toimintasuuntien kartoitusta varten laboratorioiden vastaavat joko kutsuvat paikalliset toimijat yhteiseen kokoukseen tai ottavat yksittäisiä kontakteja. Kunkin laboratorion vastaava tekee oman laboraratorionsa asemoinnin paikallisiin julkisen sektorin toimijoihin, josta selviää nykyinen tila ja suunnitelma tulevasta. Yhteinen kokous tai keskustelutilaisuudet laboratoriota käyttävien Metlan tutkijoiden kanssa. KLA:ssa esim. 'perjantaivieras tilaisuudet' Tämä voidaan tehdä loppuun sen jälkeen kun Metlan omat pitkän aikavälin painoalat ovat selkeytyneet
RAPORTTI TES1986 14 (17). 3. Kaupallisten analyysien ostotarve Metlassa. Mitä selvitetään: 1. Paljonko analyysejä, joita ei voida tehdä Metlassa, tilataan ulkopuolelta. 2. Onko edullisempaa ostaa, vai kehitetäänkö Metlaan vastaava palvelu 3. Pitkän aikavälin näkymät 4. Jos laboratoriossa tietty perusvarustus ja muunneltavuus, mikä on taloudellista ja kätevää tehdä Metlassa, vaikka analyysejä on tarjolla muuallakin. Miten selvitetään? Kyselyt tutkijoilta. Osin selvitetty vuonna 2004. Mikä tulee olemaan Metlan perusvarustustaso laboratorioissa -> neuvottelut johdon kanssa Keskustelut tutkijoiden kanssa. 4. Metlan laboratorioiden ART-toiminnan laajuus Mitä selvitetään: 1. Tämän hetkisen toiminnan laajuus 2. Ketkä ovat asiakkaita, paljonko julkishallinnosta? 3. Lisääntyykö vai vähenee? 4. Mitä pitäisi tehdä, että toiminta lisääntyisi 5. Onko toimintaa syytä lisätä? 6. Mikä on ART:n kannattavuus rahallisesti. 7. Tuoko ART muuta lisäarvoa, esim. kontaktit, osaamisen ylläpitäminen, jotain muuta? Miten selvitetään? Kysely labroista, Selviää osin paikallisen asemoinnin yhteydessä 5. "Suurten laitteiden" yhteiskäyttö Mitä selvitetään: 1. Paljonko yhteiskäyttöä on tällä hetkellä? 2. Mitkä ovat yhteiskäytön rajoitukset ja hyödyt. Esim. saatavuus, kustannukset, koulutus ym. (kuten kohdassa 1. yhteistutkimukset). 3. Millaisten laitteiden yhteiskäyttö olisi tulevaisuudessa järkevää. Miten selvitetään? Selvitetään yhteistutkimuskyselyn yhteydessä. Kirjataan kokemukset yhteiskäytöstä ja keskustellaan asemoinnin yhteydessä paikallisten toimijoiden kanssa. Keskustelut Metlan tutkijoiden kanssa Tämä suunnitelma toimitetaan hyväksynnän jälkeen laboratorioiden vastaaville ja se käydään yhdessä läpi laboratorioiden työkokouksessa huhtikuussa. Kyselyt tutkijoilta, laboratorioiden vastaavien raportit paikallisista tapaamisista ja niistä tehdyistä analyyseistä valmistellaan vuoden 2005 aikana. Samanaikaisesti viedään eteenpäin Metlan laboratorioiden sisäisen työnjaon selkiyttämistä.
RAPORTTI TES1986 15 (17) Liite 2. MMM:n ja Metlan välinen tulossopimus vuodeksi 2005 Tutkimukselliset tavoitteet ja tehtävät: Vastuuhenkilöt: 13. Tutkimustoimintaa suunnataan elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan. a) Kansallisen metsäohjelma 2010 tavoitteita tuetaan käynnistämällä Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset tutkimusohjelma. Vastuuhenkilö: Paula Horne b) Valmistellaan vuonna 2006/2007 käynnistettävät ministeriön strategisia tavoitteita ja sektorin pitkän aikavälin kehittämistavoitteita tukevat tutkimus- ja kehittämisohjelmat: - metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma Vastuuhenkilö: metsäsuunnittelun professori sekä - metsätalouden kannattavuuden ja metsänhoidon laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma. Vastuuhenkilö: Pertti Harstela 14. Tutkimustoiminnalla vastataan ministeriön ajankohtaisiin tietotarpeisiin. a) Energiapuututkimusta suunnataan ottaen huomioon puutavaran mittauksen kehittämistarpeet ja energiapuun korjuun metsänhoidolliset ja ravinnetaloudelliset pitkäaikaisvaikutukset. Vastuuhenkilöt: Hannu Ilvesniemi, Jari Lindblad ja Erkki Verkasalo b) Metla kehittää metsäsuunnittelumenetelmiä ja tukee niiden kokoamista kustannustehokkaaksi, eri käyttäjäryhmiä ja tietotarpeita palvelevaksi yksityismetsien suunnittelujärjestelmäksi. Vastuuhenkilö: Tuula Nuutinen ja Kari T. Korhonen c) Ojitusalueiden hoidon ja käytön perusteiden tarkennusta jatketaan tavoitteena selvittää eri toimenpideketjujen vaikutukset metsien kasvuun ja tuotokseen sekä taloudelliseen tulokseen, ja määrittää raja ylläpitokelpoisuudelle Vastuuhenkilö: Jukka Laine. d) Metsätuholaisten ja sienitautien esiintymisen ja runsauden seurantajärjestelmiä kehitetään, ryhdytään laatimaan torjuntasuunnitelmia potentiaalisten uusien metsätuholaisten varalle ja aloitetaan pitkän tähtäimen metsätuhojen torjuntastrategian laatiminen. Vastuuhenkilö: Jarkko Hantula e) Vastataan metsäekosysteemien osalta kansainvälisen ilmastopolitiikan velvoitteisiin, EU:n oikeudellisiin velvoitteisiin ja kansallisen ilmastopolitiikan valmistelun ja seurannan tietotarpeisiin. Vastuuhenkilö: Erkki Tomppo ja Risto Sievänen f) Toteutetaan Metsänjalostus 2050 -ohjelmaa ja täsmennetään siihen liittyviä tutkimuksellisia tietotarpeita. Vastuuhenkilö: Katri Kärkkäinen g) Raportoidaan päättyvien tutkimusohjelmien:
RAPORTTI TES1986 16 (17) Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset, Vastuuhenkilö: Jari Hynynen Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosio-ekonomiset kytkennät, Vastuuhenkilö: Risto Sievänen Metsätalouden suunnittelu Vastuuhenkilö: Tuula Nuutinen ja Valtakunnan metsien inventointi Vastuuhenkilö: Erkki Tomppo - päätulokset. h) Toteutetaan Metlan osuudet MMM:n hallinnonalan yhteistyönä toteutettavissa konsernihankkeissa: 1.1.1.1 1.1.1.2 - alueellisten metsäohjelmien päivitys 1.1.1.3 Vastuuhenkilö: Sinikka Västilä 1.1.1.4 - metsänhoitosuositusten tarkistaminen 2004-20 1.1.1.5 Vastuuhenkilö: Kari Mielikäinen 1.1.1.6 - konsernin sisäisen strategiatyön yhteensovittaminen. Vastuuhenkilö: Vastuuhenkilö: Hannu Raitio
RAPORTTI TES1986 17 (17)