Kolarin aluetaloudellinen arviointi loppuraportti

Kolarin aluetaloudellinen arviointi loppuraportti 29.6.2017 Jonas Alam, Laura Descombes, Elina Heikinheimo, Pasi Rinne, Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy

Vastuuvapauslauseke Hanke on asiakkaan kanssa rajattu niin, että siinä on voitu vain alustavasti ja valikoiden tarkastella taustamateriaalia. Hankkeessa on haastateltu vain valitut sidosryhmien edustajat. Hankkeessa ei raportoida yksittäisten toimijoiden näkemyksiä. Raporttimme perustuu kyseisen toimeksiannon suorittamisen yhteydessä saamiimme tietoihin ja ohjeisiin huomioiden toimeksiannon suorittamisen aikana vallitsevat olosuhteet. Oletamme, että kaikki meille toimitetut tiedot ovat oikeita ja virheettömiä, ja että siltä osin kun asiakas on luovuttanut meille materiaalia, asiakas on tarkistanut luovutettujen tietojen oikeellisuuden. Emme ole vastuussa raportin tietojen täsmällisyydestä tai täydellisyydestä, emmekä anna niitä koskevia vakuutuksia, ellei toisin ole mainittu. Raporttia ei tule miltään osin pitää päätöksentekoa koskevana suosituksena tai kehotuksena. Emme ota vastuuta siitä, olemmeko tunnistaneet kaikki toimitettuihin asiakirjoihin sisältyvät seikat, joilla voi olla merkitystä, mikäli näitä asiakirjoja käytetään myöhemmin tehtävien sopimusten osana. Toimitetun materiaalin ja asiakirjojen läpikäynti on toteutettu siten kuin olemme katsoneet asiassa asianmukaiseksi tarjouksessa sovitun työn laajuuden ja tarkoituksen valossa. Emme ole vastuussa raportin päivittämisestä myöhempien tapahtumien osalta (päivämäärä raportin etusivulla). 1 Copyright Gaia

Tiivistelmä Kolarin aluetaloudellinen arviointi tehtiin Kolarin kunnan toimeksiannosta ja Hannukaisen kaivoshankkeen vuorovaikutusta seuraavan ohjausryhmän ohjauksessa maalis-kesäkuussa 2017. Arviointi suoritettiin ohjausryhmän hyväksymän ja alkuvuodesta 2017 laaditun hankesuunnitelman mukaisesti. Hankesuunnitelman laatimisen yhteydessä haastateltiin yhteensä yli 20 kolarilaista toiminnanharjoittajaa. Aluetaloudellisen arvioinnin tavoitteena oli havainnollistaa Hannukaisen kaivoshankkeen toteuttamisen tai toteuttamatta jättämisen taloudellisia vaikutuksia Kolarin aluetalouteen sekä tuottaa vertailtavia arvioita matkailun, kaivostoiminnan sekä muiden olennaisten elinkeinojen aluetaloudellisista vaikutuksista Kolarissa nyt ja lähitulevaisuudessa. Työ tehtiin kaivoshankkeen kannalta keskeiset sidosryhmät osallistaen. Selvityksen perustana oli kaksi vaihtoehtoista skenaariota, jotka sisältävät oletuksen Hannukaisen kaivoshankkeen toteuttamisesta: kaivoshanke toteutetaan (skenaario A) tai kaivoshanketta ei toteuteta (skenaario B). Arviointi keskittyi ainoastaan kaivoshankkeen toteuttamisen tai toteuttamatta jättämisen taloudellisiin vaikutuksiin Kolarin alueella. Kaivoksen ympäristövaikutuksia, sosiaalisia vaikutuksia tai muita vaikutuksia ei tässä selvityksessä tarkasteltu. Taloudellisten vaikutusten osalta arvioitiin rahavirtojen kohdistuminen Kolariin, muualle Suomeen ja ulkomaille. Arvioinnissa tarkasteltiin laskennallisesti Kolarin aluetaloudellisia vaikutuksia vuosina 2016-2025 vuosi kerrallaan. Tiedonkeruu arviointia varten toteutettiin haastatteluiden ja avoimen Internet-kyselyn avulla. Aineiston tuottamiseen joko kyselyn tai haastattelun kautta osallistui yhteensä 48 kolarilaista toiminnanharjoittajaa, jotka edustavat yhteensä 52 % markkinaosuutta Kolarin aluetaloudesta (mukaan lukien kuntasektori). Otos on riittävä, jotta saadaan tarpeeksi kattavaa tietoa kolarilaisten yrittäjien näkemyksistä heidän oman liiketoimintansa kehittymisestä kahdessa eri skenaariossa. Kolarilaisilta toiminnanharjoittajilta kerättiin tietoa heidän liiketoimintansa nykytilanteesta (vuoden 2016 taloudelliset tunnusluvut ja kulurakenne) sekä arvioita liiketoiminnan kehittymisestä vuosina 2017-2025 skenaarioissa A ja B. Toiminnanharjoittajilta kysyttiin heidän näkemyksiään yrityksen liikevaihdon, työvoiman ja investointien kehityksestä. Vuoden 2016 aineistoa käytettiin mallinnuksen lähtötasona. Toiminnanharjoittajien arviot liiketoiminnan kehittymisestä skenaariossa A perustuvat oletukseen kaivoshankkeen aikataulusta, joka on Hannukainen Mining Oy:n laatima. Toiminnanharjoittajien antamien arvioiden pohjalta mallinnettiin Kolarin aluetalouden kehitys vuosina 2017-2025. Laskennan tuloksena syntyi kaksi erilaista arviota Kolarin aluetalouden kehityksestä ja aluetaloudessa syntyvien rahavirtojen kohdentumisesta vuosina 2017-2025. Saatujen tulosten perusteella kumpikin skenaario ennustaa Kolarin aluetaloudelle kasvua tulevina vuosina. Tulosten valossa kaivoshankkeen toteuttaminen vaikuttaa kaikkein voimakkaimmin matkailusektoriin: Jos kaivoshanke toteutetaan, matkailusektorin liikevaihto pienenee aikavälillä 2016-2025 noin 18 %, kun taas skenaariossa, jossa kaivoshanketta ei toteuteta, matkailusektorin liikevaihto kasvaa 115 % (Kuva 1). 2 Copyright Gaia

Työvoiman käyttö, HTV Skenaario A, kaivoshanke toteutetaan 450 Skenaario B, kaivoshanketta ei toteuteta 400 350 Liikevaihto, M 300 250 200 150 100 Vuotuinen kasvu, % Kaivos -2,2 % +2,0 % +8,9 % +1,1 % Matkailu Kunta 50 +2,8 % +3,1 % Muut 0 2016 2018 2020 2022 2024 2016 2018 2020 2022 2025 Kuva 1. Kolarin sektoreiden liikevaihdon kehitys sektoreittain vuosina 2016-20125, M Tulosten perusteella Kolarin aluetalouteen jää hieman enemmän rahaa, jos kaivoshanketta ei toteuteta kuin jos kaivoshanke toteutetaan. Skenaario, jossa kaivoshanketta ei toteuteta, työllistää Kolarissa enemmän kuin skenaario, jossa kaivoshanke toteutetaan (Kuva 2). Lisäksi kolarilaisille yrityksille päätyy hieman enemmän rahaa siinä tapauksessa, että kaivoshanketta ei toteuteta kuin että kaivoshanke toteutetaan. Jos kaivoshanketta ei toteuteta, kolarilaisten palkansaajien tulot sekä kunnan verotulot jäävät kuitenkin pienemmiksi kuin siinä tapauksessa, että kaivoshanke toteutetaan (Kuva 3). Skenaario A, kaivoshanke toteutetaan 2.000 Skenaario B, kaivoshanketta ei toteuteta 1.800 1.600 1.400 1.200 Kaivos Matkailu 1.000 800 Vuotuinen kasvu, % -3,1 % +8,1 % 600 +0,2 % +0,2 % Kunta 400 200 +2,4 % +1,1 % Muut 0 2016 2018 2020 2022 2024 2016 2018 2020 2022 2025 Kuva 2. Työvoiman käyttö Kolarissa vuosina 2016-2025, henkilötyövuotta 3 Copyright Gaia

Skenaario A: kaivoshanke toteutetaan Työvoiman käyttö Kolarissa Rahavirrat yksityishenkilöille Rahavirrat Kolarin kunnalle Rahavirrat yrityksille Kolarissa 13 817 htv 258 milj. eur 184 milj. eur 339 milj. eur Skenaario B: kaivoshanketta ei toteuteta 14 840 htv 229 milj. eur 163 milj. eur 427 milj. eur Kuva 3. Yhteenveto vaikutuksista Kolarin aluetalouteen vuosina 2017-2025, kumulatiivinen, miljoonaa euroa (M ) Arvioinnin tuloksiin tehtiin herkkyystarkastelut rikasteiden hinnoista, matkailusektorin kasvuvauhdista ja rahavirtojen kohdentumisesta. Mikään herkkyystarkastelu ei vaikuta skenaarioiden keskinäiseen suuruusjärjestykseen tarkastelluilla mittareilla. Vaikka molemmat skenaariot ennustavat aluetalouden kasvua Kolarissa, erot skenaarioiden vaikutuksissa ovat kuitenkin huomattavia. Aluetalousarvion tulokset osoittavatkin, kuinka olennaista tulevaisuuden vaihtoehtojen arvioiminen on. Kolarissa kannattaa tarkkaan pohtia, mitä kunta haluaa tulevaisuudelta, ja miten se varmistaa aluetalouden, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kasvun. Kolarissa alkaneessa vuorovaikutusprosessissa Kolarin strategisia vaihtoehtoja sekä vaihtoehtoihin liittyviä vaikutuksia, mahdollisuuksia ja riskejä on syytä tarkastella huolella. Lisäksi aluetalousarvion oletuksista ja tuloksista on syytä keskustella avoimesti eri sidosryhmien kanssa. Sitä kautta voidaan rakentaa pohjaa positiiviselle investointiilmapiirille ja pienentää riskiä, että Kolarissa ei synny tarvittavaa luottamuspohjaa matkailualan investoinneille eikä kaivosta tule. 4 Copyright Gaia

SISÄLTÖ Vastuuvapauslauseke... 1 Tiivistelmä... 2 1 Johdanto... 7 1.1 Arvioinnin taustaa ja tavoitteet... 8 1.2 Arvioinnin rajaus ja skenaariot... 8 1.3 Lapin ja Ylläksen matkailukeskuksen viimeaikainen kehitys... 10 1.4 Aikaisempia selvityksiä aiheesta... 10 2 Menetelmän kuvaus... 13 2.1 Arviointihankkeen vaiheet... 13 2.2 Tiedonkeruu... 13 2.2.1 Kysely Kolarissa toimiville yrityksille... 14 2.2.2 Tiedonkeruu kaivosyhtiöltä... 16 2.2.3 Tiedonkeruu Kolarin kunnalta... 19 2.2.4 Muu tiedonkeruu...20 2.2.5 Tiedonkeruun tulokset... 21 2.3 Laskenta... 22 2.3.1 Lähtökohdat... 22 2.3.2 Oletukset... 24 2.3.3 Menetelmä... 28 3 Arvioinnin tulokset: Kolarin aluetalouden kehitys 2016-2025... 31 3.1 Aluetalous vuonna 2016... 31 3.2 Toimialojen liikevaihdon kehitys... 32 3.3 Rahavirtojen jakautuminen Kolariin, muualle Suomeen ja ulkomaille... 33 3.4 Työpaikkojen kehitys... 35 3.5 Investointien kehitys... 36 3.6 Tulosten herkkyystarkastelu... 37 3.6.1 Tehdyt herkkyystarkastelut... 37 3.6.2 Rikasteiden hinnat... 37 3.6.3 Matkailusektorin kasvu... 38 3.6.4 Rahavirtojen kohdentuminen... 39 4 Kolarin pidemmän aikavälin näkymät... 41 5 Copyright Gaia

LIITTEET Liite 1: Aineiston tuottamiseen osallistuneet toiminnanharjoittajat Liite 2: Kolarin aluetaloudellisen arvioinnin kysely Liite 3: Kansainvälisten matkanjärjestäjien näkemyksiä Ylläksen kehityksestä Liite 4: Haastattelut Liite 5: Muuta arvioinnissa käytettyä aineistoa 6 Copyright Gaia

1 Johdanto Matkailu on Kolarin tärkein elinkeino. Myös matkailua tukevat elinkeinot, kuten käsityöläisyys, luonnontuotteiden hyödyntäminen, lähiruoka ja hyvinvointiala sekä pienteollisuus, on nostettu kunnan kehittämisen keskiöön. Perinteiset elinkeinot, kuten maaja metsätalous sekä poronhoito, ovat edelleen merkittäviä elinkeinoja Kolarin alueella. Pallas- Yllästunturin kansallispuisto on Suomen suosituin kansallispuisto, ja Ylläksellä on Suomen laajin latuverkosto. Kolarin kunnan elinkeinopoliittinen strategia pyrkii yhteensovittavaan elinkeinopolitiikkaan, joka varmistaisi matkailun kasvun ja kehittymisen sekä kestävän kaivannaisteollisuuden kehittymisen. Kolarin kunnassa on vireillä Hannukaisen alueen osayleiskaavahanke sekä asemakaavoitus Hannukaisen kaivosteollisuusalueelle, Rautuvaaran teollisuusalueelle ja Hannukaisen kylän alueelle. Kaivoshanke on jakanut mielipiteitä, sillä sen pelätään aiheuttavan haittaa kunnan tällä hetkellä tärkeimmälle elinkeinolle matkailulle. Syksyllä 2016 tehdyssä elinkeinopolitiikan edellytyksiä tarkastelleessa selvityksessä Gaia Consulting Oy totesi, että tilanne on tulehtunut, mutta konfliktia ei haluta. Selvityksen mukaan sidosryhmät tunnistavat, että konfliktoituminen heikentäisi investointi-ilmapiiriä yleisesti, sekä matkailun että kaivostoiminnan osalta. Tilanteen kärjistyminen ei edistäisi kaivostoiminnan myönteistä kehittymistä, ja se heikentäisi poliittista sekä erityisesti elinkeinopoliittista ilmapiiriä Kolarissa ja sen lähialueilla. Tilanteen tulehtumiseen vaikuttanut epäluottamus on osaksi tiedon puutetta, keskusteluyhteyden puuttumista sekä uskomusta siihen, ettei kaivosyhtiön suunnitelmiin voida vaikuttaa. Sidosryhmien kannat ovat kärkeviä, mutta vuorovaikutukselle on tilaa, mikäli sen lopputulos ei ole ennalta sovittu. Vuorovaikutuksen tuloksena on mahdollista löytää synergioita ja suunnitelmallisesti parantaa Kolarin alueen menestymisen edellytyksiä. Syksyllä valmistunut selvitys nosti esiin, että sidosryhmät sekä Kolarissa että myös kansallisesti edellyttävät, että Hannukainen Mining Oy:n on suunniteltava ja toteutettava aktiivista, osallistavaa sidosryhmäviestintää, jotta hanke voisi ansaita sosiaalisen toimiluvan. Avoin sidosryhmäviestintä on tapa suunnitella toimintaa niin, että maksimoidaan positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja minimoidaan negatiivisia vaikutuksia alueen elinkeinoille sekä ympäristölle. Syyskuussa 2016 valmistunut selvitys ehdotti myös, että ennen merkittäviä, tilannetta mahdollisesti tulehduttavia päätöksiä on sekä kaivoslupaviranomaisen että kunnan tarpeellista arvioida vaihtoehtoisten skenaarioiden aluetaloudellisia vaikuttavuuksia yhdessä sidosryhmien kanssa. 7 Copyright Gaia

1.1 Arvioinnin taustaa ja tavoitteet Tämä selvitys tehtiin Kolarin kunnan toimeksiannosta ja Hannukaisen kaivoshankkeen vuorovaikutusta seuraavan ohjausryhmän ohjauksessa sekä ohjausryhmän hyväksymään hankesuunnitelmaan perustuen. Gaia Consulting laati hankesuunnitelman Kolarin kunnan toimeksiannosta tammi- helmikuussa 2017. Laatimisen yhteydessä haastateltiin yhteensä yli 20 kolarilaista toiminnanharjoittajaa. Vuorovaikutusta seuraavaan ohjausryhmään kuuluvat Ylläksen Matkailuyhdistys ry, Visit Ylläs, Äkäslompolon Kyläyhdistys ry, Hannukainen Mining Oy, Kolarin Yrittäjät ry ja Kolarin kunta. Ohjausryhmä osallistui myös tätä hanketta koskevaan tiedottamiseen. Aluetaloudellisen arvioinnin tärkeimmät tavoitteet olivat: Havainnollistaa Hannukaisen kaivoshankkeen toteuttamisen/ toteuttamatta jättämisen taloudellisia vaikutuksia Kolarin aluetalouteen, eli kuntatalouteen, palkansaajiin ja kolarilaisiin yrittäjiin; Tuottaa vertailtavia arvioita matkailun, kaivostoiminnan sekä muiden olennaisten elinkeinojen aluetaloudellisista vaikutuksista Kolarissa nyt ja lähitulevaisuudessa; Osallistaa kaivoshankkeen kannalta keskeiset sidosryhmät arviointityöhön. 1.2 Arvioinnin rajaus ja skenaariot Selvityksen perustana olivat kaksi vaihtoehtoista skenaariota, jotka sisältävät oletuksen Hannukaisen kaivoshankkeen toteuttamisesta: Skenaario A: Kaivoshanke toteutetaan Skenaario B: Kaivoshanketta ei toteuteta Skenaario A pitää sisällään oletuksen kaivoshankkeen toteuttamisen aikataulusta, joka on kaivosyhtiön (Hannukainen Mining Oy) laatima. Sekä kaivosyhtiön, että muiden yritysten arviot liiketoiminnan kehityksestä perustuvat tähän oletettuun aikatauluun. Aikataulu on kuvattu alla (Kuva 4). 8 Copyright Gaia

Kuva 4. Kaivosyhtiön arvio kaivoshankkeen aikataulusta. Tässä selvityksessä ei otettu kantaa näiden vaihtoehtoisten skenaarioiden todennäköisyyteen tai siihen, miten päätös kaivoshankkeen toteuttamisesta tai toteuttamatta jättämisestä syntyisi. Kahden täysin vastakohtaisen ja yksinkertaistetun skenaarion tarkoituksena oli tuottaa sellaisia arvioita Kolarin aluetalouden kehityksestä, jotka tarjoavat mahdollisimman erilaiset tulevaisuudenkuvat ja materiaalia päätöksenteon tueksi. Arvioinnissa keskityttiin yksinomaan kaivoshankkeen toteuttamisen tai toteuttamatta jättämisen aluetaloudellisiin vaikutuksiin Kolarissa. Todellisuudessa aluetalouden kehittymiseen vaikuttavat myös useat muut tekijät, jotka jätettiin tämän tarkastelun ulkopuolelle. Tämä arviointi keskittyi ainoastaan kaivoshankkeen toteuttamisen ja toteuttamatta jättämisen taloudellisiin vaikutuksiin Kolarin alueella. Kaivoksen ympäristövaikutuksia, sosiaalisia vaikutuksia tai muita vaikutuksia ei tässä selvityksessä tarkasteltu. Taloudellisten vaikutusten osalta arvioitiin rahavirtojen kohdistuminen Kolariin, muualle Suomeen ja ulkomaille. Maakuntavaikutuksia ei tarkasteltu erikseen. Arvioinnissa tarkasteltiin laskennallisesti Kolarin aluetaloudellisia vaikutuksia vuosina 2016-2025 vuosi kerrallaan. Vuodelta 2016 kerättiin aineistoa toteutuneesta kuntataloudesta sekä liiketoiminnasta, ja kerättyä tietoa käytettiin tulevaisuuden arvioinnin lähtötasona. Vuosien 2017-2025 kehitystä mallinnettiin laskennallisesti kolarilaisilta toiminnanharjoittajilta kerätyn aineiston perusteella. Pidemmän aikavälin kehitystä tarkasteltiin ainoastaan laadullisesti. Arvioinnin aineisto kerättiin kolarilaisilta toiminnanharjoittajilta. Kolarilainen toiminnanharjoittaja määriteltiin yrityksenä, jolla on liiketoimintaa Kolarissa. Lisäksi mukaan luettiin Kolarin kuntatalous. Suurin osa aineiston tuottamiseen osallistuneista yrityksistä on rekisteröity Kolarin kuntaan, mutta osalla yrityksistä on toimintaa myös Kolarin 9 Copyright Gaia

ulkopuolella. Aineisto pyydettiin ainoastaan Kolarissa tapahtuvan liiketoiminnan osalta. Kaikki kolarilaiset yritykset saivat osallistua aineiston tuottamiseen. Elinkeinojen rajausta ei siis tehty. Aineiston tuottamiseen osallistuneet yritykset kuitenkin ryhmiteltiin toimialan mukaan. 1.3 Lapin ja Ylläksen matkailukeskuksen viimeaikainen kehitys Uusimman Lapin suhdannekatsauksen 1 mukaan kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kehittyi positiivisesti kaikissa Lapin seutukunnissa vuonna 2016, voimakkaimmin Pohjois- ja Tunturi-Lapin seutukunnissa. Liikevaihdon myönteinen kehitys jatkui kaikissa Lapin matkailukeskuksissa. Kaupan alalla liikevaihdon trendi oli kasvava ja koko maata positiivisempi matkailun vaikutuksen takia. Myös kuljetuksen ja varastoinnin sekä rakentamisen kasvu on ollut Lapissa voimakkaampaa kuin koko Suomessa. Teollisuustoiminnan liikevaihtokehitys jäi miinukselle johtuen suuryritysten liikevaihdon laskusta. Pienemmissä teollisuusyrityksissä kehitys oli positiivista. Kaivostoiminnan liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys on ollut koko viimeisen vuosikymmenen ajan voimakkaasti kasvava. Kaivostoiminnan liikevaihto kasvoi Lapissa vuonna 2016 nopeammin kuin minkään muun suhdannekatsauksessa tarkastellun toimialan. 2 Ylläksen matkailuyritysten liikevaihto kasvoi vuonna 2016 edellistä vuotta voimakkaammin. Suhdannekatsauksen ennakkoarvion mukaan Ylläksen matkailukeskuksen liikevaihto oli 80 miljoonaa euroa vuonna 2016, kun se edellisenä vuonna oli ennakkoarvion mukaan 70 miljoonaa euroa. Ylläksen matkailukeskuksen henkilöstömäärä oli Lapin suhdannekatsauksen ennakkoarvion mukaan 480 henkilötyövuotta vuonna 2016 ja kasvua edellisestä vuodesta oli 6 %. 2 1.4 Aikaisempia selvityksiä aiheesta Selvityksen yhteydessä käytiin läpi joitakin aikaisemmin tehtyjä selvityksiä kaivosten aluetaloudellisista vaikutuksista tai Hannukaisen kaivoshankkeen vaikutuksista. Alle on listattu joitakin keskeisiä aikaisempia tutkimuksia ja selvityksiä näistä aiheista sekä niiden sisältö lyhyesti ( Taulukko 1). 1 Lapin suhdannekatsaus on Lapin liiton, Lapin ELY-keskuksen, Lapin kauppakamarin, Lapin Yrittäjien, Finnveran, Rovaniemen kehityksen sekä Meri-Lapin kehittämiskeskuksen yhteistyönä toteutettu katsaus Lapin suhdanteista. Katsaus laaditaan vuosittain Tilastokeskuksen aineiston pohjalta. 2 Lapin Liitto, Lapin ELY-keskus, Lapin Kauppakamari, Lapin Yrittäjät, Finnvera, Rovaniemen Kehitys ja Meri-Lapin kehittämiskeskus 2017. Lapin suhdannekatsaus 2017. http://luotsi.lappi.fi/c/document_library/get_file?folderid=683161&name=dlfe-31612.pdf 10 Copyright Gaia

Taulukko 1. Aikaisempia selvityksiä kaivosten taloudellisista vaikutuksista, Hannukaisen kaivoshankkeesta tai Kolarin alueen talouskehityksestä. Julkaissut taho ja julkaisuvuosi Selvityksen nimi Selvityksen sisältö Helsingin yliopisto 2009 Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen Kolarin kunta 2014 Minne menet Ylläs? Ylläs follow-up Selvityksessä analysoitiin yhdeksän vasta käynnistyneen tai valmisteilla olevan kaivoksen, mukaan lukien Pajala-Kolari, aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen. Aluetaloudelliset vaikutukset laskettiin kaivosten vaatimiin investointeihin ja tulevaan liikevaihtoon perustuen käyttäen yleisen tasapainon CGE RegFinDyn aluemallia. Vuonna 2008 tehdyn Ylläs II kehittämissuunnitelman päivitys, jota varten selvitettiin mm. matkailualan ja muun liiketoiminnan kehitystä sekä yrittäjien investointisuunnitelmien ja kärkihankkeiden toteutumista. Lapin yliopisto, Oulun 2013 yliopisto ja Metla 2011- DILACOMItutkimushankkeen raportit ja julkaisut DILACOMI-tutkimushankkeen kohteena olivat kaivokset ja niiden vaikutukset sekä toimintaedellytykset osana yhteiskuntaa. Tutkimushankkeessa selvitettiin mm. kaivostoiminnan sekä luontoon perustuvien elinkeinojen ja toimintojen yhteensovittamista Lapin matkailullisesti tärkeillä alueilla, mukaan lukien Hannukaisen kaivoshanke Kolarissa. Lapin suhdannekatsaus 2017 Tilastokeskuksen aineistoon perustuvaa suhdannetietoa Lapin alueen sekä eri toimialojen talouskehityksestä vuonna 2016. Lisäksi tietoa Lapin matkailukeskusten talouden kehityksestä, mukaan lukien Ylläksen matkailukeskus. Luonnonvarakeskus, Kolarin kunta ja Sweco 2017 Lapin Liitto, Lapin ELYkeskus, Lapin Kauppakamari, Lapin Yrittäjät, Finnvera, Rovaniemen Kehitys ja Meri-Lapin kehittämiskeskus 2017 Kolarin maankäyttökysely 2016 (esitys kaivosseminaarissa 15.2.2017) Kyselytutkimus Kolarin maankäytöstä ja Hannukaisen kaivoshankkeen toteuttamisesta. 11 Copyright Gaia

Metsähallitus 2017 Kansallispuiston kävijätutkimus 2016 (luonnos, vain osa raportista saatu) Tutkimuksessa selvitettiin matkailijoiden rahankäyttöä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sekä näiden rahavirtojen tulo- ja työllisyysvaikutuksia. Pellervon taloustutkimus 2014 Kaivostoiminnan taloudellisten hyötyjen ja ympäristöhaittojen rahamääräinen arvottaminen Tutkimuksessa tarkasteltiin kaivoshankkeiden taloudellisia hyötyjä ja haittoja. Hannukaisen hanke yksi tarkastelluista kaivoshankkeista, ja sen kohdalla tarkasteltiin erityisesti taloudellisia vaikutuksia matkailualaan. 12 Copyright Gaia

2 Menetelmän kuvaus 2.1 Arviointihankkeen vaiheet Arviointihanke koostui mallinnustyökalun ja laskentapohjien rakentamisesta, aineiston keräämisestä, mallinnus- ja laskentatyöstä, keskeisten sidosryhmien osallistamisesta arviointityöhön sekä tulosten raportoinnista ja esittelystä (Kuva 5). Arviointihankkeen yhteydessä järjestettiin kolme avointa vuorovaikutustilaisuutta: Hankesuunnitelman esittely Kolarin kunnanvirastolla 6.4.2017 Avoin työpaja kolarilaisille yrityksille koskien arviointihankkeeseen osallistumista 26.4.2017 Ylläs-tunturin Luontokeskus Kellokkaassa Alustavien tulosten esittely Kolarin kunnanvirastolla 6.6.2017 Hankkeen yhteydessä järjestettyjen tilaisuuksien järjestämisestä ja hankkeen tiedottamisesta vastasivat Kolarin kunta ja Gaia Consulting yhdessä Hannukaisen kaivoshankkeen vuorovaikutusta seuraavan ohjausryhmän jäsenten kanssa. Hankkeen aikana Gaia Consulting osallistui lisäksi ohjausryhmän kokouksiin, joissa ohjausryhmä seurasi ja ohjasi arviointihankkeen etenemistä. Kuva 5. Arviointihankkeen vaiheet 2.2 Tiedonkeruu Tiedonkeruu laskentaa varten toteutettiin haastatteluiden ja Internet-kyselyn avulla. Haastattelemalla kerättiin tietoa neljältä toimijalta: kaivosyhtiöltä, kunnalta, Muonion paliskunnalta ja Kolarin paliskunnalta. Loppuosa Kolarin aluetalouden elinkeinojen 13 Copyright Gaia

tiedonkeruusta toteutettiin Internet-kyselyllä, johon osallistui 44 toiminnanharjoittajaa. Aineiston tuottamiseen osallistui siten yhteensä 48 kolarilaista toiminnanharjoittajaa. 2.2.1 Kysely Kolarissa toimiville yrityksille Internet-kysely Mallinnukseen kerättiin aineistoa kolarissa toimivilta yrityksiltä avoimella internet-kyselyllä, joka oli auki Webropol-palvelussa 20.4.-22.5.2017. Kyselystä tiedotettiin kolarilaisia yrityksiä sähköpostilla, sosiaalisessa mediassa sekä puhelimitse. Lisäksi osallistumisesta kyselyyn tiedotettiin 26.4. järjestetyssä työpajassa, johon osallistui noin 20 kolarilaista yrittäjää. Kyselyyn vastasi yhteensä 44 Kolarissa toimivaa yritystä. Internet-kysely sisälsi sekä pakollisia, että vapaaehtoisia kenttiä. Kyselyn pääkohdat olivat: Yrityksen toimiala ja maantieteelliset toiminta-alueet Kolarissa Tulot ja menot vuonna 2016 sekä arvio liikevaihdosta vuosina 2017-2025 Investoinnit 2016 ja arvio investoinneista 2017-2025 Arvio oman yrityksen toimialan investointien kehityksestä 2017-2025 Henkilötyövuosien lukumäärä 2016 ja arvio sen kehityksestä 2017-2025 Arvio työntekijöiden virallisesta kotikunnasta 2016 Arvio markkinaosuudesta 2016 ja sen kehityksestä 2017-2025 Oman yrityksen investointien rahoittaminen ja jakautuminen laajennus- ja ylläpitoinvestointeihin Vapaaehtoisia kysymyksiä matkailualalle asiakaspaikkojen, asiakasmäärien ja käyttöasteen kehittymisestä Palaute kyselystä ja hankkeesta Internet-kysely on esitetty kokonaisuudessaan tämän raportin liitteessä 2. Kerätty aineisto tarkastettiin ja kyselyn täyttäneitä yrityksiä haastateltiin tietojen tarkastamiseksi tarpeen mukaan puhelimitse (noin 20 puhelinhaastattelua). Kaikki merkittävät muutokset aineistoon tehtiin yrittäjien hyväksynnällä. Kyselyssä toiminnanharjoittajat kertoivat, miten heidän liikevaihtonsa jakautuu seuraavien toimialojen välillä: Majoitustoiminta (esim. hotellit) Vapaa-ajan asuntojen omistus ja vuokraus (kun yritys omistaa vuokraamansa asunnot) Vapaa-ajan asuntojen vuokrauspalvelu (kun yritys ei omista vuokraamiaan asuntoja) Ravitsemistoiminta (ravintolat, kahvilat, baarit jne.) Kuljetus- ja liikenneala (ml. henkilökuljetus ja taksiliikenne) Poronhoito Ohjelmapalvelut (mm. safariyritykset) Rakentaminen 14 Copyright Gaia

Rautakauppa Muu tukku- ja vähittäiskauppa Teollisuus ja pienteollisuus Muu matkailun toimiala Muu toimiala Kyselyn vastausten käsittely Kunkin vastaajan päätoimialaksi tunnistettiin se toimiala, jonka liikevaihto edusti yli 60 % vastaajan kokonaisliikevaihdosta. Kolmen vastaajan osalta tällaista päätoimialaa ei ollut mahdollista määrittää. Tällaisella vastaajalla tulkittiin olevan kahden vastaajan kohdalla kaksi päätoimialaa ja yhden vastaajan kohdalla kolme päätoimialaa, joista kunkin päätoimialan osuus liikevaihdosta on 20-60 %. Tällainen vastaus jaettiin tulosten analysointia varten 2-3 erilliseksi laskennalliseksi vastaukseksi sen mukaan montako päätoimialaa kyseiselle vastaajalle oli tunnistettu. Kullekin laskennalliselle vastaukselle määriteltiin yksi vastaajan tunnistetuista päätoimialoista. Edelleen kunkin laskennallisen vastauksen liikevaihto ja muut skaalautuvat vastausarvot kerrottiin kyseisen laskennallisen vastauksen päätoimialan osuudella vastaajan liikevaihdosta. Näin saatiin käsitelty vastausaineisto laskentaa varten niin, että kullakin vastauksella oli yksikäsitteinen päätoimiala. Käsittelyn seurauksena kolmen vastaajan vastaukset jakautuivat siis seitsemään (3+2+2=7) vastaukseen. Toisin sanoen käsitellyssä vastausaineistossa oli neljä (7-3=4) vastausta enemmän kuin varsinaisessa vastausaineistossa. Tämän jälkeen katsottiin, montako vastausta kullekin toimialalle saatiin. Joidenkin toimialojen osalta saatiin vain yksittäisiä vastauksia. Näissä tapauksissa toimialat joko niputettiin yhteen toisen toimialan kanssa tai pidettiin erillisinä, jos vastanneiden yritysten näkemys liiketoiminnan kehittymisestä poikkesi selvästi muista toimialoista (esim. rakentaminen ja kuljetus). Yhdistettyjä toimialoja olivat: Kaksi vapaa-ajan asuntoihin liittyvää toimialaa Rautakauppa sekä muu tukku- ja vähittäiskauppa Teollisuus ja pienteollisuus sekä muu toimiala Ohjelmapalvelut sekä muu matkailun toimiala Näin päästiin laskennassa käytettyyn toimialajakoon, jossa vastausten lukumäärä per toimiala oli alkuperäistä jakoa korkeampi. Käsittelemällä vastauksia toimialoina on etuna se, että yksittäisten vastausten vaikutus lopputulokseen on pienempi kuin, jos vastauksia käsiteltäisiin suoraan ryhmittelemättä. Arvioinnin tuloksissa ei kerrota kyselyyn vastanneiden, yksittäisten yritysten taloudellisia tunnuslukuja tai arvioita liiketoiminnan kehittymisestä, vaan toimialakohtaisia arvioita. Tämän jälkeen kyselyn toimialat jaettiin edelleen kahteen sektoriin: matkailu ja muut toimialat. Internet-kyselyn lisäksi kerättiin tietoa myös kahdesta muusta sektorista: kaivos ja kuntatalous. Laskennan tuloksia esitettiin tarpeen mukaan joko näin saadulla neljän sektorin tasolla tai tarkemman toimialaluokituksen tasolla. Kaivoksen ja kunnan tiedonkeruuta 15 Copyright Gaia

kuvaillaan seuraavissa luvuissa. Kuva 6 havainnollistaa tiedonkeruuta elinkeinonharjoittajilta (ylärivi), lopullista elinkeinojakoa (toinen rivi) ja neljää sektoria (kolmas rivi). Kuva 6. Tiedonkeruu, toimialajako ja sektorijako 2.2.2 Tiedonkeruu kaivosyhtiöltä Hannukainen Mining Oy laati tätä selvitystä varten arvion kaivosyhtiön liiketoiminnan kehittymisestä vuosina 2017-2025 skenaariossa A, eli siinä tapauksessa, että kaivoshanke toteutetaan, sekä skenaariossa B, eli siinä tapauksessa, että kaivoshanketta ei toteuteta. Lisäksi kaivosyhtiö toimitti tiedot vuoden 2016 toteutuneesta liiketoiminnasta. Kaivosyhtiön tekemät arviot liiketoiminnan kehittymisestä perustuvat kaivosyhtiön tämän hetkisiin suunnitelmiin ja tietoihin sekä Northland Mines Oy:n (jonka konkurssipesältä Hannukainen Mining Oy osti kaivosoikeudet vuonna 2015) tekemiin kannattavuuslaskelmiin. Northland Mines Oy:n kannattavuuslaskelmat perustuvat kuitenkin osittain erilaisiin suunnitelmiin esimerkiksi kaivoshankkeen tuotannon ylösajo on nyt suunniteltu tehtäväksi useammassa vaiheessa kuin Northland Mines Oy:n suunnitelmissa ja siksi tässä esitetyt luvut eivät kaikilta osin vastaa aikaisemmin laadittuja kannattavuuslaskelmia. Kaivosyhtiön suunnitelmat kaivoshankkeesta ja siten myös arviot kassavirran menoista ja tuloista tulevat edelleen tarkentumaan mm. vuonna 2017 tehtävien koekairausten ja rikastuskokeiden sekä muun koetoiminnan myötä. Kaivosyhtiön suunnitelmien mukaan kannattavuuslaskelman päivitys tehdään keväällä 2018 tarkempien tietojen valossa. Yhteenveto kaivosyhtiön tätä selvitystä varten tekemistä arvioista on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 2) niiltä osin, kun tiedot eivät ole luottamuksellisia. Lähtötiedot Skenaarioon A Kaivoshankkeen aikataulu ja tuotantotavoitteet Arviot kaivoksen työvoimasta sekä kassavirrasta perustuvat suunniteltuun kaivoksen rakentamis- ja käynnistämisaikatauluun. Kaivosyhtiön suunnitelman mukaan vuosina 2017 ja 2018 kaivoshanketta suunnitellaan ja sille haetaan tarvittavat luvat, sekä tehdään 16 Copyright Gaia

koekairauksia ja muuta koetoimintaa. Vuonna 2019 suunnittelu jatkuu, ja loppuvuodesta kaivoksen rakentamistyöt alkavat. Rakentamisvaihe jatkuu vuonna 2020 ja päättyy vuonna 2021. Kaivoksen tuotanto käynnistetään vuonna 2021 ja tuotantokapasiteettia nostetaan asteittain, kunnes saavutetaan maksimituotanto vuonna 2024. Vuonna 2025 kaivos jatkaa maksimituotannossa. Kaivoksen toiminta-ajaksi on arvioitu 17-25 vuotta, mutta kaivosyhtiön mukaan arvio toiminta-ajasta voi pidentyä lisämalmin koekairausten myötä. Tähän suunniteltuun aikatauluun perustuvat myös muiden aluetaloudelliseen arviointiin osallistuneiden yritysten arviot liiketoimintansa kehittymisestä skenaariossa A. Hannukainen Mining Oy:n vuosituotantotavoite rautarikasteelle täydessä toiminnassa on noin 2,0-2,2 Mt (rautapitoisuus arviolta 70 %) ja kupari-kultarikasteen vuosituotantotavoite on 20 000-60 000 t (kuparipitoisuus arviolta noin 25 % ja kultapitoisuus noin 6-8 g/t). Kaivosyhtiön tätä selvitystä varten laatimat kassavirtalaskelmat perustuvat näihin tuotantomääriin ja pitoisuuksiin. Kaivosyhtiö on tehnyt tämän selvityksen laskelmia varten lisäksi oletuksen rikasteiden myyntihinnoista. Rautarikasteen hinnaksi on oletettu noin 80 USD/t (vastasi toukokuussa 2017 noin 75 /t). Kupari-kultarikasteen myyntihinta on laskettu kustannussäästönä rautarikasteen tuotantokustannuksista. Kupari-kultarikasteen myynnillä on suuri merkitys kaivoksen liiketoiminnalle. Kaivosyhtiö on arvioinut kupari-kultarikasteen laskennalliseksi myyntihinnaksi noin 1420 /t. Edellä mainitut arviot myyntihinnoista on oletettu samaksi koko tämän selvityksen tarkastelujakson (2017-2025) ajalle. Todellisuudessa rikasteiden hinnat vaihtelevat päivittäin, eikä hintakehitystä vuosina 2017-2025 voida ennalta tietää. Rikasteiden myyntihinnat vaikuttavat kuitenkin merkittävästi kaivosyhtiön kannattavuuteen. Rikasteiden markkinahinnoille on tehty herkkyystarkastelu, joka on esitetty 3.6. Kaivoshankkeen työvoima Kaivosyhtiöltä pyydettiin tietoja henkilötyövoiman käytöstä eri vaiheissa sekä arvioita työntekijöiden pysyvästä asuinpaikasta. Yhteenveto arvioista on esitetty alla (Taulukko 2). Kaivoksen rakennusvaiheen (2019-2021) aikana kaivoksen arvioidaan työllistävän 250-500 henkilötyövuotta. Tuotannon (2021-2025) työllistämisvaikutukseksi arvioidaan noin 150-321 henkilötyövuotta. Kolarilaisten työntekijöiden osuudeksi kaikista työntekijöistä arvioidaan 40-70 % rakennusvaiheessa (2019-2021). Erityisesti maa- ja vesirakentamiseen sekä kaivosalueen rakennusten rakentamiseen arvioidaan käytettävän pääasiassa kolarilaista työvoimaa. Koneasennuksiin ja muihin erityistä osaamista vaativiin rakennus- ja asennustöihin kaivosyhtiö arvioi tarvittavan enemmän Kolarin ulkopuolelta tulevaa työvoimaa. Kaivosyhtiö arvioi, että tuotannon alkuvaiheessa kaivoksella kävisi töissä etupäässä Kolarin ulkopuolella asuvia työntekijöitä (aluksi noin 60 % kaikista työntekijöistä), mutta Kolarissa asuvien työntekijöiden osuus kasvaisi ajan myötä vähitellen kaivoksella työskentelevien perheiden muuttaessa Kolariin, saavuttaen noin 60 % osuuden vuonna 2025 (ulkopaikkakuntalaisten osuuden ollessa noin 40 %). Kaivosyhtiön arvion mukaan Lapin muilla kaivoksilla työskentelee tällä hetkellä Kolarissa asuvia työntekijöitä, joista ainakin osa todennäköisesti siirtyisi työskentelemään Hannukaisen kaivokselle. Kaivosyhtiö arvioi, että 17 Copyright Gaia

viiden tuotantovuoden jälkeen yli 90 % kaivoksen työntekijöistä asuisi Lapin maakunnassa (tässä selvityksessä ei kuitenkaan arvioitu työllistämisvaikutuksia Lapin alueella). Kaivoksen ulkomaalaisten työntekijöiden osuuden kaivosyhtiö arvioi hyvin vähäiseksi. Kaivosyhtiön arviot työvoiman käytöstä perustuivat mm. Kittilän kultakaivoksen kokemuksiin. Taulukko 2. Hannukainen Mining Oy:n arvio työvoiman käytöstä, tuotantomääristä ja myyntituloista sekä investoinneista vuosina 2017-2025. Arvio kaivosyhtiön kassavirroista Kaivosyhtiö toimitti tätä selvitystä varten yksityiskohtaisen arvion kassavirtalaskelmasta vuosille 2017-2025. Kassavirtalaskelmassa huomioitiin kaikki oletetut tulot (rauta- ja kuparikultarikasteen myyntitulot sekä oman ja vieraan pääoman lisäys) sekä menot (henkilöstökulut, sähkö- ja polttoainekulut, kunnossapidon ja varaosien kulut, materiaalikulut, palvelukulut, investoinnit rakentamiseen ja laitteisiin, muut verot ja maksut - mukaan lukien maanomistajamaksut, kiinteistövero, yhteisövero ja kaavoitusmaksut - sekä rahoituskulut). Kaivosyhtiötä pyydettiin myös arvioimaan, mikä osuus kaivosyhtiön menoista kohdistuisi Kolariin, mikä muualle Suomeen ja mikä Suomen rajojen ulkopuolelle. Gaia Consulting Oy laati arvion kaivosyhtiön kiinteistöverosta Kolarin kunnan avustuksella. Arvion kaivoksen kaavoitusmaksuista teki Kolarin kunta. Arvio kassavirroista tehtiin siten, että kassavirran tulot ja menot ovat yhtä suuret vuoteen 2022 asti (kassaan jäävän rahan ollessa 0), ja sen jälkeen tuotannon saavutettua riittävä kapasiteetti - kaivosyhtiö arvioi kassavirran jäävän voitolliseksi. Kaivosyhtiö arvioi, että vuosina 2017-2018 toiminta rahoitetaan Tapojärvi Oy:n omalla pääomalla, ja sen jälkeen pääasiassa vieraalla kotimaisella pääomalla. Toiminnan rahoituksesta ei kuitenkaan tätä selvitystä tehdessä ollut lopullista tietoa. 18 Copyright Gaia

Henkilöstökulujen arvoitiin muodostavan noin 20-55 % kaivoksen menoista rakennusvaiheessa ja noin 15 % kaivoksen saavutettua maksimituotanto. Henkilöstökulut ovat maksimituotannon aikana arviolta noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Kaivosyhtiön merkittävien investointien arvioitiin alkavan rakennustöiden käynnistyessä vuonna 2019. Arvio kokonaisinvestoinneista on esitetty yllä (Taulukko 2). Kokonaisinvestoinnit pitävät sisällään maa- ja vesirakentamisen investoinnit, muun rakentamisen investoinnit sekä laiteinvestoinnit. Lämpö arvioitiin ostettavaksi kolarilaiselta lämmöntoimittajalta ja sähkö ja polttoaineet muilta suomalaisilta toimittajilta. Kaivosyhtiö arvioi energian kulutuksen olevan verrattain vähäistä ennen vuotta 2022. Vuodesta 2022 alkaen tuotannon energiankulutus on helpompi arvioida. Kaivosyhtiön ostaessa urakoitsijoilta rakennusurakoita energian oletettiin kuuluvan urakkasopimukseen, jolloin kaivosyhtiö ei maksa energiankulutuksesta suoraan. Myös osa kunnossapito- ja materiaalikuluista kuuluu ostettaviin urakoihin. Kaivosyhtiön omia materiaalikuluja syntyy rikastuskemikaaleista, räjähdysaineista ja erilaisista jauhinkappaleista. Kaivosyhtiön ostamat palvelut pitävät sisällään mm. ruokalapalvelut, henkilöliikenteen, konsulttipalvelut, siivouksen sekä tieto- ja tietoliikennetekniikkapalvelut. Kunnossapidon ja varaosien hankintoihin kuuluu mm. laitteiden ja kulkuneuvojen renkaat, jotka arvioitiin hankittavan kolarilaiselta toimittajalta. Kaivosyhtiö arvioi, että yhteisöveron maksu Kolarin kunnalle alkaa vuonna 2022 toiminnan tultua voitolliseksi. Yhteisöveroa arvioidaan maksettavan aluksi noin 1,8 miljoonaa euroa vuodessa. Maksetun yhteisöverosumman arvioitiin saavuttavan maksimi noin 10 miljoonaa euroa vuonna 2025. Kaivosyhtiön arvio yhteisöverosta perustuu tämänhetkisiin kassavirtalaskelmiin. Kiinteistöveron maksun Kolarin kunnalle arvioitiin alkavan vuonna 2020. Kiinteistöveroa maksetaan sekä maapohjasta, että rakennuksista. Kaivosyhtiön maksettavaksi tulee lisäksi maanomistajamaksut, joka pitää sisällään louhintamaksut kaivospiirin maanomistajille, sekä korvaukset kaivospiirin maita käyttäville paliskunnille. Lähtötiedot Skenaarioon B Kaivosyhtiöltä kerättiin arvio liiketoiminnan kehityksestä myös Skenaariossa B eli siinä tapauksessa, että kaivoshanketta ei toteuteta. Kaivosyhtiö arvioi, että yrityksen toiminta olisi samanlaista kuin Skenaariossa A vuosina 2017-2018 (suunnitteluvaihe), ja ero skenaarioiden välillä syntyisi vuodesta 2019 eteenpäin. Vuodelle 2019 kaivosyhtiö arvioi suurin piirtein yhtä suuren liikevaihdon kuin vuodelle 2017 (ollen pienempi kuin vuoden 2018 liikevaihto) ja sen jälkeen liikevaihdon oletettiin olevan 0 tarkastelujakson loppuun asti. Syytä kaivoshankkeen toteutumatta jäämiselle ei tässä selvityksessä määritelty. 2.2.3 Tiedonkeruu Kolarin kunnalta Kaivoksen lisäksi haastateltiin Kolarin kunnan edustajia. Haastatteluista saadut keskeisimmät kuntatalouden oletukset on lueteltu luvussa 2.3.2. Tämän lisäksi kuntatalouden osalta kerättiin laskennan vuoden 2016 lähtötietoa kunnan tilinpäätöksestä, 19 Copyright Gaia

toimintakertomuksesta ja Tilastokeskukselta. Näiden perusteella saatiin mm. seuraavat tiedot kuntataloudesta vuonna 2016: Kunnan kokonaisliikevaihto vuonna 2016: 32,7 M. o Kunnan tulovero 10,2 M o Osuus yhteisöveron tuotosta 0,63 M o Kiinteistövero 3,1 M o Valtionosuudet 14,2 M o Hallinnon ja taloudet, sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen sekä teknisen toimen tulot yht. 4,6 M Kunnan väkiluku: 3 827 hlö ja muutos edellisestä vuodesta -0,5 %. o Työvoimaa yhteensä 1829 hlö o Kunnan työttömyysaste: 17 % o Työttömiä 316 hlö 2.2.4 Muu tiedonkeruu Kolarin ja Muonion paliskuntien näkemykset porotalouden kehittymisestä kahdessa eri skenaariossa selvitettiin haastattelemalla paliskuntien poroisäntiä ja poromiehiä. Poronhoidon talousnäkökulmista haastateltiin lisäksi Paliskuntain yhdistystä. Paliskunnilta kerättiin seuraavat tiedot mallinnusta varten: Paliskunnan koko (osakkaiden ja poromiesten lukumäärä ja porojen lukumäärä) ja arvio kehityksestä 2017-2025 Teuraiden keskimääräinen lukumäärä vuodessa ja arvio kehityksestä 2017-2025 Teuraiden arvioitu keskipaino ja arvio kehityksestä 2017-2025 Teuraan kilohinta ja arvio kehityksestä 2017-2025 Keskimääräinen liikevoitto per lukuporo ja arvio kehityksestä 2017-2025 Lisäksi haastateltiin kolmea ulkomaista matkanjärjestäjää. Matkanjärjestäjiltä pyydettiin arvioita heidän liiketoimintansa kehityksestä Ylläksen matkailukeskuksessa siinä tapauksessa että kaivoshanke toteutuu tai se ei toteudu. Yhteenveto ulkomaisten matkanjärjestäjien haastatteluista on esitetty liitteessä 3. Kolarissa toimivien yritysten näkemyksiä matkailualan kehityksestä verrattiin matkanjärjestäjien antamiin laadullisiin arvioihin kaivoshankkeen vaikutuksista. Näiden haastattelujen vastauksia ei kuitenkaan suoraan käytetty hyväksi laskennassa, sillä ulkomaisten matkanjärjestäjien toiminnan vaikutus Kolariin näkyy kolarilaisten yritysten kassavirroissa, joista kerättiin tietoa. 20 Copyright Gaia

2.2.5 Tiedonkeruun tulokset Yhteensä laskennassa on aineistoa 48 toiminnanharjoittajalta Kolarissa. Tämä edustaa 52 % markkinaosuutta koko Kolarin liiketoiminnasta (sisältäen kuntasektorin) vuonna 2016. Vastausten määrä on riittävä kattavan tiedon saamiseksi kolarilaisten yrittäjien näkemyksistä heidän liiketoimintansa kehittymisestä kahdessa eri skenaariossa. Alla (Kuva 7) näkyy vastausten lukumäärä ja niiden edustama liikevaihto elinkeinoittain. M 40 40,0 Loput Kolarin markkinasta Vastanneiden yritysten liikevaihto 35 32,7 30 25 29,1 20 15 10 5 0 10,9 Tukku- ja vähittäiskauppa 32,7 Kolarin kunta 16,7 5,7 11,0 Ohjelmapalvelut 16,5 14,1 2,5 Muu toimiala 15,7 6,1 9,6 11,8 10,5 1,3 Rakentaminen Ravitsemistoiminta Kuljetusja liikenne 10,0 2,0 8,0 Vapaa-ajan asunnot 9,9 4,1 5,8 Majoitus 8,2 7,2 1,0 0,7 Poronhoito n 8 1 11 4 10 1 7 4 2 3 1 0,4 Kaivos Kuva 7. Aineiston tuottamiseen osallistuneiden yritysten markkinaosuus ja lukumäärä vuonna 2016 3 3 Vastausten lukumäärien laskennassa kolme Internet-vastausta on jaettu seitsemäksi vastaukseksi kappaleen 2.2.1. kuvauksen mukaisesti. 21 Copyright Gaia

Vastanneiden elinkeinonharjoittajien maantieteellinen jakauma painottui Äkäslompolon ja Ylläsjärven tunturialueille. Alla olevassa kuvassa (Kuva 8) on havainnollistettu vastausten maantieteellistä jakaumaa. Kuvassa olevia lukumääriä arvioitaessa on huomioitava, että vastaajat ovat voineet valita useamman kuin yhden maantieteellisen toiminta-alueen. lkm 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 32 18 Äkäslompolo Ylläsjärvi Kolarin kirkonkylä Muu Kolari 11 10 Huom. Yritykset ovat voineet ilmoittaa useamman maantieteellisen alueen, jolla ne toimivat. 8 7 4 Luosu Hannukainen Kurtakko Kuva 8. Aineiston tuottamiseen osallistuneiden toiminnanharjoittajien maantieteellinen jakauma. 2.3 Laskenta 2.3.1 Lähtökohdat Laskenta perustui kassavirtapohjaiseen tarkasteluun yritysten ja kunnan liiketoiminnasta ryhmiteltynä elinkeinoihin. Maantieteellisesti elinkeinot rajattiin Kolarin kuntaan eikä Kolarin kunnan sisäistä aluejakoa huomioitu laskennassa. Laskennan taustalla olevaan viitekehykseen kuuluvat rahavirtojen tarkastelutasot, jotka on kuvattu lyhyesti alla: 1. Kolarissa syntyvä liikevaihto ja muut tulot toimialoittain 2. Ensimmäisen tason liikevaihtojen kanavoituminen yrityksiltä palkkakuluihin, veroihin ja muille yrityksille. 3. Toisen tason rahavirtojen kanavoituminen edelleen yksityishenkilöiltä, julkiselta sektorilta tai muilta yrityksiltä eteenpäin muille toimijoille. 22 Copyright Gaia

n. Taso n: rahavirtojen kanavoitumista on periaatteessa mahdollista tarkastella loputtoman monta askelta eteenpäin edelliseltä toimijalta seuraavalle toimijalle. Tämän hankkeen laskennan lähtökohta oli taso 1 ja laskennan laajuus ulottui tasolle 2 asti (Kuva 9). Tuloksissa esitetyt liikevaihdot viittaavat tasoon 1 ja rahavirtojen kohdistumiset tasoon 2. Rahavirtojen kohdistumista tasolla 3 ja siitä eteenpäin ei huomioitu tässä hankkeessa. Taso Kuvaus Laskennan laajuus Taso 1 Kolarissa syntyvä liikevaihto ja muut tulot toimialoittain Kuntatalous Matkailuelinkeino Muut elinkeinot Kaivos Kolarin aluetalous Taso 2 Ensimmäisen tason liikevaihtojen kanavoituminen yrityksiltä palkkakuluihin, veroihin ja muille yrityksille Kolariin Muualle Suomeen Ulkomaille Taso 3 Toisen tason rahavirtojen kanavoituminen edelleen yksityishenkilöiltä, julkiselta sektorilta tai muilta yrityksiltä eteenpäin muille toimijoille Rahavirtojen kohdistumista ei huomioida Kuva 9. Laskennan lähtökohtana oleva rahavirtojen kanavoituminen eri tasoilla Alla (Kuva 10) on havainnollistettu kuvitteellisella esimerkillä Kolarissa toimivan yrityksen rahavirtojen kanavoituminen. Kuvassa näkyy miten yrityksen tulot (vasemmalla, taso 1) jakautuvat eri kulueriin ja kanavoituvat eri toimijoille (oikealla, taso 2). 23 Copyright Gaia

Henkilöstökulut: 300 000 eur Materiaali- ja raaka-ainekulut: 280 000 eur Palkat Kolariin 69 000 eur Palkat muualle Suomeen 99 000 eur Verot Kolariin 42 000 eur Verot muualle Suomeen 90 000 eur Yrittäjille Kolariin 28 000 eur Yrittäjille muualle Suomeen 224 000 eur Yrittäjille ulkomaille 28 000 eur Toiminnan tuotot (liikevaihto): 1 milj. eur Oman pääoman lisäys: 100 000 eur Vieraan pääoman lisäys: 0 eur Tulot yht. 1,1 milj. eur Vuokrakulut: 120 000 eur Ulkopuoliset palvelut: 10 000 eur Muut kulut: 100 000 eur Yhteisövero: 30 000 eur Valmistevero: 110 000 eur Kiinteistövero: 10 000 eur Rahoituskulut: 0 eur Yrittäjille Kolariin 108 000 eur Yrittäjille muualle Suomeen 12 000 eur Yrittäjille Kolariin 8000 eur Yrittäjille muualle Suomeen 2000 eur Yrittäjille Kolariin 10 000 eur Yrittäjille muualle Suomeen 80 000 eur Yrittäjille ulkomaille 10 000 eur Verot Kolariin 9000 eur Verot muualle Suomeen 21 000 eur Verot muualle Suomeen 110 000 eur Verot Kolariin 10 000 eur Yrittäjille muualle Suomeen 0 eur Yhteensä Kolarin aluetalouteen: Verot: 61 000 eur Palkat: 73 000 eur Yrittäjille: 259 000 eur Yhteensä muualle Suomeen: Verot: 224 000 eur Palkat: 102 000 eur Yrittäjille: 338 000 eur Yhteensä ulkomaille: Yrittäjille: 43 000 eur Investoinnit: 50 000 eur Yrittäjille Kolariin 25 000 eur Yrittäjille muualle Suomeen 20 000 eur Yrittäjille ulkomaille 5000 eur Osingot omistajalle: 10 000 eur Verot muualle Suomeen 3000 eur Palkat Kolariin 4000 eur Palkat muualle Suomeen 3000 eur Menot yht. 1,02 milj. eur Kuva 10. Kuvitteellinen laskentaesimerkki Kolarissa toimivasta ravitsemusalan yrityksestä. 2.3.2 Oletukset Laskennassa käytettiin lukuisia oletuksia. Periaate oletusten muodostamisessa oli seuraavan prioriteettijärjestyksen noudattaminen: 1. Elinkeinonharjoittajan antama tieto (vuosi 2016, 2017) 2. Elinkeinonharjoittajan antama arvio (vuodet 2017-2025) 3. Asiantuntijan tieto perustuen tilastotietoon tai aiempiin selvityksiin 4. Asiantuntija-arvio Rahavirtojen kohdentuminen Laskennassa tehtiin oletus jokaisen toimialan rahavirran jokaisen menokategorian kohdentumisesta. Kohdentuminen ryhmiteltiin alueellisesti Kolariin, muualle Suomeen ja ulkomaille sekä vastaanottajaryhmiin: yksityishenkilöiden tulot, yrittäjien tulot ja julkisen sektorin tulot. Oletusten tekemistä varten haastateltiin useita kolarilaisia yrityksiä rahavirtojen kohdistumisesta. Seuraavassa on esitetty oletukset kaikkien muiden toimialojen toimialoille paitsi kaivosyhtiön ja kunnan osalta: Yhteisövero: Kolariin 30 %, muualle Suomeen 70 % 24 Copyright Gaia

Valmistevero: Muualle Suomeen 100 % Kiinteistövero: Kolariin 100 % Rahoituskulut: Muualle Suomeen 100 % Omistajille maksettavat osingot: 30 % verot muualle Suomeen, 40 % palkat Kolariin, 30 % palkat muualle Suomeen. Vuokrakulut: 90 % yrityksille Kolariin, 10 % yrityksille muualle Suomeen Investoinnit: 50 % yrityksille Kolariin, 40 % yrityksille muualle Suomeen, 10 % yrityksille ulkomaille Ulkopuoliset palvelut: yrityksille Kolariin 80 %, yrityksille muualle Suomeen 20 % Muut kulut: yrityksille Kolariin 10 %, yrityksille muualle Suomeen 80 % ja yrityksille ulkomaille. Materiaali- ja raaka-ainekulut: yrityksille Kolariin 10 %, yrityksille muualle Suomeen 80 % ja yrityksille ulkomaille 10 %. o Tukku- ja vähittäiskaupalle tehtiin muista toimialoista poikkeava oletus: yrityksille Kolariin 5 %, yrityksille muualle Suomeen 80 % ja yrityksille ulkomaille 15 %. Henkilöstökulujen kohdentuminen laskettiin toimialakohtaisesti yrityksiltä kerätyn henkilöstökulutiedon ja työntekijöiden kotipaikkakuntatiedon pohjalta. Oletukset on esitetty alla (Taulukko 3). Taulukko 3 Käytetyt oletukset henkilöstökulujen kohdentumisessa toimialakohtaisesti. Verot Ko- Verot muualle Verot Palkat Palkat muualle Palkat lariin Suomeen ulkomaille Kolariin Suomeen ulkomaille Majoitustoiminta 15 % 29 % 0 % 25 % 31 % 1 % Vapaa-ajan asuntojen omistus ja vuokraus 18 % 23 % 2 % 31 % 22 % 5 % Ravitsemistoiminta 13 % 30 % 1 % 22 % 33 % 1 % Kuljetus- ja liikenneala 32 % 11 % 0 % 54 % 3 % 0 % Poronhoito 34 % 9 % 0 % 57 % 0 % 0 % Ohjelmapalvelut 17 % 26 % 1 % 29 % 26 % 2 % Rakentaminen 34 % 9 % 0 % 57 % 0 % 0 % Muu tukku- ja vähittäiskauppa 30 % 13 % 0 % 51 % 6 % 1 % Muu toimiala 27 % 16 % 0 % 45 % 12 % 0 % 25 Copyright Gaia

Kuntatalouden rahavirtojen oletettiin kohdistuvan seuraavasti: Henkilöstökulut: 31 % verot Kolariin, 13 % verot muualle Suomeen, 51 % palkat Kolariin, 6 % palkat muualle Suomeen Investoinnit: 25 % yrityksille Kolariin, 75 % yrityksille muualle Suomeen Muut kulut: 50 % yrityksille Kolariin, 50 % yrityksille muualle Suomeen Henkilöstökulujen oletukset ovat Gaian arvioimia ja investoinnit sekä muut kulut kunnan arvioimia. Kaivosyhtiön oletukset rahavirtojen kohdentumisesta ovat pääsääntöisesti kaivosyhtiön itse tekemiä. Kaivos on tehnyt kohdentumisarviot jokaiselle tarkasteluvuodelle erikseen. Poikkeuksena on verotus, jonka kohdentumisen Gaia arvioi niin, että yhteisövero ja kiinteistövero kohdistuvat Kolariin ja muualle Suomeen samassa suhteessa kuin muillakin toimialoilla. Muut laskennassa käytetyt oletukset Muut laskennassa käytetyt oletukset on listattu alle (Taulukko 4). Taulukko 4. Muut laskennassa käytetyt oletukset. Oletus Arvo Lähde USD-EUR valuuttakurssi rautarikasteen hinnan laskemisessa vuoteen 2025 asti 26.5.2017. https://www.oanda.com/f 0,932042 Keskiarvokurssi 1.1.2017- x-for-business/historicalrates. Katsottu 26.5.2017. Kolariin muuttavien työntekijöiden määrä yhtä uutta työpaikkaa kohti (Kaikki toimialat paitsi kaivosteollisuus. Uusiin työpaikkoihin työllistyy joko kolarilainen, muualta Kolarissa työssä käyvä tai Kolariin muuttava henkilö.) 0,28 Oletus perustuen raporttiin Työllistämisen haasteita ja mahdollisuuksia, Kolarin kunta, 5.1.2017 Uusien kolarilaisten perheenjäsenten lukumäärä uutta kuntaan muuttanutta työntekijää kohtaan 1,0 Kolarin kunnan haastattelu 2.6.2017 Kunnan työntekijöiden lukumäärän ja henkilötyövuosien suhdeluku 0,9 Kolarin kunnan haastattelu ja Gaia Consultingin asiantuntijaarvio 26 Copyright Gaia

Oletus Arvo Lähde Kolarin asumisväljyys 43,1 m2/hlö http://yle.fi/uutiset/3-7802619, katsottu 29.5.2017 Kunnan osuus uusien asukkaiden tarvitsemisesta asuinrakentamisesta Kaivosyhtiön kiinteistövero (oletettu maksettavaksi 50 %:sti vuonna 2020 ja 2021 eteenpäin 100 %:sti) 25 % Kolarin kunnan haastattelu 2.6.2017 400 000 Gaian asiantuntija-arvio Kolarin kunnan haastatteluun perustuen Valtiolle keskimäärin maksettava tulovero 3,5 % Palkansaajan tuloverotuksen rakenne, https://www.veronmaksaj at.fi/luvut/laskelmat/, katsottu 28.5.2017 Kolarin kunnan efektiivinen veroaste 4 12,68 % Kolarin kunnan haastattelu 25.4.2017 Muiden Suomen kuntien efektiivinen veroaste 5 14,44 % Kuntaliitto, https://www.kuntaliitto.fi/ asiantuntijapalvelut/talous /kuntien-veroprosentit-jaefektiiviset-veroasteet Inflaatio 2016 0,4 % Gaian asiantuntija-arvio Matkailun kasvu vuonna 2016 14 % Lapin suhdannekatsaus 2017 ja 2016 http://luotsi.lappi.fi/lapin -suhdanteet Asuintalon keskirakennuskustannus 2,0 k /m2 Kolarin kunnan haastattelu 25.4.2017 4 Efektiivisellä veroasteella tarkoitetaan tosiasiassa maksuunpantujen verojen suhdetta tuloihin. Erilaisten vähennysten johdosta kuntien tuloveroprosentti (nimellinen veroaste) ei vastaa todellista veroastetta kunnissa. 5 Efektiivisellä veroasteella tarkoitetaan tosiasiassa maksuunpantujen verojen suhdetta tuloihin. Erilaisten vähennysten johdosta kuntien tuloveroprosentti (nimellinen veroaste) ei vastaa todellista veroastetta kunnissa. 27 Copyright Gaia

Oletus Arvo Lähde Kunnan osuus yhteisöverosta 30,34 % Irma Nukari, Veronsaajien tilitykset, Verohallinto, 24.5.2017 Kolarilaisten työntekijöiden osuus Kolarin kunnan henkilöstöstä 90 % Kolarin kunnan haastattelu 2.6.2017 Kolarilaisten työttömien määrä, joiden oletetaan työllistyvän uusiin syntyviin työpaikkoihin ensisijaisesti Kolariin pysyvästi muuttavaan työvoimaan nähden. 100 hlö Kaivoshankkeen vuorovaikutusta seuraava ohjausryhmä, 5.6.2017 Niiden kolarilaisten työntekijöiden lukumäärä, jotka työllistyvät kaivokselle (skenaariossa A) sopivan pätevyyden ansiosta 30 hlö Kaivosyhtiön haastattelu 25.4.2017 2.3.3 Menetelmä Liikevaihdot vuonna 2016 Eri toimialojen (pl. kunta ja kaivos) liikevaihtojen määrittämiseksi vuodelle 2016 otettiin lähtökohdaksi Tilastokeskuksen kuntakohtaiset toimipaikkatilastot, josta saatiin eri toimialojen koot vuonna 2015. Tilastokeskuksen tiedon perusteella kokonaisliikevaihdoksi Kolarissa vuonna 2015 saatiin 121 M, josta matkailusektorin osuus on 57 M. Tilastokeskuksen toimialaluokitus ei ollut täysin yhteensopiva internet-kyselyssä käytetyn toimialaluokituksen kanssa. Tämän takia tehtiin oletus Tilastokeskuksen luokkien liikevaihtojen allokoitumisesta laskennassa käytettyyn luokitukseen. Allokoinnissa pyrittiin noudattamaan Työ- ja elinkeinoministeriön suosituksia matkailutoimialan ryhmittelystä 6. Allokoinnin perusteella saatiin laskettua toimialojen liikevaihdot vuodelle 2015. Vuoden 2016 toimialakohtaiset liikevaihdot laskettiin kasvattamalla matkailusektorin elinkeinojen liikevaihtoja matkailusektorille oletetulla kasvulla vuonna 2016 (14 %). Muiden elinkeinojen osalta vuoden 2015 liikevaihtoa kasvatettiin inflaatiolla vuoden 2016 liikevaihdon määrittämiseksi. Näin saatu vuoden 2016 kokonaisliikevaihto (pl. kunta ja kaivos) on 129 M, josta matkailusektorin osuus on 65 M. Elinkeinojen jakautuminen matkailusektoriin ja muihin elinkeinoihin on kuvattu luvussa 2.2.1. 6 Työ- ja elinkeinoministeriö (2015a). Matkailutilinpito. Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset 2011 2013. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, TEM raportteja 2/2015. 28 Copyright Gaia

Poronhoidon käsittely oli muista elinkeinoista poikkeava. Tämä johtui siitä, että Tilastokeskuksen tiedoissa ei ole eritelty poronhoitoa. Lisäksi poronhoidosta saatiin luotettavaa tietoa kolmen poronhoitoon liittyvän haastattelun avulla. Haastattelujen perusteella Kolarin poronhoitoelinkeinon kooksi vuonna 2016 määriteltiin 0,7 M. Poronhoidosta syntyvä epäsuora liiketoiminta (kuten poronlihan jatkojalostus) ei sisälly tässä laskelmassa poronhoitoelinkeinoon vaan kategoriaan muut elinkeinot. Kaivosyhtiön osalta vuoden 2016 liikevaihto saatiin suoraan kaivosyhtiöltä ja kuntasektorin osalta suoraan kunnan tilinpäätöksestä. Matkailu- ja muiden sektorien laskenta Tiedonkeruun pohjalta laskettiin ennusteet siitä, miten liikevaihdot kehittyvät vuodesta 2016 vuoteen 2025 kullakin toimialalla. Laskenta toteutettiin liikevaihdolla painotettuna keskiarvona niin, että suurimpien yritysten kasvunäkymät painoivat enemmän kuin pienimpien yritysten antamat kasvunäkymät. Saatujen elinkeinokohtaisten kasvulukujen perusteella laskettiin vuoden 2016 elinkeinojen liikevaihtojen perusteella liikevaihdot vuoteen 2025 asti. Muiden muuttujien kuin liikevaihdon osalta (esim. käytetyt henkilötyövuodet ja investointimäärät) 2016 lähtötason suuruus toimialoittain määriteltiin tiedonkeruun tulosten perusteella. Tämä tehtiin skaalaamalla vastaajien yhteenlaskettu arvo vuodelle 2016 koko toimialan tasolle sen perusteella, mikä oli vastaajien ja toimialalle määritellyn liikavaihdon suhdeluku. Saatua 2016 lukuarvoa kasvatettiin tiedonkeruun pohjalta saatujen ennusteiden mukaisesti vuoteen 2025 asti, kuten liikevaihdon tapauksessa. Tiedonkeruusta saatu vuoden 2016 menojen jakauma laajennettiin koskemaan myös vuosia 2017-2025. Näin saatiin kunkin toimialan menot menokategorioittain vuoteen 2025 saakka. Menorahavirrat kunkin toimialan osalta allokoitiin eri maantieteellisille alueille ja vastaanottajatahoille luvussa 2.3.2 kuvattujen rahavirtojen kohdentumisoletusten mukaisesti. Toimialojen tuottamat rahavirrat eri allokaatiokohteisiin laskettiin allokaatiokohdekohtaisesti yhteen. Yhteenlasketut luvut on esitetty laskelman tuloksina. Kaivos ja kuntasektori Kaivosyhtiön pyydettiin ja saatiin suoraan tarvittavat luvut vuosille 2016-2025. Näiden perusteella laskettiin rahavirtojen kohdentumiset vastaavalla tavalla kuten muiden elinkeinojen osalta. Kuntasektorin osalta vuosien 2017-2025 saadut tuloverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot laskettiin muiden sektorien laskennan perusteella saaduista luvuista. Valtionosuudet vuodelle 2017 pohjautuvat kunnan omaan arvioon ja vuoden 2018 osalta Perlacon tekemään ennusteeseen. Vuosina 2019-2025 valtionosuuksien oletettiin pysyvän vakiona. Kunnan toimintatuotot vuonna 2017-2025 perustuivat toteutuneisiin toimintatuottoihin vuonna 2016 niin, että niitä skaalattiin 2-3 % ylöspäin kasvavan väkiluvun perusteella (riippuen skenaariosta). Väkiluvun kasvu laskettiin muiden sektorien synnyttämien uusien 29 Copyright Gaia

pitkäaikaisten työpaikkojen pohjalta. Kunnan kokonaisliikevaihto saatiin laskemalla yhteen tuloverot, yhteisöverot, kiinteistöverot, valtionosuudet sekä toimintatuotot. Kuntasektorin menot oletettiin yhtä suuriksi kuin tulot. Niiden jakaumaan kuitenkin vaikutti pitkäaikaisen työvoiman oletetun Kolariin kohdistuvan muuton vaikutukset kunnan investointitarpeisiin asuinrakentamisessa. Lisäksi henkilöstökulujen osuuteen vaikutti oletettu kunnan toimintojen henkilöstön tarpeen kasvu väkiluvun kasvaessa. Investointien ja henkilöstökulujen jälkeen jäljelle jäävä raha kuntataloudessa oletettiin kuuluvan laskennallisesti kustannuskategoriaan muut kulut. Kunnan menojen kohdentuminen laskettiin vastaavalla tavalla kuin muilla sektoreilla käyttäen oletuksia, jotka on kuvattu luvussa 2.3.2. 30 Copyright Gaia

3 Arvioinnin tulokset: Kolarin aluetalouden kehitys 2016-2025 3.1 Aluetalous vuonna 2016 Aineiston tuottamiseen osallistuneet kolarilaiset toiminnanharjoittajat kertoivat toimintansa toteutuneet talousluvut vuodelle 2016. Kerätyistä tiedoista saatiin laskennan lähtötilanne, johon arvioitua liiketoiminnan kehitystä voidaan verrata. Kerättyjen tietojen perusteella laskettiin Kolarin eri toimialojen liikevaihdot ja työvoima henkilötyövuosissa vuonna 2016. Laskennan tulokset on esitetty alla (Taulukko 5). Taulukko 5. Kolarin eri sektoreiden koot vuonna 2016 kerätyn aineiston perusteella. Matkailu Kuntasektori Muut toimialat Kaivos- teollisuus Liikevaihto (M ) 65 33 65 0,37 Työvoima (htv) 600 268 390 2 Toiminnanharjoittajilta kerättiin lisäksi tieto toiminnan kulurakenteesta vuonna 2016. Kulurakenteen ja kappaleessa 2.3.2 esitettyjen rahavirtojen kohdentumista koskevien oletusten perusteella laskettiin, mihin Kolarin aluetaloudesta tulevat rahavirrat kohdistuivat vuonna 2016 (Kuva 11). Rahavirtojen kohdistuminen laskettiin alueellisesti (Kolari, muu Suomi, ulkomaat) sekä eri vastaanottajille (yrittäjät, palkansaajat ja julkinen sektori). Rahavirtojen jakautuminen vuonna 2016 on kuvattu alla. Kuva 11. Kolarista tulevien rahavirtojen kohdentuminen vuonna 2016, miljoonaa euroa (M ) 31 Copyright Gaia

3.2 Toimialojen liikevaihdon kehitys Laskennan tuloksena saatiin liikevaihdon kehitys sektoreittain vuoteen 2025 asti kahdessa skenaariossa (Kuva 12). Tulosten mukaan kaivosyhtiön liikevaihto maksimituotannossa (2024 alkaen) on suurempi kuin muiden toimialojen liikevaihto yhteensä. Matkailusektorin liikevaihto pienenee noin 18 % vuodesta 2016 skenaariossa A, kun vastaavasti skenaariossa B liikevaihto kasvaa noin 115 % vuosien 2016 ja 2025 välillä. Kuntasektorin liikevaihto ei merkittävästi eroa skenaarioiden välillä suhteutettuna koko aluetalouteen. Muille toimialoille skenaario B tuottaa hieman suurempaa liikevaihtoa kuin skenaario A. Skenaario A, kaivoshanke toteutetaan 450 Skenaario B, kaivoshanketta ei toteuteta 400 350 Liikevaihto, M 300 250 200 150 100 Vuotuinen kasvu, % Kaivos -2,2 % +2,0 % +8,9 % +1,1 % Matkailu Kunta 50 +2,8 % +3,1 % Muut 0 2016 2018 2020 2022 2024 2016 2018 2020 2022 2025 Kuva 12. Kolarin sektoreiden liikevaihdon kehitys sektoreittain vuosina 2016-20125, miljoonaa euroa (M ) Skenaariossa A toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto vuosina 2017-2025 on merkittävästi suurempi kuin skenaariossa B kaivoshankkeen takia. Kaivoksen tuottamasta kassavirrasta suuri osa päätyy kuitenkin Kolarin ulkopuolelle noin 85 % kaivosyhtiön liikevaihdosta vuosien 2017 ja 2025 välillä. Seuraavassa diagrammissa (Kuva 13) näkyy matkailusektorin toimialojen ja sektorin muut toimialojen vuotuiset prosentuaaliset kasvut koko ajanjaksolla 2016-2025. Vihreät palkit viittaavat skenaarioon A ja siniset palkit skenaarioon B. Violetilla pohjalla ovat ne toimialat, jotka kokevat oman kehityksensä merkittävästi myönteisemmäksi, jos kaivoshanketta ei toteuteta. Näistä vapaa-ajan asuntojen liikevaihtonäkymät heikkenevät eniten kaivoksen toteutuessa. Keltaisella pohjalla oleva rakentaminen on ainoa toimiala joka on arvioinut oman kehityksensä myönteisemmäksi, jos kaivos rakennetaan. 32 Copyright Gaia

12 10 8 6 4 2 0 8,7 11,3 8,5 0,5 10,6 3,5 0,4 2,0 4,7 Skenaario A Skenaario B 5,8 3,2 3,3 7,5 0,6-2 -4-6 -2,5-4,7-1,8 Kasvu yli 5% suurempi -8-10 Kasvu yli 5% pienempi kaivoksen toteutuessa kaivoksen toteutuessa -12-11,5 Ravitsemistoiminta Vapaaajan asunnot Ohjelmapalvelut Majoitus Muu toimiala Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetusja liikenne Poronhoito Rakentaminen Kuva 13. Elinkeinojen keskimääräinen vuotuinen kasvu vuosina 2016-2025, % 3.3 Rahavirtojen jakautuminen Kolariin, muualle Suomeen ja ulkomaille Kolarin aluetalouden kumulatiivisten rahavirtojen jakautuminen vuosina 2017-2025 skenaariossa A ja B on esitetty alla (Kuva 14, Kuva 15). Kuva 14. Kolarin tulevien rahavirtojen kohdentuminen vuosina 2017-2025 skenaariossa A, miljoonaa euroa (M ) 33 Copyright Gaia

Kuva 15. Kolarin tulevien rahavirtojen kohdentuminen vuosina 2017-2025 skenaariossa B, miljoonaa euroa (M ) Seuraavassa kuvassa (Kuva 16) on esitetty vain Kolariin aluetalouteen kohdistuvat rahavirrat vuosi kerrallaan. Skenaariossa A kaivoksen rakentamisvuosina 2019-2020 alueelle jää enemmän rahaa kuin muina vuosina tai kuin skenaariossa B. Skenaarion A poikkeavan korkeat rahavirrat vuosina 2019 ja 2020 johtuvat kolarilaisille maa- ja vesirakennusyrityksille kohdistuvista kaivoksen rakennusinvestoinneista. Skenaario A, kaivoshanke toteutetaan Skenaario B, kaivoshanketta ei toteuteta 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 111 113 22 65 71 66 32 15 14 16 22 21 22 58 30 34 27 23 95 90 83 76 79 25 24 35 21 19 20 31 33 31 27 27 55 31 32 35 37 30 2016 2018 2020 2022 2024 86 80 73 17 65 17 15 14 24 23 22 21 36 41 45 30 99 17 94 18 96 19 25 26 27 57 50 50 2016 2018 2020 2022 95 19 27 49 99 20 97 20 Kunnalle 28 29 Yksityishenkilöille 51 48 Yrittäjille 2025 Kuva 16. Kolarin tulevien rahavirtojen kohdentuminen Kolariin vuosina 2016-2025, miljoonaa euroa (M ) Alla (Kuva 17) on esitetty yhteenveto Kolariin kohdistuvista rahavirroista kumulatiivisesti vuosina 2017-2025. Kuvasta nähdään, että kunnalle tulevat verotulot ja palkansaajien saamat palkkatulot ovat suuremmat skenaariossa A kuin skenaariossa B. Toisaalta rahavirrat 34 Copyright Gaia

yrityksille Kolarissa ovat suuremmat skenaariossa B kuin skenaariossa A. Aluetalouteen yhteensä jäävät rahavirrat koko tarkastelujaksolla on noin 5 % enemmän skenaariossa B kuin skenaariossa A. Skenaario A: kaivoshanke toteutetaan Työvoiman käyttö Kolarissa Rahavirrat yksityishenkilöille Rahavirrat Kolarin kunnalle Rahavirrat yrityksille Kolarissa 13 817 htv 258 milj. eur 184 milj. eur 339 milj. eur Skenaario B: kaivoshanketta ei toteuteta 14 840 htv 229 milj. eur 163 milj. eur 427 milj. eur Kuva 17. Yhteenveto vaikutuksista Kolarin aluetalouteen vuosina 2017-2025, kumulatiivinen, miljoonaa euroa (M ) 3.4 Työpaikkojen kehitys Kummassakin skenaariossa syntyy uusia työpaikkoja, joiden ansiosta Kolarin työllisyysaste ja väkiluku kasvavat. Skenaario B työllistää noin 7 % enemmän kuin Skenaario A vuosina 2017-2025. Palkansaajien palkkatulo jää kuitenkin alemmaksi skenaariossa B. Alla (Kuva 18) on esitetty arvio Kolarissa käytettävän työvoiman kehityksestä vuosina 2016-2025 kahdessa skenaariossa. Matkailusektorin työvoima kasvaa skenaariossa B yli 80 % tarkastelujaksolla 2017-2025, kun taas skenaariossa A työvoima vähenee noin 30 % samalla jaksolla. Kaivoshanke työllistää enimmillään noin 500 henkilötyövuotta vuodessa (skenaario A) rakennusvaiheen aikana. Matkailusektori työllistää enimmillään noin 1 200 henkilötyövuotta vuonna 2025 (skenaario B). Tulosten perusteella matkailu on työvoimaintensiivisempää kuin kaivostoiminta, eli 1 M liikevaihtoa työllistää matkailussa selvästi enemmän kuin 1 M kaivostoiminnassa. Kuntasektorin työpaikoissa ei ole merkittävää vaihtelua skenaarioiden välillä. Muille toimialoille skenaario A on hieman suotuisampi työpaikkojen kannalta. 35 Copyright Gaia

Skenaario A, kaivoshanke toteutetaan 2.000 Skenaario B, kaivoshanketta ei toteuteta 1.800 1.600 Työvoiman käyttö, HTV 1.400 1.200 1.000 800 600 Kaivos Vuotuinen kasvu, % -3,1 % +0,2 % +8,1 % +0,2 % Matkailu Kunta 400 200 +2,4 % +1,1 % Muut 0 2016 2018 2020 2022 2024 2016 2018 2020 2022 2025 Kuva 18. Työvoiman käyttö Kolarissa vuosina 2016-2025, henkilötyövuotta 3.5 Investointien kehitys Kaivosyhtiön investoinnit ovat suurimmillaan rakentamisvuosina 2019-2020, jolloin investointeja tehdään moninkertainen määrä muihin vuosiin verrattuna. Matkailun investoinnit kasvavat voimakkaasti vuodesta 2016 skenaariossa B ja pienenevät voimakkaasti skenaariossa A. Matkailuelinkeinon investoinnit ovat joinakin vuosina poikkeavan korkeat yksittäisten yritysten suunnittelemien hankkeiden (esim. hotellihankkeet) johdosta. Alla (Kuva 19) on esitetty investointien kehitys Kolarissa vuosina 2016-2025 kahdessa skenaariossa. 36 Copyright Gaia

Skenaario A, kaivoshanke toteutetaan 100 Skenaario B, kaivoshanketta ei toteuteta 90 80 70 Investoinnit, M 60 50 40 30 20 10 0 2016 2018 Muut 2020 Kaivos 2022 Kunta 2024 2016 2018 2020 2022 2025 Matkailu Kunta Kuva 19. Investoinnit Kolarissa vuosina 2016-2025, miljoonaa euroa (M ) 3.6 Tulosten herkkyystarkastelu 3.6.1 Tehdyt herkkyystarkastelut Arvioinnin tuloksiin tehtiin herkkyystarkastelut rikasteiden hinnoista, matkailusektorin kasvuvauhdista ja rahavirtojen kohdentumisesta. Mikään herkkyystarkastelu ei vaikuta skenaarioiden keskinäiseen suuruusjärjestykseen tarkastelluilla mittareilla. Muutoksia tapahtuu kuitenkin absoluuttisissa rahavirroissa. 3.6.2 Rikasteiden hinnat Kaivos perusti antamansa tiedot oletukselle, että rautarikasteen hinta olisi n. 75 /t ja kuparikultarikasteen hinta n. 1 420 /t. Tässä herkkyystarkastelussa tarkasteltiin, millä tavalla rahavirrat kohdistuisivat Kolarin aluetalouteen, jos nämä rikasteiden hinnat olisivatkin erilaiset kuin oletettiin. Molempien rikasteiden osalta tehtiin yhtä suuri suhteellinen muutos ylös- ja alaspäin. Ylöspäin tehdyissä oletuksissa rautarikasteen hinta on 100 /t ja kuparikultarikasteen hinta noin 1900 /t. Alaspäin tehdyissä oletuksissa rautarikasteen hinta on 60 /t ja kupari-kultarikasteen hinta noin 1 140 /t. Tässä tarkastelussa oletettiin, etteivät rikasteiden hintamuutokset vaikuta kaivoksen toimintaan, tuotantoon, työllistämiseen eikä kustannuksiin. Sen sijaan oletettiin, että muutos näkyy kaivoksen tekemässä voitossa, yhteisöverossa ja vieraan pääoman muutoksessa. Yhteisöverosta osa ohjautuu valtiolle ja osa Kolarin kunnalle, jonka oletettiin käyttävän siitä osa hankintoihin kolarilaisilta yrityksiltä. Voiton oletettiin ohjautuvan muille suomalaisille yrittäjille, koska kaivosyhtiön omistaa Kolarin ulkopuolelle rekisteröitynyt suomalainen yritys. 37 Copyright Gaia

Herkkyystarkastelun tuloksissa (Kuva 20) on merkitty ylöspäin korjattujen hintojen aiheuttama muutos vihreällä värillä ja alaspäin korjattu muutos punaisella värillä. Tulokset näyttävät, että rautarikasteen hinnan muuttuminen 40 /t (ja kupari-kultarikasteen vastaava suhteellinen muutos) muuttaa kunnan saamia rahavirtoja 21 M sekä kolarilaisten yritysten saamia rahavirtoja 10 M koko ajanjaksolla 2017-2025. Kumulatiivinen 2017-2025 Työvoiman käyttö Kolarissa Rahavirrat yksityishenkilöille Rahavirrat Kolarin kunnalle Rahavirrat yrityksille Kolarissa Skenaario A: kaivoshanke toteutetaan 13 817 HTV 13 817 HTV 258 M 258 M 184 + 14 = 198 M 184 7 = 174 M 339 + 7 = 346 M 339 3 = 336 M Skenaario B: kaivoshanketta ei toteuteta 14 840 HTV 229 M 163 M 427 M Kuva 20. Herkkyystarkastelu rikasteiden hintojen vaikutuksista Kolarin aluetalouteen, miljoonaa euroa (M ) 3.6.3 Matkailusektorin kasvu Perustarkastelussa matkailusektorin keskimääräinen vuosittainen kasvu oli -2,2 % skenaariossa A ja +8,9 % skenaariossa B (toimialojen liikevaihdon kehitys, luku 3.2). Tässä herkkyystarkastelussa tarkasteltiin muutoksia rahavirtojen kohdistumisessa Kolariin, jos keskimääräiset vuosittaiset kasvuprosentit olisivatkin oletettua pienemmät tai suuremmat. Tarkastellut suuremmat kasvuluvut ovat 3,0 %-yksikköä korkeammat (1,2 % ja 11,9 %). Tarkastellut pienemmät kasvuluvut ovat 3,0 %-yksikköä matalammat (-5,2 % ja 5,9 %). Herkkyystarkastelun tulokset näkyvät alla (Kuva 21). Kasvunopeuden suurentamisen vaikutus tuloksiin on merkitty virheällä värillä ja pienentämisen vaikutus punaisella värillä. 6 %- yksikön muutos matkailun vuotuisessa kasvuvauhdissa vastaa 43 M rahavirtojen muutosta yksityishenkilöille, 31 M kunnalle sekä 90 M yrityksille Kolarissa skenaariossa B. Skenaariossa A oletusten muuttamisen vaikutus on pienempi. 38 Copyright Gaia

Kuva 21. Herkkyystarkastelu matkailusektorin kasvun vaikutuksista Kolarin aluetalouteen, miljoonaa euroa (M ) 3.6.4 Rahavirtojen kohdentuminen Laskentaoletukset rahavirtojen kohdentumisesta on kuvattu luvussa 2.3.2. Oletuksilla on suuri merkitys lopputuloksiin ja erityisesti siihen, kuinka suuri osa rahavirroista päätyy Kolariin. Koska nämä oletukset perustuvat suurelta osin haastattelujen perusteella tehtyihin asiantuntija-arvioihin, liittyy tuloksiin rahavirtojen kohdistumisesta epävarmuutta. Lisäksi laskennallisesti voidaan tutkia sitä, kuinka suuri vaikutus on sillä, minkä verran kolarilaiset toimijat käyttävät paikallisia alihankkijoita. Näistä syistä tässä herkkyystarkastelussa tarkasteltiin rahavirtojen kohdentumisoletusten muuttamisen vaikutusta skenaarioiden aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Tässä herkkyystarkastelussa oletettiin, että kaikkien elinkeinojen (ml. kaivos ja kunta) materiaalikulut, investoinnit ja muut kulut kohdistuvat 1 % kolarilaisiin yrityksiin, 89 % muihin suomalaisiin yrityksiin ja 10 % ulkomaille. Oletusarvoisesti vastaavat luvut ovat elinkeinoilla (pl. kaivos ja kunta) materiaalikuluissa 10 %, 80% ja 10 %, investoinneissa 50%, 40% ja 10% sekä muissa kuluissa 10%, 80% ja 10%. Tarkemmat oletukset löytyvät luvusta 2.3.2. Herkkyystarkastelun tulokset on kuvattu alla (Kuva 22). Kohdentumismuutosten vaikutus rahavirtoihin on merkitty kuvaan punaisella värillä. Tulosten mukaan rahavirrat kolarilaisille yrityksille vähenevät noin 220 260 M riippuen skenaariosta. 39 Copyright Gaia

Kuva 22. Herkkyystarkastelu rahavirojen kohdentumisoletusten vaikutuksista Kolarin aluetalouteen, miljoonaa euroa (M ) 40 Copyright Gaia

4 Kolarin pidemmän aikavälin näkymät Vaikka molemmat skenaariot arvioivat aluetalouden kasvua Kolarissa, erot skenaarioiden vaikutuksissa jo vuosien 2017 2025 välillä ovat huomattavia. Aluetaloudellisen arvioinnin tulokset osoittavatkin, kuinka olennaista tulevaisuuden vaihtoehtojen arvioiminen on. Kolarissa kannattaa tarkkaan pohtia, mitä kunta haluaa tulevaisuudelta, ja miten se varmistaa aluetalouden, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kasvun. Mallinnuksessa tarkastellut skenaariot ovat ääriskenaarioita, joiden todennäköisyyttä tai pidempiaikaisia vaikutuksia ei ole arvioitu. Todellisuudessa Kolarissakin vallitsevassa toimintaympäristössä on aina epävarmuuksia. Kahden ääriskenaarion pidempiaikainen tarkastelu olisi ollut elinkeinoharjoittajille hyvin vaikeata, eivätkä pidemmän aikavälin mallinnuksen tulokset antaisi merkittävää lisäarvoa vaihtoehtojen pohtimiselle. Elinkeinoharjoittajien näkemykseen perustuvan arvion perusteella kaivoshankkeella on merkittäviä ja kauaskantoisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Siksi Kolarissa alkaneessa vuorovaikutusprosessissa Kolarin strategisia ja pitkän aikavälin vaihtoehtoja sekä vaihtoehtoihin liittyviä pitkän ja lyhyen tähtäimen vaikutuksia, mahdollisuuksia ja riskejä on syytä tarkastella huolella. Lisäksi aluetaloudellisen arvioinnin oletuksista ja tuloksista on syytä keskustella avoimesti eri sidosryhmien kanssa. Sitä kautta voidaan rakentaa pohjaa positiiviselle investointi-ilmapiirille ja pienentää riskiä, että Kolarissa ei synny tarvittavaa luottamuspohjaa matkailualan investoinneille eikä kaivosta tule. Kiristyvä ja kansainvälistyvä toimintaympäristö korostaa kaupunkien ja alueiden välistä kilpailua. Kuntien ja kaupunkien on mietittävä tulevaisuuttaan myös pidemmällä aikavälillä, kartoitettava ja varauduttava riskeihin ja mahdollisuuksiin. Hyvinvoinnin kehittämiseksi tarvitaan työpaikkoja ja investointeja. Yrityksiä pitää houkutella sijoittumaan kunnan alueelle ja yrityksille pitää luoda edellytyksiä kasvaa ja menestyä. Lisäksi kuntien pitää erityisesti ymmärtää ja tukea liiketoiminnasta syntyviä yhteiskunnallisia positiivisia vaikutuksia. Toisaalta negatiivisia vaikutuksia pitää osata välttää ja minimoida. Kolarissa tilanne on erityislaatuinen, koska kumpikaan aluetalousarvion skenaarioista ei nauti laajaa sosiaalista toimilupaa. Alueen tämän hetken merkittävin työllistäjä matkailu ei näytä nauttivan laajaa kuntalaisten eikä kuntapäättäjien tukea. Toisaalta kaivoshankkeen merkittäviä mahdollisuuksia ja riskejä ei tunneta, vaikka hanke on jo kaavoitusvaiheessa. Pidemmän aikavälin kehityskuluista tulee keskustella avoimesti. Kolari2050 voisi olla osallistava prosessi, jossa keskusteltaisiin tulevaisuusvisioista, kartoitettaisiin mahdollisuuksia ja varauduttaisiin riskeihin. Erityisesti Kolarissa kannattaa katsoa 1) kaivosalan kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä, 2) matkailualan kehitystä sekä 3) muita mahdollisia Kolarin elinkeinorakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Perustana tarkastelulle voisivat toimia useat matkailua ja kaivostoimintaa sekä Lapin kehitystä arvioivat tulevaisuusskenaariot sekä työssä valittavat mahdolliset kehityskulkuun vaikuttavat tekijät sekä olennaiset megatrendit. 41 Copyright Gaia

LIITE 1: AINEISTON TUOTTAMISEEN OSALLISTUNEET TOIMINNANHARJOITTAJAT Cafe & Bar Routa Oy Hannukainen Mining Oy Hansport Hiihtokeskus Iso-Ylläs Oy Humina-Loma Oy/Hotelli Ylläshumina Husky Ranch Lapland Jarmo Pudas ky JRS-Suunnittelu Oy Kiinteistö Oy Lomaylläs Majat Kolarin Kumi Oy Kolarin kunta Kolarin paliskunta Kotamatti Oy KOY Kaarnikka Tuvat Kylmämaan Ohjelmat Oy Lapland Hotels ja Ylläs-Ski Peurakaltio Powerun Adventures Rouhe Ravintolat Oy Rönölä Ky Selvä Pyy Ravintolat Oy Seven Fells Up Oy Snow Fun Safaris Lapland Oy Team Sportia Äkäslompolo Tunturi-Lapin Vesi Oy Ylläksen Loma Oy Ylläksen Matkailu Oy Ylläksen Vaellushevoset Ylläksen Yöpuu Ylläsjärven rakennuspalvelu Oy YlläsLodge Oy Ylläs-Äijän Majat Lapland Safaris Lisäksi 13 muuta kolarilaista toiminnanharjoittajaa, jotka eivät antaneet Muonion paliskunta lupaa julkaista nimeään loppuraportissa. Oulun Sähkövoima ja Automaatio Oy Copyright Gaia

LIITE 2: KOLARIN ALUETALOUDELLISEN ARVIOINNIN KYSELY Copyright Gaia

link.webropolsurveys.com https://link.webropolsurveys.com/participation/public/28a6a514-72be... 1 of 2 21.4.2017 15:18 i Tietoa arvioinnista Kolarin aluetaloudellisen arvioinnin tavoitteena on havainnollistaa Hannukaisen kaivoshankkeen toteuttamisen/ toteuttamatta jättämisen vaikutuksia Kolarin kuntataloudelle, elinkeinonharjoittajille ja palkansaajille. Arviointi tuottaa vertailtavia arvioita matkailun, kaivostoiminnan sekä muiden olennaisten elinkeinojen aluetaloudellisista vaikutuksista Kolarissa nyt ja lähitulevaisuudessa. Arvioinnissa mallinnetaan Kolarin talouden nykytila (toteutunut vuosi 2016) sekä arvio talouden kehittymisestä vuosina 2017-2025 kahdessa eri skenaariossa: Skenaario A: Oletetaan, että kaivoksen rakentamistyöt alkavat vuonna 2019 ja kestävät kaksi vuotta. Sen jälkeen alkaa kaivoksen toiminnan ylösajo, joka kestää noin kolme vuotta. Skenaario B: Oletetaan, että kaivoshanketta ei toteuteta. Tarkastellaan Kolarin muiden elinkeinojen kehittymistä ja aluetaloudellisia vaikutuksia. Työ toteutetaan Kolarin kunnan, alueellisten matkailuorganisaatioiden sekä Hannukainen Mining Oy:n aloitteesta. Arvioinnin toteuttaa Gaia Consulting Oy. Lisää tietoa kaivoshankkeen oletetusta aikataulusta sekä muista arvioinnin oletuksista ja lähtökohdista: Lisätietoa aluetaloudellisesta arvioinnista Lisätietoa Hannukaisen kaivoshankkeen toteuttamiseen liittyvistä oletuksista Lisätietoa Lapin matkailun kehityksestä Lisätietoa Lapin talouden kehityksestä Tietoa kyselyyn vastaamisesta Arvioinnin lähtötiedot kerätään tällä kyselyllä, joka on avoinna 7.5.2017 asti. Kyselyyn saavat osallistua kaikki halukkaat kolarilaiset yritykset. Kyselyyn vastaaminen edellyttää vuoden 2016 toteutuneiden taloustietojen kertomista sekä oman yrityksen talouden kehittymisen arviointia vuosina