DEMOKRATIA JA RAHA HEIKKI PATOMÄKI

Samankaltaiset tiedostot
Demokratian merkityksen kokonaisuus

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VIII: Demokratian historialliset taustat; Demokratian teoriat I

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO

STRATEGIA Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa ja Rovaniemellä

Antiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema. HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys

8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta

Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa. Merja Immonen

Sähköinen käteinen NYT

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen

Osallisuuden olot, tilat ja suhteet

Kovera luottamus särkymättömässä demokratiassa

Kevät Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

DIEM25: KOHTI EUROOPPALAISTA DEMOKRATIAA? HEIKKI PATOMÄKI

MUUT OSALLISTUMISMUODOT JA DEMOKRAATTISET INNOVAATIOT

1995 Schengen Sisämarkkinat

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

VAALITEEMOJA. Lainsäädännössä kokonaisvaltainen näkemys. Lähtökohtana ihmisen elinkaari

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

Kasvuedellytyksiä ja julkista taloutta tulee edelleen vahvistaa

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

Raha kulttuurimme sokea kohta

ECB-PUBLIC EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2017/[XX*], annettu 24 päivänä huhtikuuta 2017, vuotuisten valvontamaksujen kokonaismäärästä vuonna 2017

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EK:n kilpailuselvitys

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina

Suomen Pankki osana eurojärjestelmää

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. Lähde; Editan ja Otavan oppimateriaali muokannut Vilho Partanen

Taloudellisten järjestelmien historiallinen kehitys

Talous ja työllisyys

Pääjohtajan tervehdys

Naisten kunnallinen äänoikeus ja vaalikelpoisuus 100 vuotta. Kari Prättälä

TURVATTU TYÖ ON KAIKKIEN ETU

EDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA

Vaaliohjelma 2014 Haaparannan Moderaatit

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELVITYKSESTÄ EUROOPAN KOMISSION EHDOTUKSIIN TALOUS- JA RAHALIITON KEHITTÄMISEKSI

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Pohdintaa ja skenaarioita Euroopan tulevaisuudesta

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja

Naiset eduskunnassa. Koulutuspäivä kirjastoille eduskunnasta, vaikuttamisesta ja kirjastosta Eduskunnan kirjasto

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Radikaali eduskuntauudistus 1906

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE v01-00

YHTEISKUNTAOPIN TAITAJA. uusi sarja yläkoulun yhteiskuntaoppiin! Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

Aikuiskoulutustutkimus2006

ottaa huomioon 29. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin omien varojen järjestelmän tulevaisuudesta 1,

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? Mikko Kosonen

Lehdistön tulevaisuus

Näkökulma korruptioon

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin Helsingin suomenkielinen työväenopisto

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa

YTYÄ. Rahasta! Jenni Selosmaa

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio

MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa?

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta

Hyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

10 KEINOA EUROOPAN UNIONIN UUDISTAMISEKSI YRITYSTEN SILMIN. Kauppakamarin linjaukset EU:n tulevaisuudesta

Moderni rahatalousjärjestelmä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto,

Nuorten osallisuus muuttuvassa yhteiskunnassa Muutoksen lähteillä koulutuspäivä Katri Kairimo Osastopäällikkö, Itäinen nuorisotyön osasto,

Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

SUOMEN NAISTEN KANSALLISLIITON SÄÄNNÖT. S fe * S]l. vsv '

Transkriptio:

DEMOKRATIA JA RAHA HEIKKI PATOMÄKI

MITÄ RAHA ON? Abstraktin arvon metaforinen rakentuminen. Jumalvaltio verotus / varastot kirjanpito. Asioiden samanarvoisuus: oikeudenmukaisuus rangaistukset verot konkreettisina tavaroina vaihdon ja ekvivalenssin mahdollisuus. Mikä yhdistää asioita: abstrakti arvo. Raha on arvon mitta. Raha myös varastoi arvoa.

RAHA JA OIKEUDENMUKAISUUS Oikeudenmukaisuus moraalisena tilinpitona. Kullekin ansioidensa (tekojensa) mukaan. Kokonaistilinpito: pääseekö kuolleiden valtakuntaan? Vastaavuus: ansiot ja teot / se mitä saa. Lopputase on tasapainoinen. Marxin syvä epäluulo oikeudenmukaisuuden käsitettä kohtaan.

ANTIIKIN REPUBLIKANISMIN POLIITTISESTA TALOUDESTA, OSA 1 Tuotanto perustui maatalouteen; kansalaisuus laajeni soturiluokasta maanviljelijöihin ja sitten myös maattomiin kolikoita alettiin painaa ja rahamääräistä kauppaa ja verotusta harjoittaa edellisellä vuosisadalla ennen demokratiaa ja Peloponnessolaissotia osa maataloustuotannosta oli rahatalouden ja kaupankäynnin piirissä Maattomien vapaiden miesten pääsy tasaveroisena päättämään poliksen asioista perustui osin Ateenan laivaston menestykseen; monet heistä saivat palkallisen työpaikan soutajina laivoissa vapaat talonpojat ja palkkatyö oli merkittävä kreikkalainen innovaatio suurin osa kansalaisista sai elantonsa tekemällä työtä; vain pieni osa oli varakasta yläluokkaa Kansalaisuus kuitenkin edellytti kaikilta sotilaskoulutuksen; jotkut poliksen virat puolestaan edellyttivät korkeampaa ikää (> 30v tai > 60v) ja osa lisäksi myös merkittävää varallisuutta.

ANTIIKIN REPUBLIKANISMIN POLIITTISESTA TALOUDESTA, OSA 2 Missä määrin Ateenan demokratia perustui naisten, orjien ja muiden ei-kansalaisten työhön? kansalaisia 30,000 60,000, orjia oli lukumääräisesti enemmän; orjia työvoiman kaikilla tasoilla o o kriittisen tärkeissä hopea- ja muissa kaivoksissa työskentelivät vain orjat myös käsityöläisyys oli kansalaisten keskuudessa aliarvostettua, ja usein orjien alaa naiset olivat Ateenassa hyvin alisteisessa asemassa, enemmän kuin Spartassa laivaston ja armeijan ylläpitoa, valtionhallinnon menoja ja mm. rakennushankkeita maksettiin myös Delian liitolta / imperiumilta kerätyistä veroista Kansankokous kokoontui 30-40 kertaa vuodessa 6,000-8,000 miehen voimin; alkuaikoina osallistumattomuudesta saattoi saada sakkoja; Peloponnessolaissotien jälkeen osallistumisesta alettiin maksaa palkkio neuvoston jäsenet saivat palkkaa ja kokoontuivat joka päivä; myös juryn jäsenet saivat palkkaa tehtävästään

ANTIIKIN REPUBLIKANISMIN POLIITTISESTA TALOUDESTA, OSA 3 Polikset olivat sidottuja kaupungin pieneen tilaan; kansalaisten piti voida tulla kävellen tai hevosilla samaan fyysiseen paikkaan osallistuakseen keskusteluihin ja äänestyksiin; käsittelyt keskeytyivät tai loppuivat kun tuli pimeä, koska valaistusta ei juuri ollut. Kirjallinen dokumentaatio oli vähäistä ja politiikka pääasiassa suusanallista, mutta silti olennaista oli, että lukutaito (huom! eri merkityksessä kuin nykyään) rajoittui paljolti kansalaisiin. Eliniän odote oli nykymaailmaan verrattuna alhainen (30 vuotta, ehkä 50 vuotta niillä, jotka selvisivät teini-iän yli). Ei laillisuusperiaatetta, ja käsitys oikeudenmukaisuudesta usein brutaali ; päätöksiä tehtiin ja peruttiin, joskus sen jälkeen kun esim. syytetyt oli jo tapettu

EDUSTUKSELLISEN DEMOKRATIAN IDEA JA MODERNI PARLAMENTARISMI Keskiaikainen keksintö: edustuksellinen parlamentti (säädyt valitsivat edustajat keskuudestaan). Radikaalimpi idea syntyi jo 1300-luvulla: edustajat valitaan vaaleilla tietyltä alueelta. Suvereeni valtio suvereeni hallitsija. Vallan jako parlamentin kanssa. Liberalismi: äänioikeus sidottu omistamiseen. Uusi radikaali idea: kansan suvereniteetti. Yksi ääni yksi henkilö.

MARKKINAT VASTAAN DEMOKRATIA 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa ääni/henkilö periaate asettui vastaan liberaalin kapitalistisen markkinatalouden periaatetta: rahayksikkö / ääni. Jako vastaa karkeasti jakoa yksityiseen ja julkiseen o yksityinen: absoluuttinen ja poissulkeva omistusoikeus (demokratian periaatteet eivät päde) o julkinen: valtio ja julkisorganisaatiot (demokratian periaatteet pätevät) Suvereeni valtio: analogia yksityiseen omistusoikeuteen.

RAHA JA LOBBAAMINEN Ne, joilla on rahaa, voivat palkata ammattilaisia puhumaan heidän etujensa ja näkemystensä puolesta päätösten valmistelijoille ja tekijöille. (Suur)yritysten ja heidän järjestöjensä asiantuntijat dominoivat parlamentaarista valiokuntakäsittelyä esim. Suomen eduskunnassa. Brysselissä 15 000 30 000 lobbaajaa, joista 2/3 edustaa poikkikansallisia yhtiöitä ja pankkeja. EU:n lainsäädännöstä arviolta 75% on altista lobbaukselle; merkittävä osa siitä on kirjoitettu yhtiöiden ja pankkien toimesta. Yhdysvalloissa raha määrittää poliittista prosessia vielä enemmän.

RAHA JA MEDIA Kollektiivisen poliittisen tahdonmuodostuksen kannalta medialla on olennainen rooli. Keskeiset poliittiset keskustelut käydään mediassa. Media voi olla julkista tai yksityistä. Julkinen voi olla demokraattisessa kontrollissa. Yksityinen: omistusoikeus, tilaukset/maksut, mainostulot. Mitä enemmän media on yksityistä tai toimii yksityisen kapitalistisen talouden periaatteiden mukaan sitä enemmän raha määrää keskustelujen luonnetta, kehystämistä ja sisältöä sitä vähemmän demokraattinen prosessi.

RAHA JA VAALIT Yhdysvaltain vaalit: presidenttiys maksaa miljardin, senaattipaikka 10 miljoonaa,kongressipaikka miljoonan. Myös Suomessa korrelaatio on vahva: mitä enemmän kampanjarahaa, sitä selkeästi suurempi todennäköisyys tulla valituksi. Alexander Stubbin kaltaiset kokoomuspoliitikot pystyvät keräämään kampanjoihinsa satatuhatta euroa tai enemmän.

VALTA LUODA RAHAA Yksityiset pankit luovat rahaa; ja suurin osa rahasta luodaan näin. Kun pankit pääsevät spekuloimaan ja luomaan rahaa arvopaperistamalla asioita ja vastavuoroisella velkaantumisella, asetelma suosii pankkeja ja muita sijoittajia o tällä on esim. taipumusta nostaa asuntojen hintoja ja luoda keinottelukuplia Nykyisin on vallalla itsenäisten keskuspankkien oppi, joka erottaa rahan luomisen muusta talouspolitiikasta o esimerkiksi Euroopan keskuspankki noudattaa periaatetta, jonka mukaan rahan luomisen tehtävä on vain palvella markkinatoimintaa ja pitää inflaatio alhaalla. Rahan luomisesta päättävät muutamat yksilöt suurten pankkien ja EKP:n huipulla ilman minkäänlaista demokraattista tili- ja vastuuvelvollisuutta o tällä on merkittäviä kokonaistaloudellisia vaikutuksia

RAHOITUSMARKKINAT VS. DEMOKRATIA Varsinkin poikkikansalliset rahoitussijoittajat ehdollistavat valtioiden talouspolitiikkaa o pitkä historia; Karl Polanyin mukaan Lontoon city piti Britannian imperiumia koossa enemmän kuin tykkiveneet; ja rahoitusjärjestelmä myös tuki voimien tasapainottelun järjestelmää Euroopassa o erityisesti rahapoliittinen autonomia vähenee, jos liikkeet nopeita ja massiivisia Myös luottoluokittajat määrittävät talouspolitiikan ehtoja. Spekulaation johdannaismarkkinoilla edelleen syventää ehdollistamisia (esimerkiksi suvereenit luottotappioswapit). Velkakriisiin ajautunut maa joutuu kokemaan Perun, Indonesian tai Kreikan kohtalon ja menettää käytännössä suvereenisuutensa.

DEMOKRATIAN VAHVISTAMINEN Tarvitaan globaaleja rahoitusveroja ja uudelleen sääntelyä. Spekulaatiokuplien ja yksityisen liikavelkaantumisen varaan rakennettu rahan luominen pitäisi laittaa aisoihin. Keskuspankin pitäisi tukea tarpeen tullen julkisia budjetteja & keskuspankki demokraattiseen kontrolliin. Liian suurten yksityisten pankkien pilkkominen tai sosialisoiminen. Rahoitustehtävien erottaminen toisistaan. Yksityisen vaalirahoituksen kieltäminen; julkista mediaa tuettava enemmän. Lobbauskäytäntöjä pitää voimakkaasti rajoittaa. Eriarvoistumiskehityksen ja etuoikeuksien kasaantumisen kehitys käännettävä. Globaali pääomavero; korkeampi yritysverotus; verotuksen jyrkempi progressiivisuus.