Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen
Järjestelmän rakenteet Näyttötutkinnot osaamisen hankkimistavasta riippumattomia tutkintoja kaikki ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat näyttötutkintoja, myös ammatilliset perustutkinnot voidaan suorittaa näyttötutkintoina Luotiin vuonna 1994 Työelämän tutkintojärjestelmä työelämä mukana toiminnan kaikissa vaiheissa Palvelee laajalti eri hallinnonaloja ja toimijoita Omaehtoinen aikuiskoulutus, rahoitettu valtionosuuksin, OKM Työvoimakoulutus, rahoitettu hankintatoimintana, TEM Henkilöstökoulutus, yksityisesti rahoitettu
Järjestelmän rakenteet Kolmikantaisesti nimetyt tutkintotoimikunnat tutkintotodistukset järjestämissopimukset näyttötutkintojen järjestäjien kanssa Näyttötutkinnon järjestäjät useimmiten koulutuksen järjestäjiä, mutta myös muita Arvioijat Valmistavasta koulutuksesta riippumaton järjestelmä, mutta tutkintoon edetään pääsääntöisesti valmistavan koulutuksen jälkeen Opiskelijoilta voidaan periä valmistavassa koulutuksessa (AT ja EAT) kohtuullisia opiskelumaksuja Tutkintomaksu 58, jolla katetaan näyttötutkintojärjestelmän ylläpidosta aiheutuvat kustannukset, esim. tutkintotoimikunnat
Näyttötutkintojen määrä Näyttötutkintona voidaan suorittaa yhteensä 374 eri tutkintoa 52 ammatillista perustutkintoa 192 ammattitutkintoa 130 erikoisammattitutkintoa Tutkinnon osia on yhteensä noin 3 400
40000 Suoritetut näyttötutkinnot 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Työryhmä Tehtävänä tehdä ehdotukset: Näyttötutkintojärjestelmän kehittämisestä siten, että työelämälähtöisyys vahvistuu ja osaamisen hankkimistavoista riippumattomuus turvataan Tutkintotoimikuntien aseman ja tehtävien nykyistä tarkemmasta määrittelystä Tutkintotoimikuntien ja valmistavan koulutuksen järjestäjien välisestä sopimusmenettelystä Tutkintotoimikuntien riittävästä resursoinnista ja toimintatavoista Näyttötutkintojen ja niihin valmistavan koulutuksen laadun varmistamisesta Jätti väliraporttina luonnoksen hallituksen esitykseksi
Analyysi nykytilasta Järjestelmän perusidea osaamisen hankkimistavasta riippumattomana tutkinnon suorittamismahdollisuutena ja työelämän tutkintojärjestelmänä edelleen toimiva, mutta ei kaikilta osin toimi käytännössä Toiminnan laajennuttua tutkintotoimikunnilla liikaa teknistä työtä Syvällinen ja kehittävä työelämäyhteistyö ei toimi käytännössä Tutkintotoimikuntien käytännöt poikkeavat liiaksi toisistaan Näyttötutkinnon järjestäjien ammatillisia ja taloudellisia edellytyksiä ei voida varmistaa Arvioinnin ja arvioijien rooli epäselvä ja suhde tutkintotoimikuntiin jäsentymätön Ongelmia tutkinnon suorittajan oikeusturvassa
Analyysi nykytilasta Työelämäyhteistyön tosiasiallista toteutumista arvioitava uudelleen Mitä tehtäviä tutkintotoimikunnilla tulisi olla ja miten niiden toimialaasiantuntemus saadaan parhaiten hyödynnetyksi? Miten työelämän osaaminen varmistetaan näyttötilaisuuksissa? Miten näyttötutkinnon järjestämistä koskevaa sopimusmenettelyä tulisi kehittää?
Mikä muuttuu näyttötutkintojärjestelmässä Tutkintotoimikuntien tehtävät täsmentyvät uusissa tehtävissä korostuvat näyttötutkintojen ja näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen ja laadunvarmistus Tutkintotoimikuntien kokoonpanoon pieniä muutoksia Näyttötutkinnon järjestäjistä ja niiden tehtävistä säädetään nykyistä yksityiskohtaisemmin Säännökset järjestämissopimuksista Perustetaan näyttötutkintosihteeristö Arvioinnista ja arvioijille asetetuista edellytyksistä säädetään Arvioijien asemaa vahvistetaan ja arvioinnin oikaisua koskevat säännökset uudistuvat
Tutkintotoimikuntien asettaminen ja kokoonpano Opetushallitus päättää tutkintotoimikuntien toimialoista ja alueista Asetetaan enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan Enintään seitsemän jäsentä kuhunkin Perustellusta syystä yhdeksän jäsentä Jäsenten tulee edustaa työnantajia, työntekijöitä ja opetusalaa Jos itsenäinen ammatin harjoittaminen on alalla laajuudeltaan merkittävää, itsenäisiä ammatinharjoittajia Opetusalan edustajalla tulisi olla opetuskokemusta, mutta opetusalan edustaja voi toimia myös muissa tehtävissä kuin opettajana Opetushallitus voi tutkintotoimikunnan esityksestä nimetä tutkintotoimikuntaan pysyviä asiantuntijoita Eivät osallistu päätöksentekoon Voidaan kuulla myös muita asiantuntijoita
Tutkintotoimikuntien tehtävät Sopia näyttötutkintojen järjestämisestä Varmistaa näyttötutkintojen järjestämisen laatua Kehittää näyttötutkintojärjestelmää ja näyttötutkintoja Antaa todistukset suoritetuista näyttötutkinnoista ja tutkinnon osista Käsitellä tutkinnon suorittajan osaamisen arviointia koskevat oikaisuvaatimukset
Näyttötutkinnon järjestäjät Näyttötutkinnon järjestäjänä voi toimia koulutuksen järjestäjä (ammatillinen perus- tai lisäkoulutus) taikka muu yhteisö tai säätiö Riittävät taloudelliset ja ammatilliset edellytykset näyttötutkinnon laadukkaaseen järjestämiseen Riittävä näyttötutkintojärjestelmän ja järjestämiensä tutkintojen asiantuntemus Muilla toimijoilla nykyistä tasaveroisempi asema koulutuksen järjestäjiin nähden Tehtävänä järjestää riittävästi tutkintotilaisuuksia niiden tarpeeseen nähden Tutkinnon suorittajalla tulee olla mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto kohtuullisessa ajassa. Laadunhallinta Tulee arvioida ja kehittää järjestämiensä tutkintotilaisuuksien laatua Tulee osallistua tutkintotoimikuntien toteuttamaan laadunvarmistukseen
Näyttötutkintojen järjestämissopimus Näyttötutkintojen järjestäminen edellyttää jatkossakin järjestämissopimusta Tutkintotoimikunta voi tehdä näyttötutkintojen järjestämissopimuksen Jos näyttötutkinnon järjestäjä täyttää sille säädetyt edellytykset Tutkinnoille tai tutkinnon osille on alueellinen tai valtakunnallinen tarve Tutkintotoimikunnan tulee tehdä järjestämissopimuksia siten, että tutkintoon osallistuville on tarjolla riittävä määrä tutkintotilaisuuksia Tulee huolehtia myös siitä, että maksut sekä osallistujille että koulutuksen järjestäjille ovat kohtuullisia
Näyttötutkintojen järjestämissopimus Näyttötutkinnon järjestämissopimus liitteineen on osapuolia velvoittava Edellyttää näyttötutkinnon järjestäjiä toteuttamaan tutkintotilaisuudet sopimuksen mukaisesti Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin järjestämissopimuksen sisällöstä Muun muassa tutkintotilaisuuksien järjestelyistä, tutkintotilaisuuksiin liittyvistä edellytyksistä Sopimuksessa on jatkossakin mahdollista sopia esimerkiksi tietyn alan tutkinnon arvioijille asettavista erityisistä edellytyksistä, kuten erityisestä työkokemuksesta tai suoritetusta tutkinnosta
Laadun varmistaminen Tutkintotoimikunnat huolehtivat ja valvovat että Tutkintotilaisuudet järjestetään näyttötutkinnon järjestämissopimuksen ja -suunnitelman mukaisesti Tutkintotilaisuuksissa noudatetaan tutkinnon perusteita Tutkintotoimikunnat voivat varmistaa erilaisin keinoin näyttötutkintojen järjestämisen käytännön toteutuksen laatua Esim. vierailu- ja arviointikäynnit näyttötutkinnon järjestäjän luokse, kyselyt näyttötutkinnon suorittajille ja tutkintosuoritusten arvioijille Näyttötutkintojen järjestämisestä koottua tietoa hyödynnettäisiin kehittämistyössä esimerkiksi järjestämällä tarvittavia koulutustilaisuuksia
Näyttötutkintojärjestelmän ja näyttötutkintojen kehittäminen Tutkintotoimikunnat tekevät Opetushallitukselle esityksiä ammatillisten tutkintojen sisällön kehittämiseksi Tutkintotoimikunnat osallistuvat vastuullaan olevien tutkintojen perusteiden laadintaan Osallistumalla perusteiden laadintatyöryhmään Lausumalla tutkinnon perusteiden luonnoksesta Tutkintotoimikunnat osallistuvat myös ammatillisen tutkintorakenteen kehittämiseen yhteistyössä koulutustoimikuntien kanssa
Näyttötutkintosihteeristö Tehtävänä tukea tutkintotoimikuntia sen lakisääteisissä tehtävissä ohjata ja neuvoa näyttötutkinnon järjestäjiä Keskeinen toimija näyttötutkintojärjestelmän laadun ja näyttötutkinnon järjestämissopimusten yhdenmukaisuuden varmistamisessa
Näyttötutkintosihteeristö Päätoiminen Pääsihteeri ja riittävä määrä alakohtaisia asiantuntijasihteereitä Toimii Opetushallituksen yhteydessä Sihteeristön perustaminen ei tuo julkiseen talouteen lisäkustannuksia, vaan kustannukset katetaan nykyisten näyttötutkintomaksujen kertymää uudelleen suuntaamalla Edellyttää tutkintotoimikuntien määrällistä vähentämistä, joka tehdään osana ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen kehittämistä Sihteeristö edistää sitä, että tutkintotoimikunnat voivat keskittyä varmistamaan työelämälähtöisyyden toteutumista näyttötutkintojen suunnittelussa ja järjestämisessä
Näyttötutkintosihteeristön tehtävät Valmistelee näyttötutkintojen järjestämissopimukset tutkintotoimikuntien kokouksiin Avustaa tutkintotoimikuntia sen arvioinnissa, onko näyttötutkinnon järjestäjiksi aikovilla näyttötutkintojen järjestämiseen riittävät taloudelliset ja ammatilliset edellytykset Arvioi sopimusluonnoksen ja sen liitteenä olevan näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman tutkinnon perusteiden, yleisten järjestämisedellytysten ja ammattialan näkökulmasta yhdessä tutkintotoimikunnan kanssa Varmistaa näyttötutkinnon järjestämissopimusmenettelyn yhteneväisyyden eri tutkintotoimikuntien välillä
Näyttötutkintosihteeristön tehtävät Edustajat toimivat määrättyjen tutkintotoimikuntien sihteereinä ja valmistelevat kokoukset yhdessä tutkintotoimikunnan puheenjohtajan kanssa Sihteereinä myös tutkintotoimikuntien kokouksissa Varmistaa, että tutkintotoimikunnalle allekirjoitettavaksi toimitetut tutkinto-todistukset vastaavat tutkinnon perusteita ja ovat muuten ohjeiden ja määräysten mukaisia Huolehtii osaltaan näyttötutkintojärjestelmän tietovarannosta Työstää palautetietoa, jota hyödynnetään näyttötutkintojärjestelmän kehittämisessä Sihteeristön kokoonpanosta ja tehtävistä voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella
Osaamisen arviointi Toteuttajina näyttötutkinnon järjestäjän nimeämät arvioijat Edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opetusalaa Itsenäisten ammatinharjoittajien edustaja voi korvata työnantaja- tai työntekijäarvioijan, jos tutkintosuoritus liittyy alaan, jolla toimitaan tyypillisesti itsenäisenä ammatinharjoittajana Jos suoritettava tutkinto tai tutkinnon osa liittyy alaan, jolla työntekijäedustus ei ole mahdollinen, arvioijat edustavat työnantajia tai itsenäisiä ammatinharjoittajia ja opetusalaa Riittävä suoritettavaan tutkintoon liittyvä ammattitaito ja riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon perusteisiin Vähintään yksi arvioijista on suorittanut näyttötutkintomestarikoulutuksen Arvioinnista päättävät arvioijat yhdessä tutkinnon osittain Arvioijaryhmä esittää tutkintosuoritusten arvioinnin tutkintotoimikunnalle
Tutkintotodistusten antaminen Tutkintotoimikunnan tulee antaa tutkintotodistus, kun henkilö on suorittanut hyväksytysti tutkinnon muodostamiseksi vaadittavat tutkinnon osat Tutkinnon osan hyväksytystä suorittamisesta annetaan todistus pyydettäessä Todistukset tutkinnoista ja tutkinnon osista annetaan arvioinnin mukaisina
Tutkintotodistusten antaminen Jos tutkintotoimikunnalla on aihetta epäillä, että Arviointi on virheellinen tai Arviointia ei ole toteutettu näyttötutkinnon järjestäjän ja tutkintotoimikunnan välisessä sopimuksessa edellytetyllä tavalla Tutkintotoimikunta voi Määrätä uuden arvioinnin Perustellusta syystä edellyttää näyttötutkinnon järjestäjää asettamaan uudet arvioijat Uudet arvioijat voitaisiin määrätä esimerkiksi jos arviointi on suoritettu virheellisesti, arvioinnissa ei ole noudatettu yhdenvertaisuutta tutkinnon suorittajien kesken tai jos arvioija on ilmeisen esteellinen arvioimaan näyttötutkintosuoritusta
Arvioinnin oikaiseminen Tutkinnon suorittajalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta tutkintosuoritukseensa Tutkinnon suorittaja pyytää arvioinnin oikaisua ensivaiheessa arvioinnista päättäneiltä arvioijilta Kirjallinen pyyntö 14 päivän kuluessa siitä, kun tutkinnon suorittajalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä tieto arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseensa
Arvioinnin oikaiseminen Jos tutkinnon suorittaja on edelleen tyytymätön arviointiin, voi hän vaatia tutkintotoimikunnalta oikaisua arvioijien oikaisuvaatimukseen antamaan päätökseen Oikaisua vaaditaan kirjallisesti 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista Jos päätös on ilmeisesti virheellinen, tutkintotoimikunta voi Määrätä uuden arvioinnin Perustellusta syystä edellyttää näyttötutkinnon järjestäjää asettamaan uudet arvioijat
Mitä uutta 2015 Opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot osaksi näyttötutkintoja VALMA ja TELMA Tutkintojärjestelmä uudistuu
Opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin uusi 8 b Osana näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta Opintoja, joiden tarkoituksena on mahdollistaa näyttötutkinnon tai sen osan suorittaminen ja näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuminen niissä tapauksissa, joissa opiskelijalla ei ole riittäviä opiskeluvalmiuksia.
Opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot Kesto päätoimisina enintään kuuden kuukauden ajan Koulutuksen järjestäjä päättää järjestämisestä ja sisällöstä Voimaan 1.8.2015
Tutkintojärjestelmän uudistaminen Uudet säännökset voimaan 1.8.2015 Perustutkintojen perusteet uudistuvat Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteet tarkasteluun Tutkintojärjestelmän kehittäminen vuoropuhelussa tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämisen kanssa
Kiitos! Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen HE 307/2014 vp. Opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot HE 357/2014 vp. EV 311/2014 vp. Tutkintojärjestelmän kehittäminen HE 12/2014 vp. EV 88/2014 vp. SK 787-791/2014