Miten ammatillinen koulutus varautuu muuttuvaan tulevaisuuteen? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tahko 28.2.2017
Peruskoulun päättävistä 42,2 % jatkoi ammatillisessa koulutuksessa (2014)
Lisäkoulutuksessa suoritettiin myös 58 989 ammattitutkintoa ja 26 365 erikoisammattitutkintoa
Täältä tulemme Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 1998 Näyttötutkinnot Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 1998 Työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt Tutke 1, Tutke 2 ja Tutke 3
mutta mihin menemme? Maailma muuttuu ympärillämme. Suomen väestö keskittyy alueellisesti ja ikääntyy. Uudet teknologiat leviävät arjessa ja työssä. Työn tekeminen ja organisointi muuttuvat. Useimmat ammatit, myös opettajan työ, muuttuvat. Reformi on mahdollisuus, ei uhka. Koulutusleikkaukset pakottavat ajattelemaan asioita uusiksi.
Nuorten työllisyysaste laskenut Uusia työpaikkoja syntyy palveluihin, työpaikkoja katoaa tehtaista. Työntekijöiden osuus palkansaajista on vähentynyt. Vuonna 2013 työntekijöitä oli 29 %, kun vuonna 1977 heidän osuus oli 48 %. Nuorista aikuisista 12 % oli työn ja koulutuksen ulkopuolella 2015. Suurimmalla osalla työttömistä 20 29-vuotiaista on toisen koulutus. Nuorten miesten työttömyys on kasvanut voimakkaammin kuin naisten. Koulutuksen riittämättömyys voi taantuman ohella selittää 20 29- vuotiaiden miesten heikentynyttä työmarkkina-asemaa.
Valitsemme itse tulevaisuuden suunnan Koulutuksen on pakko uudistua yhteiskunnan ja työelämän muuttuessa. Vähentynyt rahoitus murtaa perinteisen koulumallin opetusryhmineen. Opettajia ja heidän työtään on johdettava muutoksessa.
Ammatillinen koulutus uudistuu säilyttääkseen merkityksensä yhteiskunnassa. Vuonna 2025 ammatillinen koulutus on osaamisen muutosvoima, joka tukee tasapainoista yhteiskuntaa ja rakentaa menestyvää taloutta.
Ammattisivistys vie tulevaisuuteen Ammattitaito kehittyy työssä. Ammatillista koulutusta siirtyy työpaikoille myös teoriaa. Perustaidot ovat osa ammattiosaamista.
Vuonna 2025 ammatillisen koulutuksen ratkaisut ovat entistä yksilöllisempiä, henkilökohtaisempia ja joustavampia. Keskiverto ja tasalaatuisuus eivät kelpaa työmarkkinoilla.
Ketä koulutamme? Missä koulutamme? Mihin kouluttamme? Miten koulutamme?
Reformi tuo paljon hyvää Opiskelijan mahdollisuus yksilölliseen opintopolkuun vahvistuu. Yhteistyö työpaikkojen kanssa lisääntyy. Rahoitus palkitsee opiskelijan valmistumisesta ja työllistymisestä. Byrokratia vähenee siirryttäessä yhteen tapaan suorittaa tutkinto?
Huominen on vähemmän Reformi tarkoittaa toiminnan tehostamista: Vähemmän toimitiloja. Vähemmän toimipisteitä. Vähemmän henkilökuntaa. Vähemmän organisaatioita. Vähemmän rahoitusta.
Työllistyminen päätavoitteeksi Jotta rahoitus ei supistuisi, on saatava opiskelijat opiskelemaan, suorittamaan tutkinnon osia ja koko tutkinto; ja edistettävä opiskelijan työllistymistä tai siirtymistä jatko-opintoihin.
Opiskelijasta päähenkilö Opettajan työ muuttuu Tunnistaa ja tunnustaa osaamista. Rakentaa henkilökohtaista oppimisen polkua (HOS). Mahdollistaa oppimista työtä tehden. Ohjaa, opettaa ja valmentaa yksilöitä ja yhteisöjä. Arvioi oppimista ja ammattitaidon saavuttamista. Kannustaa ottamaan vastuuta.
Lisää oppimista ja arviointia työpaikoilla Koulutus- ja oppisopimus ovat tavoitteellista ja ohjattua oppimista työpaikoilla. Koulutus- ja oppisopimus ovat pedagogisia ratkaisuja. Koulutuksen järjestäjä vastaa ohjauksesta. Palkaton koulutussopimus korvaa työssä oppimisen. Mikä on työelämän porkkana?
Ratkaistavia asioita Millainen strategia vastaa toiminta-alueen tarpeisiin? Millainen organisaatio? Millainen toiminta varmistaa rahoituksen? Riittääkö henkilöstön osaaminen?
Muutosta on johdettava Mitä koulutuksen järjestäjäorganisaatiossa johdetaan? Rakenteita ja rahoitusta. Oppilaitoksia ja toimipisteitä. Koulutuksen järjestämistä ja prosesseja. Henkilöstöä. Millaiseen johtamiseen organisaatio ja kulttuuri ohjaavat? Miten johdetaan koulutusta työpaikoilla? Miten asiakkuuksia tai kumppanuuksia johdetaan?
Järjestäjäverkko uudistuu Perho Liiketalousopisto syntyi Helmen ja Perhon yhdistyessä Suomen Diakoniaopistoon yhdistyi kolme koulutuksen järjestäjää neljältä paikkakunnalta Helsingistä Ylitorniolle. SASKY sai osakseen Tampereen palvelualojen oppilaitoksen. Seurakuntaopiston koulutustehtävä on vahvistunut usean kansanopiston koulutustehtävän siirtyessä sille. Oulun aikuiskoulutuskeskus yhdistymässä OSEKK kuntayhtymään. Bovallius ja Validia yhdistyvät.
Yksi oppilaitos, monta paikkakuntaa Keuda, Omnia, Salpaus ja Sedu muodostaneet yhden oppilaitoksen Jao ja Sampo sulauttavat aikuiskoulutuksen ja ammattiopiston. Perho ja SDO verkkokampus täydentämään kampuksia.
Johtamisjärjestelmän selkeyttäminen Ylintä johtoa vähennetty, -5 virkaa. Täysipäiväiset koulutuspäälliköt lähiesimiehiksi, aiemmin oto vastuulla. Opetusyksiköitä ja toimitiloja vähennetään.
Yhteistyötä toimitilaratkaisuissa Iisalmeen YSAO:n ja SAKKY:n yhteinen kampus 30 vuoden vuokrasopimuksella. Kuopiossa suunnitteilla uusi kampusalue, jossa ammatillinen koulutus kohtaa korkeakoulut Pieksämäen kampushanke: kunta, BOA, Seurakuntaopisto, Esedu, DIAK Oulu: Luovi menee OSAO:n tekniikan tiloihin
Resurssia opetukseen Miten vähemmällä resurssilla huolehditaan opiskelijoista paremmin? Vuosityöaikakokeilut Yhteisopettajuus, tiimiopettajuus Työssäoppimisen ohjaus
Maailma muuttuu työtä tehden, ei surkuttelemalla.