Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L3 Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta 10.10.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Paikka: Helsingin yliopisto, Biomedicum ls 3 Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto KTO eero.lahelma@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto 12.10.2012 1
Väestötiede eli demografia (1) I Klassinen demografia Formaali väestötiede - Verotettavat, syntyneet ja kuolleet - Kehittyi tilastotieteestä - poliittinen aritmetiikka - John Graunt brittiläinen kangaskauppias - Väestötekijät suljettuna systeeminä Väestötekijät kuvaavat väestötapahtumia ja väestön tilaa: - syntymä, kuolema, muuttoliike 1662 - määrä, alueellinen jakautuminen, ikä-, sukupuoli- ja siviilisäätyrakenne Maailman vanhin väestötilasto Ruotsissa 1749-
Väestötiede eli demografia (2) II Väestöntutkimus Väestöilmiöiden ja niissä ilmenevien muutosten ja erojen syiden laaja-alainen tarkastelu Tutkitaan väestöilmiöiden - kuten terveyden ja kuolleisuuden - vaikutuksia yhteiskuntaan ja luonnonympäristöön mukaan taloudelliset, sosiaaliset, biologiset, psykologiset yms. tekijät Keskeistä tulevaisuuden ennakoinnissa ja suunnittelussa: väestöpolitiikassa, työpolitiikassa, terveyspolitiikassa, eläkepolitiikassa jne
Väestötiede eli demografia (3) Väestönmuutokset eli demografiset transitiot: - kuolleisuus, syntyvyys, väkiluku I II Väestöllinen transitio eli malthuslainen transitio - Väestönkasvu Hedelmällisyyden transitio - Syntyvyys III Epidemiologinen transitio - Kuolleisuus
Malli demografisista transitioista, vaiheet 1-5 II Syntyvyys hedelmällisyyden transitio III Kuolleisuus epidemiologinen transitio I Väkiluku väestöllinen transitio Aika
I Väestöllinen transitio 1. eli malthuslainen transitio > väkiluvun kasvu 1700 Thomas Malthus, pappi ja taloustieteilijä (1766-1834) - vieraili Suomessa 1700-luvun lopulla
Malthusin teoria - Väestönkasvun kielteiset seuraamukset > Väestö kasvaa geometrisessa sarjassa eli 1 2 4 8 16 > Ravinto lisääntyy aritmeettisessa sarjassa eli 1 2 3 4 5 Muita tekijöitä - ei vain taudit ja nälkä - Avioikä 23-28 v - Naimattomien suuri määrä - Varhainen perhesuunnittelu
Suomen väestö 1750-2012 (www.stat.fi) 31.8.2012 5 418 784 I Väestöllinen transitio 1750 421 537 1890 2 380 140
II Hedelmällisyyden transitio - Syntyvyyden muutos
Syntyvyys 1776-2011 Kokonaishedelmällisyysluku = lapsiluvun odote, jonka naiset keskimäärin saavat edellisen vuoden hedelmällisyyden vallitessa - v. 2011 = 1.83 (K-Pohjanmaa 2.37, Uusimaa 1.65 ) - Nettouusiutumistaso = 2.1 lasta. Syntyvyyden kiihtyvä muutos 1900-l Syntyvyyden hidas muutos 1800-l
Syntyneisyyden eli syntyvyyden laskuun vaikuttavat tekijät 1800-1900-l Syntyvyyden lasku (1800-1900-l.) Perhesuunnittelu - jo ennen ehkäisyvälineitä Aviollisen hedelmällisyyden lasku Taloudelliset tekijät Ideologia, kulttuuri, koulutus
Synnyttäjien keski-ikä 2011 (www.stat.fi) 30.3 v. 28.4 v.
III Epidemiologinen transitio Kuolleisuus, kuoleman esiintyminen väestössä Kuolema väestön muutoskomponenttina Väestön terveydentilan (tärkein) osoitin ja/tai hyvinvoinnin mittari Kokonaiskuolleisuus (all-cause mortality, total mortality) tai kuolinsyittäinen kuolleisuus (cause-specific mortality) Lasketaan yleensä ikäryhmittäin, väestön kuolleisuus = eri ikäryhmien kuolleisuuden painotettu keskiarvo
Eliniän kasvu (1700-2000) Nälkä ja tartuntataudit vähenevät Lasten ja äitien kuolleisuus laskevat Epidemiat/pandemiat (infektiot) väistyvät - Tautipanoraaman muutos: - krooniset ja degeneratiiviset taudit - elintavat ja riskitekijät - krooniset taudit viivästyvät
Vastasyntyneen elinajanodote (EO0) 1750-2011 (www.stat.fi) EO = vuosien määrä, jonka tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan. 2011 N=83.5 v Naiset Miehet M=77.2 v Suomi 25. maailmassa Lääke-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 12.10.2012 18
(ref. Kauhanen ym. 1998)
Imeväiskuolleisuus 1751-2011 Imeväiskuolleisuus = elävänä syntyneet, ensimmäisen elinvuoden aikana kuolleet/1000 2011 =2.4 Suomi 5. maailmassa
(Tilastokeskus 2011)
Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohti vuosina 1969-2009 (Tilastokeskus 2011)
(Tilastokeskus 2011)
Työikäisten (miesten yleisimpien kuolemansyiden kehitys 1987-2007 (Tilastokeskus 2008) Miehet
Työikäisten naisten yleisimpien kuolemansyiden kehitys 1987-2007 (Tilastokeskus 2008) Naiset
Yhteenveto väestönmuutoksista 1750-2010 II Hedelmällisyyden transitio I Väestöllinen transitio III Epidemiologinen transitio Muuttoliike
Väestön ikärakenteen muutos
Suomen väestörakenne muuttuu (www.stat.fi) 1750 1917 2004 2040
65-vuotiaiden osuus väestöstä eri maissa 2010
Satavuotiaiden määrä lisääntyy myös Suomessa 1960 71 2011 664 - N 577 - M 87 Nykyisistä 30 vuotiaista naisista 20 % miehistä 10 % elää 100-vuotiaaksi
80 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä Suomessa vuosina 1900 2010 www.stat.fi 2010 Yht. 255 912 - naisia 174 707 - miehiä 81 205
Suomen väestö ikääntyy Suomen väkiluku 31.8.2012 oli 5 418 784 Työikäisten osuus väestöstä pienenee Ikääntyminen kuormittaa terveydenhoitojärjestelmää
Vanhushuoltosuhteen kehitys 2000-2040, Suomi ja EU-25 Vanhushuoltosuhde = 65+ -vuotiaita 100 työikäistä (15-64 v) kohti (Alasoini 2011)
Työvoimarakenteen ja työttömyyden muutokset
www.stat.fi 2011 M 71 % N 65 %
Työttömyysaste ja työttömyysasteen trendi 1989/01 2012/06 www.stat.fi Toukok. 2012 Suomi 7.6 % EU 11.1 %
Lisää työvuosia miksi ja miten? Elinajanodote kasvanut Terveydentila ja toimintakyky parantunut Koulutus pidentynyt Huoltosuhde muuttunut Työuran pidentäminen Eläkeiän nostaminen? Nyt 63-67 v. Työkyvyttömyyden ehkäisy
Eläkkeellesiirtymisiän odote vuosina 1996 2011 Kaikki työeläkkeelle siirtyneet 2010 60.4 v. 2011 60.5 v.
Työkyvyttömyyseläkkeet tautiryhmän mukaan 1996-2006 (Gould ym. 2007)
Väestörakenne - yhteenveto Väestönmuutokset eli transitiot 300 vuoden aikana: I 1. eli väestöllinen transitio väestönkasvu 1700-l II Hedelmällisyyden transitio syntyvyyden lasku 1800-1900-l III Kuolleisuuden eli epidemiologinen transitio eliniän kasvu 1700-1900-l Nykyiset sukupolvet elävät vanhemmaksi ja ovat terveempiä kuin ikätoverit aikaisemmissa sukupolvissa Ravitsemus, hygienia, elinolot, elintavat, terveydenhuolto kohentuneet jatkuvasti tärkeitä Miesten ja naisten eliniän ero edelleen suuri Hoidon ja hoivan tarve lisääntyy ikääntyvässä väestössä