Maanmittaustoimitukset metsätilalla Rovaniemi 18.3.2017 Sauli Ojala, maanmittausinsinööri, di sauli.ojala@maanmittauslaitos.fi
Esityksen sisältö Maanmittaustoimitukset, toimituslajeja Metsäkiinteistöjen jakaminen Yhteismetsätoimitukset Päivän muut yhteismetsiä sivuavat esitykset - klo 11 Borealis-sali Yhteismetsä omistusmuotona - 12 Sali B 167 Yhteismetsään liittyminen
Metsäkiinteistöjen kiinteistötoimituksia Lohkominen Tavallisin toimitus Perustuu kauppaan tai muuhun sopimukseen Tulee vireille automaattisesti lainhuudon saamisen jälkeen Toimitusmaksu pinta-alan mukaan
Metsäkiinteistöjen kiinteistötoimituksia Halkominen Kiinteistön jaetaan omistusosuuksien perusteella kullekin osaomistajalle omaksi kiinteistöksi Toimitusmaksu työajan mukaan 90 /h Tilusvaihto Toimitusmaksu vaihdettavien alueiden yhteenlasketun pinta-alan mukaan, kuten lohkomisessa
Metsäkiinteistöjen kiinteistötoimituksia Rajankäynti Epäselvän rajanpaikan selvittäminen tai kadonneen rajamerkin rakentaminen Rajankäynnin toimitusmaksu 220 kutakin määritettyä rajamerkkiä kohti 190 kutakin rajankäyntiin osallista kiinteistöä kohti 0,70 kutakin alkavaa käytyä rajametriä kohti Rajamerkin siirto tai kunnostus 155 kutakin rajamerkkiä kohti 100 kutakin rajankäyntiin osallista kiinteistöä kohti
Metsäkiinteistöt perinnönjaossa ja kiinteistötoimituksissa Omistus ja metsätilat halutaan pitää ennallaan (ei toimitusta) Jatketaan yhtymänä Osakkaat (tai osa heistä) haluavat oman tilan/kiinteistön ja eroon muista osakkaista Lohkominen (osakkaiden sopimus) Halkominen (jaon suunnittelu viran puolesta) Tilojen alueista oma perheyhteismetsä tai tilat liitetään olemassa olevaan yhteismetsään
Tilusrakennetta
Perinnönjaon toteuttaminen kiinteistötoimituksissa Halkomalla/lohkomalla omiksi tiloiksi toimitusmaksu alk. 6000 Sopimalla yhteismetsäksi toimitusmaksu 0
Yhteismetsien taustoista Perinteiset yhteismetsät isojakoyhteismetsät asutusyhteismetsät porotilallisten yhteismetsät jne. Usean metsänomistajan yhdessä perustamat yhteismetsät Suvun yhteismetsät (perhemetsät) Sijoittajien yhteismetsät Muut yhteismetsät
Yhteismetsän perustamisen vaiheet Ajatus yhteismetsän perustamisesta syntyy Ajatuksen kypsyttely ja neuvojen ja kokemusten kuuleminen (Metsäkeskus, Maanmittauslaitos, yhteismetsät) Perustamissopimuksen laatiminen ja (malli)ohjesääntöön tutustuminen Yhteismetsän muodostamistoimitus Osakaskunnan ensimmäinen kokous / Metsäkeskus Ohjesäännön vahvistaminen ja ilmoitus yhteismetsärekisteriin Toiminnan käynnistäminen
Perustamissopimuksen sisältö Yhteismetsän nimi ja kotipaikka Perustajien henkilötiedot Tiedot yhteismetsäksi perustettavista alueista ja pinta-alat Osakaskiinteistöjen osuusluvut tai peruste niiden määrittämisestä Yhteismetsän muodostamiseen liittyvät korvaukset Ehdotus ohjesäännöksi (liite) Päiväys ja allekirjoitukset
Yhteismetsän muodostamistoimitus Lapissa Maanmittauslaitoksen yhdyshenkilö yhteismetsien perustamisissa Sauli Ojala Yksikin tila/omistaja riittää perustamiseen Yhteismetsälle ei ole minimipinta-alaa Yhteismetsän rajat tarpeellisilta osin tarkistetaan, pyykit mitataan ja tarvittaessa kadonneet pyykit uusitaan Toimitus tehdään valtion varoin. Rajankäynneistä ja pääsytieoikeuksien perustamisista peritään maksu Voi käynnistyä myös tilan jakamisen (halkominen / lohkominen) yhteydessä Toimitusta haetaan Maanmittauslaitokselta: - Maanmittauslaitos / hakemukset, PL 1005, 33101 Tampere - sähköpostitse toimitushakemukset@maanmittauslaitos.fi
Yhteismetsän muodostamistoimitus Toimituksessa käsiteltävät asiat Tutkitaan edellytykset Vahvistetaan yhteismetsän alue Rajapyykkien mittaus ja mahdolliset rajankäynnit Vahvistetaan yhteismetsän osakaskiinteistöt ja osuuden suuruudet -Tarvittaessa arvioinnit osuuksien määrittämiseksi. Muut asiat kuten korvaukset ja pääsytieoikeudet
Yhteismetsän edut Suurilla pinta-aloilla parempi hinta puulle Metsien säilyminen eheänä kokonaisuutena, myös sukupolvenvaihdoksen helppous Perustaminen ja liittyminen hyvin edullista Omistamisen vaivattomuus Toimiva hallintomalli Alhaisempi pääomatulovero% 2016 28 % vs. 30-32 % 2017
Yhteismetsän miinukset Hallintokustannukset ja -mallin haasteellisuus Omistusluonteen muuttuminen: osakkaalla ei yksityisomistuksessa olevaa metsää Osakkaan omatoimisen metsätyön ja kotitarvepuun oton rajoitukset Yhteismetsäosuuden kaupasta ei synny metsävähennysoikeutta
Yhteismetsän perustamiseen liittyy usein Halu säilyttää metsät yhtenäisinä Suurehko metsäpinta-ala ja/tai suunnitelma metsäpinta-alan kasvattamisesta esim kaupoin tai liittämissopimuksin Tulevan sukupolvenvaihdoksen edullisuus Perustajan asiantuntemus liittyen mm. yhteismetsän hallinnon ja kirjanpidon järjestämiseen
Esimerkki yhteismetsän muodostamisesta Lähtötilanne: Teerilehto 2:47 Väliharju 2:48 Kuikkalehto 2:49 Suontaus 2:67 Peräpalsta 2:62 Lopputulos: Yhteismetsä 402-874-2-2 Osakastilat ja osuudet 1. Teerilehto 2:47 0,239437 2. Väliharju 2:48 0,211268 3. Kuikkalehto 2:39 0,267606 4. Suontaus 2:67 0,135026 5. Peräpalsta 2:62 0,146663 Yht 1,000000
Alueen liittäminen yhteismetsään yhteismetsäosuutta vastaan Tilusten luovuttaja saa luovuttamiaan alueita (=arvoa) vastaavan osuuden yhteismetsään Perustuu kiinteistön omistajan ja yhteismetsän väliseen sopimukseen. Keskeinen sopimusehto on aluetta vastaavan yhteismetsäosuuden suuruus (tai osuuden laskentaperuste). Sopimus ei saa loukata kenenkään oikeutta Liittäminen tehdään maanmittaustoimituksessa Toimitus tehdään valtion varoilla. Rajankäynneistä ja pääsytieoikeuksista peritään maksu. Lopputuloksena alue on osa yhteismetsää ja luovuttaja saa osuuden yhteismetsään
Mikä on haamutila Haamutila on tila, jolla ei ole maa- tai vesialuetta, vaan ainoastaan osuus yhteiseen alueeseen, esimerkiksi YHTEISMETSÄÄN Haamutilaa käsitellään kuten tavallistakin tilaa; sen voi myydä, ostaa, kiinnittää, lainhuudattaa, jakaa jne. Haamutila syntyy mm., kun koko kiinteistö liitetään yhteismetsään ja luovuttajalle muodostetaan tila, joka käsittää tilan arvoa vastaavan osuuden yhteismetsään
Esimerkki haamutilasta Haamutila
Voivatko yhteismetsän alueet tai osakastilat sijaita eri kunnissa? Kyllä voivat Eri kunnissa olevat yhteismetsän alueen näkyvät kiinteistörekisterissä kunnittain omalla tunnuksellaan Esim. Makkosen yhteismetsä 140-874-2-1 140-874-2-1 148-874-5-1 762-874-4-1 925-874-1-1 Yhteismetsän osakastila voi olla missä tahansa Suomessa Yhteismetsällä on kotipaikka
Lisätietoa: - www.maanmittauslaitos.fi (Kiinteistöt / Maanmittaustoimitukset / Yhteismetsätoimitukset) - esitteet Kiitos mielenkiinnosta ja tervetuloa keskustelemaan!