Liite 4: Ymp.ltk. 17.3.2017 1 (8) PALVELUTASOSUUNNITELMA 2017 2018 Ympäristö ja rakennusvalvontapalvelut Vastuuhenkilönä ympäristöjohtaja Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristölautakunnan alaisuudessa toimiva ympäristö ja rakennusvalvontapalvelut vastaa ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun ja maa ainesvalvonnan sekä rakennusvalvonnan viranomaispalveluiden tuottamisesta Selänteen alueella. Kun kaikki kunnan viranomaistoiminta on samassa toimielimessä, se mahdollistaa eri viranomaispalveluiden paremman yhteensovittamisen ja kokonaisvaltaisemman palvelun tarjoamisen kuntalaisille. Strateginen päämäärä on turvallisen, terveellisen ja viihtyisän asuin, elin ja toimintaympäristön sekä hyöty ja kotieläinten hyvinvoinnin turvaaminen. Tämä edellyttää asiakaslähtöistä palvelua, eri ammattiryhmien sujuvaa yhteistyötä, ennaltaehkäisevien palveluiden painottamista, viranhaltijoiden pysyvyyden turvaamista sekä riittäviä ja oikein kohdennettuja resursseja. Ympäristö ja rakennusvalvontapalveluissa toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely vuoden 2017 vuosisopimuksen mukaisesti. Sähköisten palvelujen käyttö tulee lisääntymään, sillä rakennusvalvonnan Lupapiste asiointi ja arkistointipalvelu otetaan käyttöön vuoden 2017 aikana. Lupapiste toteutetaan nykyisen CGI:n KuntaNet integraation kautta. Lisäksi Selänteen tuottamat lakisääteiset palvelut ja niihin liittyvät palvelukanavat kuvataan suomi.fi palvelussa ns. KaPA lain mukaisesti (laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista 571/2016) 1.7.2017 mennessä. Vuoden 2017 alusta lähtien ARA hoitaa korjausavustusten myöntämisen. Korjausneuvonnan palvelusopimus Kärsämäen kunnan kanssa on voimassa vuoden 2017 loppuun saakka, jotta vuoden 2016 aikana myönnettyjen avustusten käsittely voidaan hoitaa loppuun. Toimintavuosia 2017 2018 sävyttää valmistautuminen maakuntauudistuksen tuomiin muutoksiin. Mikäli maakuntauudistus toteutuu suunnitellusti vuonna 2019, ympäristöterveydenhuolto, eläinlääkintähuolto mukaan lukien, siirtyy maakunnan hoidettavaksi. Maakuntauudistuksen valmisteluvaiheessa Selänteen alueen palvelut pyritään säilyttämään paikallisena ja turvaamaan alkutuotannolle, alueen merkittävälle elinkeinolle, toimintaedellytykset. Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvontatoimi jäävät kuntien tehtäväksi ja niiden osalta Selänteen kunnilla on mahdollisuus jatkaa yhteistyötä.
Liite 4: Ymp.ltk. 17.3.2017 2 (8) 1. Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollolla tarkoitetaan yksilön ja hänen elinympäristönsä terveydensuojelua. Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tavoitteena on lainsäädännön avulla turvata kaikille kuntalaisille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön. Ympäristöterveydenhuollosta säädetään kansanterveyslain lisäksi terveydensuojelulaissa, elintarvikelaissa, tupakkalaissa ja eläinlääkintähuoltolaissa. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu ympäristöterveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto. Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta alueesta edellyttää, että kunnan ympäristöterveydenhuollolla on oltava vähintään 10 henkilötyövuotta vastaavat resurssit käytössään. Selänteessä tämä resurssivaatimus ei aivan täyty. Lain perustelujen mukaan tiivis viranomaisyhteistyö esimerkiksi ympäristönsuojelun ja/tai rakennusvalvonnan kanssa voi mahdollistaa poikkeuksen edellä mainitusta resurssivaatimuksesta. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen valvontayksikkö on hyväksytty pääosin tällä perusteella yhteistoiminta alueeksi. 1.1. Ympäristöterveysvalvonta Ympäristöterveysvalvonta on ennalta ehkäisevää toimintaa, jossa pääpaino kohdistuu valvontasuunnitelman mukaiseen toimintaan. Valvontasuunnitelman mukaisen toiminnan resurssitarpeet on määritelty keskusvirastojen (Evira ja Valvira) laatimassa ympäristöterveydenhuollon yhteisessä valvontaohjelmassa sekä lisäksi kunkin edellä mainitun keskusviraston omassa valtakunnallisessa valvontaohjelmassa. Valvontasuunnitelman mukainen toiminta on noin puolet koko ympäristöterveysvalvonnan resurssitarpeesta. Tämän lisäksi resursseja tarvitaan sisäilma ja asumisterveysasioiden selvittämiseen, ilmoitusten ja hyväksymishakemusten käsittelyyn, valitusten sekä mahdollisten ruokamyrkytys ja vesiepidemioiden selvittämiseen yms. ennalta arvaamattomien tehtävien hoitoon sekä neuvontaan, asiakaspalveluun ja täydennyskoulutukseen. Kunnan elintarvike ja terveydensuojeluviranomaisen on yhdessä tartuntatautien vastustamisesta kunnan alueella vastaavan viranomaisen kanssa sovittava epidemioiden selvitystyön järjestämisestä. Kunnan elintarvike ja terveydensuojeluviranomaisen tulee nimetä elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämistä varten työryhmä. Selvitystyöryhmään tulee kuulua: 1) johtava terveyskeskuslääkäri tai terveyskeskuksen johtosäännössä määrätty tartuntataudeista vastaava lääkäri 2) terveyskeskuksen tartuntatautiyhdyshenkilö 3) elintarvike ja terveydensuojelulaissa tarkoitettua valvontaa johtava viranhaltija 4) kunnan virkaeläinlääkäri 5) kunnan elintarvikkeiden, talousveden ja uimaveden laatua valvova viranhaltija 6) alueen vesihuollosta vastaavan tahon edustaja Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa ennakolta varauduttava erityistilanteiden aiheuttamien terveys
Liite 4: Ymp.ltk. 17.3.2017 3 (8) haittojen ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi tarvittaviin valmius ja varotoimenpiteisiin. Tätä varten on laadittu kirjallinen varautumissuunnitelma. Palvelut Ympäristöterveysvalvonnan toiminnan tavoitteena on turvata kunnan asukkaille terveellinen ja turvallinen elinympäristö. Ympäristöterveysvalvontaan kuuluvat elintarvikevalvonta, terveydensuojelu, tupakkalain valvonta ja lääkelain mukainen nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta. Eläinsuojeluvalvonnasta vastaa pääasiassa valvontaeläinlääkäri. Tarvittaessa eläinsuojeluvalvontaan osallistuvat myös praktikkoeläinlääkärit ja terveydensuojelu valvontaa hoitavat viranhaltijat. Valvontasuunnitelman mukainen valvonta sekä ilmoitusten ja hakemusten käsittely on asiakkaalle maksullista. Painopistealueet Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on pyrkiä valvontatoimenpiteillä ennaltaehkäisemään ympäristöstä aiheutuvia terveyshaittoja. Painopistealueina ovat elintarvikkeiden, talous ja uimaveden sekä sisäilman laadun valvonta. Näiltä osin valvontasuunnitelman mukainen toiminta pitäisi pystyä toteuttamaan sataprosenttisesti. Valvonnan vaikuttavuus on ohjelmakauden 2015 2019 teema koko ympäristöterveydenhuollon valvonnassa. Vaikuttavuutta pyritään edistämään valvonnan riskiperusteisuuden, maksullisuuden, näkyvyyden ja tietojärjestelmien tehokkaamman hyödyntämisen kautta. Suoritteet Ympäristöterveysvalvonnan valvontasuunnitelman mukaisia kohteita on ilman alkutuotantopaikkoja yhteensä 391. Kohteet voivat sisältää elintarvike, terveydensuojelu, ja tupakkalain mukaista valvontaa. Alkutuotantopaikkoja on noin 523, joista maidontuotantotiloja on 187 ja lihan tuotantotiloja 47. Laadulliset tavoitteet Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelma asetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ja hyväksymään säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Sen on oltava riskiperusteisesti kohdennettua ja eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohteleva. Valvonnan on myös oltava hyvää hallintoa koskevien vaatimusten mukaista ja valvonnalle on varattava riittävät voimavarat. Ympäristöpalveluiden valvontasuunnitelma sisältää seuraavien ympäristöterveydenhuollon osa alueiden suunnitelmat: Elintarvikelain mukainen valvontasuunnitelma Terveydensuojelulain mukainen valvontasuunnitelma Tupakkalain mukainen valvontasuunnitelma
Liite 4: Ymp.ltk. 17.3.2017 4 (8) Edellä mainitut suunnitelmat on päivitettävä ja hyväksyttävä ympäristölautakunnassa vuosittain ja lähetettävä tiedoksi aluehallintovirastolle. Palvelut tuotetaan samantasoisina koko toiminta alueella. Palvelutasosuunnitelman edellyttämä resurssitarve on kolme (3) henkilö työvuotta. Riittävät resurssit pitäisi pystyä turvaamaan myös vuosilomien aikana. Toimipaikat Toimipaikat ovat Haapajärvellä, Pyhäjärvellä ja Kärsämellä. 1.2. Eläinlääkintähuolto Palvelut Eläinlääkintähuoltolain (765/2009) mukaan kunta järjestää alueellaan peruseläinlääkäripalvelut ja kiireellisen eläinlääkäriavun sekä elintarvikkeiden turvallisuuden valvonnan ja eläinlääkäreille säädettyjen tehtävien hoidon. Kunnan on järjestettävä arkipäivisin virka aikana saatavilla oleva peruseläinlääkäripalvelu asukkaidensa pitämiä kotieläimiä varten sekä sellaisten yhteisöjen pitämiä kotieläimiä varten, joilla on kotipaikka sen alueella. Muita kotielämiä kuin hyötyeläimiä varten tämä palvelu on järjestettävä vain, jos palvelua ei ole muuten saatavilla yhteistoiminta alueella. Peruseläinlääkäripalveluilla tarkoitetaan eläinlääkäripalvelua, jota annetaan eläinlääketieteellisen yleistutkimuksen tai kliinisen tutkimuksen perusteella eläintenpitopaikassa tai tavanomaisissa eläinlääkärin vastaanottotiloissa. Kunnan on järjestettävä kiireellistä eläinlääkäriapua alueellaan olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokaudenaikoina. Kiireellisellä eläinlääkärinavulla tarkoitetaan äkillisesti ja vakavasti sairastuneen tai vahingoittuneen eläimen eläinlääketieteellistä yleistutkimusta tai kliinistä tutkimusta, ensiavun luonteisia hoitotoimenpiteitä ja eläimen lopettamista eläinsuojelullisin perustein. Hyötyeläimellä tarkoitetaan kotieläintä, jota pidetään maatilataloutta tai muuta elinkeinotoimintaa taikka ihmiselle tarpeellista työsuoritusta varten. Kotieläimellä tarkoitetaan kesyä eläintä, jota ihminen pitää ja hoitaa hyödyn, seuran tai harrastuksen vuoksi, poroa, tarhattua nisäkästä, lintua ja mehiläistä sekä viljeltyä vesieläintä. Eläinlääkintähuoltolain uudistuksen tavoitteena oli lisätä ennalta ehkäisevää toimintaa eläinlääkintähuollossa. Ennalta ehkäisevällä toiminnalla pyritään eläinten hyvinvoinnin turvaamiseen vähentämällä eläinten sairauksien esiintyvyyttä ja sairauksista aiheutuvia ongelmia sekä vähentämällä eläinsuojeluun liittyviä muita ongelmia muun muassa tuotanto olosuhteita optimoimalla. Eläinlääkintähuoltoon on laadittu valvontasuunnitelma, joka sisältää tiedot eläinlääkäripalveluiden tuottamistavasta, saatavuudesta ja laadusta sekä valvontaan kuuluvista tarkastuksista, näytteenotosta ja muista toimenpiteistä.
Liite 4: Ymp.ltk. 17.3.2017 5 (8) Kunnan on huolehdittava eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon terveydellisestä valvonnasta ja muusta elintarviketurvallisuuden valvonnasta siten kuin siitä säädetään elintarvikelaissa ja sen nojalla. Painopistealueet Painopistealueina ovat peruseläinlääkäripalvelujen järjestäminen hyötyeläinten terveyden ja sairauksien hoitamiseksi sekä eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon valvonta ja tartuntojen leviämisen ehkäiseminen. Eläinlääkintähuoltolain uudistuksen myötä painopiste eläinlääkintähuollossa on siirretty jälkivalvonnasta eläinten terveydenhuoltoon. Tavoitteena on terveydenhuolto sopimusten laaja käyttöönotto. Suoritteet Selänteen alueella on 187 maidontuotantotilaa sekä 62 muuta tuotantoeläintilaa. Lypsylehmiä on yli 8000, muita nautaeläimiä noin 12 500. Sikatiloja on alle 10, joissa emakoita yli 700 ja muita sikoja noin 8000. Hevostiloja on 250, joissa hevosia noin 400. Alueella on kaksi kanalaa, jossa on yhteensä noin 3500 kanaa. Kunnan on järjestettävä maidontuotantotilojen ja kananmunapakkaamojen valvonta siten, että niitä valvoo kuntaan virkasuhteessa oleva eläinlääkäri. Maidontuotantotilat on tarkastettava kerran kolmessa vuodessa, mikä tarkoittaa noin 62 maidontuotantotilaa vuodessa. Lihantuotantotilat on tarkastettava kerran viidessä vuodessa. Kyseessä on elintarvikelain mukainen valvonta. Edellä mainitut tarkastustiheydet ovat keskimääräisiä lukuja. Jokaisessa valvontakohteessa pitäisi tehdä riskiluokitus, jonka perusteella arvioidaan tarkastustiheys ja tarkastukseen käytettävä aika. Laadulliset tavoitteet Laadukas valvonta edellyttää, että valvonta on suunnitelmallista, oikein kohdennettua, tehokasta ja eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohteleva. Valvonnan on myös oltava hyvää hallintoa koskevien vaatimusten mukaista ja valvonnalle on varattava riittävät voimavarat. Taloudelliset resurssit pyritään turvaamaan siten, että alueella on viisi (5) kunnaneläinlääkärin virkaa, joista yksi (1) valvontaeläinlääkärin ja neljä (4) praktikkoeläinlääkärin virkaa. Lisäresursseja tarvitaan vuosilomien sekä pidempien päivystys ym. vapaiden tekemiseen sekä terveydenhuoltosopimuksiin liittyviin tehtäviin. Toimipaikat Eläinlääkäreillä on ollut vastaanottotilat kaikissa kuntayhtymän kunta keskuksissa. Selänteen alueelle (Haapajärvi) tarvittaisiin yhteiset vastaanottotilat, jossa voisi työskennellä yhtä aikaa vähintään kaksi eläinlääkäriä ja jossa olisi asianmukaiset toimitilat pieneläinpraktiikalle sekä asunnot sijaisille.
Liite 4: Ymp.ltk. 17.3.2017 6 (8) 2. Ympäristönsuojelu ja maa ainesvalvonta Palvelut Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviin kuuluvat yleis ja erityislainsäädännössä tälle viranomaiselle säädetyt tehtävät, eli käytännössä toimivalta tehdä kuntalaisten, toiminnanharjoittajien, organisaatioiden jne. oikeuksia, etuja tai velvollisuuksia koskevia sitovia päätöksiä. Tyypillisiä tehtäviä, joihin sisältyy julkisen vallan käyttöä, ovat erilaiset lupa, valvonta ja tarkastusviranomaisen tehtävät. Ympäristönsuojelua pyritään edistämään ja pilaantumista ehkäisemään myös neuvonnalla ja tiedottamisella, erilaisin lausunnoin sekä toimimalla asiantuntijatehtävissä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tehtäviä säätelevät ympäristönsuojelulaki, vesilaki, vesihuoltolaki, jätelaki, maastoliikennelaki, vesiliikennelaki ja kemikaalilaki sekä yleisempi, osallistumista, neuvontaa ja ohjausta säätelevä laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta. Ympäristönsuojeluviranomaiselle johtosäännöllä määrättyjä tehtäviä ovat lisäksi maaaineslain, ulkoilulain ja luonnonsuojelulain viranomaistehtävät. Painopistealueet Painopistealueina ovat ympäristönsuojelun edistäminen sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisy. Painopistealueet määritellään tarkemmin kohteiden riskinarvioon perustuvassa valvontasuunnitelmassa. Tärkeimpänä on pohjavesialueiden suojelu. Toimialueen ympäristönsuojelun tason ylläpitämiseksi valvontasuunnitelman mukaisia tarkastuksia pitäisi pystyä toteuttamaan suunnitellun mukaisesti. Suoritteet Selänteen alueella on noin 180 ympäristöluvanvaraista toimintoa, joista vuosittain pitäisi tarkastaa 50 60 kohdetta. Vuosittainen valvontatarve on määritelty valvontasuunnitelmaan liittyvässä valvontaohjelmassa. Maa ainesluvan varaisia kohteita on noin 85. Näistä pitäisi pystyä valvomaan vuosittain ainakin kaikki pohjavesialueella olevat toiminnot. Tarkastusten ja valvonnan kehittämisen lisäksi ympäristönsuojelussa tulisi olla resursseja voidakseen vaikuttaa asiantuntijana ja tiedottajana laajoihin yhteiskunnallisiin asioihin kuten ilmastonmuutokseen ja vesienhoidon kehittämiseen. Laadulliset tavoitteet Ympäristönsuojelun edistäminen sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisy otetaan huomioon asiakkailta ja muilta sidosryhmiltä tulevien lupahakemusten ja ilmoitusten käsittelyssä sekä lausuntojen antamisessa ja neuvonnassa tai muissa toimenpiteissä, joihin yhteydenotto saattaa johtaa. Nämä tehtävät pyritään käsittelemään hallintolain mukaan ilman aiheetonta viivytystä: asiakkaan näkökulmasta kohtuulliseen käsittelyaikaan pääseminen vaatii kuitenkin riittävät resurssit.
Liite 4: Ymp.ltk. 17.3.2017 7 (8) Ympäristönsuojelulain mukaan valvontaviranomaisen on järjestettävä valvonta niin, että se on laadukasta, säännöllistä ja tehokasta ja perustuu ympäristöriskien arviointiin. Valvonnan on oltava myös hyvää hallintoa koskevien vaatimusten mukaan eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohteleva. Tämä edellyttää, että valvonnalle on varattu riittävät voimavarat. Palvelutasosuunnitelman mukainen resurssitarve on ympäristönsuojelussa ja maaainesvalvonnassa on kolme (3) henkilötyövuotta. Toimipaikat Toimipaikat ovat Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä. Ympäristötarkastaja on Kärsämäellä kerran viikossa. 3. Rakennusvalvonta Rakennusvalvontaa ohjaa maankäyttö ja rakennuslaki (132/1999), maankäyttö ja rakennusasetus (895/1999), Suomen rakentamismääräyskokoelma, kuntakohtaiset rakennusjärjestykset sekä alueelliset kaavat ja niiden määräykset. Palvelut Rakennusvalvonta tuottaa maankäyttö ja rakennuslain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaiset lupapalvelut. Näitä lupapalveluita ovat esim. rakennusluvat, toimenpideluvat ja toimenpideilmoitukset sekä purkamis ja maisematyöluvat. Näihin lupapalveluihin liittyy läheisesti viranomaiskatselmusten sekä tarkastusten suorittaminen. Näissä tehtävissä joudutaan soveltamaan myös muissa laeissa rakentamiselle asetettuja vaatimuksia (esim. pelastuslaki, asetus talousvesistä jne.) Lisäksi rakennusvalvonta vastaa rakentamisen yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta, lausuntojen antamisesta, luvattoman rakentamisen valvonnasta sekä rakennetun ympäristön hoidon valvonnasta. Rakennusvalvontaviranomainen valvoo rakentamista yleisen edun näkökulmasta. Ts. rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa, että rakennustyö toteutetaan hyväksytyn luvan mukaisesti, ja että toteutettava rakennus täyttää voimassaolevat rakentamista koskevat määräykset ja ohjeet. Rakennusvalvonta suorittaa väestötietolain mukaisten rakennusja huoneistotietojen välittämisen väestötietojärjestelmään. Painopistealueet Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävien painopistealueita ovat rakennusten turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisä ympäristö. Suoritteet Selänteen alueella tehdään vuosittain noin 300 rakennuslupa ja toimenpidelupapäätöstä ja noin 150 päätöstä toimenpideilmoituksista sekä noin 400 katselmusta. Korjaus ja
Liite 4: Ymp.ltk. 17.3.2017 8 (8) energia avustusten päätösten teko on siirtynyt kunnalta valtiolle 1.1.2017 alkaen. Aikaisempien päätösten maksatukset huolehditaan niiltä osin kun kunnalle kuuluu. Laadulliset tavoitteet Turvallisen, terveellisen ja viihtyisän ympäristön aikaansaamiseksi korostetaan rakentamisen ohjauksessa ja neuvonnassa suunnitelmallisen rakentamisen merkitystä. Rakennushankkeeseen ryhtyvää (rakennuttajaa) opastetaan valitsemaan hankkeeseensa pätevät suunnittelijat ja työnjohtajat, jotka vastaavat osaltaan rakentamissäännösten noudattamisesta ja hyvän rakentamistavan toteutumisesta. Lupakäsittelyissä edellytetään suunnittelijoilta ja työnjohtajilta tehtävien vaativuuden mukaisia kelpoisuuksia. Huolehditaan, että nämä rakennuttajan valitsemat asiantuntijat hoitavat heille säädetyt tehtävät rakentamisessa. Lupa asiat käsitellään viivytyksettä. Pyritään siihen, että keskimääräinen lupien käsittelyaika on alle kolme viikkoa. Asioiden käsittelyn tulee olla säännösten mukaista, oikeudenmukaista ja tasapuolista kaikkia toimijoita kohtaan. Palvelutasosuunnitelman mukainen resurssitarve rakennusvalvonnassa on vähintään kaksi (2) henkilötyövuotta. Ilman lisäresursseja vuosilomien aikana toimintaa joudutaan supistamaan siten että lupien käsittelyaika mahdollisesti pitenee ja painopiste on kiireellisimpien katselmusten suorittamisessa. Toimipaikat Toimipaikat ovat Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä. Rakennustarkastaja on kerran viikossa myös Reisjärvellä (tiistaisin) ja Kärsämäellä (torstaisin). Lupasihteerien (3) toimipaikat ovat Haapajärvellä, Pyhäjärvellä ja Reisjärvellä.