Ajankohtaista Varsinais-Suomesta Kuntatalouspäivä m/s Amorella 19.9.2012 Maakuntajohtaja Juho Savo
Sisältö Maakunnan tila 3-21 Edunvalvonnan kärkihankkeet 22-36 Kuntarakenneuudistus 37-43 Maankäytön suunnittelu 44-49 EU:n rakennepolitiikka 2014+ 50-54 2
Maakunnan tila 3
(hlö) Varsinais-Suomessa vuosina 1982 2012* *elo 2011 elo 2012 Turun väestönkasvu on voimistunut, kun muualla Turun seutua kasvu on hidastunut. Salon seudun väestö on vähentynyt voimakkaasti kuluvan vuoden aikana. Yli puolet maakunnan kasvusta perustuu maahanmuuttoon. Kehitys näkyy myös rakennusluvissa: Pientalojen rakennusluvat yleisesti laskussa. Lähde: Tilastokeskus Turussa sen sijaan pientalojen rakennuslupien määrä on jo lähtenyt kasvuun. Lähde: Tilastokeskus, Vrk 4
Vuosittaiset väestömuutokset (%) kunnissa Kunnat on laitettu järjestykseen suhteellisen kasvun mukaan. Seurantajaksolla suhteellisesti eniten kasvanut kunta on ylimpänä. Mitä punaisempi ruutu, sitä voimakkaampi suhteellinen väestönkasvu. Mitä sinisempi ruutu, sitä voimakkaampi väestön suhteellinen väheneminen. Vuoden Maskun ja Naantalin luvuissa on huomioitu Livonsaaren osaliitos vertailukelpoiseksi historiavuosien kanssa. Vuoden 2012 luku on ajalta elokuu 2011 - elokuu 2012. Lähde: Tilastokeskus (Altika-tietokanta) ja Väestörekisterikeskus 5
Rakennusluvat ja aloitetut (asunnot) Varsinais-Suomessa kesäkuu 2012 Lähde: Tilastokeskus (Altika-tietokanta) 6
Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) Suomen eteläisissä maakunnissa vuosina 2000 2012 (elo) 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 Luku alueen perässä on työttömyysasteen 12 kk liukuva keskiarvo. Lähde: Työnvälitystilasto (Tilastokeskuksen Altika-tietokanta) Kymenlaakso 12,4 Etelä-Karjala 11,8 Päijät-Häme 11,7 Pirkanmaa 10,5 Satakunta 10,2 Koko maa 9,4 V-S 9,4 Kanta-Häme 8,7 Uusimaa 6,9 5 tammikuu tammikuu 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 7
Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) Varsinais-Suomen seutukunnissa vuosina 1991 2012 (kesä) 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 Luku alueen perässä on työttömyysasteen 12 kk liukuva keskiarvo. Lähde: Työnvälitystilasto (Tilastokeskuksen Altika-tietokanta) Salon seutu 10,9 Turun seutu 9,8 Koko maa 9,4 V-S 9,4 Vakka-Suomi 7,5 Loimaan seutu 7,0 Turunmaa 5,5 4 tammikuu tammikuu 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 8
Salon, Loimaan, Vakka-Suomen ja Turunmaan seudut 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Toukokuu Syyskuu Toukokuu Syyskuu Pitkäaikaistyöttömät V-S:n seuduilla 1991 2012 (kesä) Lähde: Työnvälitystilasto (Tilastokeskuksen Altika-tietokanta) Toukokuu Syyskuu Toukokuu Syyskuu Toukokuu Syyskuu Toukokuu Syyskuu Toukokuu Syyskuu Turunmaa Salon seutu Vakka-Suomi Loimaan seutu Turun seutu (oikea y-akseli) 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Toukokuu Syyskuu Toukokuu Syyskuu Toukokuu Syyskuu Toukokuu Syyskuu Toukokuu Syyskuu Toukokuu 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Turun seutu 9
Salo, Loimaa, Vakka-Suomi ja Turunmaa 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Nuorisotyöttömien lukumäärä (alle 25-vuotiaat) V-S:n seuduilla 1991 2012 (kesä, liukuvat keskiarvot) Käyrät kuvaavat 12 kuukauden liukuvia keskiarvoja Lähde: Tilastokeskus, työnvälitystilasto (Altika-tietokanta) 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Salo Loimaa Vakka-Suomi Turunmaa Turku (oikea y-akseli) 3000 2750 2500 2250 2000 1750 1500 1250 1000 750 500 250 0 Turun seutu 10
Työpaikat sektoreittain Varsinais-Suomessa vuosina 1990-2010 Lähde: Tilastokeskus (StatFin-tietokanta) Kuntasektorin työpaikkakehityksessä ei tämän vuosituhannen suhdannevaihtelut näy: työpaikkojen määrä kasvanut tasaisesti. Valtiosektorin ja valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikoissa suhde muihin maakuntiin parantunut. 11
12
Kärkiyritysten tilannekuva seutukunnittain Turunmaa; Fnsteel 177 + alihankinta (50) + kesätyöntekijät Nordkalk lomauttaa em. syystä sopeutuminen? Fnsteel Dalwire jatkaa kustannusvaikutuksia? Lomautuksia ja yt-neuvotteluja teollisuudessa Epävarmuus jatkuu metallituoteteollisuudessa Rakentamisen volyymi laskenut erikoisrakentaminen Irtisanomisia jonkin verran myös palvelualoilla Kemiönsaari hakee ÄRM-alueeksi Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.9.2012 1 3 13
Kärkiyritysten tilannekuva seutukunnittain Loimaa; Vakaa tilanne näyttää jatkuvan kärkiyrityksissä Koneklusterissa kasvu on jatkunut - investointejakin Leafin tuotanto loppuu vuoden lopussa 140 työpaikkaa Vene- ja painoalalla lomautuksia/supistuksia Kaupan alan investoinnit vielä käynnissä syksyllä Rakentamisen volyymit laskeneet alkuvuonna Näkymät pysynevät ennallaan, ei suuria optioita/riskejä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.9.2012 1 4 14
Salon seutu; Kärkiyritysten tilannekuva seutukunnittain Nokian tuotanto loppuu, tuotekehitys jatkuu 1500 jää Ouluun jäämässä 500 ja Tampereelle 1 200 työpaikkaa Nokian toimipisteisiin Muut alihankintavaikutukset nyt luokkaa 200-300 6000 työpaikkaa kadonnut 5 vuoden aikana ÄRM-status Metalliteollisuudessa kaksijakoinen kehitys Rakentamisen volyymit notkahtaneet selvästi Kaupan alan ja muitakin investointeja käynnissä Halikon Prisman laajennus, Finnfoamin laajennusinvestointi, kouluinvestointeja on käynnissä ja palveluasumisinvestoinneista on suunnitelmia - kasvua Finnfoam, Ledil, Agenteq Solution, Piiroinen, Marine Alutech, Jame-Shaft, Salon konepaja, Laukamo Yritystukien kysyntä erittäin vilkasta Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.9.2012 1 5 15
Kärkiyritysten tilannekuva seutukunnittain Turun seutu; STX Viking rakenteilla, TUI käynnistyy 5 500 htv Meriteollisuuden tilauskanta normaali nyt ja 2013 Muu metalli tilauksissa ei kasvun merkkejä Korjausrakentaminen vähentynyt selvästi Ulkomaankaupan hiipuminen näkyy kuljetuksissa yt:ja Kaupan ja palveluiden kasvu hidastunut selvästi Ei isoja yt-kierroksia, lievää vastasyklisyyttä esiintyy Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.9.2012 1 6 16
Kärkiyritysten tilannekuva seutukunnittain Vakka-Suomi; Autotehtaan tuotantotilanne normalisoitumassa 2013-16 Soijatehtaan rakentaminen käynnissä - investointeja Metallissa positiiviset/kaksijakoiset näkymät Lasi- ja muoviteollisuudessa vakaat näkymät Investointi- ja t&k-näkymät edelleen hyvällä tasolla Soijatehdas, biovoimala, tuulivoimahankkeet, Laitilan yrityspuisto, bioetanolitehdas, Ukin syväväylä, Taivassalon koulun laajennus/korjaus, Vehmaan palloiluhalli, Kustavin Lootholman vapaa-ajankeskus, yritysalueiden kunnallistekniikka Rakentamisen volyymi laskenut vain vähän Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.9.2012 1 7 17
Liikevaihdon kehitys Varsinais-Suomessa (trendi) ajalla 2000.1 2012.3 Lähde: TEM:n toimiala-online palvelu 18
Henkilöstömäärän kehitys yrityksissä Varsinais-Suomessa (trendi) ajalla 2000.1 2012.3 Lähde: TEM:n toimiala-online palvelu 19
20
21
Varsinais-Suomen edunvalvonnan kärkihankkeet 2013 Maakuntahallitus, helmikuu 2013 Budjettiesitykseen 2013 perustuvat kommentit punaisella 22
Valtatie 8 Varsinais-Suomen ja Satakunnan tärkein liikennehanke Turku Pori-yhteysvälihanke sisällytettiin Liikennepoliittiseen selontekoon 2012. Rakentaminen tulee aloittaa 2013 ja saattaa kokonaisuudessaan loppuun koko 180 milj. euron hankkeen osalta hallituskauden aikana. Talousarvioesityksessä 2013 ei kuitenkaan vielä ole rahoitusta. Liikenneviraston ja maakuntien kesken on sovittu linjauksesta, jolla työt 2013 lisäbudjettirahoituksen toteuduttua (100 milj) aloitetaan 23
Espoo-Lohja-Salo -oikoradan maakuntakaavoitus on käynnissä. Kaava on vahvistettavana. Valtion tulee varautua ratalinjan jatkosuunnitteluun ja pikaiseen toteuttamiseen. 2013 talousarvioon on varattava määräraha yleissuunnitelman laatimiseksi maakuntakaavojen mukaiselle ratalinjalle Talousarvioesityksessä 2013 ei mainintoja asiasta. Espoo Lohja Salo -ratalinja 24
Tuki valtion budjetista tarpeellinen Turun joukkoliikenteen kehittämiselle Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen edistäminen on kirjattu tapahtuvaksi valtion budjettimäärärahoin. Turun kaupunkiseudulle tulee kohdentaa suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukea valtion budjettimäärärahoista vuoden 2013 talousarviossa. Tuen tavoitteena on joukkoliikenteen edellytysten tukeminen runkolinjastoa kehittämällä ja laatimalla pikaraitiotien yleissuunnitelma. Joukkoliikenteen kehittäminen mukana liikennepoliittisessa selonteossa. Talousarvioesityksessä suurten kaupunkien joukkoliikennetuki ennallaan, uutuutena keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki. Paikallisjunaliikenteestä ei talousarvioesityksessä mainintoja. 25
MAL-hankeohjelma Selonteossa ja kaupunkiseudun MAL-aiesopimuksessa Laaditaan aiesopimuksen allekirjoituksen jälkeen Kohdennetaan pieniin kustannustehokkaisiin liikenneverkon kehittämistoimiin, jotka edistävät erityisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä liikenneturvallisuuden edellytyksiä Rahoitus 10 milj. (valtio 50%, kunnat 50%) Valtion rahoitus vuosina 2014 15 Valmisteluvastuu kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyöllä Kaksivaiheinen valmistelu 1. Valintakriteeristö 2. Hankeohjelma 26
Telakkateollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen Varsinais-Suomessa Klusterin kilpailukyvyn osana tulee kansalliset tuki- ja rahoitusjärjestelyt pitää jatkuvasti muuttuvalla eurooppalaisella tasolla. Osaaminen varmistetaan vahvistamalla alan koulutusta ja tutkimusta maakunnassa. Rakennemuutostoimialan erityistoimet on kohdistettava riittävän vaikuttavasti maakuntaan. Klusterin yritysten toiminnalle globaaleilla markkinoilla on annettava tarvittava kehittämistuki. 27
Salon seudun rakennemuutostuki Erityistukia tarvitaan ainakin vuosina 2012 ja 2013. Nokia Oyj:n 1000 henkilön irtisanomiseen osattiin varautua, joten resurssit koulutukseen ja muihin työllistämistoimenpiteisiin ovat olemassa. Koko tehtaan lopettaminen tuli kuitenkin shokkina. Uusien työpaikkojen luominen alueelle on pitkäjänteisen politiikan takana ja vaatii myös valtion erityispanostusta (menestyksekästä mallia on löydettävissä Uudestakaupungista). EU:n erityisrahoitus muutokseen TEM:n työn alla. Toiminnan muu jatko riippuvainen Nokian strategisista ratkaisuista ja markkinoista. 28
Tasokorotus tarpeellinen Itämeri-sitoumusten täyttämiseksi Itämeri-sitoumuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja Itämeren suojelua edistävien toimenpiteiden toteuttamiseksi valtion budjettiin tarvitaan tasokorotus Itämeri-momentin määrärahoihin. Maatalouden vesistökuormituksen vähentämiseksi tulee ympäristötoimenpiteisiin kohdennettavia toimia/tukia suunnata erityisesti Saaristomeren valuma-alueiden vesiensuojelutoimenpiteisiin (TEHO+ -hanke ym.). Asutuskeskusten jätevesien käsittelyä tulee parantaa keskittämällä käsittely suuriin yksiköihin. Keskittämistä edistetään panostamalla valtion vesihuoltotyönä tehtäviin siirtoviemärihankkeisiin. Rahoitus laskee 29
Maakunnan kehittämisresursseja kasvatettava Maakunnan kehittämisrahan osuutta pienennettiin vuoden 2012 budjetissa valtakunnallisesti n. 75 % (n.18 milj. eur) edellisvuodesta. Maakunnan kehittämisraha on tärkeä elementti maakuntaohjelman toimintalinjojen toteuttamisessa ja vuoden 2013 budjetissa rahoituksen taso tuleekin palauttaa ennalleen. Vuoden 2013 budjetissa Varsinais-Suomen osalta ohjelmiin sitomattoman maakunnan kehittämisrahan tulee olla 1,5 miljoonaa euroa. Budjettiesityksessä koko Suomeen nyt vain 3,5 milj. euroa. So. Varsinais-Suomeen n. 300.000 e! 30
Yliopistojen rahoitus turvattava OKM uudistaa yliopistojen rahoitusmallia vuodesta 2013 alkaen. Uudessa mallissa on mukana ministeriön ja yliopiston välisissä neuvotteluissa sovittava strategisen rahoituksen osio (10 %), jonka riittävä määrä tulee turvata TY:lle ja ÅA:lle. TY:n ja ÅA:n rahoitus kansainvälisesti kilpailukykyisinä tutkimusyliopistoina tulee kokonaisuudessaan varmistaa myös jatkossa. Turun AMK on valmistellut Kupittaan kampushankkeen vuosina 2012 2013 tapahtuvaa suunnittelua varten OKM:lle Kupittaan kampuksen toiminnallinen suunnittelu -hankehakemuksen, jonka rahoitus tulee turvata. Rahoitustaso ennallaan 31
Maakunnalle tärkeät koulutusalat terävämmin huomioon Maakuntien liitot vastaavat OKM:n koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan (KESU) liittyvästä alueellisesta valmisteluprosessista koulutuksen aloittajapaikkojen osalta. Varsinais-Suomen liitto korostaa maakunnalle tärkeiden koulutusalojen ja aloituspaikkojen merkitystä (mm. metalliala, kulttuuri, sote) ja erityisesti aikuiskoulutuksen aloituspaikkatarpeita rakennemuutoksen näkökulmasta sekä nuorisoasteen aloituspaikkojen kasvutarpeita toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Koulutuksen aloituspaikkojen tulee turvata alueen erityisalojen koulutus- ja työvoimatarpeet. Koulutuspaikkamäärittely tulee toteuttaa nykyistä aluelähtöisemmin. Nuorten yhteiskuntatakuun liittyvät toimet täysimääräisesti käyntiin 2013 alusta myös Varsinais-Suomen hoidettava osuutensa. Varsinais-Suomessa tavoitteena tehostaa koulutustarve-ennakoinnin verkostoyhteistyötä pilotti käynnistymässä syksyllä 2012. 32
KESU 2011 2016 sisältö: Koulutuspaikkamäärien osalta korkeintaan tyydyttävä tulos OKM:n esitys lounaisrannikon (VS ja Satakunta) II asteen ammatillisen nuorisoasteen koulutuspaikkamääriksi 2012 2016 vastaa suurinpiirtein KESU-kauden 2008-2012 keskimääräistä koulutuspaikkamäärää ao. alueelle (huom:okm todennut olevan perusteltuja syitä painottaa koko lounaisrannikon osalta Varsinais- Suomea II asteen ammatillisen nuorisoasteen koulutuspaikoissa). OKM:n esitys yliopistojen osalta maakunnan esityksen mukainen. Ammattikorkeakoulutasolla koulutuspaikkamääräsupistukset merkittäviä koko maassa, myös Varsinais-Suomessa kriittisiä supistuksia. 33
Turku BioImaging -yhteistyöverkosto valittiin kansalliselle tutkimusinfrastruktuuritiekartalla v. 2009 jatko tiekartalla sekä OKM:n rahoitusta saavana tahona tulee varmistaa. Turku BioImaging -yhteistyöverkosto tarvitsee myös rahoitusta edetäkseen eurooppalaisessa Euro-BioImaginginfrastruktuurihankkeessa. Rahoitus nousee hieman Turun biokuvantaminen kansallisesti merkittävä osaamisen keskittymä Turun bioklusteri on kansallisesti johtava alan osaamiskeskittymä, jonka perusrungon muodostavat Turun yliopisto, Åbo Akademi ja alueen elinkeinoelämä. Sen perusrahoitus on pidettävä kunnossa. 34
Kehitysvammahuollon tuki- ja osaamiskeskusstatus Varsinais-Suomeen Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri tavoittelee valtakunnallista kehitysvammahuollon tuki- ja osaamiskeskusstatusta. Kehitysvamma-alan erityisosaamisen säilyttäminen erityishuoltopiirissä on tärkeää. Tuki- ja osaamiskeskusstatuksia on valtakunnallisesti suunniteltu myönnettäväksi neljästä viiteen. Kehitysvammahuollon tuki- ja osaamiskeskus tulee perustaa Varsinais-Suomeen ja osoittaa sille tarvittavat resurssit. 35
Talousarvioesitys 2013 ja Varsinais-Suomi LVM:n osa-alalla ei uutta kehittämistä Varsinais-Suomeen: Vt 8:n kehittäminen ei sisälly budjettiesitykseen Ei mainintoja ESA-radasta tai paikallisjunaliikenteestä Saaristoliikenteen lauttojen ja yhteysalusten palvelut turvataan nykytasolla (12,8 => 11,7 milj. eur) Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki edellisten vuosien tasolla, uutuutena joukkoliikennetuki keskisuurille kaupungeille MKR:n ohjelmiin sitomattoman kehittämisrahan tasoon esitetään leikkausta (5,5 => 3,5 milj. eur) Nuorten yhteiskuntatakuuseen esitetty 60 milj. eur. Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus supistumassa vuodesta 2012 => koulutuspaikkoja vähennetään Laivanrakennuksen innovaatiotukea 2,9 milj. eur., joka käytetään aikaisemmin tehtyjen päätösten maksuun => uudet päätökset vaatisivat uuden asetuksen Työllisyysperustaiset siirtomenot investointeihin edelleen mahdollisia, mutta rahoituksen taso on laskussa Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemisen osalta v. 2012 käyttämättä jääneitä rahoja saa käyttää myös v. 2013, rahoituksen taso kuitenkin laskussa 36
Kuntarakenneuudistus ym. 37
Ajankohtaista kuntauudistuksesta Poliittinen linjaus kuntauudistuksen jatkosta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennemallista 5.6.2012 Kuntarakenteen uudistusta ohjaavat kriteerit 27.6.2012 Työryhmä kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksen valmistelua varten 28.6.2012 Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa Käytännössä moni asia yhä epäselvä: sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne käytännössä, kuntarakennelaki ja sen sisältö, valtionosuusjärjestelmän muutosten vaikutus kuntatalouteen 38
Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit Kunnalla tarve selvittää kuntaliitosta, jos yksikin kolmesta pääkriteeristä osoittaa selvitystarvetta: 1. Palvelu- ja väestöpohjakriteerit noin 20 000 asukkaan väestöpohja ja noin 50 lapsen ikäluokka 2. Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntakriteerit työpaikkaomavaraisuusaste vähintään 80 %, tai; pendelöinti keskuskuntaan on vähintään 35 % ja muiden työssäkäyntialueiden osalta vähintään 25 % 3. Talouskriteerit (4/6 kriteeristä tai alijäämäkriteeri ylittyy riittävästi) kunnan vuosikate on ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen kunnan tuloveroveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroveroprosentti asukasta kohti laskettu kunnan lainamäärä ylittää kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 % kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää kunnan omavaraisuusaste on alle 50 % kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 % 39
40
Kuntauudistus ja Varsinais-Suomi Ainoastaan Turku ja Salo täyttävät em. kriteerit, mutta molemmat kunnat ovat olleet myönteisiä selvityksille => Varsinais-Suomessa odotettavissa siis useita kuntajakoselvityksiä Varsinais-Suomi haasteellinen maakunta kuntauudistuksen kannalta, kevään lausuntokierroksella selvityshalukkuus ei osoittautunut korkeaksi Erityiseen kuntajakoselvitykseen valmius 25 %:lla kunnista (vastaukset eivät näidenkään kuntien osalta yksiselitteiset) Omiin selvitysalueisiin valmius 21 %:lla kunnista (vastauksissa korostui vapaaehtoisuuden periaate) Syksyn 2012 lausuntokierros kuntarakennelain luonnoksesta ja sote-palvelurakenneselvityksestä tulee olemaan mielenkiintoinen koska esitykset eivät ole juuri kirkastuneet! 41
Mitä kuntarakenneuudistuksen jälkeen aluehallinnossa? Maakuntahallitusten pj:t 29.2.2012 ministeri Virkkuselle: (1/2) Maakuntien liittojen pohjalta muodostetaan organisaatio, joka lakisääteisesti vastaa: MAL-järjestelmien suunnittelun ja toteutuksen lisäksi kuntaa laajemman alueen elinkeino-, työllisyys-, maahanmuutto-, EU-, energia-, ympäristö-, luonnonvarapolitiikoista. Kunnilla mahdollisuus siirtää niihin myös muita alueellisesti järjestettäviä tehtäviä ja suurta väestöpohjaa vaativia palveluja. 42
Puheenjohtajat 29.2.2012: (2/2) Kysymyksessä olisi kuntaa laajemman alueen yhteistoiminnan kaikki toimialat kattava aluekehitys- ja suunnitteluorganisaatio, joka näin ollen vastaisi myös ylikunnallisista palvelurakenteiden suunnittelusta ja päätöksenteosta alueellaan. Tähän rakenteeseen on sovitettava myös valtion aluehallinto ja sen tehtävät. MOT! 43
Maankäyttö/suunnittelu 44
Hyväksytyt maakuntakaavat ympäristöministeriössä Loimaan seudun, Turunmaan, Turun seudun kehyskuntien ja Vakka-Suomen maakuntakaavat vahvistuspäätöksiä edelleen odotetaan Salo-Lohja oikoradan vaihemaakuntakaava vahvistuspäätös tulossa lähiviikkoina 45
Tuulivoimavaihemaakuntakaava Luonnos nähtävillä 7.5. 15.6.2012 44 lausuntoa, 26 mielipidettä ei suuria ristiriitaisuuksia, vastineet maankäyttöjaostossa 27.8. maakuntahallituksessa 24.9. Ehdotus nähtäville joulu-tammikuussa Valtuustokäsittely kesäkuussa 2013 46
Maakuntakaavan tarkistus 47
Liikennejärjestelmätyö Maakunnan liikennestrategia tarkistus v. 2013 Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö MAL-aiesopimuksen toteuttaminen MAL-hankeohjelma (5+5 milj. tällä hallituskaudella) Varsinaisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittäminen v. 2013 48
Selvitykset ja yhteistyö Maakunnan energia- ja luonnonvarastrategia ohjelmointivaiheessa uusiutuvan energian alueelliset potentiaalit osaksi kestävää yhdyskuntarakennetta maakunnan kiviainesvarannon ja -kierrätyksen ohjelmointi Lounaispaikkayhteistyö 10 vuotta juhlaseminaari 20.9.2012 asiantuntijoiden paikkatietoyhteistyöstä julkiseksi aluetietopalveluksi maakuntien ja kuntien ISNPIRE-velvoitteen toteuttaminen Laajakaistahanke rahoituksen maakuntakiintiöiden purku johtamassa hankkeen kariutumiseen 49
Rakennepolitiikka 2014+ 50
EU:n seuraava ohjelmakausi 2014-2020 Paljon muuttuu! 1. Ohjelma-alue muuttuu tällä kaudella Etelä-Suomella on ollut oma EAKRrahoitusohjelmansa. Tulevalla kaudella EAKR- ja ESR-ohjelmat lyödään yhteen yhdeksi valtakunnalliseksi ohjelmaksi. Valtakunnallisen ohjelman perustana on kaksi alueellista suunnitelmaa (itä/pohjoinen ja etelä/länsi). Päijät-Hämeen liitto vastaa Etelä- ja Länsi Suomen alueellisen suunnitelman valmistelun koordinoinnista yhteistyössä maakuntien kanssa. Varsinais-Suomen liitolla on oma EU-työryhmänsä. Koko ohjelma-asiakirja on synteesi alueellisista ja valtakunnallisista suunnitelmista. Se sisältää vain yhden tuettavan toiminnan kuvauksen, joka ei lähtökohtaisesti erittele alueellista tai valtakunnallista toimintaa. 2. Päätöksenteko muuttuu MYR:in ja liiton rooli vahvistuu jatkossa kaikki alueelliset hankkeet menevät MYR:iin (paitsi yritystukihankkeet). MYR antaa rahoittajaa sitovan lausunnon. ELY-keskuksessa ja maakuntaliitossa moni asia muuttuu. 51
3. Alueellisen toiminnan/hankkeiden osuus kasvaa kokonaisuutena: EAKR:ssä tulee olemaan 80-90 % ja ESR:ssä 65-75 % eli EAKR:ssä osuus hieman laskee ja ESR:ssä nousee verrattuna nykyiseen ohjelmakauteen. Hallinnon itse toteuttamia hankkeita pyritään vähentämään (kohdistuu lähinnä ELY:ihin ja vastuuministeriöihin). 4. Rahoituksen kokonaismäärä todennäköisesti vähenee. Vielä auki oleva asia, rahoituskehykset saadaan todennäköisesti keväällä 2013. 5. Haasteelliset alueet eivät ilmeisesti ole enää jatkossa käytössä. Tästä tullaan käymään vahvaa vääntöä; haasteellisten alueiden määrittelyä kannattavat ainakin kaikki nykyiset haasteelliset alueet, pääkaupunki/metropolialue taas haluaa mahdollisimman vähän kriteereitä rahoituksen jakoon (esim. asukaspohja) 6. Painotuksia Suomessa (rajattu voimakkaasti):eakr: vähähiilinen talous (väh. 20 % kehyksestä), PK-yritysten kilpailukyky sekä uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen ESR: sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (väh. 20 % kehyksestä), työllisyyden edistäminen ja koulutus. 52
7. Kaupunkikehittämiseen uusia rahoitusmalleja: Otetaan käyttöön yhdennetyt alueelliset investoinnit ITI:t (= Integrated territorial Investments). ITI on kehittämisstrategia, joka on tehtävä, kun paikallisen kehittämisen toimia rahoitetaan useammasta kuin yhdestä temaattisesta tavoitteesta ja yhdestä tai useammasta rahastosta (pl. yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen) 8. Lainsäädännön yksinkertaistaminen tavoitteena Suomessa. Yhtenäistetään aluekehityslainsäädäntöä, rakennerahastolainsäädäntöä, kansallista tukijärjestelmää, EU-tukijärjestelmää ja ohjelmahallintoa. 53
Yhteenveto: Rahoituksen kohteita priorisoidaan selvästi ensimmäisen kerran ja määritellään vähimmäisosuudet joillekin investointiprioriteeteille. Kaupunkipolitiikan merkitystä vahvistetaan nykyisestä. Ohjelmia laadittaessa määritellään kaupunkien rooli rakennerahastopolitiikan osana. MYR antaa rahoittajaa sitovan lausunnon kaikista alueellisista hankkeista (pl. yritystuet), valtakunnallisissa hankkeissa lausunnonantomahdollisuus. Konkreettinen toteutustapa/ menettely vielä avoinna. Rahastojen välisiä rajoja hälvennetään ensimmäisen kerran = yksi valtakunnallinen ohjelma, monirahastoiseen hanketoimintaan rohkaistaan, lainsäädäntöä pyritään yhtenäistämään. 54
Kiitos kiinnostuksesta ja huomiostanne!