Yksityisalojen vakavaraisuus ja muita sijoitustoiminnan rajoitteita Minna Lehmuskero johtaja, analyysitoiminnot Twitter: @MinnaLehmuskero
Yksityisten alojen työeläkerahan kiertokulku 2016, mrd. euroa (ennakkotieto) Työeläkemaksut ja valtionosuudet Työnantajat 9,7 mrd Työntekijät 3,3 mrd Yrittäjät 1,3 mrd Valtio 0,8 mrd Työttömyysvakuutusrahasto 0,6 mrd Varat 31.12. 117,9 mrd 5,9 mrd 3,1 mrd Sijoitukset Arvonmuutokset Käteistuotot Maksetut eläkkeet 16,4 mrd 3,8 2,1 Maksut 15,7 mrd 1,9 mrd Toimintakulut 0,4 mrd 13,3 mrd 2 29.3.2017 Lähde: Tela, ETK
Yksityisalojen vakavaraisuussäädökset
Vakavaraisuussäädökset miksi? Vain yksityisellä sektorilla Osittain rahastoiva järjestelmä => vastuuvelka Tuottava ja turvaava sijoittaminen Kilpailu Yhteisvastuu Yhteiset säännöt varmistavat samat pelisäännöt kaikille työeläkevakuuttajien kyvyn selviytyä vakuutus- ja sijoitustoimintaan liittyvistä riskeistä yhtenäisen ja helpomman työeläkevakuuttajien valvonnan 4
Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan työeläkevakuuttajien kykyä selviytyä eläkevakuutustoiminnan kohtaamista riskeistä Työeläkevakuuttaja on vakavarainen, jos sijoitusvarallisuutta on riittävästi enemmän kuin vastuuvelkaa Vastuuvelan ylittävällä osalla varaudutaan sijoitus- ja vakuutusriskeihin, tätä osaa kutsutaan vakavaraisuuspääomaksi Vakavaraisuusraja on työeläkevakuuttajien valvonnassa käytettävä pääomavaade, jonka alittamisesta seuraa valvonnallisia toimenpiteitä Vakavaraisuuspääoman enimmäismäärä 3xVVR Vakavaraisuuspääoma Vakavaraisuusraja VVR Vähimmäispääomavaatimus 1/3xVVR Arvostuserot Osittamaton lisävak.vastuu Tasoitusmäärä Tasausvastuu Osaketuottosid.lisävak.vastuu Eläkevastuu 5
Eläkevarat = eläkevastuu + vakavaraisuuspääoma 6
(Vakuutustekninen) vastuuvelka = Vakuutusmaksuvastuu + korvausvastuu Vakuutusmaksuvastuu = Korvausvastuu = vastaisten vanhuuseläkkeiden ja vastaisten työkyvyttömyyseläkkeiden vakuutusmaksuvastuu Osittamaton lisävakuutusvastuu + Ositettu lisävakuutusvastuu + Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu alkaneiden vanhuuseläkkeiden ja alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden korvausvastuu + tasausvastuu 7
Vakuutusmaksuvastuussa Osittamaton lisävakuutusvastuu Tällä tasoitetaan sijoitusten arvoissa tapahtuvia heilahteluja Voidaan tietyin ehdoin siirtää varoja osittamattomasta ositettuun ja edelleen asiakashyvityksiin Ositettu lisävakuutusvastuu Muodostuu sijoitustoiminnan tuloksesta ja hoitokustannustuloksesta Tästä maksetaan asiakashyvitykset 8
Vakavaraisuuspääoma Sijoitus- ja vakuutusriskeihin varaudutaan vakavaraisuupääomalla: Oma pääoma Sijoitusten arvostuserot Osittamaton lisävakuutusvastuu Muuta vakavaraisuuspääoman osaa voidaan käyttää sijoitustoiminnan heilahteluihin. 9
Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu, OLV Tämän avulla työeläkejärjestelmä kantaa osan osakeheilahteluista aiheutuvasta riskistä yhteisesti. Tämän puskurin määrä saadaan eläkelaitosten osakesijoitusten keskimääräisestä tuotosta. Eläkelaitosten toteutuneiden osaketuottojen perusteella tätä vastuuvelan osaa joko kasvatetaan tai pienennetään. Osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun vaikutuksesta vastuuvelka joustaa eläkelaitosten keskimääräisen osaketuoton mukaan vastuuvelkaa kasvattavasti tai pienentävästi. Osakekurssien laskiessa osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu pienenee ja vähentää vastuuvelkaa ja osakekurssien noustessa tapahtuu päinvastainen eli osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu ja vastuuvelka kasvavat. 10 24.5.2017
OLV Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu voi vähentää vastuuvelan määrää enintään 20 prosenttia ja lisätä sitä enintään yhden prosentin. Eläkelaitokset tasaavat vuosittain osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun siten, että se on kullakin eläkelaitoksella suhteessa vastuuvelkaan samansuuruinen. Vastuuvelan tai eläkevastuun osaketuottosidonnaisuutta nostettiin siten, että viidesosa eläkelaitosten vastuuvelan tai eläkevastuun muutoksesta perustuu eläkelaitosten kehittyneissä valtioissa noteerattujen osakesijoitusten keskituottoon. Viidesosan tasoon siirryttäisiin asteittain vuoteen 2018 mennessä. 11
Tasausvastuu Tasausvastuu on yhteisesti kustannettavien eli tasauseläkeosien, kuten perhe- ja osa-aikaeläkkeiden sekä indeksikorotusten, puskurirahasto. Tasausvastuuseen sisältyy ns. EMU-puskuri, jonka avulla työeläkejärjestelmä varautuu talouden häiriöihin ja suhdannemuutoksiin. 12
Tunnusluvuista: Vakavaraisuusaste ja asema Vakavaraisuusrajan lisäksi vakavaraisuutta voidaan kuvata vakavaraisuusasteella tai vakavaraisuusasemalla. Vakavaraisuusaste kertoo, kuinka paljon eläkevakuuttajan omaisuus ylittää vastuuvelan. Vakavaraisuusaste lasketaan jakamalla eläkevarat vastuuvelalla. Vakavaraisuusasema on vakavaraisuuspääoma suhteessa vakavaraisuusrajaan. 13
Eläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuuspääoma* prosentteina vastuuvelasta (vakavaraisuusaste) vuosina 2001-2016 40 7 35 30 25 20 15 10 5 29,1 31,3 29,9 29,8 28,8 28,0 28,2 28,0 25,5 21,1 23,0 23,3 19,9 21,8 16,1 15,3 2,4 2,0 2,2 2,3 2,3 2,2 1,9 2,5 2,8 2,5 2,6 2,4 2,1 2,1 1,9 1,9 1,9 6 5 4 3 2 1 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 0 Kerroin = vakavaraisuusasema = vakavaraisuuspääoma* suhteessa vakavaraisuusrajaan Vakavaraisuutta kasvatettiin siirrolla rahastoimattomien eläkkeiden maksuvalmiuspuskurista vuonna 2008. Muutos perustui määräaikaiseen lakiin, joka säädettiin kv. rahoitusmarkkinahäiriön vaikutusten vähentämiseksi. Siirto oli voimassa vuoden 2012 loppuun. * Ennen vuotta 2013 toimintapääoma 28.3.2017 Lähde: TELA/Fiva
Eläkesäätiöiden ja -kassojen vakavaraisuuspääoma* prosentteina vastuuvelasta (vakavaraisuusaste) vuosina 2002-2016 45 40 35 30 25 21,5 24,5 26,9 34,5 35,6 34,2 24,9 36,6 41,3 31,0 38,8 37,0 39,1 37,3 40,0 7 6 5 4 20 3 15 10 5 2,2 2,6 2,8 3,3 3,3 2,7 3,7 3,9 3,6 3,2 3,3 2,8 2,7 2,6 2,7 2 1 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009* 2010* 2011* 2012* 2013 2014 2015 2016 Kerroin = vakavaraisuusasema = vakavaraisuuspääoma* suhteessa vakavaraisuusrajaan 0 Vakavaraisuutta kasvatettiin siirrolla rahastoimattomien eläkkeiden maksuvalmiuspuskurista vuonna 2008. Muutos perustui määräaikaiseen lakiin, joka säädettiin kv. rahoitusmarkkinahäiriön vaikutusten vähentämiseksi. Siirto oli voimassa vuoden 2012 loppuun. * Ennen vuotta 2013 toimintapääoma 28.3.2017 Lähde: TELA/Fiva
24.5.2017 16 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 2/2004 3/2004 4/2004 1/2005 2/2005 3/2005 4/2005 1/2006 2/2006 3/2006 4/2006 1/2007 2/2007 3/2007 4/2007 1/2008 2/2008 3/2008 4/2008 1/2009 2/2009 3/2009 4/2009 1/2010 2/2010 3/1010 4/2010 1/2011 2/2011 3/2011 4/2011 1/2012 2/2012 3/2012 4/2012 1/2013 2/2013 3/2013 4/2013 1/2014 2/2014 3/2014 4/2014 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 1/2016 2/2016 3/2016 TyEL-eläkelaitosten vakavaraisuuspääoma ja vakavaraisuusraja suhteessa vastuuvelkaan VPO % VVR%
Vakavaraisuusuudistus 2017 miksi? Osaa työeläkevakuuttajan riskeistä ei oltu huomioitu entisessä vakavaraisuuskehikossa Entinen vakavaraisuuskehikko oli toimiva silloin, jos eläkevakuuttajan sijoitukset ovat yksinkertaisia Sijoitusinstrumentit olivat vuosien mittaan monimutkaistuneet ja sijoitusten luokittelu vanhoihin sijoitusluokkiin oli vaikeutunut Entisen kehikon mukaan sijoitukset voitiin luokitella todellisen riskin mukaan. Tältä osin eläkevakuuttajien käytännöt olivat voineet olla erilaisia ja sama sijoitus oli voinut päätyä eri luokkiin eri eläkevakuuttajalla. 17 17.5.2016
1.1.2017 voimaan tulleen uuden vakavaraisuussääntelyn keskeinen sisältö Vakavaraisuusmalli määrittää vakavaraisuusrajan = tarvittavan vakavaraisuuspääoman määrän sijoitus- ja vakuutusriskejä varten Pääsääntönä jatkossakin: mitä riskipitoisempia sijoituksia, sitä korkeampi vakavaraisuusraja Uuden mallin keskeisin ero entiseen: Aiemmin sijoitukset luokiteltiin 5 pääluokkaan ja yhteensä 20 alaluokkaan todellisen riskin mukaan (luokittelumalli) Uudessa mallissa ideana on etsiä kustakin sijoituksesta ne riskit, joille sijoitus altistuu (riskifaktorimalli) Turvaavuustasoa muutettiin hieman 97,5 -> 97 % Katesäännöksistä luovuttiin 18
Riskiluokat uudessa mallissa Riskiluokat 1-5: osakeriski Riskiluokka 6: korkoriski Riskiluokat 7-10: luottomarginaaliriski Riskiluokat 11-12: kiinteistöriski Riskiluokka 13: valuuttariski Riskiluokka 14: hyödykeriski Riskiluokka 15: tuottovaaderiski Riskiluokka 16: vakuutusriski Riskiluokka 17: jäännösriski Riskiluokka 18: muut riskit Lisäksi mallissa huomioidaan keskittymäriski ja vastapuoliriski Hedge-rahastot käsitellään riskiluokissa tai sijoitustyylin mukaan riskiluokissa Johdannaissijoitukset käsitellään riskiluokissa 19
Vakavaraisuusrajan laskenta Jokaiseen sijoitukseen kohdistetaan kaikki riskit, joille sijoitus altistuu Jokaiselle riskiluokalle lasketaan riskiarvo, joka kuvaa vakavaraisuuspääoman tarvetta tälle riskille Riskiarvot yhdistetään hajautushyöty huomioiden => vakavaraisuuspääomavaade eli vakavaraisuusraja Laskennassa tarvittavat parametrit (tappio-olettama, tuoton odotusarvo, korrelaatiokertoimet, ym.) annetaan valtioneuvoston asetuksella STM:n asetukset sijoitustyyleistä ja luottoluokista (uusia) 20
Uudistuksen vaikutukset Vakavaraisuusraja kuvaa edelleen vakavaraisuuspääoman tarvetta Vakavaraisuusraja lasketaan koko sijoitusomaisuudesta (aiemmin vastuuvelasta) Laskentatavan muutos nostaa vakavaraisuusrajaa keskimäärin noin 13 % Kyse laskentatavan muutoksesta, ei kiristyneestä sääntelystä Eläkevakuuttajien välillä suurta vaihtelua Muusta kuin laskentatavan muutoksesta johtuen vakavaraisuusrajan ei arvioida muuttuvan keskimäärin merkittävästi 21
Valvonnan seuraamukset Vakavaraisuuspääoman enimmäismäärä, 3 x VVR Vakavaraisuusraja, VVR Vähimmäispääomavaatimus, 1/3xVVR Vakavaraisuuspääoma, VPO Tasoitusmäärä, sis. VPO:aan VPO ilman tasoitusmäärää Vastuuvelka/Eläkevastuu - ei rajoitteita - enimmäismäärän - asiakashyvityksiä ei saa - asiakashyvityksiä ei saa - asiakashyvityksiä ei saa ylittävää osaa purettava jakaa jakaa jakaa asiakashyvityksiin - taloudellisen aseman - taloudellisen aseman - lyhyen aikavälin tervehdyttämis- tervehdyttämis- rahoitussuunnitelma suunnitelma Fivalle suunnitelma Fivalle Fivalle 22
Valvonnan seuraamukset Jos työeläkeyhtiön vakavaraisuuspääoma ylittää vakavaraisuusrajan tai eläkesäätiön tai kassan vakavaraisuuspääoma ylittää vakavaraisuusrajan 1,3-kertaisesti, eläkevakuuttajan toimintaan ei kohdistu ylimääräisiä rajoituksia. Jos työeläkevakuuttajan vakavaraisuuspääoma alittaa vakavaraisuusrajan, on työeläkevakuuttajan toimitettava Finanssivalvonnalle tervehdyttämissuunnitelma taloudellisesta asemastaan. Jos työeläkevakuuttajan vakavaraisuuspääoma alittaa vähimmäispääomavaatimuksen kolmasosa vakavaraisuusrajasta on työeläkevakuuttajan toimitettava Finanssivalvonnalle lyhyen aikavälin rahoitussuunnitelma. 23
Hallituksen vastuu Hallituksen vahvistettava ja liitettävä sijoitussuunnitelmaansa: Välillisten sijoitusten riskien huomioon ottamisen perusteet (uusi) Johdannaissopimusten käyttämistä koskevat perusteet (vastaa vanhaa lakia) Riskiluokan Muut riskit käyttämistä koskevat perusteet (uusi) Korko- ja luottomarginaaliriskille altistuneiden sijoitusten duraation laskemista koskevat perusteet (uusi) Hallituksen seurattava perusteiden ajantasaisuutta ja soveltamista (uusi) Hallituksen seurattava johdannaissopimuksiin liittyvien perusteiden soveltamisesta eläkelaitokselle aiheutuvaa riskiä ja hyväksyttävä vuosittain selvitys Fivalle soveltamisen kokonaisvaikutuksesta eläkelaitoksen vakavaraisuusrajaan (vastaa vanhaa lakia) 24
Riski- ja vakavaraisuusarvio
Laajempi riski- ja vakavaraisuusarviointi Own Risk And Solvency Assessment Tarkastellaan vakuutusyhteisön vakavaraisuutta kokonaisuutena lähtien yhtiön omista lähtökohdista. Muilla vakuutusyhtiöillä: ORSA Eläkealalla: riski- ja vakavaraisuus arvio Pankeilla: ICAAP Internal Capital Adequacy Assessment Process 26
Mitä ORSA tarkoittaa vakuutusalalla? - Valvojan ajatuksia Riskiarvio on työväline, jonka avulla hallitus saa valmiuksia johtaa yhtiötä. Hallitus ymmärtää yrityksen riskit entistä paremmin. Riskiarvio on yrityksen johtamisen työväline. Riskiarvio on prosessi ja arvio. Riskiarviolle ei ole valmista mallia. Riskiarvion tulisi olla tulevaisuuteen suuntautunut ja sen tulisi ottaa huomioon yrityksen suunnitelmat ja ennusteet. Yrityksen tulisi kehittää oma tehokas organisaatioon ja riskienhallintaan muokattu prosessi riskiarvion tekemiseksi. Hallitus vastaa riskiarviosta ja sen on otettava aktiivisesti osaa prosessiin ohjaamalla arvion tekemistä ja toisaalta kyseenalaistamalla arviota. 27 Lähde: Fiva
Mitä riski- ja vakavaraisuusarvio tarkoittaa käytännössä? 1/3 Riski- ja vakavaraisuusarvio koskee eläkeyhtiöitä, eläkesäätiöitä ja -kassoja sekä Merimieseläkekassaa Sääntely tuli voimaan 1.1.2017 Ensimmäinen arvio tehtävä vuoden 2017 aikana ja sen jälkeen säännöllisesti ja riskien oleellisesti muuttuessa Riski- ja vakavaraisuusarvio on työeläkevakuuttajan hallituksen ja johdon apuväline johtamistyöhön ja strategiseen päätöksentekoon Täydentää ja korvaa riskejä koskevaa nykysääntelyä ja kokoaa yhteen riskianalyysejä Riski- ja vakavaraisuusarvio on otettava huomioon eläkevakuuttajan Strategisessa päätöksenteossa Riskienhallintajärjestelmässä Sijoitussuunnitelmaa laadittaessa 28
Mitä riski- ja vakavaraisuusarvio tarkoittaa käytännössä? 2/3 Laajempi ja kattavampi arvio vakavaraisuudesta ja riskienhallinnasta Työeläkevakuuttajan toimintaan vaikuttavat olennaiset riskit ja näiden hallinta => kokonaiskuva riskeistä => toimenpiteet Arvio sisältäisi sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista arviointia Pidempi aikajänne arvioinnissa Riski- ja vakavaraisuusarvio on vahvasti osa työeläkevakuuttajan riskienhallintaa Arvio on työeläkevakuuttajan oman toiminnan johtamista ja kehittämistä varten Arvion yhteenveto ja siitä tehdyt johtopäätökset toimitettava myös Fivalle => Valvojan kokonaiskuvan lisääminen valvottavien riskeistä ja riskienhallinnasta 29
Mitä riski- ja vakavaraisuusarvio tarkoittaa käytännössä? 3/3 Riski- ja vakavaraisuusarvion tekeminen ei tuo eläkevakuuttajille merkittävästi uusia tehtäviä Toimintaa kehitetty jo aiemmin tähän suuntaan Olemassa olevien prosessien ja käytäntöjen muuttaminen ja kehittäminen uuden lainsäädännön mukaisiksi 30
Julkisen puolen sijoitustoimintarajoitteet
Julkisten alojen työeläkerahan kiertokulku 2016, mrd. euroa (ennakkotieto) Työeläkemaksut ja valtionosuudet Työnantajat 5,2 mrd Työntekijät 1,5 mrd Valtio 2,7 mrd Työttömyysvakuutusrahasto 0,2 mrd Varat 31.12. 70,6 mrd 4,9 mrd Sijoitukset Arvonmuutokset Käteistuotot Maksetut 0,4 mrd eläkkeet 9,6 mrd 3,7 1,2 Maksut 9,6 mrd 0,4 mrd (Keva) Toimintakulut 0,1 mrd 9,2 mrd 32 29.3.2017 Lähde: Tela, ETK
Rajoitteita julkisella puolella Ei lain tasolla Puskurirahasto Kevan hallitus hyväksyy sijoitussuunnitelman, joka sisältää sijoitusvaltuudet; sijoitusstrategia VER:n toimintaa ohjaa valtiovarainministeriö Määräykset Tulevaisuudessa ORSA? 33
Kiitos. Minna Lehmuskero minna.lehmuskero@tela.fi Twitter: @MinnaLehmuskero