Iisalmen reitin vedet, kuormitus ja kunnostustarve

Samankaltaiset tiedostot
Lapinlahden Savonjärvi

Ajankohtaista vesienhoidosta

Paikallisten vesistöjen tila ja erityispiirteet

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Vesienhoidon tavoitteet ja kunnostushankkeiden avustaminen

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Pohjois-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2012

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Tausta ja tavoitteet

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Vesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta

Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Neuvottelukunnan toiminta ja yhteistyösopimuksen esittely

Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus

Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella

Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Hiidenveden kunnostus ja hoitokalastus

Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset

Joroisselän alueen toiminta 12/2011

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Vesienhoidon toimenpiteet Kiskonjoen-Uskelanjoen- Halikonjoen osa-alueella

Savon ilmasto-ohjelma

Miten vesienhoitosuunnitelma etenee kunnostuksissa? Pirkko-Liisa Luhta Eräpalvelut Pohjanmaa VHS YTR Rokua

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

VESIENHOITOSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO. Toteutuneet järvikunnostushankkeet v Avustetut kohteet v ja avustushakemukset v.

Pohjois-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2010

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2016

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille (ehdotus)

Vesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY

Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset. Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Aika: Torstai klo Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

NURMESJÄRVI, erityisesti Kangaslahti Rannat kuntoon -hanke 2016

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2013

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Vesien tila ja vesiluvat

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla

Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa

Vesienhoidon suunnittelu

Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Pohjois-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2010

Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma pähkinänkuoressa

Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista


Tavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013

Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta. Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY)

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2018

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

Miten mallit ja seuranta auttavat kunnostuksien suunnittelua ja toteutusta?

Kunnostusten hyödyt, suunnittelu ja rahoitus Kirkkonummen vesi-ilta Tiina Ahokas, Uudenmaan ELY-keskus

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Transkriptio:

Iisalmen reitin vedet, kuormitus ja kunnostustarve Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa Kankaanpää 21.11.2012 Veli-Matti Vallinkoski Pohjois-Savon ELY-keskus

Sisältö Pohjois-Savon ja erityisesti Iisalmen reitin vesistöjen omaispiirteet ja nykytila Vesienhoitosuunnitelmissa esitetyt toimenpidetarpeet Toteutetut vesistökunnostukset, kunnostustarveselvitys, omaehtoinen kunnostus

Vesienhoitoalueet ja Pohjois-Savon toimenpideohjelman alueet

Pintavesien tila

Ulkoinen fosforikuormitus Pohjois-Savon vesistöreiteillä Fosforikuormitus Pohjois-Savon vesistöreiteillä/-alueilla Iisalmen reitti Nilsiän reitti Juojärven reitti Pohjois-Kallaveden alue Kallaveden alue Sorsaveden alue Rautalammen reitti 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0 Typpikuormitus Pohjois-Savon kg/km 2 /v vesistöreiteillä/-alueilla Laskeuma Luonnonhuuhtouma Maatalous Metsätalous Haja-asutus Pistekuormitus Turvetuotanto Iisalmen reitti Nilsiän reitti Juojärven reitti Pohjois-Kallaveden alue Kallaveden alue Sorsaveden alue Rautalammen reitti 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 Laskeuma Luonnonhuuhtouma Maatalous Metsätalous Haja-asutus Pistekuormitus Turvetuotanto kg/km 2 /v

Vesistöjen rakenteelliset muutokset Kalojen vaellusesteet

Vesienhoidon painopistealueet Pohjois-Savossa Järvien ja jokien tila hyvää huonompi erityisesti Iisalmen reitillä Useimmilla kohteilla ensisijaisena toimenpiteenä fosforikuormituksen vähentäminen (10% - 40%) Kuormituksen vähentämisessä tarkasteltava kaikkia toimintasektoreita, erityisesti maatalouden osuus keskeinen Kohdekohtaisesti arvioitava vesistökunnostusten mahdollisuudet ja sisäisen ravinnekuormituksen merkitys

Vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen lisätoimenpiteiden kustannukset Pohjois-Savossa Lisätoimenpiteiden vuosikustannukset (x1000 ) Sektori Iisalmen reitti Juojärven reitti Kallavesi- Sorsavesi alue Nilsiän reitti Rautalammin reitti Kaikki yhteensä Maatalous 3 529 393 853 240 5 015 Yhdyskuntien jätevedet 100 460 560 Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen 275 3 29 23 330 Metsätalous 110 15 30 38 38 231 Haja- ja loma-asutuksen jätevedet 25 7 40 22 24 118 Kaikki yhteensä 3 939 122 466 942 785 6 254 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.12.2012 8

Toimenpiteet Iisalmen reitin kunnostushankkeissa vuosina 1995-2012 * hankkeet, joissa Pohjois-Savon ympäristökeskus/ely-keskus ollut mukana, 21 kpl

Omaehtoisen kunnostustoiminnan edistäminen Ilpo Käkelä Pohjois-Savon ELY-keskus - Kunnostushankkeen toteutusvastuu siirtyy kokonaan tai osittain paikallisille tahoille - Hanke valmistellaan ja toteutetaan asiatuntijaohjauksessa - Toimenpiteitä toteutetaan talkoomuotoisesti - ELY-keskus voi myöntää avustusta hankkeelle -Paikalliset asukkaat, hyödynsaajat tai haitankärsijät organisoituvat yhdistykseksi tai esim. vedennostohankkeissa vesioikeudelliseksi yhteisöksi (vrt. kuivatusyhtiö) - Vesioikeudellisen luvan vaatimissa vedennostohankkeissa niille voidaan määrätä velvoite osallistua kustannuksiin Virvunjärvi (Juankoski): vedenkorkeuden vahvistaminen maanomistajien ELY:n ohjauksessa rakentamalla pohjapadolla Savonjärvi (Lapinlahti): voimakkaita sinileväkukintoja -> ravintoverkkokunnostus omaehtoisena kunnostuksena (1 v. 10 tn)

Onnistumisen edellytykset omaehtoisessa kunnostustoiminnassa -yhteistyöhalu ja sitoutuminen, aktiiviset toimijat, SOPU! -toimivat ja järjestäytyneet osakaskunnat - kohde riittävän pieni ja hallittavissa, esim. latvajärvi - toimenpiteet mittakaavaltaan paikallisin voimin toteutettavissa - hoitokalastukset - rantojen kunnostus - niitot, uposkasvillisuuden poisto - suunnitelman, luvituksen ja sopimukset vaativat vedennostohankkeet, ruoppaukset, kosteikot ja laskeutusaltaat edellyttävät ELY-keskuksen osallistumista -riittävä asiantuntijoiden mukanaolo ja ohjaus hankkeen kaikissa vaiheissa -avoimuus toiminnassa = tehokas tiedottaminen - kunnan on oltava aktiivisena osapuolena mukana Lamppisirppisammalen poistoa rehun kuljettimesta rakennetulla ponttoonikeräimellä Tervon Utrianlahdessa Ilpo Käkelä Pohjois-Savon ELY-keskus

Pohjois-Savon järvien kunnostustarveselvitys Vesistöjen kunnostajien ja käyttäjien tarpeet Taustatietojen koostaminen ja tietopuuteiden tunnistaminen Kunnostusten esiselvitykset (omaehtoinen kunnostus) Kunnostusmenetelmien valinta Vesienhoidonsuunnittelu 2. vesienhoitokauden toimenpiteiden suunnittelu kunnostustarpeen arviointi ja menetelmien valinta Järvien tilaluokitusten täsmentäminen (asiantuntijaarviot) Mukana noin 60 järveä 5.12.2012 12

Iisalmen reitti 13

Talvikerrostuneisuuden loppukauden happitilanne 2000-luvulla (syvyyden mukaan arvioituna), esim. Iisalmen reitti Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.12.2012 14

Talvikerrostuneisuuden loppukauden happitilanne 2000-luvulla (näytekertojen hapettomuuden perusteella arvioituna) Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.12.2012 15

a-klorofylli (µg/l) Ravintoverkkokunnostuksen tarpeen arviointi levämäärän ja veden ravinnepitoisuuden välisen suhteen avulla 90,0 Korppinen (Keitele) 80,0 70,0 60,0 Immolanjärvi (Varkaus) Hernejärvi (Iisalmi) Onkivesi Kilpijärvi (Kiuruvesi) Patajärvi (Maaninka) Ylemmäinen (Iisalmi) 50,0 Varpanen (Maaninka) Suuri-Pajunen (Nilsiä) 40,0 30,0 Kevätön (Siilinjärvi) Kilpijärvi (Iisalmi) 20,0 10,0 0,0 0 20 40 60 80 100 120 140 Kokonaisfosfori (µg/l) Selvityskohteet Levälaidunnus ok Levälaidunnus heikko Hyvän tilan kohtet 16

Ravintoverkkokunnostuksen tarpeen arviointi levämäärän ja veden ravinnepitoisuuden välisen suhteen avulla (n=1!) Mazumder, A. 1994. Phosphorus/chlorophyll relationships under contrasting herbivory and thermal stratification, predictions and patterns. - Can. J. Fish. Aq. Sci. 51: 390-400. 17

Hoitokalastuksen saalistavoitteen karkea arviointi (Arvioitu regressioyhtälöllä kertapoisto (kg/ha) = 16,9 TotP 0.52 (Jeppesen & Sammalkorpi 2002) Hoitokalastus 1.vuosi 2.vuosi 3. vuosi 4. vuosi Tavoitesaalis kg/ha Tavoitesaalis (kg) fosforipoistuma (kg) Tavoitesaalis kg/ha Tavoitesaalis (kg) fosforipoistuma (kg) Tavoitesaalis kg/ha Tavoitesaalis (kg) fosforipoistuma (kg) Tavoitesaalis kg/ha Tavoitesaalis (kg) fosforipoistuma (kg) Onkivesi 132 1 498 522 11988 92 1 048 966 8392 66 749 261 5994 40 449 557 3596 Savonjärvi 120 10 000 80 84 7 000 56 60 5 000 40 36 3 000 24 Kirmanjärvet 115 34 981 280 81 24 487 196 58 17 490 140 35 10 494 84 Kiuruvesi 163 233 195 1866 114 163 236 1306 81 116 597 933 49 69 958 560 Sulkavanjärvi 96 78 383 627 67 54 868 439 48 39 192 314 29 23 515 188 Harvanjärvi 89 18 192 146 62 12 734 102 45 9 096 73 27 5 458 44 Sonkajärvi 131 69 721 558 91 48 805 390 65 34 861 279 39 20 916 167 Toivakkolampi 122 4 771 38 86 3 340 27 61 2 386 19 37 1 431 11

1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Klorofylli-a μg/l (µg/l) Iisalmen Kirmanjärvi 45 40 Chlorophyll-a Levämäärän (productive muutokset period average +- SD) Klorofylli-a:n luokkarajat 35 30 25 20 15 10 5 Tyydyttävä Hyvä Erinomainen 0 Alkuperäinen kuva: Antti Kanninen, P-S ELY-keskus Aeration Hapetus started aloitettu 28.1.1986 Tehokalastus 1989-1997 Biomanipulation 1989-1997 (saalis keskimäärin 75kg/ha/v.) 5.12.2012 19

Ravintoverkkokunnostusten haasteet ja mahdollisuudet Pohjois-Savossa Haasteita Riittävän suuri pyyntitehokkuus (lähtötiedot) Suunnitelmallisuuden ja sitoutumisen puute (taloudelliset tekijät!) Hoitokalastajien ikääntyminen ja talkootyön hiipuminen Kalastuksen monipuolistaminen (kevään rysäpyynti, syksyn nuottaukset) Vesialueiden pirstoutunut omistus Liian korkea ulkoinen ravinnekuormitus Mahdollisuuksia Ylä-Savossa kehitetty hoitokalastusmalli (saaliin keräily ja kuljetus, kannustintuet, kalastajien verkostoituminen, pyydysten rakentelu) Toiminnasta taloudellisesti kannattavaa ja saaliille uusia käyttömuotoja? Vesienhoitosuunnitelmista vauhtia hoitokalastushankkeisiin? Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja o 20