Perusturvalautakunta 19.6.2007 108 Kunnanhallitus 6.8.2007 PÄIVÄHOIDON TARVESELVITYS Tammikuu 2007 Kesäkuu 2007 1
Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 4 1.1. Työryhmä... 4 1.2. Päivähoitoikäisten lasten määrästä... 4 1.3. Mitoitusperusteista... 5 1.4. Seudullinen päivähoito... 6 2. PUTAAN ALUE/ JOEN POHJOISPUOLI... 6 2.1. NYKYTILANNE... 6 2.1.1. Martinniemen päiväkoti... 6 2.1.2. Putaan esikoulu... 6 2.1.3. Aseman esikoulu... 7 2.1.4. Asemakylän päiväkoti... 7 2.1.5. Jokikylän esikoulu... 7 2.1.6. Perhepäivähoito... 7 2.1.7. Yksityinen päivähoito... 7 2.2. TILATARPEEN YLEISPERUSTELUT... 7 2.2.1. Lasten ja hoitopaikkojen määrä... 7 2.2.2. Päivähoitolaki ja perusopetuslaki... 8 2.2.3. Maankäyttö ja kaavoitus... 8 2.2.4. Perhepäivähoidon kehitys... 9 2.3. VAIHTOEHTOISET MAHDOLLISUUDET TILATARPEEN TYYDYTTÄMISEKSI... 9 2.3.1. ASEMAKYLÄ JOKIKYLÄ ALUE... 9 2.3.2. MARTINNIEMI - HÄYRYSENNIEMI -ALUE... 10 2.4. TILAHANKKEEN KUVAUS... 11 2.4.1. Sipilän päiväkoti... 11 2.4.2. Martinniemen päiväkodin laajennus... 12 2.4.3. Vanhan Sahan päiväkodin laajennus... 13 3. KIRKONKYLÄN ALUE... 14 3.1.NYKYTILANNE... 14 3.1.1. Hukanpesän päiväkoti... 14 3.1.2. Huvipolun päiväkoti ja ryhmäperhepäiväkoti... 14 3.1.3. Suo-Ukon päiväkoti... 14 3.1.4. Avoin päiväkoti... 15 3.1.5. Ryhmäperhepäiväkoti Kaverikammari... 15 3.1.6. Proomupuiston päiväkoti... 15 3.1.7. Simppulankartanon päiväkoti... 15 3.1.8. Päiväkoti Jatulin Tarha... 16 3.1.9. Esikoulu Punahilkka... 16 3.1.10. Perhepäivähoito... 16 3.1.11. Yksityinen päivähoito... 16 3.2. TILATARPEEN YLEISPERUSTELUT... 16 3.2.1. Lapsien ja hoitopaikkojen määrä... 16 3.2.2. Päivähoitolaki ja perusopetuslaki... 17 3.2.3. Maankäyttö ja kaavoitus... 17 3.2.4. Perhepäivähoidon kehitys... 18 3.3. VAIHTOEHTOISET MAHDOLLISUUDET TILATARPEEN TYYDYTTÄMISEKSI... 18 3.3.1. Proomupuiston päiväkodin laajennus... 18 3.3.2. Länsipuolen päiväkoti... 18 3.3.3 Haapakankaan päiväkoti... 19 3.3.4. Yksityiset tilat kirkonkylän alueella... 19 3.4. TILAHANKKEIDEN KUVAUS... 19 3.4.1. Proomupuiston päiväkodin laajennus... 19 3.4.2. Haapakankaan päiväkoti... 20 3.4.3. Länsipuolen päiväkoti... 21 3.4.4. Lakkautettavat päiväkodit... 22 4. KELLON ALUE... 23 4.1. NYKYTILANNE... 23 4.1.1. Kellon päiväkoti... 23 4.1.2. Kellon esikoulu Ihmemaa... 23 4.1.3. Kellon avoin päiväkoti... 23 4.1.4. Koivulan päiväkoti... 23 2
4.1.5. Kiviniemen päiväkoti... 23 4.1.6. Kiviniemen ryhmäperhepäiväkoti... 24 4.1.7. Nuottatien päiväkoti... 24 4.1.8. Perhepäivähoito... 24 4.1.9. Yksityinen päivähoito... 24 4.2. TILATARPEEN YLEISPERUSTELUT... 24 4.2.1. Lasten ja hoitopaikkojen määrä... 24 4.2.2. Päivähoitolaki ja perusopetuslaki... 25 4.2.3. Maankäyttö ja kaavoitus... 25 4.2.4. Perhepäivähoidon kehitys... 25 4.3. VAIHTOEHTOISET MAHDOLLISUUDET TILATARPEEN TYYDYTTÄMISEKSI... 26 4.3.1. Pajumaankuja 3... 26 4.3.2. Kellon Liiketalo Oy... 26 4.3.3. Vaajatien päiväkoti... 26 4.3.4. Oravan koulu... 26 4.3.5. Hietalanmäen koulu... 27 4.3.6. Kiviniemen päiväkodin laajentaminen... 27 4.4. TILAHANKKEEN KUVAUS... 27 4.4.1. Vaajatien päiväkoti... 27 4.4.2. Hätälän päiväkoti/ Kiviniemen päiväkodin laajennus... 28 4.4.3. Lakkautettavat päiväkodit... 29 5. YHTEENVETOA... 30 5.1. Rakentamisohjelma 2007-2016... 30 5.2. Rakentamisohjelma ja lasten määrän kasvu... 31 Liite 1 Päivähoitoikäisten lasten määrä kunnan eri alueilla 2001, 2004 ja 2005... 32 Liite 2 Tila- ja henkilöstömitoituksen perusteet... 33 Liite 3 Yhteenveto rakentamisohjelman perustiedoista... 34 3
1. JOHDANTO 1.1. Työryhmä Päivähoidon tarveselvitys 2007-2011 - 2016 Perusturvalautakunta nimesi 15.2.2005 24 lautakunnan edustajiksi päivähoidontarveselvitysryhmään Tuula Paason ja Sara Herrasen. Ryhmän vastaavana toimi hallintopäällikkö Tapio Kangas ja muina viranhaltijajäseninä päivähoidon johtaja Eila Huotari, ohjaajat, Sari Alahäivälä (vanhempainlomalle 18.1.2006 alkaen), Marko Rosti (virkavapaalla 1.8.2006 alkaen) ja perusturvajohtaja Riitta Pitkänen (virkavapaalla 1.10.2006 alkaen). Teknisen palvelun edustajana ryhmässä on ollut rakennuttajainsinööri Juha Mäkelä. Ryhmä on kokoontunut 9 kertaa. Työryhmän tehtävänä on laatia päivähoidon tarveselvitys noudattaen Haukiputaan kunnan tilahankkeiden suunnitteluohjetta koko kunnanalueelta. Edelliset tarve-selvitykset on tehty 1997 ja 2001. 1.2. Päivähoitoikäisten lasten määrästä Haukiputaan kunnan päivähoitoikäisten lasten määrä (subjektiivisen oikeuden piiriin kuuluvat lapset) n. 1.850 lasta. Liitteenä 1. taulukko päivähoitoikäisten lasten määrän kehityksestä eri kunnan alueilla. Päivähoitoikäisten lasten määrän kasvuksi on arvioitu 50 lasta/vuosi. Tarveselvityksen ennusteajalla, 10 vuotta, se merkitsee 500 päivähoito-ikäisen lapsen lisäystä. Viimevuosina kasvu on ollut vähän suurempaa. Ikäluokasta syksyllä 2006 oli 54,2 % kunnan tuottamien päivähoitopalvelujen piirissä ja 45,8 % kunnan tukemien (koti, yksityinen päivähoito) piirissä. Yksityisen päivä-hoidon osuus on ollut 10,4 %. PÄIVÄHOIDON LAPSIMÄÄRÄT TUOTTAJAN MUKAAN 2006 Kunnan tuottamat 1 007 54,2 Kunnan tukemat/hankkimat 852 45,8 - Kotihoidon tuki (koti) 658 35,4 - Yksityisen hoidon tuki (perhepäivähoito ja päiväkoti) 194 10,4 Yhteensä 1 859 100,0 0-6-vuotiaat 1 856 Työryhmä asetti tavoitteeksi nostaa yksityisen päivähoidon osuutta n. 17 %:iin. Näin tarkasteltuna syksyn 2006 tilanne olisi seuraava: PÄIVÄHOIDON LAPSIMÄÄRÄT TUOTTAJAN MUKAAN 2006 Kunnan tuottamat 886 47,7 Kunnan tukemat/hankkimat 970 52,3 - Kotihoidon tuki (koti) 658 35,5 - Yksityisen hoidon tuki (perhepäivähoito ja päiväkoti) 312 16,8 Yhteensä 1 856 100,0 0-6-vuotiaat 1 856 Tavoitteen mukainen muutos nykytilanteeseen verrattuna merkitsisi, että kunnan tuottamien päivähoitopalvelujen määrä pienenee n. 120 hoitopaikalla (6-9 päiväkotiosastolla) ja yksityisen hoidon tuen piirissä oleva päivähoito kasvaa lähes saman määrän. 4
Tulevaisuudessa, kahdessa viisivuotisjaksossa, kunnan tuottamien päivähoitopaikkojen tarve olisi 1. viisivuotiskauden aikana 119 ja 2. viisivuotiskauden jälkeen (119), yhteensä 239. Jako kahteen tarkastelujaksoon katsottiin perustelluksi, koska niin monet tekijät vaikuttavat lapsimäärän kasvuun ja tuottajatahojen muutokset ovat mahdollisia (lainsäädännön muutokset, kuntalisien tulevaisuus, Kelan tukien määrä, kunnan maakäyttö- ja tonttipolitiikka, talouden kehitys). KUNNAN TUOTTAMIEN PÄIVÄHOITOPAIKKOJEN LASTEN MÄÄRÄ 2006-2011 - 2016 Lapsia Pros. 2011 syksy Lapsia/5 vuotta/ 2006 50/vuosi Lkm Muutos/kpl - Päiväkodit 594 67,0 674 80 - Esiopetus 112 12,6 127 15 - Ryhmäperhepäiväkodit 71 8,0 81 10 - Kunnallinen perhepäivähoito 109 12,3 124 15 Yhteensä 886 100,0 1 005 119 Lapsia Pros. 2016 syksy Lapsia/5 vuotta/ 2006 50/vuosi Lkm Muutos/kpl - Päiväkodit 594 67,0 754 160 - Esiopetus 112 12,6 142 30 - Ryhmäperhepäiväkodit 71 8,0 90 19 - Kunnallinen perhepäivähoito 109 12,3 138 29 Yhteensä 886 100,0 1 125 239 Ehdotettua rakentamistarvetta on peilattu 500 lasten lukumäärän kasvuun 10-vuoden aikana. Tämä tarkoittaa n. 239 kunnallisesti tuotetun hoitopaikan lisäämistä. Vastaavasti yksityisen ja kotihoidon (kunnan tukemat ja hankkimat kotihoito ja yksityinen päivähoito) tarve kasvaa 261 hoitopaikalla. Tavoitteen onnistuminen edellyttää, että Kelan koti- ja yksityisen hoidon tuet ja kunnan maksamat koti- ja yksityisen hoidon kuntalisät voidaan pitää kilpailukykyisinä sekä yksityiset päiväkotiyrittäjät saavat hankituksi toimitiloja palvelutuotannolleen. 1.3. Mitoitusperusteista Tarveselvityksen lähtökohtana on ollut, aikaisempien vuosin tapaan, keskittää päiväkotirakentamista mahdollisuuksien mukaan koulujen yhteyteen ja pyrkiä vähintään 3-osastoisiin päiväkoteihin tuottavuuden ja taloudellisuuden lisäämiseksi. Rakentamisen mitoitusperusteina on käytetty 2000-luvulla valmistuneiden kuuden (6) rakennetun päiväkodin mitoitusta saatujen rakentamis- ja käyttökokemusten perusteella. Yhden päiväkotiosaston mitoituksen perusteena on ollut kaksi (2) ryhmähuonetta (á 40 m 2 ), 2 jakotilaa (12 15 m 2 ), märkä- ja kuivaeteinen, wc-tilat ja varasto. Tämän lisäksi kohde sisältää henkilöstön sosiaalitilat, huoltotilat, varastot, liikenne- ja tekniikan tilat. Kaikki keittiöt ovat jakelukeittiöitä eli valmistus/ostaminen suoritetaan päiväkodin ulkopuolelta. Aiemmista poiketen yli kolmeosastoisiin hankkeisiin on sijoitettu monitoimitila (yhteistila). Kasvatushenkilöstö on mitoitettu 3/osasto; alle 3 -vuotiaita kokopäivähoidossa olevaa lasta saa asetuksen mukaan olla enintään neljä (4) yhtä koulutettua työntekijää kohden ja yli kolme (3) vuotiaita kokopäivähoidossa olevaa lasta enintään seitsemän (7) yhtä koulutettua kohden (A 804/92 4 ja 5). Lisäksi, erityistä tukea tarvitsevien lasten lisääntyvän määrän vuoksi, on arvioitu yksi (1) avustaja/ osasto. Laitoshuoltajia (jakelukeittiö/siivous) on arvioitu 2- osastoisiin päiväkoteihin yksi ja 5-6 -osastoisiin päiväkoteihin kaksi laitoshuoltajaa. Muu siivous hankitaan ulkopuolelta. Yhteenveto mitoitusperusteista on liitteenä 2. 5
1.4. Seudullinen päivähoito Seudullisen päivähoidon järjestämisestä on valmistunut työryhmän ehdotus osana TITUShanketta (Päivähoidon seudullinen kustannuslaskenta ja organisointi, väliraportti 2, 20.12.2006). Väliraportissa ehdotetaan, että seudullinen päivähoito tuotetaan neljällä (4) eri palvelualueella, joista Haukipudas kuuluisi palvelualue 1:een, Haukiputaan lisäksi alueeseen kuuluisivat Kaijonharju ja Patenniemi. Raportissa ei ole tarkempia ehdotuksia miten hoitopalvelut järjestetään. Nyt ehdotettu rakentamisohjelma ei sisällä sellaisia rakentamiskohteita, jotka sijoittuisivat Oulun ja Haukiputaan raja-alueelle. Lähinnä Oulun rajaa on Kiviniemeen ehdotettu rakentaminen. Toisaalta Oulun asuntoalueet laajenevat osin aivan Haukiputaan rajalle ja näiden alueiden päiväkotien käyttö on mahdollista (Ritaharju, Herukka). Jatkotyö edellyttäisi koko ehdotetun palvelualue 1 kokonaisrakentamisen tarpeen tarkastelua kuntarajoista riippumatta. Mikäli lähipalvelun tavoitetta noudatetaan Kiviniemen rakentamisohjelma tulisi toteuttaa. Yhteistä tarkastelua voisi tapahtua lähinnä Holstinmäki/Hietalanmäen ja Kalimenkylän osalta. Haukiputaalaisia on tällä hetkellä Oulun päiväkodeissa yksi (1) lapsi kunnallisessa ja 10 lasta yksityisissä päiväkodeissa (esim. ruotsinkielisessä ja Montessori päiväkodeissa.). Kiimingissä on kaksi (2) lasta kunnallisessa perhepäivähoidossa. Seudullisessa vaihtoehdossa päivähoitoa järjestettäisiin yli kuntarajojen. Toistaiseksi lähes kaikki vanhemmat ovat halunneet järjestää päivähoidon ensisijaisesti lähellä asuinaluettaan, eikä esim. työpaikkansa lähelle Oulussa. Toisaalta päivähoitoa on tarjottu ensisijaisesti oman kunnan alueella ja Oulun kaupungilla ei ole ollut mahdollisuutta tarjota päivähoitoa omissa yksiköissään on ollut rajallinen. Halukkuutta käyttää seudullisia päivähoitopalveluja ei ole tutkittu. Seudullisen päivähoidon valmistelutyö on kesken, joten sen vaikutuksia ei voida arvioida ehdotettuun rakentamisohjelmaan. 2. PUTAAN ALUE/ JOEN POHJOISPUOLI 2.1. NYKYTILANNE 2.1.1. Martinniemen päiväkoti 2.1.2. Putaan esikoulu Martinniemen päiväkoti valmistui 31.1.2006. Uuteen päiväkotiin piti suunnitelman mukaisesti siirtyä vanhasta päiväkodista kaksi kokopäiväryhmää ja Putaan esikoulusta yksi ryhmä aamupäivälle, lisäksi iltapäivälle oli suunniteltu samaan tilaan avoimen päiväkodin ryhmä. Lasten määrän kasvun myötä Putaan esikoulua ei pystytty siirtämään uuteen päiväkotiin ja esiopetukselle varattuihin tiloihin perustettiin esikouluikäisten kokopäiväryhmä, ja Putaan esikoulu jatkaa erillisenä aamu- ja iltapäiväryhmänä Parkumäen koululla, avoimen päiväkodin toimintaa ei voitu aloittaa Martinniemessä. Martinniemen päiväkodissa oli elokuussa 2006 kolme (3) kokopäivähoitoryhmää: päivähoitoa tarvitsevien esikoululaisten ryhmä 22 lasta, 3-5 -vuotiaiden ryhmä 22 lasta, 0-2 vuotiaiden ryhmä 12 lasta. Henkilökuntaa on kolme (3) lastentarhanopettajaa, kuusi (6) päivähoitajaa ja yksi (1) laitosapulainen (yhdistelmätyöntekijä). Päiväkoti on avoinna 6.30-17.00. Ruoka päiväkotiin haetaan Martinniemen koululta. Päivähoidonohjaaja työhuone on päiväkodissa. Päiväkodin kerrosala on 638 m 2. Sisäinen hoitovuokra vuonna 2006 on 21.436,80 /vuosi (2,80 /m 2 /kk), pääomavuokra 8.880,96 /vuosi (1,16 /m 2 /kk) ja maanvuokra 2.985,84 /vuosi (0,39 /m 2 /kk). Esikoulu toimii tällä hetkellä Parkumäen koululla. Esikoulussa on kaksi (2) ryhmä, joista toinen toimii aamupäivällä ja toinen iltapäivällä. Lapsia on yhteensä 25. Henkilökuntaa on kaksi (2) lastentarhanopettajaa ja avustaja. Ruoka kuljetetaan kouluruuan yhteydessä Martinniemen koululta. Esikoulun kerrosala on 92,5 m 2. Sisäinen hoitovuokra vuonna 2006 on 5.968,65 /vuosi (5,38 /m 2 /kk), pääomavuokra 9.216,72 /vuosi (2,51 /m 2 /kk) ja maanvuokra 244,20 /vuosi (0,22 /m 2 /kk). 6
2.1.3. Aseman esikoulu Esikoulu toimii Aseman koulun uudisrakennuksen yhteyteen rakennetuissa esiopetustiloissa, johon suunnitelman mukaisesti piti tulla tilat esikoululaisille, joilla ei ole päivähoidon tarvetta. Lasten määrän kasvun myötä ryhmään on sijoitettu päivähoitoa tarvitsevat esikoululaiset sekä muutama viisi (5)- vuotias, elokuussa -06 lapsia on yhteensä 20. Ryhmässä toimii yksi (1) lastentarhanopettaja ja kaksi (2) päivähoitajaa. Esikoululaiset ruokailevat koulun puolella. Esikoululaiset, jotka eivät tarvitse päivähoitoa kuljetetaan Esikoulu Punahilkkaan. Koulun yhteydessä sijaitsevien esiopetustilojen sisäinen hoitovuokra on vuonna 2006 (119,5 kem2) on 7.456,80 /vuosi (5,20 /m2/kk), pääomavuokra on 6.625,09 /vuosi (4,62 /m2/kk) ja maanvuokra 258,12 /vuosi. (0,18 / m2/kk). Yhteensä vuokramenot ovat 14.340,01 /vuosi (10,00 /m2/kk). 2.1.4. Asemakylän päiväkoti Päiväkodissa on 24 42 kokopäivähoitopaikkaa lasten iästä riippuen. Elokuussa 2006 lapsia oli 0-2 -vuotiaiden ryhmässä 10, 3 5 -vuotiaiden ryhmässä 29. Ruoka haetaan Aseman koululta. Henkilökuntaa on kaksi (2) lastentarhanopettajaa, ja neljä (4) päivähoitajaa ja yksi (1) laitosapulainen. Päiväkodin sisäinen hoitovuokra on vuonna 2006 (518,5 kem2) on 24.141,36 /vuosi (3,88 /m2/kk), pääomavuokra on 46.167,24 /vuosi (7,42 /m2/kk) ja maanvuokra 1804,38 /vuosi (0,29 /m2/kk). Yhteensä vuokramenot ovat 72.112,98 /vuosi (11,59 /m2/kk). 2.1.5. Jokikylän esikoulu 2.1.6. Perhepäivähoito Jokikylän esikoulussa oli 20 lasta elokuussa 2006. Henkilökuntaa yksikössä on yksi (1) lastentarhanopettaja ja yksi (1) avustaja (60 %). Ruoka kuljetetaan kouluruuan kanssa Aseman koululta. Esiopetustilojen sisäinen hoitovuokra vuonna 2006 (114 kem2) on 8.467,92 /vuosi (6,19 /m2/kk), pääomavuokra on 5.143,68 /vuosi (3,76 /m2/kk) ja maanvuokra 328,32 (0,24 / m2/kk). Yhteensä vuokramenot ovat 13.939,92 /vuosi (10,19 /m2/kk). Putaan alueella (Kiiminkijoen pohjoispuoli) on yhteensä 4 vakituista perhepäivä-hoitajaa. Kokopäivähoitopaikkoja on yhteensä 16 ja osapäivähoitopaikkoja on 4. Hoidossa elokuussa 2006 oli 20 lasta. 2.1.7. Yksityinen päivähoito Entisissä Pohjolan opiston tiloissa (ns. Terassikellari) toimii yksityinen päiväkoti Nassukka Nalle. Elokuussa 2006 lapsia oli hoidossa 23. Wanhan Saha päiväkoti toimii Martinniemessä entisellä sahan alueella. Elokuussa 2006 päiväkodissa oli hoidossa 20 lasta. Päiväkoti on laajentamassa tiloja, jotka valmistuvat alkuvuodesta 2007. Putaan alueella oli elokuussa 2006 työsuhteisia, lasten kotona työskenteleviä yksityisiä perhepäivähoitajia 13, lapsia oli yhteensä 45. Omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia ei alueella ollut. 2.2. TILATARPEEN YLEISPERUSTELUT 2.2.1. Lasten ja hoitopaikkojen määrä Putaan alueella oli elokuussa 2006 kunnallisessa päivähoidossa 182 lasta. Joen pohjoispuolen päivähoitoikäisten lasten määrä on ollut seuraava: 2005 541 2004 481 2001 392 7
Lasten määrän lisäys 2001 2005 on ollut n. 37 lasta vuodessa. Etenkin vuosien 2005 lähtien kasvu on ollut merkittävää (lähes 60 lasta vuosi). Lapsimäärä on kasvanut Martinniemen ja Jokikylän alueilla. Myös Asemakylän, Kuivalanperän ja Tolppatörmän lapsimäärä on jonkin verran lisääntynyt. Suhteellisesti ottaen joen pohjoispuolen lapsimäärän kasvu on ollut suurinta. Liitteenä 1. 0-6 -vuotiaiden lasten määrä eri kunnan alueilla. Tällä hetkellä vajausta on hoidettu päiväkotien ylipaikkajärjestelyillä ja tilapäisillä päiväkotiryhmillä, siirroilla muille hoitoalueille (esikoululaiset, jotka eivät tarvitse päivähoitoa). Usein myös vanhemmat ovat itse organisoineet lasten hoidon kuultuaan huonosta päivähoidon tilanteesta mm. yksityisellä päivähoidolla 2.2.2. Päivähoitolaki ja perusopetuslaki Vuoden 1996 alussa voimaan tulleen päivähoitolain säännöksen (11 a ) mukaan kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus kunnalliseen hoitopaikkaan vanhempain päivärahakauden päätyttyä siihen asti kunnes lapsi siirtyy peruskoululaissa tarkoitettuna oppivelvollisena peruskouluun tai sitä vastaavaan kouluun. Tämä ns. subjektiivinen oikeus ei anna kunnille mahdollisuutta harkita lapsen päivähoidon todellista tarvetta silloin, kun päivähoitoasetuksessa säädetty määräaika paikanhakemisessa on kulunut umpeen. Asetuksen mukaan hakemus päivähoitopaikasta tulee jättää kunnalle neljä kuukautta ennen päivähoidon tarvetta, ellei kysymyksessä ole vanhemman työnsaanti tai kouluttautuminen. Tällöin kunnan tulee järjestää hoitopaikka kahden viikon kuluessa. Päivähoitolain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa siten kuin tarve edellyttää. Kunnan on järjestettävä päivähoitoa mahdollisuuksien mukaan lapsen vanhempien tai huoltajien toivomassa muodossa. KKO on antanut syyskuussa 2001 ensimmäisen ennakkopäätöksen päivähoitolain velvoittavuudesta hoitopaikan järjestämisessä. Päätöksen mukaan päivähoitolaki takaa subjektiivisen oikeuden päivähoitoon ja kunnalle korvausvelvollisuuden (mm. ansiomenestys) laiminlyöntitapauksessa. Perusopetuslain (23.12.1999/1288) 4 :n mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville. sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta.. Lisäksi kunta on velvollinen järjestämään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille lapsille, jotka 27 :n mukaisesti aloittavat perusopetuksen vuonna säädettyä myöhemmin. Kunta voi järjestää tässä laissa tarkoitetut palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia ne 7 :n tai 8 :ssä tarkoitetulta perusopetuksen järjestäjältä. Kunta voi hankkia esiopetuksen palvelut myös muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Haukiputaalla tämä tuottaminen on annettu päivähoidon tehtäväksi. Esiopetukseen osallistumisesta päättää oppilaan huoltaja (26 a ). 2.2.3. Maankäyttö ja kaavoitus 2.2.3.1. Vanhan asemakyläntien kaava Vanhan asemakylän tien ja Kiimingin tien välinen kaava hyväksyttiin vuonna 1996. Kaavassa on kunnan ja yksityisten omakotitontteja 60 kpl ja rivitalorakennusoikeutta noin 40 asunnolle. Yksityistä, 37 omakotitalotonteista, rakentamatta on syyskuussa 2006 kolme tonttia.. 2.2.3.2. Pohjolan opiston alueen kaava Pohjolan opiston alueelle on vahvistettu yksityisen laatima asemakaava vuonna 2003. Alueelle on kaavoitettu kaksi (2) asuinpientalotonttia (AP II), joiden yhteinen rakennusoikeus on 4.800 k-m2. Tämän lisäksi alueella on yksi asuinrivitalotontti. Rakentaminen alueella ei ole toistaiseksi lähtenyt liikkeelle. 2.2.3.3. Sipilän alue Ns. Sipilän kaava-alueen koko Haukiputaan Asemakylällä on n. 20 ha ja on kunnan omistuksessa. Alueen arvioitu asukasluku on n. 250. Maankäytön tavoiteohjelmassa 2007-2011 tämän uuden kasvusuunnan asemakaavoitus suoritettaisiin vuosina 2008-2009. Tämän perusteella tonttien luovutus voisi alkaa vuodesta 2010 lukien. 8
2.2.3.4. Keiskan - Muurakorven alue Haukiputaan kunnan maankäytön tavoiteohjelmassa 2007-2011 yhdeksi kunnan kasvusuunnaksi on merkitty ns. Keiskan - Muurakorven alue. Alueen koko on n. 25 hehtaaria. Maanhankintoja alueelta ei ole vielä suoritettu. Arvioitu asukasluku on n. 350. Alueen asemakaavoitus tapahtuisi 2011-2012 ja tonttien luovutus 2014-2015. 2.2.3.5. Martinniemen osayleiskaava Parhaillaan on menossa Martinniemen osayleiskaavan 2025 laatimistyö, joka valmistuu vuonna 2007. Osayleiskaavalla tullaan tiivistämään Martinniemen tulevaisuuden rakentamista. Tiivistäminen merkitsee Martinniemen asukasluvun kasvua n. 1000 henkilöllä. Mikäli kaavalla osoitetaan uudisalueita, tulee Martinniemen asukasluku kasvamaan n. 3000 asukkaalla. 2.2.3.6. Martinniemen Vahtolan alue Maapoliittisen tavoiteohjelman 2007-2011 mukaan alueelle laaditaan asemakaava vuosina 2006-2008. Tonttien luovutus tapahtuu 2008-2010. Alueen arvioitu asukasmäärä on n. 150. 2.2.3.7. Martinniemen yksityinen tonttivaranto Haukiputaan kunta kartoitti 1989 Martinniemen alueen tonttivarantoa. Selvitys osoitti, että Martinniemen alueella on kunnallistekniikan piirissä n. 200 yksityisessä omistuksessa olevaa rakentamatonta tonttia.. Syyskuussa 2001 rakentamattomien tonttien määrä oli 165. Elokuussa 2005, Martinniemen osayleiskaavan taajamaselvityksen mukaan, rakentamattomia tontteja oli 108. 2.2.4. Perhepäivähoidon kehitys Kunnallisessa perhepäivähoidossa on tällä hetkellä koko kunnan alueella (elokuu 2006) 84 vakituista hoitopaikkaa sekä 16 tilapäisesti järjestettyä kokopäivähoito-paikkaa. Vuonna 2001, edellisen tarveselvityksen aikaan, vakituisia perhepäivä-hoitopaikkoja oli 156 ja tilapäisesti järjestettyjä 44. Määrä on laskenut merkittävästi. Koulutettujen perhepäivähoitajien saatavuus on viimevuosina huonontunut. Varsinkin omassa kodissa tapahtuva hoito on vähentynyt. Lasten vanhemmat eivät mielellään luovuta omaa kotiaan hoitopaikaksi. Myös ikääntyminen uhkaa: esim. koko kunnan alueella omassa kotona lapsia hoitavien perhepäivähoitajien (21) keski-ikä on 48,7 vuotta. Eläkkeelle tulee siirtymään kerralla aika huomattava joukko, eikä - varsinkaan - pidempiaikaista hoitosuhdetta tahdo syntyä tilalle. Edelleen useat perhepäivähoitajat haluaisivat mieluummin työskennellä lasten kodeissa tai ryhmäperhepäiväkodeissa. Vakinaisista, omassa kodissaan tai lasten kotona työskennelleistä, hoitajista 8 on jäänyt osaaikaeläkkeellä ja 12 hoitajaa on jouduttu siirtämään muihin tehtäviin terveydellisistä ym. syistä. Heitä on sijoitettu ryhmäavustajaksi sekä keittiö- ja siivoustöihin. Yksityisten perhepäivähoitajien määrä on kasvanut. Elokuussa 2006 yksityisiä perhepäivähoitajia, joille maksetaan yksityisen hoidon tuen kuntalisää, oli 36, heistä Haukiputaalla työskenteleviä 31. Hoitopaikkamäärä on n. 144. Hoitajista oli 26 työsuhteista hoitajaa (hoitavat lasten omassa kodissa) ja omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa oli viisi (5). Yksityisen hoidon kasvuun ovat vaikuttaneet kunnan myöntämä yksityisen hoidon tuen kuntalisä ja hoitajan mahdollisuus valita hoidettavat lapset ja perheiden mahdollisuus valita hoitopaikka. Kokonaisuutena perhepäivähoitopaikkojen määrä on kasvanut vuoteen 2001 verrattuna. 2.3. VAIHTOEHTOISET MAHDOLLISUUDET TILATARPEEN TYYDYTTÄMISEKSI 2.3.1. ASEMAKYLÄ JOKIKYLÄ ALUE 2.3.1.1. Ent. Pohjolan opiston tilat Pohjola opisto on useissa yhteyksissä tarjonnut tilojaan vuokralle myös päiväkoti-toimintaan. Konkreettisena vaihtoehtona on aiemmissa tarveselvityksissä tutkittu opiston ns. terassikellarin saneeraamista päiväkotikäyttöön. Ns. terassikellarin pinta-ala on n. 130 m 2. Tilat käsittä- 9
vät isohkon huonetilan, pienet keittiötilat, wc:n, siivouskomeron, varastohuoneet, eteistiloja ja katoksellisen sisääntulon. Sijainniltaan ja ympäristöltään tila soveltuu hyvin päiväkotikäyttöön. Samoin päärakennuksessa oleva jumppasali voitaisiin saada myös päivähoitolaisten käyttöön. Haittoina ovat tilojen pienuus, sijainti osittain kellarikerroksessa. Tällä hetkellä tiloissa toimii yksityinen päiväkoti Nassukka Nalle. 2.3.1.2. Ns. vanha terveystalo Ns. vanha terveystalo sijaitsee Aseman koulua vastapäätä Kiimingin tien toisella puolella. Tilat ovat tällä hetkellä sivistyspalvelujen käytössä Jussin kodin koulutus- ja nuorisotilana. Tiloissa on aiemmin toiminut mm. esiopetusta. Tilojen kerrosala on 195 m 2. Tilat ovat kahdessa kerroksessa, pienehköjä luokkatiloja. Piha-alue on iso, aidattu ja soveltuu esiopetuksen ja isompien lasten päiväkotikäyttöön. Kiimingintien ylikulku on vaarallinen suuren liikennemäärän johdosta. 2.3.1.3. Aseman koulun vanha hirsirakennus Koulun alueen tontilla on puinen, vanha hirsirakennus, joka on ollut sivistyspalvelujen käytössä. Koulun uudisrakennushankkeen yhteydessä rakennus piti purkaa, mutta se jäi suojelumääräysten vuoksi purkamatta. Tilat ovat olleet päivähoidon käytössä vuoden 2005 (siirretty Martinniemen esiopetuslapset). Tilojen kerrosala on 160 m 2 Asemakylän kylätoimikunta on tavoitellut tiloja yhdistyksen käyttöön. Tiloissa on mahdollista järjestää päiväkotitoimintaa isoimmille lapsille. Rakennus on kaavassa suojelut SR1- merkinnällä. 2.3.1.4. Jokikylän koulu Koululla toimii tällä hetkellä päivähoidon järjestämä esiopetus. Jokikylän koulun kerrosala 367,5 m2 (vanha osa 350 m 2, uusi 17,5 m 2 ). Sivistyspalvelujen koulu-verkkoselvityksen mukaan opetustoiminta koululla jatkuu, eikä tiloja vapaudu päivähoidon käyttöön. 2.3.1.5. Vanhan osuuspankin tilat Asemakylällä Tilat ovat yksityisessä omistuksessa. Yrittäjä on ilmoittanut mahdollisuuden tilojen (ainakin) osan vuokraamiseen. Tilat mahdollistaisivat esim. pienen ryhmäperhe-päiväkodin perustamisen. 2.3.1.6. Tontin varaaminen Sipilän uudelta kaava-alueelta Varaus päiväkotia varten tulee tehdä alueen rakennuskaavoituksen yhteydessä niin, että se kytkeytyisi esim. vanhan terveystalon tonttiin. 2.3.1.7. Nykyisen päiväkodin laajentaminen Aseman päiväkodin tontin rakennusoikeutta on käyttämättä 335 km 2 (854 519). Rakennusoikeus mahdollistaa päiväkodin laajentamisen lähes yhdellä osastolla (max 21 lasta) kun huomioidaan osa jo rakennetuista tiloista (mm. jakelukeittiö, tekniset tilat, toimistotila, huoltotilat). Suurin ongelma on piha-alueen pienuus. 2.3.2. MARTINNIEMI - HÄYRYSENNIEMI -ALUE 2.3.2.1. Martinniemen koulu Martinniemen koulun peruskorjaukset yhteydessä entisenkirjaston tilat muutettiin pienryhmätiloiksi. Alun perin ne suunniteltiin Martinniemen neuvolan käyttöön. Sivistyspalvelujen arvion mukaan kaikki tilat tarvitaan koulukäyttöön. 2.3.2.2. Fönsterin tilat Martinniemen koulun peruskorjauksen vuoksi ns. Fönsterin tilat on saneerattu väliaikaiseen koulukäyttöön. Koulun käyttö tiloissa loppui 5.12.2005 Martinniemen koulun peruskorjauksen valmistuttua. Kohteen sijainti on hyvä, neliömäärä (250 m 2 toimisto-osa; 70m 2 erilliset luokkatilat) mahdollistavat ainakin yhden osaston perustamisen. Pihaa on riittävästi. Tilat ovat entisiä toimisto- ja hallitiloja, joissa ei ole tarpeeksi isoja keittiö-, eteis- ja wc-tiloja. Edellyttää merkittävää saneerausta, mikäli säilytetään nykyinen laatutaso. 10
2.3.2.3. Parkumäen koulu Sivistyspalvelut on tehnyt selvityksen Haukiputaan kunnan kouluverkosta. Selvityksessä todetaan, että Parkumäen koululla sivistyspalvelut tarvitsee käyttöönsä vain toisen koulurakennuksista. 1.-2 luokkien tiloihin sopisi hyvin esim. esiopetus.. Koulun tilojen kerrosala on 545,5 m 2 (uusi 192 m 2, vanha 298,5 m 2, erityisluokka 55 m 2 ). Tilat soveltuvat esiopetuksen ja isompien lasten päiväkotikäyttöön. Sijainti on hyvä. 2.3.2.4. Asunto Oy Haukiputaan Martinharjun päiväkotitilat Martinniemen päiväkoti on toiminut 1.4.2006 saakka Asunto Oy Martinharjulta. vuokratuissa tiloissa. Tiloista on luovuttu uuden Martinniemen päiväkodin valmistuttua. Tilat ovat liian pienet eivätkä sovellu päiväkoti käyttöön ilman saneerausta. 2.3.2.5. Martinniemen keskustan liiketilat Koy Simppulanhaka omistaa Martiniemen keskustassa kaksi (2) liiketilaa: Eivät kokonsa puolesta sovellu päiväkotikäyttöön. Piha-alue huono. Tilat ovat vuokrattuna yrittäjälle ja Haukiputaan työnhakija ry:lle. 2.3.2.6. Martinniemen uuden päiväkodin laajennus Koulun ja päiväkodin nykyisellä tonttialueella on jäljellä rakennusoikeutta päiväkodin laajennuksen toteuttamiselle. Lisäksi ns. Vahtolan kaavahankkeessa on mahdollista laajentaa päiväkodin tonttialuetta. 2.4. TILAHANKKEEN KUVAUS 2.4.1. Sipilän päiväkoti 2.4.1.1. Yleistä Asema- ja Jokikylän lapsimäärän kasvu on merkittävää. Jatkossa mm. Sipilän alueen kaavoitus lisää alueen lapsimäärän kasvua. 2.4.1.2. Mitoitusperusteet ja laajuus Osastojen määrä on neljä (4), jolloin lapsimäärä on 56 84 riippuen lasten iästä.. Huonetilaohjelma on seuraava (m 2 ): Hoitotilat 640 Toimisto-/hoitohuoneet 45 Yhteistilat (Kokous/kahvitila, sali) 139 Sosiaalitilat 28 Huoltotilat (jakelukeittiö, siivous, vaatehuolto) 45 Varastotilat 40 Yhteensä 937 Liikennetilat (eteiset, aulat, käytävät) 135 Tekniikkatilat 75 Huoneala, yhteensä 1147 Väestönsuoja (K-suoja, tekniikka) 82 Aluerakenteet (sisään käyntien katokset, jätekatokset, ulkovarastot) 277 Kokonaisnettoala, yhteensä 1506 2.4.1.3. Sijainti Nykyisen Terveystalon tontti ja/tai sen lähiympäristö. Sijainti mahdollistaisi nykyisen koulu- ja tonttialueen synergiaetujen huomioimisen (mm. keittiö, salitilat). Kiimingintielle toteutetaan alikulku nykyiseltä koulun ja päiväkodin tonttialueelta uudelle kaava-alueelle lasten turvallisuuden takaamiseksi. 11
2.4.1.4. Aikataulu Aikataulu sovitetaan Sipilän kaavoitukseen valmistumisen yhteyteen niin, että suunnittelu toteutuu 2009 ja rakentaminen 2010 2011. 2.4.1.5. Kustannukset 2.4.1.5.1. Rakennuskustannukset Rakennuskustannukset ovat 2.183.000, alv 0 % (1.261 /brm 2 ). Rakennus-kustannukset sisältävät suunnittelun, rakennuskustannukset ja liittymät ja hankevarauksen. Kustannukset ovat tammikuun 2007 tasolla. 2.4.1.5.2. Irtaimistokustannukset Irtaimistokustannuksiksi on arvioitu 153.000, joka on 7 % päiväkodin rakennuskustannuksista. Tämä arvio perustuu aikaisemmin rakennettujen päiväkotien toteutuneisiin kustannuksiin. 2.4.1.5.3. Käyttökustannukset Henkilöstön määrä on 17. Päiväkodin käyttökustannukset ( /vuosi, vuoden 2007 kustannustasossa) ovat seuraavat: Henkilöstökustannukset 584.000 Ateriakustannukset 40.400 Hoitovuokra 55.000 Pääomavuokra 67.900 Muut kustannukset 16.500 Menot, yhteensä 763 800 Tulot 91.700 Nettomenot 672 100 2.4.2. Martinniemen päiväkodin laajennus 2.4.2.1. Yleistä Martinniemen lapsimäärän kasvu on ollut kunnan alueista nopeinta. Kasvu on voimistunut etenkin 2005 ja 2006. Lähivuosina mm. Vahtolan alueen kaavoitus lisää asukasmäärää ja pidemmällä ajalla Martinniemen osayleiskaavan toteuttaminen kasvattaa alueen asukasmäärää merkittävästi. 2.4.2.2. Mitoitusperusteet ja laajuus Ensivaiheessa päiväkotia tulisi laajentaa 3 osastolla, jolloin lapsimäärä olisi 42 63 riippuen lasten iästä. Huonetilaohjelma on seuraava (m 2 ): Hoitotilat 480 Toimisto-/hoitohuoneet 45 Yhteistilat (Kokous/kahvitila, sali) 112 Sosiaalitilat 24 Huoltotilat (jakelukeittiö, siivous, vaatehuolto) 40 Varastotilat 30 Yhteensä 731 Liikennetilat (eteiset, aulat, käytävät) 102 Tekniikkatilat 56 Huoneala, yhteensä 889 Väestönsuoja (K-suoja, tekniikka) 64 Aluerakenteet (sisään käyntien katokset, jätekatokset, ulkovarastot) 208 Kokonaisnettoala, yhteensä 1161 12
2.4.2.3. Sijainti Nykyisen päiväkodin tontti alue. Jäljellä oleva rakennusoikeus (3.822 k-m 2 ) mahdollistaa päiväkodin laajentamisen. Lisäksi Vahtolan alueen kaavoituksessa huomioidaan tontin laajentamistarve suuntautuen mahdolliseen 2. laajentamiseen ajatellen osayleiskaavan tuomaa lapsimäärän kasvua. 2.4.2.4. Aikataulu Suunnittelu toteutetaan 2007 syksyllä. Toteutus 2008. 2.4.2.5. Kustannukset 2.4.2.5.1. Rakennuskustannukset Rakennuskustannukset ovat 1.712.000, alv 0 % (1282 /brm 2 ). Rakennuskustannukset sisältävät suunnittelun, rakennuskustannukset ja liittymät ja hankevarauksen. Kustannukset ovat tammikuun 2007 tasolla. 2.4.2.5.2. Irtaimistokustannukset Irtaimistokustannuksiksi on arvioitu 120.000, joka on 7 % päiväkodin rakennuskustannuksista. Tämä arvio perustuu aikaisemmin rakennettujen päiväkotien toteutuneisiin kustannuksiin. 2.4.2.5.3. Käyttökustannukset Henkilöstön määrä on 14. Päiväkodin käyttökustannukset ( /vuosi, vuoden 2007 kustannustasossa) ovat seuraavat: Henkilöstökustannukset 416.000 Ateriakustannukset 33.000 Hoitovuokra 42.600 Pääomavuokra 53.200 Muut kustannukset 11.900 Menot, yhteensä 556 700 Tulot 66.900 Nettomenot 489 800 2.4.2.6. Laatuvaatimukset Suunnittelussa tulisi huomioida tilojen muunneltavuus. Tämä tulisi huomioida päiväkodin rakennesuunnittelussa esim. niin, että kantavat rakenteet eivät rajoita sisätilojen muunneltavuutta. Lisäksi ilmastoinnin tehokkuuteen, hyvään äänieritykseen ja esteettömyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Piha-alueen suunnittelussa tulisi huomioida esteettömyys, monikäyttöisyys (monimuotoinen toiminta, lähiliikunta-, puuhailu, seikkailuleikit), helppo saavutettavuus ja värikontrasti (leikkivälineiden erottuvuus ja hallittavuus erityisryhmien käytössä). Lattialämmitys on koettu hyväksi. Laajennus tulisi kytkeä nykyiseen päiväkotiin. 2.4.3. Vanhan Sahan päiväkodin laajennus Vanhan sahan päiväkodin laajennus valmistuu 2007. Päiväkodin paikkamäärä lisääntyy nykyisestä 8-14 hoitopaikkaan. Varaudutaan tukemaan yksityisen hoidon tuen kuntalisillä. 13
3. KIRKONKYLÄN ALUE 3.1.NYKYTILANNE 3.1.1. Hukanpesän päiväkoti Hukanpesän päiväkoti toimii Koy Simppulanhakalta vuokratuissa (Ketunkuja 2) 305 m 2 :n tiloissa. Lisäksi kellarikerroksesta on vuokrattuna 72,5 m 2 :n henkilökunnan sosiaalitilaa. Toiminta tiloissa on alkanut 1987. Tilat on suunniteltu päiväkotikäyttöön. Tilat ovat kohtuullisessa kunnossa. Tilojen vuosivuokra on 37.599,00 (8,30 /m 2 /kk), joka sisältää lämmityksen sekä vesi- ja jätevesimaksut. Vuokralainen vastaa päiväkodin piha-alueen kunnosta, puhtaanapidosta, lumitöistä ja liukkauden torjunnasta sekä jätehuollosta. Tämän kiinteistön hoidosta vastaa ympäristöpalvelut, joka peri siitä vuonna 2006 sisäisenä hoitovuokrana 13.045,97 (2,88 /m 2 /kk). Päivähoidonohjaajan työhuone on päiväkodissa. Päiväkodissa on kaksi kokopäiväryhmää, joissa voi olla 24 42 lasta iästä riippuen, elokuussa 2006 lapsia oli 0 2 -vuotiaiden osastolla 13 ja 3 5 -vuotiaiden osastolla 21. Päiväkodissa on 3 lastentarhanopettajaa ja 3 päivähoitajaa. Päivähoidonohjaajalla on huone päiväkodin tiloissa. Keittiössä työskentelee laitosapulainen, joka valmistaa aamupalan ja välipalan sekä hoitaa siivouksen. Lounas kuljetetaan kirkonkylän ala-asteen koululta. Päiväkoti on auki 6.15 17.00. 3.1.2. Huvipolun päiväkoti ja ryhmäperhepäiväkoti Huvipolun päiväkoti toimii kunnan omistamassa entisessä omakotitalokiinteistössä (Huvipolku 12). Kiinteistön tontti on 1.640 m 2, rakennusala 253 m 2, kerrosala 213 m 2, hyötyala 176 m 2 ja huoneistoala 235 m 2. Toiminta on alkanut tiloissa elokuussa 1994. Tiloja ei ole alun perin suunniteltu päiväkotikäyttöön. Päiväkodin sisäinen hoitovuokra oli vuonna 2006 (117,5 kem 2 ) on 7.383,03 /vuosi (5,24 /m 2 /kk), pääomavuokra on 4.540,20 /vuosi (3,22 /m 2 /kk) ja maanvuokra 423,00 (0,30 /m 2 /kk). Yhteensä vuokramenot ovat 12.346,23 /vuosi (8,76 /m 2 /kk). Ryhmäperhepäiväkodin kerrosneliömäärä ja vuokra on samat kuin päiväkodin. Päiväkodissa on yksi ryhmä, jossa voi olla 12-21 kokopäivähoitopaikkaa lasten iästä riippuen, elokuussa 2006 oli 3-6 -vuotiaita lapsia 22. Henkilökuntaa on kaksi (2) lastentarhanopettajaa ja yksi (1) päivähoitaja. Ryhmäperhepäiväkodin puolella kokopäivähoitopaikkoja on 12 ja henkilökuntaa kolme perhepäivähoitajaa ja yksi päivähoitaja. Elokuussa 2006 lapsia oli sijoitettuna 15. Päivähoitoyksikössä työskentelee lisäksi yksi laitoshuoltaja, joka hoitaa siivouksen ja aamu- ja välipalat. Ruoka kuljetetaan Kirkonkylän ala-asteen koululta. Yksikkö on auki klo 5.30 22.30 lasten hoitotarpeen mukaan. 3.1.3. Suo-Ukon päiväkoti Yksikössä on sekä päiväkoti että kaksi (2) ryhmäperhepäiväkotia, joissa on hoidossa pääasiassa jatkettua päivähoitoa tarvitsevat lapset sekä vuorohoitoa tarvitsevat lapset koko kunnan alueelta. Päiväkodissa on viisi (5) ryhmää, joissa on 48 88 kokopäivähoitopaikkaa lasten iästä riippuen, elokuussa 2006 oli 0-5 -vuotiaiden ryhmässä 17 lasta, kahdessa 3-5 -vuotiaiden ryhmässä 51, yhdessä 6-vuotiaiden ryhmässä 22 ja tuetun esiopetuksen ryhmässä 10 lasta. Vuorohoitoa tarvitsevat ja tuetun esiopetusryhmän lapset tulevat koko kunnan alueelta. Henkilökuntaan kuuluu kuusi (6) lastentarhanopettaja ja kahdeksan (8) päivähoitaja sekä tarvittaessa ryhmäavustaja. Päiväkoti on auki kello 6.30-17.00. Ryhmäperhepäiväkodeissa (2 ryhmää) on yhteensä 24 hoitopaikkaa. Elokuussa 2006 lapsia oli sijoitettuna 26. Niissä työskentelee kahdeksan (8) perhepäivähoitajaa, kaksi (2) lähihoitajaa. Ryhmäperhepäiväkodit ovat avoinna klo 5.20-22.30, yö- ja viikon-loppuhoitoa järjestetään tarpeen mukaan. 14
3.1.4. Avoin päiväkoti Ruoka kuljetetaan yksikköihin Kirkonkylän ala-asteelta. Päiväkodin sekä ryhmäperhepäiväkodin siivouksesta ja keittiötöistä vastaa kaksi laitoshuoltajaa ja yksi ravitsemustyöntekijä. Suo-Ukon päiväkoti toimii Haukiputaan Teollisuuskiinteistö Oy:ltä vuokratuissa 1.122 m 2 :n tiloissa. Toiminta tiloissa on alkanut 1.1.1996 (vuokralla 224 m 2 ), laajentunut 1.8.1996 (201 m 2 ) ja edelleen laajentunut 1.1.1999 (174 m 2 ), seuraava laajennus tehtiin1.4.2001 alkaen (235 m 2 ) ja viimeisin 1.8.2001 lukien (288 m 2 :n). Vuokra vuonna 2006 on 95 325,12 /vuosi (sis. alv) (7,08 /m 2 /kk), (ilman alv:a 78 130,56 ). Vuokra sisältää lämmityksen. Vuokralainen vastaa sähkön, veden käyttömaksuista, siivouksesta, jätehuollosta ja tilojen vartioinnin kustannuksista. Teknisiltä palveluilta ostetaan hoitovuokrana siivous (341,5 m 2 ). Vuonna 2006 ylläpitovuokra on 20.899,80 /vuosi (5,10 /m 2 /kk), pääomavuokra 3.729,18 /vuosi (0,91 /m 2 /kk) ja maan vuokra 2.805,00 (0,77 /m 2 /kk). Vuokrat yhteensä ovat 24.628,98 /vuosi. (6,01 /m 2 /kk). Tiloja ei alun perin ole suunniteltu päiväkotikäyttöön. Avoin päiväkoti sijaitsee Harjuntie 19 kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa. Avoimen päiväkodin palveluja käyttää viikossa n. 50-60 lasta kolmessa ohjatussa varhaiskasvatuksen ryhmässä. Ryhmät kokoontuvat kaksi kertaa viikossa. Perjantaina molemmat ryhmät ovat vanhempi- lapsiryhmiä. Ryhmien vetäjinä toimivat lastentarhanopettaja ja päivähoitaja. Avoimella päiväkotitoiminnalla voidaan vähentää merkittävästi kokopäivähoidon tarvetta ja se on kunnan kannalta toiminnallisesti ja taloudellisesti hyvä vaihtoehto. Päiväkodin sisäinen hoitovuokra oli vuonna 2006 (189,6 kem 2 ) on 8.759,52 /vuosi (3,85 /m 2 /kk), pääomavuokra on 5.915,52 /vuosi (2,60 /m 2 /kk) ja maanvuokra 819,07 (0,36 / m 2 /kk). Yhteensä vuokramenot ovat 15.494,11 /vuosi (6,81 /m 2 /kk). 3.1.5. Ryhmäperhepäiväkoti Kaverikammari Kaverikammari sijaitsee Avoimen päiväkodin kanssa samassa talossa Harjuntie 19 kerrostalossa ja siinä on kaksitoista (12) perhepäivähoitopaikkaa 0-5 -vuotiaille. Elokuussa 2006 lapsia oli hoidossa kolmetoista (13). Yksikössä työskentelee kolme (3) perhepäivähoitaja. Päiväkodin sisäinen hoitovuokra oli vuonna 2006 (116,0 kem 2 ) on 5.359,20 /vuosi (3,85 /m 2 /kk), pääomavuokra on 3.619,20 /vuosi (2,60 /m 2 /kk) ja maanvuokra 501,12 (0,36 / m 2 /kk). Yhteensä vuokramenot ovat 9.479,52 /vuosi (6,81 /m 2 /kk). Siirtymässä 1.3.2007 lukien Simppulankartanon päiväkodin tiloihin. 3.1.6. Proomupuiston päiväkoti Päiväkoti on rakennettu ns. elementtiratkaisuna vuosina 1999 ja laajennettu 2000. Yhteensä päiväkodissa on 303,5 m 2. Päiväkodissa on kaksi (2) ryhmää, joissa on 24 42 kokopäiväpaikkaa lasten iästä riippuen, elokuussa 2006 oli 1-4 -vuotiaiden ryhmässä 15 ja 3-6 -vuotiaiden ryhmässä 20. Päiväkodissa on 3 lastentarhanopettajaa ja 3 lastenhoitaja/päivähoitajaa sekä laitoshuoltaja, joka huolehtii päiväkodin siivouksen, ruoan jakelun koululle että päiväkodille ja päiväkodin aamu- ja välipalat. Ruoka kuljetetaan kirkonkylän ala-asteelta. Vuonna 2006 päiväkodin ylläpitovuokra on 16.064,00 /vuosi (4,41 /m 2 /kk), pääomavuokra 25.826,00 /vuosi (7,09 /m 2 /kk) ja maan vuokra 2.805,00 (0,77 /m 2 /kk). Vuokrat yhteensä 58.440,98 /vuosi. (12,27 /m 2 /kk). 3.1.7. Simppulankartanon päiväkoti Simppulankartanon päiväkoti toimii kunnan omistamassa 475 m 2 :n, 1800-luvun lopulla (rankorakenteinen osa 1940-luvulla) hirrestä rakennetussa kiinteistössä. Hirsiosa on 1-kerroksinen ja rankorakenteinen osa 2-kerroksinen + kellari. Kiinteistön kerrosala on 550 ktm 2, bruttoala 15
650 brm 2. Päiväkodissa suoritettiin remontti syksyllä 1998. Yläkertaa remontoitiin syksyllä 2000. Päiväkodissa on 24 42 kokopäiväpaikkaa lasten iästä riippuen, elokuussa 2006 oli yhdessä ryhmässä 21 päivähoitoa tarvitsevaa esikoululaista ja 3-5 -vuotiaita oli 22 sekä suuren hakijamäärän takia perustetussa tilapäisessä ryhmässä oli 0-2 -vuotiaita 11. Henkilökuntaa on neljä (4) lastentarhanopettajaa ja viisi (5) lastenhoitajaa. Siivous ostetaan ympäristöpalveluilta. Ruoka haetaan terveysaseman ruokalasta. Päiväkoti on auki 6.15 17.00. Vuonna 2006 päiväkodin ylläpitovuokra on 35.298,98 /vuosi (6,19 /m 2 /kk), pääomavuokra 19.494,00 /vuosi (3,42 /m 2 /kk) ja maan vuokra 3.648,00 (0,64 /m 2 /kk). Vuokrat ovat yhteensä 58.440,98 /vuosi. (10,25 /m 2 /kk). Nämä ryhmät siirtyvät 1.3.2007 Jatulintarhan päiväkodin tiloihin. 3.1.8. Päiväkoti Jatulin Tarha Päiväkodissa on yksi integroitu erityisryhmä sekä 24 42 kokopäiväpaikkaa lasten iästä riippuen, elokuussa 2006 oli 0-2 -vuotiaiden ryhmässä 14 lasta, 3-5 -vuotiaiden ryhmässä 22 lasta ja erityisryhmässä 12 lasta. Ryhmissä työskentelee kolme (3) lastentarhanopettajaa ja kolme (3) päivähoitajaa lisäksi integroidussa erityisryhmässä työskentelee erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja ja kaksi päivähoitajaa. Laitoshuoltaja vastaa ruuan jakelusta ja aamu- ja välipalan valmistamisesta. Ruoka kuljetetaan kirkonkylän ala-asteelta. Vuonna 2006 päiväkodin ylläpitovuokra on 55.309,80 /vuosi (3,50 /m 2 /kk), pääomavuokra 88.969,76 /vuosi (5,63 /m 2 /kk) ja maan vuokra 6.005,06 /vuosi (0,38 /m 2 /kk). Vuokrat yhteensä 150.284,62 /vuosi. (9,50 /m 2 /kk). Jatulintarhan II-vaihe valmistuu 1.2.2007 lukien. 3.1.9. Esikoulu Punahilkka 3.1.10. Perhepäivähoito Esikoulu sijaitsee Päiväkoti Jatulin Tarhan tiloissa. Ruokailu tapahtuu Kirkonkylän alaasteella. Esikoulussa on kaksi (2) ryhmää, joista aamuryhmä on klo 8.00 12.00 ja iltapäiväryhmä klo 11.00 15.00. Esiopetuksessa on yhteensä 40 lasta, henkilökuntaan kuuluu kaksi (2) lastentarhanopettajaa ja yksi (1) päivähoitaja. Elokuussa 2006 lapsia kahdessa ryhmässä oli yhteensä 43 esikoululaista, joista 17 oli Asemalta. Vuonna 2006 esikoulun ylläpitovuokra oli 5.787,60 /vuosi (3,50 /m 2 /kk), pääomavuokra 9.309,77 /vuosi (5,63 /m 2 /kk) ja maan vuokra 628,37 /vuosi (0,38 /m 2 /kk). Vuokrat yhteensä 15.725,74 /vuosi. (9,50 /m 2 /kk). Perhepäivähoitajia, jotka hoitavat lapsia kotonaan tai perheen tiloissa on kirkonkylän alueella 11, joista seitsemän (7) vakituista ja kolme (3) määräaikaista. Kokopäivähoitopaikkoja on 40 ja osapäivähoitopaikkoja on 10. Elokuussa 2006 hoidossa oli 52 lasta. 3.1.11. Yksityinen päivähoito Alueella toimii yksityinen päiväkoti Pelle Torppa, jossa oli elokuussa 2006 kokopäivähoidossa 3-5-vuotiaita lapsia 14 sekä esiopetuksessa 11 lasta, joilla on myös päivähoidon tarve. Kirkonkylän alueella oli elokuussa 2006 omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia 4 ja työsuhteisia, lasten kotona työskenteleviä hoitajia 5. Lapsia yksityisessä perhepäivähoidossa oli yhteensä 23. 3.2. TILATARPEEN YLEISPERUSTELUT 3.2.1. Lapsien ja hoitopaikkojen määrä Kirkonkylän alueella oli elokuussa 2006 kunnallisessa päivähoidossa 482 lasta. Kirkonkylän alueen päivähoitoikäisten lasten määrä on ollut seuraava: 16
2005 702 2004 690 2001 642 Lasten määrän lisäys 2001 2005 on ollut n. 15 lasta vuodessa. Lapsimäärä on vähentynyt kirkonkylän keskustassa, Siikasaari/Keiska -alueella. Kasvu on ollut suurinta Haapakankaan alueella. Jatkossakin kasvu suuntautuu Haapakankaan alueeseen. Liitteenä 1. 0-6 - vuotiaiden lasten määrä eri kunnan alueilla. Tällä hetkellä vajausta on hoidettu ylipaikkajärjestelyillä ja tilapäisellä päiväkotiryhmällä ja avoimella päiväkotitoiminnalla. Usein myös vanhemmat ovat itse organisoineet lasten hoidon mm. yksityisellä päivähoidolla kuultuaan huonosta päivähoidon tilanteesta 3.2.2. Päivähoitolaki ja perusopetuslaki Vuoden 1996 alussa voimaan tulleen päivähoitolain säännöksen (11 a ) mukaan kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus kunnalliseen kokopäiväiseen hoito-paikkaan vanhempainrahakauden päätyttyä siihen asti kunnes lapsi siirtyy perus-koululaissa tarkoitettuna oppivelvollisena peruskouluun tai sitä vastaavaan kouluun. Tämä ns. subjektiivinen oikeus ei anna kunnille mahdollisuutta harkita lapsen päivä-hoidon todellista tarvetta silloin, kun päivähoitoasetuksessa säädetty määräaika paikanhakemisessa on kulunut umpeen. Asetuksen mukaan hakemus päivähoitopaikasta tulee jättää kunnalle neljä kuukautta ennen päivähoidon tarvetta, ellei kysymyksessä ole vanhemman työnsaanti tai koulut-tautuminen. Tällöin kunnan tulee järjestää hoitopaikka kahden viikon kuluessa. Päivähoitolain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa siten kuin tarve edellyttää. Kunnan on järjestettävä päivähoitoa mahdollisuuksien mukaan lapsen vanhempien tai huoltajien toivomassa muodossa. KKO on antanut syyskuussa 2001 ensimmäisen ennakkopäätöksen päivähoitolain velvoittavuudesta hoitopaikan järjestämisessä. Päätöksen mukaan päivähoitolaki takaa subjektiivisen oikeuden päivähoitoon ja kunnalle korvausvelvollisuuden (mm. ansiomenestys) laiminlyöntitapauksessa. Perusopetuslain (23.12.1999/1288) 4 :n mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville. sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta.. Lisäksi kunta on velvollinen järjestämään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille lapsille, jotka 27 :n mukaisesti aloittavat perusopetuksen vuonna säädettyä myöhemmin. Kunta voi järjestää tässä laissa tarkoitetut palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia ne 7 :n tai 8 :ssä tarkoitetulta perusopetuksen järjestäjältä. Kunta voi hankkia esiopetuksen palvelut myös muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Haukiputaalla tämä tuottaminen on annettu päivähoidon tehtäväksi. Esiopetukseen osallistumisesta päättää oppilaan huoltaja (26 a ). 3.2.3. Maankäyttö ja kaavoitus 3.2.3.1. Santaholman II-vaihe Santaholman II asuntoalueen kaava valmistui vuonna 2002. Kaavaselostuksen mukaan alueella on 120 rakennuspaikkaa, joista 113 omakotitalotontteja ja 7 rivitalotonttia. Uusia omakotitontteja on 81 kpl ja rivitalotontteja 7. Alueen tonttien rakentaminen on alkanut keväällä 2004. Lähes kaikki tontit on luovutettu kahta (2) isohkoa rivitalotonttia lukuun ottamatta.. Alueen asukasmäärä tulee olevaan n. 300. 3.2.3.2. Haapakangas II Haapakankaan II kaava-alue sijaitsee kirkonkylältä lähtevän uuden liittymätien varressa, n. 1 2 km:n päässä nykyisestä terveyskeskuksen rakennuksista. Haapakankaan II kaava-alueen on 55 omakotitalotonttia, 3 paritalotonttia ja 4 rivitalotonttia. Yhtä rivitalotonttia lukuun ottamatta kaikki tontit ovat luovutettu. Arvioitu asukasmäärä on n. 250 17
3.2.3.3. Haapakangas III Haapakankaan III kaava-alueella on 144 uutta, joista 132 omakotitalo ja erillispientalo tonttia, 9 paritalotonttia ja 7 rivitalotonttia. Alueen asukasmäärä tulee olemaan n. 550 asukasta. Alueen tontit luovutetaan vuosina 2007 2009. 3.2.3.4. Holma-Haapajärvi alue Kunnan maankäytön tavoiteohjelmassa 2007 2011 Holma Haapajärven länsipuolen 2. vaiheen kaavoitus toteutetaan vuosina 2009 2010. Tontit luovutetaan 2011-2013. Alueen arvioitu asukasmäärä on 700 asukasta, joka saattaa kaavoituksen tarkentuessa nousta n. 200:lla asukkaalla.. 3.2.3.5. Eräät Kirkonkylän yksityiset kaavahankkeet Kirkonkylän alueelle on vireillä tai toteutettuna pienempiä yksityisiä kaavahankkeita lähinnä omakotirakentamista varten (Siikasaari 6 + 3 tonttia; Tolppatörmä 5 tonttia; Ervastinranta 6 tonttia, Inkonnokan tienvarsi 4 tonttia). 3.2.4. Perhepäivähoidon kehitys Kunnallisessa perhepäivähoidossa on tällä hetkellä koko kunnan alueella (elokuu 2006) 84 vakituista hoitopaikkaa sekä 16 tilapäisesti järjestettyä kokopäivähoitopaikkaa. Vuonna 2001, edellisen tarveselvityksen aikaan, vakituisia perhepäivähoitopaikkoja oli 156 ja tilapäisesti järjestettyjä 44. Määrä on laskenut merkittävästi. Koulutettujen perhepäivähoitajien saatavuus on viimevuosina huonontunut. Varsinkin omassa kodissa tapahtuva hoito on vähentynyt. Lasten vanhemmat eivät mielellään luovuta omaa kotiaan hoitopaikaksi. Myös ikääntyminen uhkaa: esim. koko kunnan alueella omassa kotona lapsia hoitavien perhepäivähoitajien (21) keski-ikä on 48,7 vuotta. Eläkkeelle tulee siirtymään kerralla aika huomattava joukko, eikä - varsinkaan - pidempiaikaista hoitosuhdetta tahdo syntyä tilalle. Edelleen useat perhepäivähoitajat haluaisivat mieluummin työskennellä lasten kodeissa tai ryhmäperhepäiväkodeissa. Vakinaisista, omassa kodissaan tai lasten kotona työskennelleistä, hoitajista 8 on jäänyt osaaikaeläkkeellä ja 12 hoitajaa on jouduttu siirtämään muihin tehtäviin terveydellisistä ym. syistä. Heitä on sijoitettu ryhmäavustajaksi sekä keittiö- ja siivoustöihin. Yksityisten perhepäivähoitajien määrä on kasvanut. Elokuussa 2006 yksityisiä perhepäivähoitajia, joille maksetaan yksityisen hoidon tuen kuntalisää, oli 36, heistä Haukiputaalla työskenteleviä 31. Hoitopaikkamäärä on n. 144. Hoitajista oli 26 työsuhteista hoitajaa (hoitavat lasten omassa kodissa) ja omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa oli viisi (5). Yksityisen hoidon kasvuun ovat vaikuttaneet kunnan myöntämä yksityisen hoidon tuen kuntalisä ja hoitajan mahdollisuus valita hoidettavat lapset ja perheiden mahdollisuus valita hoitopaikka. Kokonaisuutena perhepäivähoitopaikkojen määrä on kasvanut vuoteen 2001 verrattuna. 3.3. VAIHTOEHTOISET MAHDOLLISUUDET TILATARPEEN TYYDYTTÄMISEKSI 3.3.1. Proomupuiston päiväkodin laajennus Ns. länsi-puolen koulun valmistuu vuonna 2009. Tällöin Santaholman koulu- ja päiväkotirakennuksesta vapautuu koulun tilat, jotka soveltuvat päiväkotikäyttöön. Tiloihin mahtuu yksi osasto. 3.3.2. Länsipuolen päiväkoti Kunnan maankäytön tavoiteohjelmassa 2007 2011 on Holma Haapajärven länsipuolelle irrotettu erillinen kaavahanke vuosille 2006 2007. Kaavassa varataan tontit ns. Länsipuolen koulua ja myöhemmin samalle tonttialueelle toteutettavaa päiväkotia varten. Päiväkodin tontin rakennusoikeus on 2.827 kem 2. Tontin pinta-ala on 9.423 m 2. 18
3.3.3 Haapakankaan päiväkoti Haapakangas III alueelle on varattu rakennusoikeudeltaan 1.650 m2:n suuruinen (tontin pinta-ala 8.296 m2) tontti päiväkotirakentamista varten (kaavamerkintä PL). Tontti rajoittuu leikkipuistoon (kaavamerkintä VK). 3.3.4. Yksityiset tilat kirkonkylän alueella Työryhmä kävi läpi kirkonkylän alueen yksityisiä tiloja. Olemamassa olevat tilat (esim. tyhjät kauppakiinteistöt) ovat tällä hetkellä yritysten käytössä. 3.4. TILAHANKKEIDEN KUVAUS 3.4.1. Proomupuiston päiväkodin laajennus 3.4.1.1. Yleistä Länsipuolen yhtenäiskoulun valmistuttua sivistyspalvelujen käytöstä vapautuvat Santaholman koulun tilat. Uusi koulu otetaan käyttöön vuonna 2009. Proomupuiston päiväkoti toimii tällä hetkellä samoissa tiloissa Santaholman koulun kanssa. Koko rakennus voidaan ottaa päiväkotikäyttöön. Tiloilla helpotetaan kirkonkylän itäpuolen kasvun painetta, koska Santaholmalla asuvia lapsia voidaan hoitaa omalla asuinalueellaan. 3.4.1.2. Mitoitusperusteet ja laajuus Koulun tilat saneerataan eräin muutostöin päiväkotikäyttöön. Pintaremontin lisäksi mm. keittiötä laajennetaan ja rakennetaan kuraeteinen. Myös ilmastointia tehostetaan ja toteuttamaan eräitä väliseinämuutoksia toiminnallisuuden parantamiseksi. Wc-tilat riittävät. Pihan leikkivälineistöä lisätään lapsimäärän kasvun vuoksi. Saneerauksen huoneala 283 m2, bruttoala 314 m2 ja tilavuus 1.036 rm3. 3.4.1.3. Sijainti Kunnan vuokratontti. 3.4.1.4. Aikataulu Suunnittelu toteutetaan 2008. Muutostyöt 2009. Päiväkoti otetaan käyttöön 1.8.2009. Aikataulu on kytketty Länsipuolen yhtenäiskoulun valmistumisaikatauluun. 3.4.1.5. Kustannukset 3.4.1.5.1. Rakennuskustannukset Saneerauksen kustannukset ovat 268.000, alv 0 % (854 /brm 2 ). Rakennuskustannukset sisältävät suunnittelun, rakennuskustannukset ja hankevarauksen. Kustannukset ovat tammikuun 2007 tasolla. 3.4.1.5.2. Irtaimistokustannukset Irtaimistokustannuksiksi on arvioitu 19.000, joka on 7 % päiväkodin rakennuskustannuksista. Tämä arvio perustuu aikaisemmin rakennettujen päiväkotien toteutuneisiin kustannuksiin. 3.4.1.5.3. Käyttökustannukset Henkilöstön määrä on 4. Päiväkodin käyttökustannukset ( /vuosi, vuoden 2007 kustannustasossa) ovat seuraavat: Henkilöstökustannukset 133.400 Ateriakustannukset 9.700 Hoitovuokra 13.600 Pääomavuokra 8.300 Muut kustannukset 3.700 Menot, yhteensä 168 700 19
Tulot 21.000 Nettomenot 147 700 3.4.2. Haapakankaan päiväkoti 3.4.2.1. Yleistä Haapakankaan päiväkodilla voidaan vastata kirkonkylän lapsimäärän kasvuun. Haapakankaan III-kaavan toteutuminen lisää merkittävästi lapsimäärää. Lisäksi päiväkodin toteuttaminen mahdollistaa Suo-Ukon päivähoitoryhmien vähentämisen Haukiputaan Teollisuuskiinteistö Oy:ltä vuokratuista tiloista (4 osastoa ja 2 ryhmäperhepäiväkotia). Pidemmällä aikavälillä kirkonkylän itäpuolen kunnallinen päivähoito pyritään keskittämään kahteen (2) päiväkotiin: Jatulintarhaan ja Haapakankaan päiväkotiin. Haapakankaan päiväkodissa voidaan hoitaa myös laajemmin kirkonkylän päivähoitoikäisiä lapsia. Se sijaitsee hyvällä paikalla Haukiväylän välittömässä läheisyydessä. Lisäksi se mahdollistaa pidemmällä aikavälillä myös Takkurannan lasten hoidon järjestämistä (tieyhteys Takkurannalle). Takkurannalla työskentelee vain yksi kunnallinen perhepäivähoitaja. 3.4.2.2. Mitoitusperusteet ja laajuus Osastojen määrä on viisi (5), jolloin lapsimäärä on 70 105 riippuen hoitolasten iästä. Huonetilaohjelma on seuraava (m 2 ): Hoitotilat 800 Toimisto-/hoitohuoneet 45 Yhteistilat (Kokous/kahvitila, sali) 179 Sosiaalitilat 39 Huoltotilat (jakelukeittiö, siivous, vaatehuolto) 62 Varastotilat 50 Yhteensä 1175 Liikennetilat (eteiset, aulat, käytävät) 170 Tekniikkatilat 92 Huoneala, yhteensä 1437 Väestönsuoja (K-suoja, tekniikka) 102 Aluerakenteet (sisään käyntien katokset, jätekatokset, ulkovarastot)- 341 Kokonaisnettoala, yhteensä 1880 3.4.2.3. Sijainti Haapakangas III alueen kaavatontti (tontti 2537), jonka pinta-ala on 8.296 m 2 ja rakennusoikeus 1.620 krm 2. Tontti on kunnan omistuksessa. Mikäli paloasema ei toteudu Haapakankaan alueelle, parempi tontti päiväkodille olisi vastapäinen tontti alustavasti palokunnalle varattu tontti (tontti 2856), joka on kooltaan isompi. 3.4.2.4. Aikataulu Suunnittelu toteutetaan 2008. Rakentaminen 2009-2010. Aikataulu on ajoitettu Haapakangas III kaava-alueen toteutumiseen. 3.4.2.5. Kustannukset 3.4.2.5.1. Rakennuskustannukset Rakennuskustannukset ovat 2.741.000, alv 0 % (1268 /brm 2 ). Rakennuskustannukset sisältävät suunnittelun, rakennuskustannukset ja liittymät ja hankevarauksen. Kustannukset ovat tammikuun 2007 tasolla. 3.4.2.5.2. Irtaimistokustannukset Irtaimistokustannuksiksi on arvioitu 192.000, joka on 7 % päiväkodin rakennuskustannuksista. Tämä arvio perustuu aikaisemmin rakennettujen päiväkotien toteutuneisiin kustannuksiin. 20