Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta 11.10.2016 Matti Viren Turun yliopisto
Perusongelma ja yhteenveto Suomen taloudella menee huonosti: todennäköisin kehityskulku on pitkään jatkuva nollakasvu. Julkisen sektorin alijäämät eivät poistu ja velka jatkaa kasvuaan vielä vuoden 2020 jälkeenkin. KIKY, SOTE, indeksijäädytykset ja ns. reformit vaikuttavat vain marginaalisesti, jos ollenkaan. Tarvitaan olennaisesti tehokkaampia toimia julkisen sektorin tasapainon saavuttamiseksi ja julkisen sektorin kustannusrasituksen keventämiseksi.
Ennusteet luokattomia Ennustaminen on vaikeaa, mutta silti on sopimatonta, että VM:n ennusteet ovat menneet pahasti pieleen; 2009 jälkeen keskimääräinen kokonaistuotannon kasvun ennustevirhe on ollut 2 %, sama koskee julkisen talouden tilan ennusteita. Virheet heijastaneet perusteetonta optimismia; ennusterevisiot ovat olleet aina alaspäin. Siksi on hieman vaikea tukeutua nyt esitettävän ennusteuran perusteella tehtyihin arvioihin, vaikka ennusteet näennäisesti olisivat kuinka tarkkoja tahansa.
Budjetin perustana oleva VM:n BKT:n kasvuennuste ja toteutunut kehitys 2 1,5 1 0,5 0 2012 2013 2014 2015 2016-0,5-1 -1,5-2 Todellinen VM syksy 2016 = 2016.tammi-heinäkuu
Pitkän aikavälin ennusteet vielä huonompia: maaliskuussa 2011 tehty VM:n ennuste vuosille 2011-2016 4 Todellinen VM 3/11 3 2 1 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015-1 -2
Ja keväällä 2011 tehty ennuste julkisen sektorin alijäämästä 3 2 todellinen vm 3/11 1 0-1 -2-3 -4 2010 2011 2012 2013 2014 2015*
VM:n ennusteet eivät toki ole olleet kaikkein huonoimpia, alijäämäennusteita 2011 3 2 1 todellinen pt 3/11 0-1 -2-3 -4 2010 2011 2012 2013 2014 2015*
Sama tendenssi myös Suomen Pankin ennusteissa 200000 190000 180000 170000 160000 150000 140000 130000 120000 110000 100000 syyskuu2004 maaliskuu2005 syyskuu2005 maaliskuu2006 syyskuu2006 maaliskuu2007 syyskuu2007 maaliskuu2008 syyskuu2008 joulukuu2008 maaliskuu2009 syyskuu2009 maaliskuu2010 syyskuu2010 maaliskuu2011 kesäkuu2011 joulukuu2011 kesäkuu2012 joulukuu2012 kesäkuu2013 joulukuu2013 toteutunut
Puhuminen kasvun käynnistymisestä vuona 2016 on ennenaikaista Alkuvuonna (tammi-heinäkuu) BKT on kasvanut vain 0.1 % Tavaravienti on (tammi-elokuussa) supistunut 6 % Työttömien (kortissa olevien) määrä on viime vuoden tasolla (325000) Vaihtosuhde on kääntynyt taas laskuun
Valonpilkut epäilyttävät Kulutus porskuttaa ; taustalla lähinnä autokaupan kasvu (+10 % alkuvuonna, 13 % syyskuussa) Asuntomarkkinoilla minibuumi (tai kupla) Asuntoinvestoinnit kasvussa (+ 11 %), kone- ja laiteinvestoinneissa hiljaista (-0.1%). Kasvu käy kuitenkin velkarahalla, kunnat ja valtio velkaantuvat 7 Mrd vuosivauhdilla, kotitalouksien velkaantumisaste noussut vuodessa 3 prosenttiyksikköä (nyt 126 %). Kulutusmenot ovat suuremmat kuin kansatalouden käytettävissä olevat tulot, nettoinvestoinnit tehdään velkarahalla.
Jos nimellisen BKT:n kasvu todellakin kiihtyisi 3 %:iin, korot tuskin pysyvät nollassa, voi tietää 2 Mrd lisää velanhoitomenoja
Vähemmän uskottavaa on myös se, että Vienti kääntyy kasvuun 3 % 2017, 4 % 2018 Inflaation myötä ALV-tulot kasvavat yli 2% Indeksijäädytykset tuovat yli miljardin säästöt Verotulot yhteensä kasvavat > 2% Työttömyysmenot alenevat Reaalipalkat laskevat 2017-2018 KIKY luon 40 000 työpaikkaa Tuottavuus kääntyy kasvuun
Perusoletusten arviointia Vaikka ennusteluvut nyt ovatkin vaatimattomia, herää epäilys, onko esimerkiksi oletettu BKT:n arvon 3 %:n kasvu uskottavaa Ei ole näkyvissä mitään mekanismia, joka kääntäisi viennin kasvun samoille lukemille kuin maailmankaupan kasvu Reaalipalkkojen oletettu lasku 2017-2020 tuskin toteutuu nykyisten työmarkkinainstituutioiden puitteissa
Soturahastojen ylijäämien supistuminen ei varmaan lopu 2016 ja 2017, mikä osaltaan rikkoo 3 % alijäämärajan. Sotu-rahastojen ylijäämä kansantalouden tilinpidon mukaan (suhteessa BKT:en) 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Finanssipolitiikkaan liittyvä tulkintaongelma: ajatus siitä, että alijäämiä selittäisi yli 10 vuottaa vaikuttava suhdannekomponentti ei ole järin uskottava. Talouskasvu ei käynnisty, vaikka velkaantumista jatkettaisiin vielä seuraavat 10 vuotta
Mikä ihmeen suhdanne Suhdanteen pitäisi määritelmän mukaan olla tilapäinen, mutta voidaanko puhua tilapäisestä, kun nollakasvu on jo jatkunut koko 2009 jälkeisen ajan? Italian ja Japanin suhdanteet ovat jo jatkuneet yli 20 vuotta Finanssipoliittinen (rahapoliittinen) elvytys ei korjaa rakenteellisia ongelmia, eikä synnytä kasvua, vaan tuottaa uusia ongelmia.
Julkisyhteisöjen velka (miljoonia euroja)
Tuottavuuden kasvu loppui 2007; korvaako IT nyt vain pääomaa?
1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 14 12 Palkkojen muutos - tuottavuuden muutos Kolme vuotta, jotka muuttuvat kaiken 2008, 2009 ja 2012 10 8 6 4 2 0-2 -4-6
Johtopäätöksiä Julkinen sektori on saatava tasapainoon, ja menojen kasvu saatava taittumaan. Ns. elvytyksessä ei ole mitään mieltä, Suomi on äärimmäisen pieni avoin talous, joka voi perustaa kasvunsa vain kansainvälisen talouden vetovoimaan. Talouskasvua on saatavissa aikaan vain keventämällä julkisen sektorin taholta tulevaa kustannusrasitusta ja siirtymällä markkinatalouteen Panostaminen erilaisiin poliittisesti motivoituneisiin subventioihin ja hankkeisiin on pääsääntöisesti turmiollista