Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa Pekka Kalliomäki, yli-insinööri 1
Esityksen sisältö Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Uudistuvat rakennusten energiamääräykset C3, D2, D3 ja D5 Laki rakennuksen energiatodistuksesta Laki rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta Lämmityskattiloiden neuvontamenettely Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 2
Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi 2002/91/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, rakennusten energiatehokkuudesta Energiatehokkuusvaatimukset Perusparannus Uudisrak. Tekniset tarkastukset EnD Energiatodistukset Ilmastointi järj. Kattilat 3
Uudet energiamääräykset Uusien määräysten tavoiteaikataulu on kesä 2007 C3 Rakennusten lämmöneristys D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto D3 Rakennusten energiatehokkuus D5 Rakennusten energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Määräykset ja ohjeet koskevat uusia rakennuksia ja tulisivat voimaan 1.1.2008 4
Taustaa energiamääräysten muutoksille Energiamääräykset uusittu 2003 Energiamääräyksien uusimisen syynä on rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2002/91/EY) toimeenpano Merkittävää energiamääräysten tason kiristämistä ei tehdä Lisätään joustavuutta määräyksiin, tiiviyden huomioonottaminen Pyritään yksinkertaisuuteen määräysten vaatimustason asettamistavassa Standardien käytön mahdollistaminen energialaskennassa 5
Asetusluonnos rakennusten lämmöneristys C3/2007 Rakennuksen seinälle, yläpohjalle, alapohjalle ja ikkunoille annetaan lämmönläpäisykertoimien enimmäisarvot (vähimmäisvaatimus) Rakennuksen vaipan osille annetaan lämmönläpäisykertoimien vertailuarvot (U-arvot, ikkunoiden pinta-ala) Rakennuksen vaipan lämpöhäviö saa olla enintään yhtä suuri kuin vertailuarvoilla laskettu rakennuksen vaipan lämpöhäviö; tai Rakennuksen vaipan lämpöhäviö saa olla enintään 20 prosenttia vertailuarvojen mukaista lämpöhäviötä suurempi, jos lämpöhäviön ylitys tasataan parantamalla LTO:ta tai rakennuksen vaipan ilmanpitävyyttä 6
Asetusluonnos rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto D2/2007 Vain pienehköjä muutoksia Ravintoloiden tupakointitilojen koskevien säännösten muutokset Mitoituslämpötilojen siirto D5 osaan 7
Asetusluonnos rakennusten energiatehokkuus D3/2007 D3 osa kokoaa energiamääräykset yhteen Vaatimukset: Yleistä Rakennuksen lämpöhäviö (vaippa, vuotoilma, ilmanvaihto) Ilmanvaihtojärjestelmä => D2, Käyttöveden lämmitysjärjestelmä =>D1, Tilojen lämmitysjärjestelmä, Talotekniikkajärjestelmien säätö, Valaistusjärjestelmä, Kesäajan huonelämpötilan hallinta ja jäähdytys, Energiankulutuksen laskenta 8
Asetusluonnos rakennusten energiatehokkuus D3/2007: Keskeiset vaatimukset Rakennuksen lämpöhäviö (vaipan, vuotoilman ja ilmanvaihdon yhteenlaskettu lämpöhäviö) saa olla enintään yhtä suuri kuin rakennukselle määritetty vertailulämpöhäviö Määräystenmukaisuus osoitetaan tasauslaskelmalla Rakennuslupaa haettaessa on esitettävä rakennuksen energiaselvitys, yleensä seuraavat tarkastelut: Lämpöhäviön määräystenmukaisuus IV-järjestelmän ominaissähköteho Rakennuksen lämmitysteho Arvio kesäaikaisesta huonelämpötilasta ja tarvittaessa jäähdytysteho Rakennuksen energiankulutus Rakennuksen energiatodistus 9
Asetusluonnos rakennusten energiatehokkuus D3/2007: Keskeiset vaatimukset Energiaselvitys on päivitettävä ja pääsuunnittelijan on varmennettava se ennen rakennuksen käyttöönottoa Energiaselvitys on liitettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaan Rakennuksen energiankulutuksen laskenta voidaan tehdä määräyskokoelman osan D5 mukaan tai käyttää soveltuvia SFS-EN-standardeja tai muita yksityiskohtaisempia laskentamenetelmiä 10
Asetusluonnos rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta D5/2007 Menetelmä on yksinkertaistettu laskentamenetelmä, joka ottaa huomioon oleellisimmat energiankulutukseen vaikuttavat tekijät ja ominaisuudet Suomen olosuhteissa. Menetelmä perustuu pääpiirteissään standardissa SFS-EN 13790 esitettyyn laskentamenetelmään. Taustamateriaalina on käytetty kansallisen RET-projektin tuloksia. Rakennuksen energiankulutukseen ei sisälly eri energiamuotojen (lämpö-, sähkö- ja kylmäenergia) kiinteistökohtaisen eikä kiinteistön ulkopuolisen energiantuotannon häviöitä. Rakennuksen ostoenergiankulutuksen laskennassa otetaan huomioon kiinteistökohtainen energiantuotantotapa ja sen häviöt. 11
Laki rakennuksen energiatodistuksesta (487/2007) Annettu 13.4.2007 Voimaan 1.1.2008 uusille rakennuksille Ennen lain voimaantuloa valmistuneille lakia sovelletaan vuoden 2009 alusta Laissa säädetään mm. soveltamisalasta, energiatodistuksen antajista, hankintavelvollisuudesta, antajien pätevyysvaatimuksista,voimassaoloajat Yksityiskohdat sisältyvät asetukseen 12
Mikä on rakennusten energiatodistus? Asiapaperi, joka kertoo rakennuksen energiatehokkuuden normitilanteessa Energiatehokkuus kuvataan luokitteluasteikolla, jossa yksikkönä kwh/brm 2 Luokitteluasteikko A-G, eri asteikot 10 rakennustyypille Energiatehokkuuden määritys perustuu rakennustyypistä riippuen laskennalliseen tai kulutustietoihin pohjautuvaan energiankulutukseen: Laskennallinen: uudet rakennukset, pienet asuinrakennukset Kulutustiedot: Muut olemassa olevat rakennukset Eristystasoltaan, tiiveydeltään ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotoltaan hyvä talo saa hyvän energialuokan 13
Mitä hyötyä energiatodistuksesta on? Ohjaa kuluttajia valinnoissa, mahdollistaa vertailun eri rakennusten välillä Auttaa kiinteistönomistajia kiinnittämään huomiota energian käyttöön Antaa suosituksia toimenpiteistä joilla voi parantaa energiatehokkuutta Tavoitteena on nostaa energiatehokkuus osto- ja vuokraustilanteessa tärkeäksi valintatekijäksi 14
Milloin tarvitaan energiatodistus? Kaikista uudisrakennuksista rakennuslupamenettelyn yhteydessä Rakennuksen tai sen osan (esim. asunnot) myynnin tai vuokrauksen yhteydessä Jo rakennetusta omakotitalosta ja enintään kuuden asunnon rakennuksista energiatodistuksen hankkiminen on vapaaehtoista Myyjän tai vuokranantajan velvollisuus asettaa nähtäville 15
Energiatodistusta ei vaadita Pienet alle 50 m2:n rakennukset Vapaa-ajan, enintään 4 kk vuodessa käytettävät asuinrakennukset Väliaikaiset, enintään 2 vuodeksi tarkoitetut rakennukset Teollisuus- ja korjaamorakennukset eikä maatilarakennukset, joissa energiantarve on vähäinen tai joita koskee valtakunnallinen energiatehokkuussopimus Suojellut rakennukset Kirkot ja vastaavat rakennukset 16
Kuka energiatodistuksen tekee? Uudisrakennuksissa pääsuunnittelija antaa energiatodistuksen Isännöitsijätodistuksen yhteydessä yhtiön isännöitsijä tai hallituksen puheenjohtaja Energiakatselmuksen yhteydessä energiakatselmoija Erillisen energiatodistuksen voi antaa henkilö, joka täyttää säädetyt pätevyysvaatimukset 17
Energiatodistuksen voimassaoloaika Voimassaoloaika 10 vuotta Omakotitalojen ja max. 6 asunnon kohteitten todistukset Energiakatselmusten yhteydessä tehdyt Erilliset energiatodistukset Voimassaoloaika 4 vuotta Muu uudisrakentaminen (ei omakotitalot ja max.6 asunnon kohteet) Lyhyempi voimassaoloaika Isännöitsijätodistukseen sisältyvä todistus, voimassa kuten isännöitsijätodistus 18
Energiatodistusasetus (luonnos) Energiatodistusasetuksen tavoiteaikataulu kesä 2007 Pykälät Rakennuksen energiatehokkuus Energiatehokkuusluvun määrittäminen Energiatodistuslomake Rakennuksen tarkastaminen Erillisen energiatodistuksen antajan pätevyysvaatimukset Voimaantulo Keskeinen sisältö asetuksen liitteissä, n. 50 sivua Luokitteluasteikot, laskentamenetelmät, todistusmallit, täyttöohjeet, graafiset ohjeet 19
Rakennuksen energiatehokkuus 1 - luonnos Rakennuksen energiatehokkuus ilmaistaan energiatehokkuusluvulla, joka saadaan jakamalla rakennuksen tarvitsema vuotuinen energiamäärä rakennuksen bruttopinta-alalla. 20
Energiatehokkuuden luokitteluasteikot Pienet asuinrakennukset (enintään 6 asuntoa asuinrakennuksessa tai rakennusryhmässä) Muut asuinrakennukset Toimistorakennukset Liikerakennukset Opetusrakennukset Terveydenhoitorakennukset Päiväkodit Kokoontumisrakennukset Uimahallit Muut 21
Energiatodistuslomakkeet Rakennus Rakennustunnus Rakennustyyppi: 01 Erillinen pientalo Kiinteistötunnus: 001-212-37-2 Osoite: Kotikatu 1 Rakennusnumero: 1 00100 Helsinki Valmistumisvuosi: 2006 Asuntojen lukumäärä: 1 Pientalo, esimerkki täytetyn energiatodistuksen kansilehdestä Energiatodistus on laadittu x rakennuslupamenettelyn yhteydessä erillisen tarkastuksen yhteydessä ET (kwh/brm 2 ) <151 151-170 171-190 191-220 221-270 271-320 >320 R a k e n n u k s e n e n e r g i a t e h o k k u u s l u o k k a VÄHÄN KULUTTAVA PALJON KULUTTAVA Luonnos BC Rakennuksen energiatehokkuusluku (ET): 179 Käytettävä asteikko: Pientalot Todistuksen tilaaja: Matti Meikäläinen Todistuksen antaja: Pekka Pääsuunnittelija Todistuksen antamispäivä: 12.2.2007 Viimeinen voimassaolopäivä: 11.2.2017 22
Laki rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta (489/2007) Annettu 13.4.2007 Tulee voimaan 1.1.2008 Jäähdytysteholtaan vähintään 12 kw kylmälaitteet on tarkistettava vähintään kerran kymmenessä vuodessa Ei koske kaukojäähdytystä Rakennuksen omistajan velvollisuus huolehtia tarkastuksesta Tarkastuksessa on arvioita laitteiden kunto ja tehokkuus => rakennusautomaatio Tarkastuksen voi suorittaa valtioneuvoston asetuksen (1187/2001) pätevyysvaatimukset täyttävä toiminnanharjoittaja 23
Lämmityskattiloiden tarkastuksen korvaava vaihtoehtoinen neuvontamenettely Hallituksen esityksessä (HE 170/2006 vp) rakennusten energiatehokkuutta koskevaksi lainsäädännöksi ehdotettiin lämmityskattiloiden pakollinen tarkastus tehtäväksi energiatehokkuusdirektiivissä vaihtoehtona olevan neuvontamenettelyn mukaisesti Hanke toteutetaan HÖYLÄ-ohjelmaan liittyen, joka on käynnistetty jo vuonna 1997 Tiedotus, neuvonta (Lämmöllä-lehti) => järjestelmien uusiminen Energia-avustukset Kotitalousvähennys Vapaaehtoiset kattilatarkastukset => säätöjärjestelmien toiminta Raportointi komissiolle joka toinen vuosi 24
Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (488/2007) MRL:n rakennuksen kunnossapitovaatimusta koskevaan pykälään on lisätty energiahuoltojärjestelmät 166 Rakennuksen kunnossapito: Rakennus ja sen energiahuoltoon kuuluvat järjestelmät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne rakennuksen rakennustapa huomioon ottaen täyttävät energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset. 25
Rakennusautomaatio ja energiatehokkuuslainsäädäntö? Kulutustietoihin pohjautuvassa energiatodistuksessa rakennusautomaation laatu ja toimivuus on keskeistä rakennuksen energiatehokkuuden tekijänä Rakennusautomaation merkitys energiansäästöinvestointina kasvaa Rakennusautomaation merkitys kasvaa ilmastoinnin kylmälaitteiden energiatehokkuuden varmistajana Rakennusautomaation merkitys kasvaa öljy- ja kaasulämmitysjärjestelmien energiatehokkuuden varmistajana Kunnossapitovaatimus myös rakennusautomaatiojärjestelmille 26
Lisätietoja www.ymparisto.fi/energiatehokkuusdirektiivi www.ymparisto.fi/energiatodistus 27