Rakennuslupaa haettaessa on hakemukseen liitettävä energiaselvitys, jonka sisältö on:

Transkriptio

1 Energiaseminaari Oulu Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Määräystenmukaisuuden osoittaminen Energiaselvitys Rakennuslupaa haettaessa on hakemukseen liitettävä energiaselvitys, jonka sisältö on: 1. Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuus 2. Ilmanvaihtolaitteiden ominaissähköteho 3. Rakennuksen lämmitysteho 4. Arvio kesäaikaisesta huonelämpötilasta ja tarvittaessa jäähdytystehosta 5. Rakennuksen energiankulutus 6. Rakennuksen energiatodistus 7. Rakennuksen lämmitysenergian säästö -% (Oulussa käytössä, ei lakisääteinen)

2

3

4 Energiaseminaari Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Määräystenmukaisuuden osoittaminen Energiaselvitys Uudet energiamääräykset Uudet määräykset tulivat voimaan , koskevat uusia rakennuksia C3 Rakennusten lämmöneristys D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto D3 Rakennusten energiatehokkuus D5 Rakennusten energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta

5 Energiaseminaari Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Määräystenmukaisuuden osoittaminen Energiaselvitys Energiatehokkuuden vaatimuksia: Esitetään energiatehokkuusvaatimukset kootusti Hyvän energiatehokkuuden saavuttaminen (mm. tilojen sijoittelu, vaippapinta-ala, ikkunat ja niiden suuntaus), Rakennuksen lämpöhäviö (vaippa, vuotoilma, ilmanvaihto) Ilmanvaihtojärjestelmä=> D2, Käyttöveden lämmitysjärjestelmä=>d1, Tilojen lämmitysjärjestelmä (lämmitysverkoston eristäminen), Talotekniikkajärjestelmien säätö, Valaistusjärjestelmä (päivänvalon hyödyntäminen, jäähdytystarpeen välttäminen), Kesäajan huonelämpötilan hallinta ja jäähdytys (jäähdytyksen välttäminen, kuukauden keskimääräinen lämpötila 25 C), Rakennuksen energiankulutuksen ja ostoenergiankulutuksen laskenta

6 energiaseminaari Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Määräystenmukaisuuden osoittaminen Energiaselvitys Lämmitystehotarpeen laskenta D5/2007 Menetelmä on yksinkertaistettu laskentamenetelmä, joka ottaa huomioon oleellisimmat energiankulutukseen vaikuttavat tekijät ja ominaisuudet Suomen olosuhteissa. Rakennuksen energiankulutukseen ei sisälly eri energiamuotojen (lämpö-, sähkö- ja kylmäenergia) kiinteistökohtaisen eikä kiinteistön ulkopuolisen energiantuotannon häviöitä Rakennuksen ostoenergiankulutuksen laskennassa otetaan huomioon kiinteistökohtainen energiantuotantotapa ja sen häviöt.

7

8 Energiaseminaari Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Määräystenmukaisuuden osoittaminen Energiaselvitys 1. Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuus Rakennuksen seinälle, yläpohjalle, alapohjalle ja ikkunoille annetaan lämmönläpäisykertoimien enimmäisarvot (=vähimmäisvaatimus, esim. seinäu=0,6 W/m2K ) Rakennuksen vaipan osille annetaan lämmönläpäisykertoimien vertailuarvot (U-arvot, ikkunoiden pinta-ala) Rakennuksen vaipan lämpöhäviö saa olla enintään yhtä suuri kuin vertailuarvoilla laskettu rakennuksen vaipan lämpöhäviö; tai Rakennuksen vaipan lämpöhäviö saa olla enintään 20 prosenttia vertailuarvojen mukaista lämpöhäviötä suurempi, jos lämpöhäviön ylitys tasataan parantamalla LTO:ta tai rakennuksen vaipan ilmanpitävyyttä

9

10

11 D tasauslaskelmalomake-esimerkki Huom! Viim. kysymys, Täyttääkö s-ratkaisu matalaenergiarak. vaatimuksen?

12 Energiaseminaari Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Määräystenmukaisuuden osoittaminen Energiaselvitys 2. Ilmanvaihtolaitteiden ominaissähköteho Ilmanvaihdon energiatehokkuus varmistetaan rakennuksen käytönkannalta tarkoituksenmukaisilla keinoilla tinkimättä terveellisestä, turvallisesta ja viihtyisästä sisäilmastosta. Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla yleensä enintään 2,5 kw/(m2/s). Taitavalla suunnittelulla ja oikeilla laitevalinnoilla ominaissähköteho voidaan pienentää merkittävästi. Tästä yksi esimerkki.

13 Ilmanvaihtokoneen energiatehokkuuden vertailu Onnistunut valinta: 1) Oikean kokoinen IV-kone, puoli vaihtoa/tunti saavutetaan säädön puolivälillä 2) Tehokas LTO 3) Maalämmitys esilämmitys 4) Ei tarvitse jälkilämmitystä 5) Puhaltimien moottorit tasavirtatekniikalla 6) Ilmanvaihdon tarve ohjataan CO2-ja RH- tunnistimilla. 7) Isot IV-kanavat, ei pitkiä vetoja, pieni vastus 8) Huolto ja suodattimien vaihto tehdään ajallaan Ilmanvaihdon ominaissähköteho putoaa 2,5 kw/(m3/s), jopa alle 1kW/(m3/s) Lisäbonuksena LTO- hyötysuhde paranee Sähkönkulutus 600 kwh/v / serti 1700 kwh/v + IV:n esi- ja jälkilämmitystä ei tarvita Epäonnistunut valinta: 1) Alimitoitettu IV-kone, normaali olosuhteissa täysillä. 2) Huono LTO, kennon jäätyminen talvella 3) Esi- ja jälkilämmitys kuluttavat sähköä 4) Puhaltimien moottorit vaihtovirtatekniikalla 5) Ei erillistä ohjausta ilman laadun mukaan 6) Pienet, pitkät, mutkaiset kanavat, suuri vastus 7) Huolto ja suodattimien vaihto laiminlyöty 8) Äänitasot nousevat häiritsevän korkealle Ilmanvaihdon ominaissähköteho nousee 2,5 kw/(m3/s) -> jopa yli 5 kw/(m3/s) (arvio) Lisärasitteena LTO- hyötysuhde laskee Sähkönkulutus voi olla kwh/v + IV:n esi- ja jälkilämmityksen kuluttama sähköenergia

14 Energiaseminaari Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Määräystenmukaisuuden osoittaminen Energiaselvitys Laitesähkönkulutus: Rakennuksen laitteiden sähköenergian kulutus ilman lämmitykseen ja jäähdytykseen käytettyä sähköä Laitesähkö = valaistus + ilmanvaihto + muut sähkölaitteet Pientalo 50 kwh/drm2/v = Asuinkerrostalo 50 = Liikuntarak. 180 = Mikäli laitesähkönkulutus on määritelty tarkemmin, voidaan rakennuksen energiankulutus laskennassa käyttää pienempiä arvoja, mutta energiatodistusta laskettaessa on käytettävä taulukoituja vakioarvoja.

15 Energiaseminaari Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Määräystenmukaisuuden osoittaminen Energiaselvitys 3. Rakennuksen lämmitysteho Tilojen ja käyttöveden lämmitysjärjestelmät on suunniteltava ja toteutettava käyttötarkoitusta vastaavaksi siten, että tarpeeton energiankulutus vältetään Tulee määrittää: a) Rakennuksen lämmitystehontarve b) Rakenteiden läpi johtuva lämpöteho c) Vuotoilman lämmityksen tarvitsema teho d) Ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsema teho e) Käyttöveden lämmityksen tarvitsema teho Lämmitystehontarvetta laskettaessa ei huomioida: sisäisiä lämmönlähteitä, auringon säteilylämpöä eikä rakenteiden lämpökapasiteettia.

16 Energiaseminaari Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Määräystenmukaisuuden osoittaminen Energiaselvitys 4. Arvio kesäaikaisesta huonelämpötilasta ja tarvittaessa jäähdytysteho määritys Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että tilat eivät lämpene haitallisesti. Rakenteellinen suojaus on ensisijainen ratkaisu. Jos jäähdytysjärjestelmä toteutetaan, on se suunniteltava ja rakennettava siten, että se toimii hyvällä hyötysuhteella. Kuukauden keskimääräisen sisälämpötilan suunnitteluarvona käytetään asuintiloissa 23 C (25 C). Jäähdytysenergiantarve lasketaan karkealla tasolla kuukausittain ottamatta huomioon tilakohtaista tai vuorokauden ajan jäähdytystarpeen vaihtelua.

17 Energiaseminaari Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Määräystenmukaisuuden osoittaminen Energiaselvitys 5. Rakennuksen energiankulutus Menetelmä on energiatasemenetelmä, jossa energiankulutus lasketaan kuukausittain. Sisään tuleva energia on sama kuin rakennuksesta poistuva energiamäärä. Vuosikulutus on kuukausikulutusten summa. Rakennus voidaan laskea yhtenä tilana, jos lämmitettyjen tilojen sisälämpötila on lähes sama ja lämpökuormat ovat kohtuullisen pieniä ja tasaisesti jakautuneita koko rakennuksessa. Tilat on tarkoituksenmukaista laskea erikseen, kun rakennuksessa on käyttötarkoitukseltaan poikkeavia tiloja, esim. asuntoja ja liiketiloja.

18 Energiaseminaari Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Määräystenmukaisuuden osoittaminen Energiaselvitys Energiankulutus lasketaan vaiheittain seuraavasti: 1.Lämpöhäviöenergiat (vaippa, vuotoilma ja ilmanvaihto) 2.Käyttöveden lämmitystarve 3.Lämmitysjärjestelmien lämpöhäviöenergiat 4.Laitesähköenergiankulutus 5.Lämpökuormat 6.Jäähdytysenergiantarve 7.Lämmitysenergiankulutus 8.Rakennuksen energiankulutus 9.Ostoenergiankulutus

19 Energiaseminaari Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Määräystenmukaisuuden osoittaminen Energiaselvitys 6. Rakennuksen energiatodistus Energiatodistus-lomakkeet - kolme erilaista 1. Pienet asuinrakennukset 2. Muut rakennukset kuin pienet asuinrakennukset 3.Isännöitsijäntodistukseen sisältyvä energiatodistus

20

21

22

23

24 Pientalojen ilmanpitävyys Mikä on rakennuksen ulkovaipan ilmanpitävyys? Vaipan läpi tunnissa virtaava ilmamäärä jaettuna sisäilmatilavuudella, kun paineero on 50 Pa. Tiiveyskortissa on esitetty yksityiskohtaisempaa tietoa tähän liittyen

25 Toimenpiteet tiiveyden tavoittelussa Tiiveyden parantaminen ei ole merkittävä kustannus vaan edellyttää asennetta ja laaturakentamista Toimenpiteitä paremman tiiveyden saavuttamiseksi on esitetty uudessa, , julkaistussa rakennusvalvonnan TIIVEYSKORTISSA

26 Pientalojen ilmanpitävyyden nykytaso Seuraavassa taulukossa on kooste PTT:N ja HTT:n jäsenyritysten sekä oululaisten rakennusurakoitsijoiden ilmanpitävyysarvoista. Tulokset perustuvat ilmoitettuihin arvoihin.

27 Pientalorakentamisen laadunohjauksen tuloksia 2008 OAMK:n tek. yksikön viimeisimmät mittaukset (2008) 41 kohdetta: Tilastollisen käsittelyn tuloksena saatiin Kaikki kohteet n50ilm = 1,3 1/h (41 kpl) Puurankatalot n50ilm = 1,3 1/h (22 kpl) Kivitalot n50ilm = 2,2 1/h ( 9 kpl) Betoni/puu RT n50ilm = 1,0 1/h ( 7 kpl) Hirsitalot 2 mittausta 0,3 ja 0,4 ( 2 kpl) Yhden mitatun talon runkorakenteesta ei tietoa!

28 Matalaenergiataso Suunnitteluratkaisun ominaislämpöhäviö on enintään 60% vertailuratkaisun ominaislämpöhäviöstä D A = 100 brm2 Energiankulutus kwh/vuosi

29 Matalaenergiataso Suunnitteluratkaisun ominaislämpöhäviö on enintään 60% vertailuratkaisun ominaislämpöhäviöstä D A = 100 brm2 Energiankulutus kwh/vuosi ET-luku = kwh/vuosi = 250 kwh/brm2/vuosi 100 brm2

30 Matalaenergiataso Suunnitteluratkaisun ominaislämpöhäviö on enintään 60% vertailuratkaisun ominaislämpöhäviöstä D A = 100 brm2 Energiankulutus kwh/vuosi ET-luku = kwh/vuosi = 250 kwh/brm2/vuosi 100 brm2 ET-luokka on E

31 Matalaenergiataso Suunnitteluratkaisun ominaislämpöhäviö on enintään 60% vertailuratkaisun Ominaislämpöhäviöstä D A = 145 brm2 Energiankulutus kwh/vuosi

32 Matalaenergiataso Suunnitteluratkaisun ominaislämpöhäviö on enintään 60% vertailuratkaisun ominaislämpöhäviöstä D A = 145 brm2 Energiankulutus kwh/vuosi ET-luku = kwh/vuosi = 172 kwh/brm2/vuosi 145 brm2

33 Matalaenergiataso Suunnitteluratkaisun ominaislämpöhäviö on enintään 60% vertailuratkaisun ominaislämpöhäviöstä D A = 145 brm2 Energiankulutus kwh/vuosi ET-luku = kwh/vuosi = 172 kwh/brm2/vuosi 145 brm2 ET-luokka on C

34 Matalaenergiataso Suunnitteluratkaisun ominaislämpöhäviö on enintään 60% vertailuratkaisun ominaislämpöhäviöstä D A = 245 brm2 Energiankulutus kwh/vuosi

35 Matalaenergiataso Suunnitteluratkaisun ominaislämpöhäviö on enintään 60% vertailuratkaisun ominaislämpöhäviöstä D A = 245 brm2 Energiankulutus kwh/vuosi ET-luku = kwh/vuosi = 102 kwh/brm2/vuosi 245 brm2

36 Matalaenergiataso Suunnitteluratkaisun ominaislämpöhäviö on enintään 60% vertailuratkaisun ominaislämpöhäviöstä D A = 245 brm2 Energiankulutus kwh/vuosi ET-luku = kwh/vuosi = 102 kwh/brm2/vuosi 245 brm2 ET-luokka on A

37 Kaikki tämän esimerkin talot ovat matalaenergiatasoa, mutta energiatehokkuudessa suuri ero: ET-luku = 250 => E ET-luku = 172 => C ET-luku = 102 => A

38 KERTAUS: Rakennuslupaa haettaessa on hakemukseen liitettävä energiaselvitys, jonka sisältö on: 1. Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuus 2. IV-laitteiden ominaissähköteho 3. Rakennuksen lämmitysteho 4. Arvio kesäaik. huonelämpötilasta ja tarvittaessa jäähdytysteho 5. Rakennuksen energiankulutus 6. Rakennuksen energiatodistus EI RIITÄ TASAUSLASELMA, EI MATALAENERGIATASO, EI ENERGIATODISTUS KAIKKI 6 KOHTAA TULEE ESITTÄÄ, SÄÄSTÖTAVOITE (7. kohta) ON OULUSSA MATALAENERGIATASO Voiko tämän hoitaa energiajunior se selviää kohta! KIITOS!