NOPS, Nuore työ- ja toimitakyvy edistämie ammattiopistoissa 2010-2012 Videoavusteie ergoomiaohjaus, Hyria Mikkola, Mia Peltoiemi, Sara Saloe, Satu Toivaie, Heljä STB07SN 2011 Laurea Hyvikää
SISÄLLYS 1 TAUSTA, TARVE JA TARKOITUS... 4 1.1 Ergoomiaohjaukse tausta... 4 1.2 Ergoomiaohjaukse tarve ammattiopistossa... 5 1.3 Ergoomiaohjaus TANO tapahtumaa... 8 2 ERGONOMIAOHJAUKSEN TARKOITUS JA TAVOITE... 9 3 HOTELLI, RAVINTOLA JA CATERINGALALLA TYÖSKENTELY... 9 4 ERGONOMIA OHJAUKSEN ASIASISÄLTÖ... 10 4.1 Työergoomia... 10 4.2 Koeet, laitteet ja välieet... 10 4.3 Nostotyö... 11 4.4 Seisomatyö... 12 4.5 Toistotyö kriteerit... 12 5 ERGONOMIA OHJAUKSEN MENETELMÄT... 13 5.1 TANO-tapahtuma ohjausmeetelmie kuvaus... 13 6 ERGONOMIAOHJAUKSEN ARVIOIMINEN... 18 6.1 TANO toimia arvioimie Työterveys ja -turvallisuus kyselyllä... 18 6.2 Tiedot työterveydestä ja turvallisuudesta ee ohjausta... 19 6.3 Työterveys ja turvallisuusosaamie ohjaukse jälkee... 20 6.4 TANO toimia käytäö toteutukse arvioiti... 20 LÄHTEET... 22 LIITTEET
1 TAUSTA, TARVE JA TARKOITUS 1.1 Ergoomiaohjaukse tausta Tämä videoavusteie ergoomia ohjaus o osa NOPS 2010-2012 haketta. Ergoomiaohjaus o pidetty Hyria ammattiopisto Karakatu 3-5 yksikössä hotelli-, ravitola- ja caterig ala 1. vuode opiskelijoille syyskuussa 2010 ja tammikuussa 2011. Pitäjiä Laurea ammattikorkeakoulu valmistumisvaihee terveydehoitajaopiskelijat Mia Mikkola, Sara Peltoiemi, Satu Saloe ja Heljä Toivae. Ohjaava opettaja lehtori ja projektipäällikkö Pirkko Rimpilä- Vaie. NOPS 2010-2012, Nuore työ- ja toimitakyvy edistämie ammattiopistoissa tarkoituksea o muodostaa ammattiopistossa opiskeleva uore työ- ja toimitakykyä edistävä toimitamalli ammattikorkeakoulu ja ammattiopistoje välille. Hakkee tarkoituksea o edistää uore liikuallisuutta, päihteettömyyttä sekä terveellisiä ukkumis- ja ravitsemustottumuksia, ii että e vahvistavat uore työ- ja toimitakykyä. Tavoitteea o myös edistää uore tietoisuutta terveyttä edistävästä työympäristöstä ja yhteisöstä sekä lisäksi tukea turvallise ja terveellise työ tekemistä jo opiskeluaikaa. NOPS hakkee tahtotilaa o lisätä uore tietoutta terveydestä ja turvallisuudesta jo ammatillise peruskoulutukse aikaa, jotta uori voisi auttia elämästää täysillä myöhemmissäki elämä- ja työuravaiheissa. Hakkee päävastuullisea toteuttajaa o Laurea ammattikorkeakoulu, Hyvikää ja yhteistyökumppaeia toimivat HYRIA Koulutus Oy, Keski-Uudemaa koulutuskutayhtymä, KEU- DA, Hyvikää kaupugi opiskeluterveydehuolto, Järvepää kaupugi opiskeluterveydehuolto, Mätsälä kua opiskeluterveydehuolto sekä Nurmijärve kua opiskeluterveydehuolto. Hakkee päävastuullie toteuttaja o Laurea ammattikorkeakoulu Hyvikää yksikkö. NOPS hakkee kohderyhmää ovat syksyllä 2010 ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittavat uoret. Hakkeesee osallistuvat pilotteia perustutkiot audiovisuaalisesta viestiästä, autoalasta, hotelli-, ravitola- ja caterigalasta, puualasta, vaatetusalasta ja puutarhataloudesta sekä Hyria asutolassa asuvat uoret. (Rimpilä-Vaie 2010.) Tämä Videoavusteie ergoomia ohjaus o osa NOPS hakkee työterveys- ja turvallisuustoimitaa ammattiopisto opiskelijoide kassa. Meetelmää o työterveyshuollollie TANO toimita (Tietoje ato, euvota ja ohjaus). Videoavusteie ergoomia ohjaus o yksi NOPS hakkeessa kehitettävästä työterveyshuollollisesta meetelmistä. NOPSissä työterveys ja turvallisuus -osaamie raketuu tuleva työ työterveys- ja turvallisuusasioide tietämisestä, ammatillise työkoteksti ymmärtämisestä, tekemise osaamisesta ja erilaiste työelämä työterveys- ja työturvallisuustilateide hallitataidoista. Työterveys- ja turvallisuusosaamie voi olla tieto-, taito- ja arvo-osaamista sekä kokemuksellista osaamista. (Rimpilä-Vaie 2011.)
1.2 Ergoomiaohjaukse tarve ammattiopistossa Suomalaiset uoret tutevat itsesä terveiksi, mutta todellisuudessa heistä moi kärsii erilaisista tuki- ja liikutaelimistö oireista. Huoo ergoomia, ylipaio sekä vähäie liikuta lisäävät tuki- ja liikutaelimistö kuormitusta ja riskiä vaivoihi. (Savolaie 2001.) Nuoruus o tärkeää aikaa oppia ja omaksua terveytee liittyviä asioita. Tämä vuoksi ergoomiaa o tärkeä paiottaa riittävä ajoissa, ee työelämä alkua, jotta positiiviset vaikutukset äkyisivät tulevaisuudessa vähetyeiä tule-sairauksia. Tuki- ja liikutaelisairaudet ja vammat aiheuttavat suomalaisille eemmä kipua, toimitakyvy aleemista ja työkyvyttömyyttä kui mikää muu tauti tai vammaryhmä. Tuki- ja liikutaeli ogelmie vähetämisessä keskeisimmät kohteet ovat jaettu eri ikäryhmii. Lapsilla ja uorilla keskeisimpiä kohteita ovat koti-, koulu-, liikuta- ja liikeetapaturmat. Työikäisillä keskeisimpiä kohteita ovat selä, iska-hartiaseudu ja yläraaja sairaudet, koti-, liikuta- ja liikeetapaturmat, ivelrikko sekä huoo toimitakyky. Suomalaisista yli miljooalla o joki pitkäaikaie tuki- ja liikutaelisairaus. Tämä lisäksi tule-vaivoista kärsii satuaisesti yli miljooa suomalaista, mikä tekee iistä tapaturmie rialla maa yleisimpiä terveysogelmia. Niistä kärsii joka viides työikäie ja joka kolmas eläkeikäie suomalaie, aisista useampi kui miehistä. Tule-sairaudet aiheuttavat sairauspoissaoloja, e ovat kasvaeet jatkuvasti 2000- luvulla. Niistä koituu suuria hoitokustauksia, lähes 600 miljooaa euroa vuodessa. Työpaosmeetyksiä kustauksia kertyy tule-sairauksie seurauksea lähes kaksi miljardia euroa vuodessa. Kasallise tule-ohjelma yhteie tavoite o tuoda ogelmat äkyviksi ja päätökseteo kohteiksi, lisätä keskustelua ja vuorovaikutusta sekä tarjota toimitaympäristö, joka tuottaa ja välittää ajatasaista tule-tietoutta. Määrätietoista valtakuallista kehittämistä edellyttää terveydehuollo hekilökua, erityisesti hoitajie, fysioterapeuttie ja lääkärie tule-sairauksie ehkäisyä, diagostiikkaa, hoitoa ja kutoutusta koskeva koulutukse lisäämie ja laadu paratamie sekä tähä osaamisee perustuvie hoitoketjuje kehittämie. Oikei toteutettuia myöteiset vaikutukset ovat merkittäviä tule-sairauksie kehittymisee, seurauksii ja kustauksii. (Kasallie tule-ohjelma 2008-2015.) NOPS- hakkee tarkoituksea o vastata erilaiste terveyspoliittiste ohjelmie asettamii haasteisii, uore ammattii opiskeleva terveyde edistämiseksi. Nykyise hallitukse terveyde edistämise politiikkaohjelma (2007) mukaa, erityistä huomiota tulisi kiiittää uorte terveytee ammatillisissa oppilaitoksissa. (Terveyde edistämise politiikkaohjelma 2007.) Terveyde edistämise politiikkaohjelma tavoitteea o väestö terveydetila paratumie ja terveyseroje kavetumie. Kasaterveys o tärkeä taloudellise, sosiaalise ja ihimillise kehitykse kulmakivi, joka edistämie tukee laajoje yhteiskualliste tavoitteide toteuttamista. Se liittyy muu muassa hallitusohjelma tavoitteisii vähetää laste ja uorte syrjäytymistä sekä pahoivoitia, ostaa työllisyysastetta, vahvistaa ikäihmiste toimitakykyä ja kavetaa terveyseroja. Keskeisii kasasairauksie syihi vaikutta-
malla voidaa hillitä terveydehuollo palveluista, sairauspoissaoloista sekä varhaisesta eläköitymisestä aiheutuvia huomattavia kustauksia. Työllisyysastetta kyetää ostamaa, ku työikäise väestö terveyttä ja toimitakykyä ylläpidetää. (Terveys 2015.) Väestö hyvivoitia ja terveyttä edistetää Sosiaali- ja terveysmiisteriö mukaa, ylläpitämällä ja lisäämällä sosiaalista hyvivoitia, turvallisuutta ja osallisuutta sekä vähetämällä syrjäytymistä ja köyhyyttä, edistämällä terveellisiä elitapoja, ehkäisemällä päihdehaittoja, sairauksia vähetämällä sekä kavetamalla terveyseroja. Lisäksi ehkäisevä työ osaamista lisäämällä ii, että sosiaaliset ogelmat ja sairaudet tuistetaa ja käyistetää tarvittavat tukitoimet mahdollisimma varhai, sekä turvaamalla terveellie eli- ja työympäristö. (STM 2010.) Työikäisille työelämä opea muutos aiheuttaa osaamispaieita, stressiä, kiirettä ja uupumusta. Työikäie väestö samaaikaisesti ikäätyy, väheee ja hakeutuu eläkkeelle eeaikaisesti. (Kyrölahti, 2005.) Terveyde ja hyvivoii edistämie edellyttää kua tai kutayhtymä sisällä sekä valtio, seurakutie, yksityise sektori ja järjestöje kassa moialaista yhteistyötä. Jotta yhteistyö edellytykset voidaa turvata, sosiaali- ja terveydehuoltoa o suuiteltava yhteiseä toimiallisea kokoaisuutea. (STM 2010.) Työterveysopetuksessa tärkeää olisi opettaa uorille työ kuormitustekijöide ja altisteide terveydellistä merkitystä pidemmällä aikavälillä. Tämä tarkoittaisi sitä, että uori saisi ymmärrystä työ vaikuttavuudesta terveytee. Useide tutkimuste mukaa työympäristö ja työ altisteilla, kuormitustekijöillä sekä elämätavoilla o havaittavissa yhteys terveytee. (Rimpilä-Vaie 2010.) Terveystiedo opetukse koulutussisältöje moipuolisuudesta ja ajatasaisuudesta o huolehdittava myös ammatillisissa oppilaitoksissa. Ammattii johtava koulutukse kaikilla tasoilla tulee ottaa terveyde edistämise valmiudet osaksi koulutukse tuottamia valmiuksia. (Politiikkaohjelma 2007.) Nuore o ratkaistava ikää kuuluvat kehitystehtävät, jotka ovat irrottautumie vahemmista, lisäätyvä turvautumie ikätovereihi omie vahempie sijasta, sopeutumie fyysisii muutoksii sekä oma seksuaalise idetiteeti jäsetämie. Jotta uori saa mahdollisuude häelle itsellee sopivii valitoihi ammati, opiskelu ja ihmissuhteide alueella, tulee uoruusiä häiriöt ja kehitykse pysähtymie tuistaa varhai. Kogitiivisella tasolla uore ajattelussa tapahtuu siirtymä kokreettiste operaatioide vaiheesta formaaliste operaatioide vaiheesee, jolloi uorella kehittyy kyky suhteuttaa asioita. Tällöi uori pystyy huomioimaa erilaisia äkökohtia samaaikaisesti, ja tämä myötä kyseealaistamaa asioita ja etsimää vaihtoehtoja. (Duodecim 2007.) Toimivat koulu- ja opiskeluterveydehuollo palvelut ovat avai koulu- ja opiskeluikäiste terveyde edistämisee. Opiskeluterveydehuollo palvelut ovat järjestetty toise astee ammatillisissa oppilaitoksissa huoommi kui lukioissa, vaikka äissä oppilaitoksissa opiskelijoilla o eemmä oireilua ja riskikäyttäytymistä. (Terveys 2015.) Stakesi tekemä kouluter-
veyskysely (2007) mukaa ammatillise oppilaitokse opiskelijoista joka toie tupakoi päivittäi, humalajuomie o kaksi kertaa ja huumeide kokeilu kolme kertaa yleisempää kui lukiolaisilla. Terveys, terveysosaamie ja eliolot olivat lukiolaisia huoommat. Vai joka kolmas ammattikoululaie pesee hampaasa päivittäi tai harrastaa liikutaa suosituste mukaa. Päihteide käyttö oli yleisempää ja tietoisuus päihteistä ja seksuaaliterveydestä oli lukiolaisia selvästi huoompi. (Stakes 2007.) Terveystiedo opetukse ja terveyde edistämistyö kehittämiselle o kasvava tarve. Poikia erityisesti koskevia huoleaiheita ovat toistuvat rikkeet ja fyysie uhka, litsaus ja koulukiusaamie, suu hygieia, liikalihavuus, arkisi myöhää valvomie, päihteide käyttö sekä huoot tiedot päihteistä ja seksuaaliterveydestä. Tyttöje huoleaiheita ovat litsaus, työilmapiiri kokemie huooksi, rusas psyykkie ja fyysie oireilu ja päihteide käyttö. (Terveyde ja Hyvivoii laitos, 2007.) Tämä eakoi huooa terveyttä aikuisea. Moiammatillista ja räätälöityjä toimepiteitä tarvitaa peruskoulusa päättäeide, riskiryhmää kuuluvie uorte jatkokoulutukse ja työelämää itegroitumise turvaamiseksi. Vähetämällä koulupudokkaide määrää voidaa terveyseroja kavetaa uoruus- ja aikuisiässä sekä vähetää sosiaali- ja terveyspalveluje kuormitusta. (Terveys 2015.) Opiskelijoide terveydehuoltoa ohjaavat muu muassa seuraavat lait: työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki ja laki uorista työtekijöistä. Työturvallisuuslai (738/2002) 24 : 1 mometi kohta 4 mukaa toistorasitukse työtekijälle aiheuttama haitta tulisi välttää tai, jollei se ole mahdollista, se o mahdollisimma vähäie. Työataja tulee tuistaa toistotyöstä aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Tarvittaessa o käytettävä toistotyö vaaroje ja haittoje selvittämisessä ulkopuolisia asiatutijoita kute työterveyshuoltoa. Työataja tulee suuitella torjutatoimepiteet, jotka voivat liittyä työ opastuksee, työpistee käyttöomiaisuuksii, työasetoihi, työliikkeisii ja työvälieisii sekä työjärjestelyihi. (Työsuojeluhallito 2010.) Työatajalla o velvollisuus järjestää ammattihekilöide avulla työterveyshuoltotyöstä johtuvie terveysvaaroje ehkäisemie. Ealta ehkäisevä työterveyshuolto koskee kaikkia työsuhtee luoteesta riippumatta. Työterveyshuolto edistää ja tukee työelämässä mukaa olevie työ- ja toimitakykyä. Työterveyshuollolla edistetää työhö liittyvie sairauksie ja tapaturmie ehkäisyä, työ ja työympäristö terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisö toimitaa sekä työtekijöide terveyttä. (Työterveyshuoltolaki 2001/1383/ 1-3.) Laki uorista työtekijöistä mukaa työataja o huolehdittava siitä, että työ ei ole uore ruumiilliselle tai hekiselle kehitykselle vaaraksi tai ettei työ vaadi liia suurta poistusta tai vastuuta uore työtekijä ikää ja voimii ähde, vaa se o kohtuullista. Työt jotka voivat aiheuttaa erityise tapaturmavaara tai terveyshaita tai joka voi olla 1 mometissa määrätyllä tavalla uorelle itsellee tai muille vahigoksi, saa uorta työtekijää käyttää vai asetuksissa säädetyi edellytyksi. (Laki uorista työtekijöistä 19.11.1993/998/ 9.)
1.3 Ergoomiaohjaus TANO tapahtumaa Ergoomiaohjaus toteutettii Hyria ammattiopisto Karakatu 3-5 yksikössä hotelli-, ravitsemus- ja caterig ala 1. vuode opiskelijoide kassa. Toteuttajia olivat Laurea ammattikorkeakoulu valmistumisvaihee terveydehoitajaopiskelijat, joide opitoia olivat Palveluiovaatioide kehittämie 5 op. Seuraavassa taulukossa 1. o kuvattu tämä TANO tapahtuma kokoaisuus. Tekijät ovat Mia Mikkola, Sara Peltoiemi, Satu Saloe, Heljä Toivae. Ohjaava opettaja lehtori/projektipäällikkö Pirkko Rimpilä-Vaie. Taulukko 1. TANO tapahtuma matriisi caterig-, ravitsemus- ja hotellialalla. Matriisi osa-alueet ASIAKASANALYYSI Mihi tarkoituksee TANO-toimitaa käytetää? Luokkaryhmä ammattiopistossa Tietoje atamie, euvota ja ohjaus eli TANO - toimita o työterveyshuollo laki-sääteistä toimitaa. Työterveyshuollo ammattihekilö o lai mukaa aettava työtekijälle tietoja, euvotaa ja ohjausta työ terveellisyydestä ja turvallisuudesta. TANO toimitaa, tuodaa jo koulutukse aikaisee työhö. Työterveyshuollo ammattihekilö o lai mukaa aettava työtekijälle tietoja, euvotaa ja ohjausta työ terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Nops- hakkeessa videoavusteie ergoomia ohjaus o yksi kehitettävästä työterveyshuollollisesta meetelmistä. KOHDERYHMÄ Hyria Hyvikää ammattiopisto; Karakatu 3-5 Hotelli, - ravitsemus, ja caterigala 1. vuodeopiskelijat OHJAUKSEN TAVOITTEET OHJAUKSEN ASIASISÄLTÖ OHJAUKSEN MENETELMÄT OHJAUKSEN ARVIOIMINEN JA SEURANTA -uoret kiiostuvat oma alasa ergoomiasta ja se tärkeydestä työelämässä jaksamise kaalta. - uoret vahvistavat tietoisuuttaa työ fyysisistä kuormitustekijöistä ja iide terveysvaikutuksista -uoret vahvistavat tietoisuuttaa ala ergoomiasta -uoret harjoittelevat oikeita työasetoja -Työergoomia -Koeet, laitteet ja välieet -Nostotyö -Seisomatyö -Toistotyö kriteerit -videavusteie ergoomia ohjaus -terveyskeskustelu pieryhmissä -motivoiva haastattelu -harjoittelu -vuorovaikutteie lueto -leikkimielie tietovisa NOPS 2010-2012 hakkee kyselyt: Työterveys- ja turvallisuus/alkukartoitus sekä Työterveys- ja turvallisuus/loppukartoitus - Kysely tarkoituksea oli kartoittaa, mite opiskelijoide työterveystiedot vahvistuvat tapahtuma aikaa, mitkä ovat opiskelijoide työterveystaidot ja motivaatio huolehtia työterveydestä tapahtuma jälkee ja mite TANO -tapahtuma käytäö toteutus sujui.
2 ERGONOMIAOHJAUKSEN TARKOITUS JA TAVOITE NOPS hakkee tarkoituksea o lisätä uore tietoutta terveydestä ja turvallisuudesta jo ammatillise peruskoulutukse aikaa, jotta uori voisi auttia elämästää täysillä myöhemmissäki elämä- ja työuravaiheissa. (Rimpilä-Vaie 2010.) NOPS -hakee kautta opiskelijat saavat valmiutta työympäristö ja työterveytee vaikuttavie tekijöide havaioitii ja ohjauksee. Tämä videoavusteise ergoomia ohjaukse tavoitteet ovat seuraavat Ammattiopisto opiskelija kiiostuu alasa työergoomiasta vahvistaa tietoisuuttaa caterig-, hotelli- ja ravitsemusala työ fyysisistä kuormitustekijöistä ja iide terveydellisestä vaikutuksesta tuistaa omie työtapojesa vaikutuksia tuki- ja liikutaelimistö terveytee tietää, mite ergoomialla ehkäistää fyysiste kuormituste haittoja sekä siitä mahdollisesti aiheuttavia työtapaturmia. harjoittelee oikeita työasetoja tuistaa keioja, joilla edistetää työ- ja toimitakykyä fyysisesti raskaassa työssä. 3 HOTELLI, RAVINTOLA JA CATERINGALALLA TYÖSKENTELY Koki ammattii voi opiskella hotelli-, ravitola- ja caterig-ala perustutkiolla, ammattiopistoissa. Koulutusohjelma luoteesee kuuluu koti- ja ulkomaisie asiakkaide palvelu, toimimie eri liikeideoilla toimivissa yrityksissä ja toimipaikoissa majoitus sekä ravitsemispalvelutehtävissä. Ammatissa työskeellessä tulee olla asiakaslähtöie, arvostaa suomalaista ruoka- ja tapakulttuuria sekä huolehtia asiakastyytyväisyydestä. Ala o kasaivälie, jote ammattisaasto hallitaa vierailla kielillä sekä eri kulttuurie tutemusta edellytetää. Hotelli-, ravitola- ja caterig-ala perustutkio työpaikkoja ovat ravitolat, hekilöstöravitolat, kahvilat, juhlapalveluyritykset sekä suurtalousala toimipaikat. (Hyria 2010). Majoitus- ja ravitsemusala työllistää oi 82000 työtekijää. Ala työtekijä rakee o aisvoittoista ja iältää uorta, sillä työtekijöistä 75 % o aisia ja 55 % alle 35-vuotiaita. (Skills 2010). Terveysvaaroja hotelli-, ravitola- ja caterigalalla ovat muu muassa altistumie melulle, huoo valaistus, epäsääölliset työajat, kiire, seisomatyö sekä ostamie ja katamie.
Yleisimpiä ammattitauteja alalla ovat ihotaudit, rasitussairaudet ja hegitystieallergiat. Toistotyöstä voi aiheutua rasitusvammoja. Rasitusvammoista tyypillisimpiä ovat, olkaluu sivuasta tulehdus ja jäetupe tulehdukset. Jauhoje ja vilja käsittelystä voi johtua hegitystieallergiat. Hegitystieallergia oirehditaa voi aiheuttaa myös muide elitarvikkeide käsittely. Tapaturmie aiheuttajia ovat yleesä käsityökalut, liukkaat lattiat sekä koeet ja laitteet. Vammoista yleisimpiä ovat erilaiset haavat, palovammat sekä ylä- ja alaraajavammat. (Työterveyslaitos 2010.) Koki työ voi vaihdella sisällöltää kevyestä keskiraskaasee työhö ja se edellyttää sopeutumista vaihtelevii työaikoihi ja työtahtii sekä kiireesee. Koki työssä ruoavalmistus- ja siivoustehtävät voivat rasittaa käsie ihoa, sekä siiä voi olla jalkoja ja selkää kuormittavia työtilateita. Kokkie työympäristössä o keskeistä huomioida kulkuväylie ja työtiloje toimivuus ja käytäöllisyys. O myös otettava huomioo ilmavaihdo tehostamie (lämpökuormitukse vähetämiseksi), meluhaitat sekä ergoomia toteutumie. (Skills 2010). 4 ERGONOMIA OHJAUKSEN ASIASISÄLTÖ 4.1 Työergoomia Ergoomia o ihmise ja toimitajärjestelmä vuorovaikutukse tutkimista ja kehittämistä ihmise hyvivoii ja järjestelmä suorituskyvy paratamiseksi. Ergoomia avulla sopeutetaa työ, työvälieet, työympäristö ja muu toimitajärjestelmä vastaamaa ihmise omiaisuuksia ja tarpeita. Se parataa ihmise turvallisuutta, terveyttä ja hyvivoitia sekä järjestelmie häiriötötä ja tehokasta toimitaa. Ergoomia o kokoaisvaltaie tarkastelutapa, mutta sitä voidaa tarkastella myös tiety osa-aluee kaalta, joita ovat fyysie, kogitiivie ja orgaisatorie ergoomia. (Työterveyslaitos 2010.) Tässä hakkeessa tarkastelemme ergoomiaa fyysise ergoomia äkökulmasta. Fyysie ergoomia keskittyy fyysise toimia sopeuttamisee ihmise aatomiste ja fysiologiste omiaisuuksie mukaisiksi ja se korostuu työympäristö, työpisteide, työvälieide ja työmeetelmie suuittelussa. (Työterveyslaitos 2010). 4.2 Koeet, laitteet ja välieet Työpistettä mitoitettaessa tulee katsoa, että työtekijä voi tarpee mukaa järjestellä työpisteide sijoittelua asetoje vaihtamiseksi. Jos työpisteessä o useampia erikokoisia työtekijöitä tai kohtee etäisyys työtekijästä vaihtelee, työkohtee sijaiti tulisi olla säädettävissä helposti. Työkohteide tulisi olla sellaisella korkeudella, suuassa ja etäisyydellä, että työsketely voidaa toteuttaa kumartumatta ja kiertymättä, ilma jäitteitä olkavarret lähellä kehoa. Seisomatyössä alusta tulisi olla joustava ja taukotuoli olla riittävä lähellä.
(Lidström, Elo, Hopsu, Kadoli, Ketola, Lehtelä, Leppäe, Mukala, Rasa & Sallie 2005, 26.) Käsityövälieistä työtekijällä tulisi olla mahdollisuus valita työhö ja itsellee parhaite soveltuva välie, sekä säätää sitä tutemuksesa mukaa. Toimivissa käsityövälieissä käyttö ei vaadi voimakasta puristamista eikä suurta voimaa, vaa käde ivelet pysyvät keskialueella. Käsityövälieissä tulee olla myös hyvät tukipiat sekä hyvä kitka oteosassa. (Lidström ym. 2005, 27.) Koeide ja laitteide tulisi olla tarkoitukse mukaisia sekä säädettävissä site, että iska, selä ja käsie työaseto pysyy hyvää. Myös koeitte ja laitteide ohjaite tulee olla kätee sopivia ii, että iistä saadaa pitävä ote. Laitteide tulisi olla ehjiä, ilma tilapäiskorjauksia. Koeide ja laitteide terävät, kuumat ja liikkuvat osat ovat varustettu suojalaitteilla tai laittee raketee suojassa. Suojalaitteide tulisi olla asiamukaiset ja paikallaa. Hätäpysäyttime o oltava helposti opeasti käytettävissä ja helposti tuistettavissa. Tarvittavie hekilösuojaite tulee olla käyttäjällee ja työhö sopivia sekä asiamukaisia. (Lidström ym. 2005, 27-33.) Työ ei tulisi olla liiaksi paikallee sidottua, vaa työvälieitä, työtilaa ja työmeetelmiä muuttamalla työ salisi asetoje vaihtamise sekä liikkumise. Työvauhtia tulisi voida itse säädellä. Yksitoikkoiset työvaiheet tulisi pyrkiä automatisoimaa. (Lidström ym. 2005, 27.) 4.3 Nostotyö Nostot työssä tulisi olla hyvällä korkeudella ja työ pitäisi sisältää mahdollisimma vähä käsiostoja. Hyvä ostokorkeus o hartiataso ja rystytaso välillä, mahdollisimma vähä rystytaso alapuolella eikä koskaa hartiataso yläpuolella. Ku taakka o lähellä vartaloa, o osto hyvä, tällöi ei ostaja joudu kiertymää. Paiavissa ja usei tapahtuvissa ostoissa tulisi käyttää apuvälieitä, mutta apuvälieet eivät saa vaikeuttaa tai hidastaa työtä. Nostotyössä työaseot tulisi olla työtekijä vapaasti valittavissa. Niska taakse taivutusta tai olkavarsie kohoasetoa ei tulisi esiityä. Käde ivelet tulisi voida olla työskeellessä keskiaseossa, työssä ei myöskää saisi olla jatkuvasti käde voimakkaita puristusotteita tai rateide taivutuksia. Jatkuvat selä kumarat ja kiertyeet aseot tulisi miimoida työstä. Työssä ei myöskää saisi esiityä jatkuvaa kyykyssä työsketelyä tai polvillaa oloa. (Lidström ym. 2005, 27-28.) Lattialla ja kulkureiteillä ei saa olla liukastumis- ja kompastumisvaaraa aiheuttavia tekijöitä. Kulkureitit tulee olla oikei mitoitettuja, riittävä leveitä ja korkeita. (Lidström ym. 2005, 28.) Lämpötila tulisi olla suoritettavaa työhö sopiva. Kosteissa ja kuumissa olosuhteissa työtekijällä tulee olla mahdollisuus suojautua liialta lämmöltä joko lyhetämällä työaikaa tai tehostamalla ilmavaihtoa. (Lidström ym. 2005, 28.)
4.4 Seisomatyö Seisomatyö kuormittaa eite selkää ja jalkoja. Hyvässä seisomatyöaseossa iska ja selkä ovat suorassa ja kyyärpäät lähellä vartaloa sekä paio tulisi jakautua molemmille jaloille. Työaseto ei saisi olla kumara eikä kiertyyt, kädet eivät tulisi olla kohotettuia eivätkä jäitettyiä. Hyvä seisomatyöaseto oistuu, jos työtasot ovat käyttäjällee sopivalla korkeudella. Työtasoje olisi hyvä olla säädettäviä, jos iissä tehdää raskaudeltaa erilaisia töitä. Jos työ vaatii tarkkuutta, taso tulisi olla kyyärpäide korkeudella, kevyessä työssä latio korkeudella ja raskaassa työssä latiota matalammalla. Liikkumista ja seisomista varte tulisi työpisteessä olla riittävästi tilaa. Hyvii työjalkieisii ja seisota-alustaa kaattaa kiiittää huomiota, hyvät jalkieet lievetävät seisomatyö kuormitusta. Seisomatyö o järjestetty oikei, ku työtekijä voi välillä istua, liikkua tai ojata. (Tekillie korkeakoulu 2007.) Seisomie aioaa työasetoa sopii aioastaa sellaisii työpisteisii, jossa tarvitaa suuria voimia tai jossa liikutaa paljo. (Lidström ym. 2005, 28.) 4.5 Toistotyö kriteerit Toistotyö o työtä, jossa samatyyppisiä käsie liikkeitä toistetaa jatkuvasti. Toistorasitus voi sytyä tämä kaltaisessa työssä erityisesti, jos siihe liittyy voima käyttöä tai hakalia asetoja. (Työsuojeluhallito 2010). Pieetki jatkuvat liikkeet eli toistot supistavat lihaksia kuormittae kudoksia ja aiheuttae väsymystä. Tärkeää olisiki pitää vartalo ja yläraajat oikeassa aseossa. Piete lihaste käyttö vaatii suurta valppautta. Tästä johtue korkea sympaattise hermosto viritystila eli stressi saa aikaa vaikutuksia kudoksissa, joka voi johtaa laaja-alaisee staattisee lihasjäityksee. Toistotyö voi aiheuttaa osittaista hapepuutetta lihaksissa ja tällöi happamia aieevaihdutatuotteita kertyy kudoksii, jolloi sytyy kipua. Raskaita taakkoja siirretää pääsäätöisesti vai rajallise kertamäärä verra. (Häie, Koskelo, Kakaapää ja Airaksie 2005, 53.) Toistotyö aiheuttamia haittoja tulisi ehkäistä tutkimalla työhö liittyvät kuormitustekijät ja paratamalla työolosuhteita. Ku haittoja alkaa ilmetä, esisijaisia toimepiteitä ovat: työliikkeide taajuude vähetämie, kokoaisaltistumisaja lyhetämie, suure voimakäytö vähetämie sekä ääriasetoje ja työ staattisuude vähetämie. (Työsuojeluhallito 2010). Raekaava o ihmiskeho ahdas paikka. Raekaava muodostuu luista ja erittäi vahvoista siteistä, ja se läpi kulkee jäteitä, verisuoia ja medialis eli keskihermo. Toistotyö johtaa jäteide turvotuksee ja tulehduksee. Medialis hermoo kohdistuu paietta, mikä vaikuttaa se ravitsemuksee. Medialis hermo vaikuttaa peukalo, etu- ja keskisorme sekä imettömä keskisorme puoleise osa hermotuksee. Raekaavaoireista kärsii yhä useampi suomalaie, eli heillä o karpaalituelisydrooma. Raekaavaoireyhtymä oireide kehittymie: Alkuu tutohäiriöitä, yösärkyä, aamujäykkyyttä, kömpelyyttä, puutumista, pistelyä,
sormie lämpötilahäiriöitä, jatkuva kiputila, joka voi levitä olkapäähä asti, turvotusta kädessä, rateessa ja kyyärvarressa sekä lihaste voima ja erityisesti puristusvoima heikkeee. (Häie ym. 2005, 53.) Vuoa 2008 tehdy tutkimukse mukaa, kaikista ammattitaudeista ja ammattiepäilyistä rasitussairauksie osuus oli 15% ja rasitussairaudet olivat meluvammoje ja ihotautie jälkee suuri tauti ryhmä lukumääräisesti. Rasitussairauksista yleisi oli olkaluu sivuasta tulehdus, joka muodosti kaikista tapauksista puolet. Toiseksi yleisimmiksi muodostuivat jäe- ja jäetuppie tulehdukset. (Työterveyslaitos 2010.) 5 ERGONOMIA OHJAUKSEN MENETELMÄT 5.1 TANO-tapahtuma ohjausmeetelmie kuvaus Käytämme TANO tapahtumassa ohjausmeetelmiä videoavusteista terveyskeskustelua, motivoivaa haastattelua, toimiallista oppimista sekä luetoa. Terveyskeskustelu pitää sisällää välittämise ja huolepido toisesta ihmisestä. Terveyskeskustelussa vuorovaikutukse tavoitteea o edistää yksilö tai perhee terveyttä ja terveysosaamista. Keskustelua käytetää apua asiakkaa auttamisessa. Tällä tavalla asiakasta autetaa jäsetämää elämätilaettaa ja taitojaa. Terveyskeskustelu hyviä tuuspiirteitä ovat empatia, aitous, kuutelu, vastavuoroisuus ja avoimuus. Keskustelussa asiakkaalla o oltava mahdollisuus ilmaista itseää, tehdä omia valitoja sekä tulla hyväksytyksi ja kuulluksi. Asiakkaa tilatee arvioimie, yksilö tutemus ja asiamukaise sekä oikea tiedo saamie riippuvat asiatutija taidosta ja kyvystä. (Hirvoe, Pietilä & Eirola 2002, 220 221.) Motivoivalla haastattelulla tarkoitetaa tapaa olla vuorovaikutuksessa ja tässä tärkeimpää pidetää, kuioittavaa ja arvostavaa aseetta haastateltavaa kohtaa. Motivoiva haastattelu o vuorovaikutusprosessi, joka meetelmä o tavoite- ja voimavarasuutautuut. Haastattelija tavoitteea o päästä perille haastateltava omista tavoitteista ja ydiarvoista. Tavoitteita etsitää ja imetää yhdessä, oli e sitte pitkä tai lyhye tähtäime tavoitteet ja e määritellää kokreettisesti myöteiseä toimitaa. (Taskie 2006.) Ohjaukse alueesee liittyvät lähiä motivaatio ja tahdo herättely sekä iide ylläpito. Ohjaukse alueet ovat kaustamie, rohkaisemie, iostamie, palauttee atamie sekä tarjoamie ja mahdollisuuksie etsimie. Motivaatio herättely ja ylläpito ousee ohjaajie käytäö kokemuksie hyväksikäytöstä ja reflektiivisestä toimiasta. Ohjattava motivaatio sytymise ja ylläpitämise tukea o tulevaisuudeäkymä herättely. Tulevaisuude tavoite herättää usei halu opiskella, hakea työtä tai ryhtyä johoki tehtävää. Toimia ollessa päämäärätietoista se herättää tahtoa ja halua. Ohjattavaa täytyy tukea säilyttämää motivaatiosa, eteki silloi ku häe itseluottamuksesa ei ole vahvimmil-
laa. Avoimuus voi edistää sitoutueisuutta ja motivaatiota uusille asioille. (Pekkari 2009, 169.) Tekemällä oppimie tai toimiallie oppimie lähtee kostruktivistisesta ja humaistisesta oppimisäkemyksestä. Tekemällä oppimie soveltuu käytettävistä resursseista ja tehtävästä työstä riippue moelaisii ryhmäkokoihi ja opetusympäristöihi. Kuiteki pääsäätöisesti se o yksilö-, pari-, tai pieryhmätyösketelyä joko samaaikaisesti ryhmässä, yksilöittäi tai ryhmittäi eriaikaisesti. (Oulu seudu ammattikorkeakoulu 2006.) Toimiasta oppimie eli tekemällä oppimie o esimmäie ihmiste välie oppimismeetelmä. Oppimie tapahtuu osallistumalla ja tekemällä. Opetusmeetelmiä tekemällä oppimisessa ovat muu muassa leikki, äyttely raketamie, tutkimustehtävä ja taitoje harjoittelu. Eite tekemällä oppimise opetusmeetelmiä käytetää työpaikkaorgaisaatioide sisäisissä koulutuksissa. Meetelmä käyttö ei rajoitu vai työpaikoille, vaa koulussa ja kurssilla voidaa myös oppia tekemällä. Oppimistilatee reaalisuude ja kokreettisuude aste o yleesä kursseilla alhaisempi kui työpaikoilla. Tällöi voidaa käyttää simuloitia, demostraatiota ja draamatyösketelyä, joide avulla teoria ja käytäö välistä kuilua kaveetaa. Tekemällä oppimie voi myös raketua sosiaaliseksi tapahtumaksi, joka tukee useide tärkeide valmiuksie oppimista työ teo kaalta. Opetukse kokretisoiissa tekemie o tärkeä keio. Ku harjoitellaa, kokeillaa, osallistutaa ja tutustutaa, ii eletää juuri sitä todellisuutta, joho tavoite oppimisessa kohdistuu. Oppija omii kokemuksii ja tekemisestää saamaa välittömää palautteesee perustuu kokreettisuude teho. Yleisesti voidaa kuvata, että toimiallisee oppimisee liittyy kokemie, tekemie, yhteistyö sekä vuorovaikutus, joide kautta opitaa. (Oulu seudu ammattikorkeakoulu 2006.) Lueto o eite käytetty opetustapa silloi, ku ihmisiä o paljo läsä. Lueto työtapaa soveltuu parhaite tietoje jakamisee, asioide kuvaamisee, erilaiste äkemyste ja kaaottoje esittämisee. Esitelmä AV-materiaalilla havaiollistamaa, esimerkiksi diaesitys, o opei tapa jakaa tietopuolista iformaatiota. Lueto ei myöskää aseta opetustiloille suuria vaatimuksia. Työtapaa se o eriomaie pyrittäessä tiedollisii tavoitteisii ja korvaamato moie muide työtapoje tukea. Esitykse pitäjä persooallisista taidoista riippuu paljo lueo tehokkuus. Ohjaaja, joka käyttää koko persooaa työssää; tahtoa, tuetta, älyä sekä toimitaa, vetoaa moella tasolla kuulijoihisa. Esittävä opetus yleesä kaipaa tueksee keskustelua joko kysymyste, pieryhmätyösketely tai yleiskeskustelu muodossa, koska lueto ohjaa vai heikosti tosiasioide soveltamisee, tulkitaa tai harjoitteluu. (Oulu Seudu Ammattikorkeakoulu 2006.)
5.2 TANO tapahtuma toteutus TANO tapahtuma pidettii Hyria Karakatu 3-5 caterig-, hotelli- ja ravitsemusala 1. vuode opiskelijoille. Ohjaukse paikkaa oli teorialuokka ja opetuskeittiö. Ohjauksessa käytettii vuorovaikutteista alustusta, videoavusteista ohjausta sekä ergoomia harjoittelua opetuskeittiöllä. Tapahtuma jakautui kahtee osaa. Esimmäisessä osassa käsiteltii työ fyysisiä kuormitustekijöitä ja iide vaikusta terveytee sekä ergoomia perusteita. Toisessa osassa harjoiteltii työasetoja ja käytii ryhmäkeskusteluja videoavusteisesti. Seuraavassa taulukossa 1. o kuvattu tapahtuma eteemie pääpiirteissää. Taulukko 1. TANO tapahtuma asiasisältö ja ohjausmeetelmät Asiasisältö Ohjausmeetelmät Aika Osa 1 TANO päivä sisältö Ohjaajie esittely 5mi Työterveysosaamie TANO -tapahtumaa ee Alkukartoitus NOPSi Työterveys ja turvallisuustiedot kyselyllä. Ammattiopisto opiskelijat vastaavat kyselyy. (liite 1.) 5 mi Työergoomia Alustus: vuorovaikutuksellie PowerPoit esitys ergoomiasta Tietovisa ergoomiasta 20mi 20mi Tauko Tauko 15mi Osa 2 Videoavusteie ergoomia ohjaus ja käytäö harjoittelu Pieryhmät videoavusteisessa ohjauksessa sekä opetuskeittiöllä *Motivoivaa haastattelua video pohjalta *Vuorovaikutteista kyselyä opetuskeittiöllä 35mi Videoavusteie ergoomia ohjaus ja käytäö harjoittelu Pieryhmät vaihtavat paikkaa, ohjauksesta harjoitteluu ja päivastoi 35mi Työterveysosaamie TANO tapahtuma jälkee NOPSi Työterveys ja turvallisuusosaamie kyselyllä/loppukartoitus. Ammattiopisto opiskelijat vastaavat kyselyy. 5mi
Osa 1 Työterveysosaamie TANO tapahtuma alkoi NOPSi Työterveys ja turvallisuustiedot kyselyllä/alkukartoituskyselyllä (Liite 1), joka jokaie hotelli-, ravitola-, ja caterigala opiskelija täytti. Kyselyllä kartoitettii ammattiopisto opiskelijoide tietämystä työ fyysisistä kuormitustekijöistä. Tarkoituksea saada alkutilae tiedoksi ee TANO itervetiota. Työergoomia Se jälkee terveydehoitajaopiskelijat Mia Mikkola ja Heljä Toivaie pitivät vuorovaikutuksellise powerpoit esitykse, joka käsitteli hotelli-, ravitola-, ja caterigala ergoomiaa (Liite 4). Keskustelimme mitä ergoomia o, kävimme läpi heidä alasa tyypillisimpiä työasetoja, ostoja ja siirtoja sekä toisto- ja seisomatyötä. Keskustelimme lisäksi tuki- ja liikutaelite terveyde tärkeydestä ja kerroimme, mikä merkitys ergoomialla o työsketely turvallisuutee. Terveydehoitajaopiskelijat pyrkivät tekemää ohjaustilateesta uorille kiiostusta herättävä alustukse. Pääosi opiskelijat kuutelivat lueolla, mutta eivät juurikaa osallistueet keskusteluu. Mielestämme aamu ohjaustilae mei kui olimme suuitelleet. Lueo lopuksi terveydehoitajaopiskelijat Sara Peltoiemi ja Satu Saloe pitivät opiskelijoille tietovisa, joka käsitteli lueolla olevia aiheita. Tietovisaa opiskelijat osallistuivat pieryhmissä ja tämä visa herätti mielekiitoa eemmä kui lueto. Ergoomia tietovisa koostui kahdeksasta eri kysymyksestä, joihi oli olemassa kolmesta eljää eri vastausvaihtoehtoa. (Liite 5) Tietovisa kysymykset olivat aihealueittai. Aihealueita olivat toistotyö, seisomatyö ostot ja siirrot. Kysymyksistä kolme sisälsi kuvia seisomatyöstä ja työkegistä sekä työaseosta. Kuvamateriaalie avulla havaiollistimme tärkeitä ergoomisia asioita, mihi jokaisella o omalla toimiallaa mahdollisuus vaikuttaa. Alussa opiskelijat jaettii pieryhmii, joissa he pystyivät keskeää keskustelemaa vastauksistaa. Tietovisassa edettii kohta kerrallaa ja kävimme yhdessä läpi oikeat vastaukset. Tällä tavalla pyrimme herättämää vuorovaikutusta ja keskustelua ergoomiasta. Osa 2 Työergomiaa käytäössa:harjoittelu opetuskeittiöllä ja video ergoomia ohjaukse apua Tauo jälkee luokka jaettii eljää eri ryhmää ja jokaie pieryhmä pääsi kokreettisee ohjauksee opetuskeittiölle sekä katsomaa videoavusteista ergoomia ohjausta. Kaksi seuraavaa ohjaustilaetta kahde eri ryhmä kassa opetuskeittiössä, ohjasivat terveydehoitajaopiskelijat Mia Mikkola ja Satu Saloe. Harjoittelu opetuskeittiöllä
Opetuskeittiöllä kerrattii myös aamu esimmäisellä tuilla käsiteltyjä aiheita. Vai muutama opiskelija osallistui aktiivisesti opetuskeittiöllä tapahtuvii harjoituksii. Opetuskeittiö ohjaustilateissa ajattelimme opiskelijoide osoittava eemmä kiiostusta omaa työergoomiaa ja työ tekemisee. Opetuskeittiöllä opiskelijat äyttivät tyypillisimpiä työasetojaa, joka jälkee terveydehoitajaopiskelijat ohjasivat ja mahdollisesti myös korjasivat virheellisiä asetoja. Lisäksi opiskelijoille ohjattii ergoomisesti oikeaa osto- ja siirtotekiikkaa. Opetuskeittiöllä kävimme läpi opiskelijoide kassa kokkie tavallisimpia työasetoja. Yksi iistä oli seisomatyö esimerkiksi veitsellä leikatessa tai vatkatessa. Työkohtee tulisi olla sellaisella korkeudella, etäisyydellä tai suuassa, ettei tulisi ylimääräisiä jäitteitä kehoo ja että työ voitaisii tehdä ilma turhia kumartumisia tai kiertoja ja olkavarret tulisi olla lähellä kehoa. Hyvässä seisomatyöaseossa selkä ja iska ovat suorassa ja kyyärpäät lähellä vartaloa, sekä paio tulisi jakaatua molemmille jaloille. Hyvät työjalkieet lievittävät seisomatyö kuormitusta. Käsityövälieistä keskustelimme myös, että iide tulisi olla mahdollisuus valita itsellee ja työhö parhaite sopiva välie, sekä mahdollisuus säätää sitä tutemuste mukaa. Toistotyössä o tärkeää pitää vartalo ja yläraajat oikeassa aseossa. Kerroimme, että toistotyössä pieetki jatkuvat liikkeet aiheuttavat väsymystä. Kerroimme, että toistotyö saattaa aiheuttaa osittaista hapepuutetta lihaksissa, jolloi sytyy kipua. Toistotytö aiheuttamia haittoja voidaa ehkäistä tutkimalla työ kuormitustekijät sekä paratamalla työolosuhteita. Esisijaisia toimepiteitä ovat ääriasetoje ja suure voimakäytö vähetämie, työ staattisuude ja työliikkeide taajuude vähetämie. Kävimme läpi koeita ja laitteita, joita kokit käyttävät työssää. Niide tulisi olla säädettävissä site, että selä, iska ja käsie aseto pysyy hyvää. Kerroimme, että työ ei tulisi olla liikaa paikallee sidottua, vaa tulisi olla mahdollisuus asetoje vaihtamisee ja liikkumisee. Myös työvauhti tulisi olla itse säädeltävissä. Kävimme läpi ostoja. Nostot tulisi olla hyvällä korkeudella ja käsiostoja tulisi olla mahdollisimma vähä. Ohjasimme oikeaa ostokorkeutee, joka o hartiataso ja rystytaso välillä, ei koskaa hartiataso yläpuolella ja mahdollisimma vähä rystytaso alapuolella. Kerroimme, että taaka ollessa mahdollisimma lähellä vartaloa o osto hyvä, koska ostaja ei joudu tekemää kiertoliikettä. Paiavissa ostoissa tulisi käyttää apuvälieitä, mutta e eivät saa vaikeuttaa työtä. Video apua ergoomia ohjauksessa Käytimme ergoomiaohjauksessa apua videoavusteista ohjausta. Video o kuvattu syksyllä Hyria opetuskeittiöissä. Videolla äkyy kokkilija oppilaita työsketelemässä yhdessä ohjaava opettaja kassa. Kuvaamisessa o otettu huomioo oppilaide ergoomia, ostot, siirrot sekä toistotyötä, heidä työskeellessä. Video-ohjauksessa käydää läpi mm. selä asetoa, työtaso oikeaa korkeutta ja työsketelyetäisyyksiä. Videoavusteise ohjaukse toteuttivat terveydehoitajaopiskelijat Sara Peltoiemi ja Heljä Toivaie. Videoavusteie
ohjaus toteutettii 4-5 hege pieryhmissä. Ergoomia-aiheie kymmee miuuti videokooste äytettii oppilaille kahtee kertaa. Esimmäisellä kerralla katsottii video yhdessä läpi alustavaa havaioitia tehde ilma pysäytyksiä. Toisella kerralla ohjaaja pysäytti video havaiollistaessaa oikeaa ja turvallista ergoomista työsketelyä ja esitti oppilaille kysymyksiä sekä atoi aihetta pohtia oko aseto hyvä tai huoo ja oko siiä paratamise varaa vai ei. Työterveys- ja turvallisuusosaamie TANO tapahtuma jälkee TANO tapahtuma päätteeksi ammattiopisto opiskelijat vastasivat NOPS 2010-2012 hakkee Työterveys- ja turvallisuusosaamie/loppukartoitus kyselyy(liite 2.), joka tarkoituksea oli kerätä tietoa TANO tapahtuma vaikuttavuudesta terveystietoihi, -taitoihi ja motivaatio sekä TANO tapahtuma käytäö toteutuksesta. 6 ERGONOMIAOHJAUKSEN ARVIOIMINEN 6.1 TANO toimia arvioimie Työterveys ja -turvallisuus kyselyllä Ee ergoomiaohjaukse alkua ja se päätteeksi toteutetisitii aieistokeruu NOPS hakkee Työterveystiedot/Alkukartoitus Fyysiset kuormitustekijät. Nosto- ja toistotyö kyselyllä (Liite 1.) ja Työterveys- ja turvallisuusosaamie/loppukartoitus kyselyllä (Liite 2.).TANO Kyselylomakkee o laatiut NOPS hakkee johto (Rimpilä-Vaie 2011). Kysely tarkoituksea oli kartoittaa TANO tapahtuma vaikuttavuutta. Kyselyllä kartoitettii, mite opiskelijoide työterveystiedot vahvistuvat tapahtuma aikaa, mikä o opiskelijoide työterveystaidot ja motivaatio huolehtia työterveydestä tapahtuma jälkee ja mite TANO - tapahtuma käytäö toteutus sujui. Työterveys- ja turvallisuus/alkukartoitus kyselylomake koostuu kahdesta osioista : 1. Taustatiedot, 2. Työterveys ja -turvallisuustiedot. Työterveys- ja turvallisuusosaamie -kysely/loppukartoitus lomake koostuu eljästä osiosta 1. Taustatiedot 2. Työterveys ja -turvallisuustiedot 3. Työterveys ja turvallisuustaidot sekä motivaatio ja 4.TANO toimia käytäö toteutus. Taustatietoia kysyttii mm. ikää, sukupuolta, tutkitoa (kysymykset 1-6), työterveys- ja turvallisuus tieto kysymyksiä (kysymykset8-10) käsiteltii ostotyö omiaispiirteitä, toistotyö omiaispiirteitä ja fyysiste kuormitustekijöide kielteisiä vaikutuksia tuki- ja liikutaelimistöö. Työterveys- ja turvallisuustaidot sekä motivaatio osiossa (kysymykset 11-12)kysyttii mm. opiskelija käsitystä huolehtia työterveydestää ja turvallisuudesta sekä motivaatiota heti TANO tapahtuma jälkee. Taitoihi kuului, taitoje, tietoje ja pohdia lisäätymie sekä kyky soveltaa tapahtuma asiaa arkitilateissa. Motivaatioo kuului kiiostueisuus, myöteie suhtautumie ja asia tärkeäksi kokemie ammattitaidolle. Näihi kysymyksii vastaukset aettii Likerti 5- portaisella asteikolla. Arvioitiasteikolla 1 = täysi samaa mieltä, 2 = melko samaa mieltä, 3 = melko eri mieltä, 4 = täysi eri mieltä, 5 = e osaa saoa. TANO toimia käytäö toteu-
tus osio (kysymykset 13-16)koostuu tapahtuma asiasisällöistä, ohjaaja taidoista ohjata ja tapahtuma järjestelyistä. Näihi kysymyksii vastaukset aettii Likerti 5-portaisella asteikolla. Arvioitiasteikolla 1 = täysi samaa mieltä, 2 = melko samaa mieltä, 3 = melko eri mieltä, 4 = täysi eri mieltä, 5 = e osaa saoa. Lopussa opiskelija ataa arvosaa omalle osallistumisellee (kysymys 16). Kysymyksee vastattii viisiportaisella asteikolla eriomaie, hyvä, tyydyttävä, heikko, e osaa saoa. Aieisto aalyysi tehtii kuvaille määriä, kuika moi vastaajista oli tiettyä mieltä (), koska osatutkimuste aieisto o hyvi piei. Työterveys- ja turvallisuustietoja mittaavat oikei, vääri ja e tiedot muutettii dikotomiseksi eli oikei tai väärä/e tiedä. Aalyysissä oikei tarkoittaa kaikkii väitteisii oikei vastaeide määrä ja vääri/e tiedä kaikkii väitteisii vääri tai e tiedä vastaeide. Viisiportaiset Likerti asteikot pidettii samoia kui kyselylomakkeessa. Kysymykse 16 viisiportaie luokitus muutettii aalyysissä seuraavasti: eriomaie ja hyvä muutettii luokaksi hyvä, tyydyttävä ja heikko muutettii luokaksi tyydyttävä, e osaa saoa pysyi e osaa saoa luokkaa. Aieistoa kuvataa vai määriä, koska aieisto o hyvi piei (=18). Pidimme työterveys- ja turvallisuusosaamisesta sekä alku- että loppukartoituskyselyt Hyria kokkilija opiskelijoille 13.1.2011. Alku- ja loppukartoituskyselyy vastasi 18 opiskelijaa (=18). Heistä 16-vuotiaita oli 12, 4 kappaletta 17-vuotiaita oli eljä sekä yksi 18-vuotias ja yksi 19-vuotias. 6.2 Tiedot työterveydestä ja turvallisuudesta ee ohjausta Suuri osa opiskelijoista ei tieyt oikeita vastauksia ostotyötä koskevii kysymyksii, koska suuri osa vastasi, e osaa saoa. Nosto- ja siirtokorkeus sai eite oikei vastauksia. Nosto taaka oikea koko kysymyksee lähes kaikki olivat vastaeet vääri (=16). Oikea työsketelylämpötila kysymyksee suuri osa vastasi: e osaa saoa (=13). Työsketelyaluee valaistus vaikutti oleva tiedossa, koska yli puolet vastasi oikei (=10). Toistotyö rasittavuutee liittyvii kysymyksii osattii vastata vaihtelevasti vastauksilla oikei ja e osaa saoa. Suurempie taakkoje paioraja kysymyksee valtaosa vastasi: e osaa saoa (=10). Yhde käde paioraja, ratee kulma ja oikea kulma vartalo ja olkavarre välillä ei ollut tiedossa. Tämä aihealuee kysymyksii suuri osa vastasi: e osaa saoa. (Liite1) Fyysiste kuormitustekijöide riskeihi liittyvät kysymyksii oli osattu vastata aika hyvi jo alkukartoituksessa. Aikaisemmat tule vaivat, stressi, hekilö ikä, liikkumattomuus, tupakoimie, lihavuus, täriä kehoo ja käsii sekä kuumuus olivat selkeimmi ähtäviä riskejä.
Pitkät istumisjaksot, työtyytyväisyys ja vähäie työtahti saivat osaksee vastaajilta epävarmuutta, koska iihi suuri osa vastasi: e osaa saoa. 6.3 Työterveys ja turvallisuusosaamie ohjaukse jälkee Nostotyö omiaispiirteitä koskevista kysymyksistä eemmistö osasi vastata oikei loppukartoituksessa. Nosto- ja siirtokorkeus sekä taaka oikea koko jakoi mielipiteet oikea ja väärä välillä. Myös oikea työsketelylämpötila jakoi mielipiteet, eemmistö vastasi vääri(=9). Toistotyö omiaispiirteitä koskevat kysymykset jakoivat eemmä mielipiteitä. Toistotyö rasittavuus ja suurempie taakkoje paioraja oli omaksuttu hyvi, ku taas yhde käde paioraja sekä oikea kulma vartalo ja olkavarre välillä ei ollut juurikaa tiedossa. Myös ei osaa saoa vastauksia tuli tälle aihealueelle muutamia. Fyysiste kuormitustekijöide riskeihi liittyvät kysymykset oli omaksuttu melko hyvi. Aikaisemmat tule vaivat, stressi, hekilö ikä sekä liikkumattomuus olivat selkeimmi ähtäviä riskejä ku taas tupakoimie, lihavuus ja pitkät istumisjaksot jakoivat mielipiteet oikei, vääri ja e tiedä vastauste kassa selvästi eemmä. Työterveyde ja turvallisuude huolehtimistaitoja kartoitettii jokaiselta vastaajalta. 11 vastaajaa 18:sta oli eri mieltä tapahtuma lisäee heidä taitojaa huolehtia työterveydestä, ku taas vastaavasti 11 vastaajaa koki, että tapahtuma lisäsi heidä työterveys ja turvallisuustietouttaa. Oma toimia pohdita, soveltamie sekä ratkaisukeiot jakoivat mielipiteet melko tasaisesti. Nuorte omaa motivaatiota kartoittaessa suuri osa koki, että tapahtumassa käsitellyt asiat olivat tärkeitä sekä oma suhtautumie o myöteistä tapahtuma aiheisii. Piei eemmistö ei kokeut kiiostuksea lisäätyee työterveyttä ja -turvallisuutta kohtaa eikä suurta halua muuttaa omaa turvallisuuskäyttäytymistää parempaa suutaa.(liite 2) 6.4 TANO toimia käytäö toteutukse arvioiti Suuri osa piti tapahtumassa käsiteltäviä asioita helposti omaksuttavia ja ymmärrettäviä sekä tarpeellisia omaa opiskelua ja tulevaa työtä ajatelle. Eemmistö vastaajista koki ohjaajat uskottavia ja ryhmätilateet hallitsevaa ja vastaavasti myös ettei ohjaus ollut riittävä iostavaa, kaustavaa tai kiiostavaa. Itse tapahtuma jakoi mielipiteet puoliksi ajakäytö ja teoreettisuude puolesta. Eemmistö koki, että tapahtuma ei pitäyt mielekiitoa yllä, ei sisältäyt riittävästi harjoittelua/tekemistä eikä ollut riittävä selkeä kokoaisuus. Omaa osallistumistaa arvioidessaa 8 oppilasta koki osallistumisesa ollee hyvä, 5 oppilasta koki osallistumisesa ollee tyydyttävä tai heikko ja 2 ei osaut saoa. (Liite2) 7 POHDINTA
Työsketely NOPS 2010-2012 -hakkeessa o ollut kehittävää ja opettavaista. Oma tiimimme työsketely o sujuut hyvi. Jokaie ryhmä jäse o kataut vastuullisesti tehtävät ja pitäyt kiii tavoitteista. Olemme saavuttaeet omassa oppimisessa terveydehoitaja ammattii liittyvää tietoa ja päässeet toteuttamaa ealtaehkäisevää toimitaa. TANO-tilateita olivat alustus eli ergoomia lueto, tietovisa ergoomiasta, käytäö ohjaustilae opetuskeittiössä ja videoavusteisesta ohjauksesta. Ergoomialueto sujui mielestämme hyvi. Tehtäväjaot olivat selkeät ohjaajie keske. Lueo aikaa äytimme myös kokreettisesti työasetoja ja ostoja sekä siirtoja. Videoavusteie ohjaus oistui mielestämme myös hyvi. Hyvää ohjauksessa oli video käyttö. Esimmäisellä kerralla aoimme oppilaide katsoa video kertaallee läpi, jolloi mielekiito paiottui videolla olevii oppilaisii ja jäityksee, mitä seuraavaksi tapahtuu. Toisella kerralla opiskelijat katsoivat ohjatusti työsketelyasetoja ja tapoja. Tämä mahdollisti asiaa keskittymise. Opiskelijat jaksoivat keskittyä katsomaa videota 2x 10 miuuttia. Pieryhmissä oli aia vähitää yksi tai kaksi opiskelijaa, jotka olivat läsä ohjaustilateessa ja uskaltautuivat pohtimaa ääee ja vastaamaa ohjaaja kysymyksii. Pohdittavaksi ajatukseksi jäi, olisiko osallistumie ollut aktiivisempaa, jos video kokoaisaika olisi ollut hiema lyhyempi. Käytäö harjoittelu opetuskeittiössä sujui kohtalaisesti. Muutama opiskelija oli aktiivisesti mukaa harjoittelutilateessa. Positiivista päivässä mielestämme oli, että opiskelijat saapuivat paikalle iiki suurella joukolla. Kaike kaikkiaa päivä oli mielestämme oistuut ja lähdimme hyvillä mieli tapahtuma jälkee pois.
LÄHTEET Duodecimlehti. 2007. Luettu 12.10.2010. http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_article_war_dleht ihaku&p_p_actio=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=colum- 1&p_p_col_cout=1&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku spage=%2fportlet_actio%2f dlehtihakuartikkeli%2fviewarticle%2factio&_dlehtihaku_view_article_war_dlehtihaku_tuus=duo96233 Hirvoe, E. Pietilä, A-M & Eirola, R. 2002. Terveyskeskustelu, tavoitteea dialogi terveyde edistämisessä. Teoksessa Karhula A-L. (toim.) Häie, O. Koskelo, R. Kakaapää, M. Airaksie, O. 2005. Ergoomia terveydehuollossa. Hämeelia. Karisto Oy, 53. Hyria ammattioppilaitos. 2010. [WWW-dokumetti] http://www.hyria.fi/koulutukset/uoret/koulutustarjota/kokki. (Luettu 13.9.2010) Kasallie tule-ohjelma 2008-2015. KTO lyheelmä. PDF-tiedosto. http://www.suometule.fi/kto_esite.pdf. (Luettu 11.10.2010). Kyrölahti, E. 2005. Työterveyshuollossa työsketelevä terveydehoitaja ammatillie osaamie. Tamperee yliopisto väitöskirjat. http://acta.uta.fi/teos.php?id=10796 (Luettu 11.10.2010) Laki uorista työtekijöistä 19.11.1993/998 9. http://www.filex.fi/fi/laki/ajatasa/1993/19930998. Luettu 29.12.2010 Lidroos, J-E., Lohivesi, K. 2004. Oistu strategiassa. Strategiatyökaluja. Juva; WSOY, 217-218. Lidström, K. Elo, A.-L. Hopsu, L. Kadoli, I. Ketola, R. Lehtelä, J. Leppäe, A. Mukala, K. Rasa, P.-L. & Sallie, M. 2005. TIKKA-meetelmä kuvaus, käyttötarkoitus ja käyttötapa. Teoksessa Karhula, A.-L. (toim) Työkormitukse arvioitimeetelmä TIKKA. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaio, 26-28. Oulu seudu ammattikorkeakoulu 2006. Opetusmeetelmät opetukse moipuolistajaa. Tekemällä oppimie. [WWW-dokumetti] http://www.oamk.fi/amok/oppimat/lo/opetusmeetelmat/html/tekemalla_oppimie.html (Luettu 31.12.2010.) Oulu seudu ammattikorkeakoulu 2006. Opetusmeetelmät opetukse moipuolistajaa. Tekemällä oppimie. [WWW-dokumetti] http://www.oamk.fi/amok/oppimat/lo/opetusmeetelmat06a/html/tekemalla.html (Luettu 31.12.2010) Oulu seudu ammattikorkeakoulu 2006. opetusmeetelmät opetukse moipuolistajaa. Lueto. [WWW-dokumetti] http://www.oamk.fi/amok/oppimat/lo/opetusmeetelmat/html/lueto.html (Luettu 9.1.2011) Pekkari, M. 2009. Tavoitteellie ohjauskeskustelu. Hämeelia: Karisto kirjapaio Oy. Politiikkaohjelma. 2007. [WWW-dokumetti] http://www.v.fi/toimita/politiikkaohjelmat/terveys/ohjelmasisaeltoe/fi.pdf. (Luettu 30.9.2010.) Rimpilä-Vaie, P. 2010 Tutkimussuuitelma NOPS-hake 3.9.2010. Savolaie, A. 2001. Koulu työpaikkaa. Työoloje itsearvioiti ja kehittämistarpeet oppilaide ja hekilöstö äkökulmasta. Tampere: Tamperee Yliopistopaio.
Sosiaali- ja terveymiisteriö 2001. Terveys 2015 Kasaterveysohjelma. PDF-tiedosto. http://pre20031103.stm.fi/suomi/eho/julkaisut/terveys2015/t2015esi.pdf. Esitteitä 2001:8. Päivitetty 31.8.2003. (Luettu 11.10.2010) STM 2010. Hyvivoii ja terveyde edistämie. http://www.stm.fi/hyvivoiti( Luettu 12.10.2010.) Stakes. 2007. [WWW-dokumetti] http://www.stakes.fi/fi/ajakohtaista/tiedotteet/2007/69_2007.htm Luettu 12.10.2010. Skills. 2010. Ammattialakohtaie työturvallisuus ja työterveys, kokki. [WWW-dokumetti] http://www.skillshuippuosaamista.com/default.asp?file=1571. (Luettu 13.9.2010) Taskie, M. 2006. Päihdelikki. [WWW-dokumetti] http://www.paihdelikki.fi/tietoiskut/644-motivoiva-haastattelu. (Luettu 8.10.2010) Tekillie korkeakoulu. 2007. Tila ja turvallisuusasiai toimisto. Työsuojelu. Riskiarvio. Lisäohjeet A. Näyttöpääte- ja toimistotyö ergoomia. http://74.125.77.132/search?q=cache:dihmlbszaecj:www.tkk.fi/yleista/tyosuojelu/riskiarvi o/lis%25e4ohjeet.doc+raskaat+ostot+ja+siirrot&cd=10&hl=fi&ct=clk&gl=fi. (Luettu 13.09.2010.) Terveyskirjasto. 2010. Luettu 12.10.2010. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=suo00066 Työsuojeluhallito. Toistotyö. [WWW-dokumetti] http://www.tyosuojelu.fi/fi/toistotyo (Luettu 13.9.2010.) Työterveyslaitos. 2010. Päivitetty 06.05.2010. Luettu 30.9.2010. http://www.ttl.fi/fi/ergoomia/mita_ergoomia_o/sivut/default.aspx Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383. http://www.filex.fi/fi/laki/ajatasa/2001/20011383. (Luettu 11.10.2010). Työterveyslaitos 2010. Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2008. Työperäiste sairauksie rekisterii kirjatut uudet tapaukset. http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/ammattitaudit/documets/29610_am_taud_2008_web.pdf (Luettu 12.3.2011)