1(7) ASIAKASTIEDOTE 22.1.2010 Muutoksia arvonlisäverotuksessa vuonna 2010 Arvonlisäverolain palveluiden myyntimaasäännökset muuttuivat 1.1.2010, ja tähän liittyen eräistä palvelumyynneistä täytyy antaa yhteenvetoilmoitukset. Myös ulkomaalaispalautuksen hakumenettely muuttuu ensi vuoden alusta. Palveluiden myyntimaasäännökset muuttuivat Myyntimaasäännökset määrittelevät, minkä valtion arvonlisävero myynnistä suoritetaan. Vuoden 2010 alusta lähtien elinkeinonharjoittajalle myytävät palvelut verotetaan pääsääntöisesti ostajan sijoittautumisvaltiossa. Ostaja suorittaa veron myyjän puolesta, eli myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Tähän saakka pääsääntö on ollut myyjän sijoittautumisvaltio. Kuluttajille myytyjen palveluiden yleissääntönä on edelleen se, että ne verotetaan myyjän sijoittautumisvaltiossa. Näiden palvelujen osalta nykymenettely ei siis muutu. Myyntimaan yleissäännöt: Elinkeinonharjoittajalle luovutettu palvelu on myyty Suomessa, jos se luovutetaan ostajan täällä sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan. Jos palvelua ei luovuteta kiinteään toimipaikkaan, se on myyty Suomessa, jos ostajan kotipaikka on täällä. Kuluttajalle luovutettu palvelu on myyty Suomessa, jos se luovutetaan täällä sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta. Elinkeinonharjoittajalle tapahtuvassa palvelumyynnissä sovelletaan yleissäännöstä poikkeavaa myyntimaasäännöstä seuraaviin palveluihin: kiinteistöön kohdistuvat palvelut, myös kiinteistönvälitys henkilökuljetuspalvelut kuljetusvälineen lyhytaikainen vuokraus kulttuuri-, viihde- ja muut vastaavat palvelut ravintola- ja ateriapalvelut ja matkatoimistopalvelut. Kuluttajalle tapahtuvassa palvelumyynnissä on myös poikkeussääntöjä yleissäännöstä. Kysy poikkeussäännöistä tarkemmin toimistostamme. Yhteenvetoilmoitus useammin ja myös EUpalveluista Niiden, jotka myyvät EU-alueella tavaroita ja myynteihin soveltuu käännetty arvonlisäverovelvollisuus, on pitänyt aikaisemminkin antaa yhteenvetoilmoitus. Tämän vuoden alusta ilmoitusvelvollisuus laajenee myös palveluita myyviin yrityksiin. Yhteenvetoilmoitus on annettava niistä palvelumyynneistä, jotka verotetaan toisessa EU-maassa elinkeinonharjoittajille tapahtuvia myyntejä koskevan pääsäännön, eli käännetyn verovelvollisuuden nojalla. Yhteenvetoilmoitus tulee antaa sähköisesti. Tätä varten Verohallinto on avannut sähköisen ALVEU-palvelun, jonne kirjaudutaan Katso-tunnisteella. Ilmoituksen saa antaa paperilla vain erityisellä Verohallinnosta anottavalla luvalla. Lisäksi ilmoitus on annettava entistä nopeammin ja useammin. Yhteenvetoilmoitus annetaan kuukausittain ja jo seuraavan kuukauden 20. päivä. Ulkomaalaispalautus Ulkomaalaispalautusta toisesta EU-maasta haetaan 1.1.2010 alkaen sähköisesti Verohallinnon uuden ALVEU-verkkopalvelun kautta viimeistään palautusajanjaksoa seuraavan kalenterivuoden 30.9. mennessä. Palautusjakson on oltava vähintään 3 kk ja palautettavan määrän vähintään 400 euroa. Jos palautushakemus koskee koko kalenterivuotta tai sen loppuosaa, palautettavan määrän on oltava vähintään 50 euroa. Verotili käyttöön 1.1.2010 koskee vasta vuodelta 2010 aiheutuvia veroja Verotili on uusi menettely verojen ilmoittamista, maksamista ja maksuvalvontaa varten ja se otettiin käyttöön vuoden 2010 alussa. Verotili ei siis muuta vuoden 2009 verojen ilmoittamista ja maksamista. Verohallinnon ylläpitämälle tilille kootaan veronmaksajan veroja ja maksuja koskevat tiedot. Sen avulla täsmäytetään kuukausittain, kuinka paljon on mahdollisesti jäänyt maksettavaa tai kuinka paljon verohallinnon on palautettava veroja maksajalle. Käyttöönottovaiheessa järjestelmän piirissä ovat omaaloitteiset verot: arvonlisävero ennakonpidätys työnantajan sosiaaliturvamaksu lähdevero vakuutusmaksu- ja arpajaisvero Varainsiirtovero ei ole mukana järjestelmässä. Verotili tulee käyttöön kaikille esimerkiksi arvonlisäveroa maksaville tai työnantajana toimiville.
2(7) Seuraavassa vaiheessa järjestelmään on tarkoitus ottaa mm. tulovero, kiinteistövero ja perintö- ja lahjavero. Verot ilmoitetaan kausiveroilmoituksella Verokaudelta annetaan kausiveroilmoitus, joka korvaa aiemmat valvontailmoitukset arvonlisäverosta ja työnantajasuorituksista. Kuten ennenkin työnantajasuoritukset annetaan edeltävältä ja alv-tiedot sitä edeltävältä kuukaudelta. Sähköisen ilmoituksen on oltava perillä viimeistään kuun 12. päivä. Allekirjoitetun paperisen ilmoituksen pitää olla perillä jo kuun 7. päivä. Jos yritys on arvonlisäverotuksessa vuosimenettelyssä, sen on annettava arvonlisäveroa koskeva kausiveroilmoitus viimeistään seuraavan helmikuun 28. päivä. Kyseinen päivä on myös arvonlisäveron eräpäivä vuosimenettelyssä olevalle. Vuosimenettelyssä olevat antavat työnantajatiedot neljännesvuosittain, kuukauden ja 12 päivän kuluessa kauden päättymisestä. Jos yritys on neljännesvuosimenettelyssä (arvonlisävero ja työnantajasuoritukset) ilmoitukset annetaan aina kuukauden ja 12 päivän kuluessa kauden päättymisestä. Kuitenkin paperi-ilmoitusten on oltava perillä jo 7. päivä. Ilmoituksen myöhästymisestä myöhästymismaksu Myöhässä ilmoitetulle verolle lasketaan verolajikohtainen (esim. arvonlisäverolle ja ennakonpidätyksille erikseen) myöhästymismaksu 20 % korkokannalla vuotuisen koron tapaan. Maksun verolajikohtainen vähimmäismäärä on 5 euroa ja enimmäismäärä 15.000 euroa, kuitenkin enintään myöhässä ilmoitetun veron määrä. Myöhästymismaksu lasketaan myöhässä ilmoitetulle määrälle ilmoituksen määräpäivää seuraavasta päivästä ilmoituksen antamispäivään. Määräytymistapa on kaavamainen ja se ei sisällä viranomaisharkintaa. Jos veroa ei tule maksettavaksi, myöhästymismaksu on 5 euroa kultakin verolajilta. Myöhästymismaksu määrätään myös silloin, kun kausiveroilmoituksen tietoja korjataan jälkikäteen korjausilmoituksella. Myöhästymismaksu merkitään verotilin tiliotteelle, erillistä maksuunpanopäätöstä ei lähetetä. Myöhästymismaksu ei ole vähennyskelpoinen meno yrityksen tuloverotuksessa. Kausiveroilmoituksen korjaus Kausiveroilmoituksessa tapahtuneet virheet korjataan lisäilmoituksella, johon merkitään vain muutosten määrät kausiveroilmoituksessa ilmoitettuihin määriin nähden. Maksujen kohdentaminen verotilillä Kausiveroilmoituksella ilmoitetut verot kirjataan verotilin velvoitteiksi ja yrityksen maksusuoritukset ja verojen palautukset sen hyvityksiksi. Verotililaissa säädetään verojen suorittamisjärjestyksestä, joka määräytyy ensisijaisesti verojen vanhenemispäivän mukaan. Täsmäytysajankohta Tilin tapahtumat täsmäytetään viimeistään kahdeksantena päivänä yleisen eräpäivän jälkeen eli yleensä kuukauden 20. päivänä ja samalla laaditaan tilin tapahtumista tiliote. Arvonlisäveron palautukset ilman hakemusta Jos maksusuoritukset ja mm. vähentämättä jäänyt arvonlisävero ylittävät kausiveroilmoituksessa ilmoitetut verot, ylittävä osa palautetaan yritykselle hakemuksetta. Erillisistä arvonlisäveron palautushakemuksista siis luovutaan. Alle 20 euron määrää ei palauteta, ja verovelvollinen voi itse ilmoittaa Verohallinnolle tätä korkeamman palautusrajan. Pieniä rahamääriä ei ole järkevää kierrättää edestakaisin Verohallinnon ja yrityksen pankkitilien välillä, joten kannattaa miettiä sopiva palautusraja. Negatiivisen arvonlisäveron palautuksista poiketen, yrityksen Verohallinnon pankkitilille maksamia veroja ei palauteta, ellei niitä ole tehty aiheetta tai erehdyksessä. Yrityksen maksusuoritukset jäävät siis pääsääntöisesti sisään. Hyvityskorko Hyvityskorko lasketaan maksuille, palautuksille ja muille hyvityksille, joita ei ole käytetty verojen suoritukseksi. Hyvityskorkoa suoritetaan myös ennen eräpäivää maksetulle määrälle. Hyvityskorkoa maksetaan päiväkohtaisesti hyvityksen arvopäivää seuraavasta päivästä siihen verovelvoitteen eräpäivään, jonka suoritukseksi hyvitys on käytetty. Hyvityksen arvopäivä määritellään erikseen maksulle, palautettavalle arvonlisäverolle ja muille hyvityksille. Maksusuorituksen arvopäivä on se päivä, jolloin maksu on veloitettu yrityksen tililtä. Tämä on lähtökohta myös SEPA:an (yhtenäinen euromaksualue) siirryttäessä. Palautukseen oikeuttavalle arvonlisäverolle lasketaan hyvityskorkoa kohdekuukautta toiseksi seuraavan kuukauden yleistä eräpäivää seuraavasta päivästä riippumatta siitä, milloin kausiveroilmoitus on annettu. Näin myös niissä tapauksissa, joissa ilmoitus on annettu myöhässä. Hyvityskorko on kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain mukainen viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä (viitekorko 2). Korkolain mukainen viitekorko on 1 % ajalla 1.7. 31.12.2009. Käytännössä yrityksille ei olisi maksettu
3(7) vuonna 2010 hyvityskorkoa lainkaan. Joulukuussa 2009 hyväksytyn verotililain muutoksen myötä hyvityskorko on aina vähintään 0,5 %, mikä on siis hyvityskoron määrä verotilijärjestelmän käyttöönottovuonna 2010. Hyvityskorko ei ole yrityksen veronalaista tuloa tuloverotuksessa. Veron maksaminen Veronmaksun yleinen eräpäivä on kuun 12. päivä. Jos 12. päivä ei ole pankkipäivä, eräpäivä siirtyy seuraavaksi pankkipäiväksi. Vero katsotaan maksetuksi oikeaan aikaan, kun se on veloitettu asiakkaan tililtä viimeistään eräpäivänä. Tämä on lähtökohtana myös SEPA:an (yhtenäinen euromaksualue) siirryttäessä. Verot maksetaan yhdellä pysyvällä viitenumerolla. Vero maksetaan kausiveroilmoituksen mukaisesti - verojen yhteismäärän verran. Yritys vähentää siis omaaloitteisesti esimerkiksi negatiivisen arvonlisäveron ja muut palautukseen oikeuttavat erät. Maksaessaan verotiliveroa yritys ei voi valita, minkä veron suoritukseksi maksu käytetään. Verohallinto käyttää maksun verotiliverojen suoritukseksi laissa säädetyssä järjestyksessä vanhimmasta verosta alkaen. Näin viestitiedot maksun yhteydessä käyvät tarpeettomiksi ja niistä luovutaan. Neljännesvuosimenettely Vero (arvonlisävero ja työnantajasuoritukset) maksetaan kuukauden ja 12 päivän kuluessa jakson päättymisestä. Vuosimenettely Arvonlisäveron osalta vuosimenettelyssä oleva maksaa arvonlisäveron seuraavan vuoden helmikuun 28. päivä ja työnantajasuoritukset neljännesvuosittain kuukauden ja 12 päivän kuluessa jakson päättymisestä. Maksun myöhästymisestä viivästyskorko Viivästyskorko lasketaan korkolain mukaisen viitekoron ja 7 prosenttiyksikön lisäkoron perusteella (viitekorko + 7). Viitekorko määrätään kaksi kertaa vuodessa. Viivästyskorko lasketaan kalenterivuotta edeltävälle puolivuotiskaudelle määrätyn viitekoron perusteella. Suomen Pankin ilmoittama viitekorko on 1 % ajalla 1.7. 31.12.2009. Näin verotililain mukainen viivästyskorko olisi 8 % vuonna 2010. Verotililakia on muutettu väliaikaisesti siten, että lisäkorko on 6 % vuonna 2010 ja siten vuoden 2010 viivästyskorko on 7 %. Viivästyskorko ei ole vähennyskelpoinen meno yrityksen tuloverotuksessa. Verojen perintä Maksamattomista veroista annetaan verotiliotteella kaksi kertaa saldohuomautus. Saldohuomautusten jälkeen tiliotteella annetaan ilmoitus verojen perittäväksi siirtämisestä. Perintätoimiin voidaan ryhtyä kahden viikon kuluttua ilmoituksen tiedoksisaannista. Tiliotteelle merkityt verot ovat suoraan ulosottokelpoisia. Perintään siirretyt verot poistuvat verotililtä. Tästä syystä yritys ei voi osoittaa verotiliotteella, että se on huolehtinut verojensa maksusta ja että sillä ei ole verovelkaa. Tiliote ja verkkopalvelu Verotilin tapahtumia ja sille tulleita ilmoituksia voi seurata tätä tarkoitusta varten avattavassa verkkopalvelussa. Alkuvaiheessa paperinen tiliote lähetetään kaikille verovelvollisille. Järjestelmän vakiinnuttua verovelvolliselle lähetetään paperinen tiliote vain erillisestä pyynnöstä. Verotiliote on nähtävissä verkkopalvelussa viimeistään kymmenentenä päivänä yleisen eräpäivän jälkeen eli yleensä kuukauden 22. päivänä. Tilille tulee ilmoitukset ja huomautukset mm. myöhästymismakuista ja viivästyskoroista sekä maksamattomista veroista. Tilin seuraaminen on siis tärkeää. SEPA yhtenäinen euromaksualue Yhtenäinen euromaksualue (Single Euro Payments Area, SEPA) käynnistyi 28.1.2008. SEPA mahdollistaa euromääräisten maksujen maksamisen ja vastaanottamisen 32 Euroopan maan välillä samoin ehdoin ja hinnoin kuin kotimaassa. Siirtymäaika kestää vuoden 2010 loppuun saakka. Yhtenäisellä eurooppalaisella tilisiirrolla voi maksaa ja vastaanottaa maksuja samalla tavalla kaikkialla SEPAalueella. Tilisiirroissa siirrytään käyttämään maksun saajan tietoina tilinumeron kansainvälistä esitystapaa (IBAN, International Bank Account Number) ja saajan pankin yksilöivää pankkitunnistetta, BIC-koodia (Bank Identifier Code, käytetään myös nimeä SWIFT-osoite). Laskuissa ja tilisiirtolomakkeilla IBAN ja BIC ovat pakollisia 1.7.2010 alkaen. Jokaisen laskuja tekevän on siis syytä lisätä nämä omille myyntilaskuilleen viimeistään kevään aikana. Rajat ylittävissä EU- ja ETA-alueen maksuissa IBAN ja BIC ovat olleet pakollisia jo vuodesta 2007 alkaen. SEPA-yhteensopivia maksukortteja Suomessa ovat tällä hetkellä käytännössä kaikki VISAt, MasterCardit ja VisaElectronit, yhteensä noin 6 miljoonaa korttia. Kaikissa SEPA-yhteensopivissa korteissa on EMV-siru ja maksut tehdään siruominaisuuksia käyttäen. Tavoitteena on, että vuoden 2010 loppuun mennessä kauppojen sirumaksupäätteiden määrä olisi kattava, tällä hetkellä 52 % kaikista maksupäätteistä on
4(7) sirumaksupäätteitä. Kauppias kuitenkin päättää, mitkä kortit hän hyväksyy maksuvälineeksi ja millä aikataululla hän ottaa käyttöön sirukortteja lukevat päätteet. Yritysten vuoden 2009 veroilmoitusten jättöajat Osakeyhtiöt antavat veroilmoituksensa aina neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö antavat veroilmoituksensa tilikauden päättymisestä riippumatta viimeistään 6.4.2010. Kaikki liikkeen- ja ammatinharjoittajat antavat veroilmoituksensa tilikaudesta riippumatta viimeistään 6.4.2010 tai lomakkeelle merkittynä tätä myöhäisempänä palautuspäivänä joko 11.5. tai 18.5.2010. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat saavat esitäytetyn veroilmoituksen, jolle on tulostettu sen palautusaika, joka on joko 6.4., 11.5. tai 18.5.2010. Esitäytetty veroilmoitus palautetaan kuitenkin vain, jos siihen on lisättävää tai korjattavaa. Esitäytetyllä veroilmoituksella näytetään vain henkilökohtaisen tulolähteen piiriin kuuluvia tuloja, vähennyksiä ja varoja. Korottomalle ennakon täydennysmaksulle aikaa tammikuun loppuun Jotta välttyisi kokonaan verovuoden 2009 jäännösveron korolta, henkilön on maksettava ennakon täydennysmaksu 1.2.2010 mennessä. Jäännösveron korkoa ja ennakonpalautuksen palautuskorkoa lasketaan 1.2.2010 alkaen, kuitenkin niin, että viimeistään 1.2.2010 maksettu täydennysmaksu huomioidaan kuin se olisi maksettu 31.1.2010. Jäännösveron koron määrää voi alentaa maksamalla ennakon täydennysmaksua viimeistään 30.9.2010. Jäännösveron vuotuinen korko on 0,5 %, kun jäännösveron määrä on korkeintaan 10.000 euroa. Jäännösveron 10.000 euron ylittävältä osuudelta korko on 3,0 %. Lasketusta jäännösveron koron määrästä vähennetään 20 euroa. Tästä johtuen verovuoden 2009 jäännösverolle peritään korkoa vain, jos jäännösveron määrä on suurempi kuin noin 4.780 euroa. Vuoden 2010 tuloveroasteikot Ansiotulot - valtion tuloveroasteikko Verotettava ansiotulo Vero alarajalla Marginaalivero euroa euroa % 15.200-22.600 8 6,5 22.600-36.800 489 17,5 36.800-66.400 2.974 21,5 66.400-9.338 30,0 Progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia nykyisiä tuloveroprosentteja alennettiin 0,5 prosenttiyksiköllä. Asteikon tulorajoihin tehtiin noin neljän prosentin inflaatiotarkistus. Sen lisäksi ensimmäistä tulorajaa korotettiin 1.500 euroa. Verokorttien voimaantulo vuonna 2010 Uudet vuoden 2010 verokortit otetaan käyttöön 1.2.2010 tai sen jälkeen maksettavissa palkoissa. Tammikuussa 2010 käytetään vuoden 2009 verokorttien pidätysprosentteja sellaisenaan. Jos työntekijällä on muutosverokortti vuodelle 2010, se korvaa 1.2.2010 voimaan tulevan perusverokortin. Muutosverokorttiin on merkitty päivämäärä, josta alkaen sitä käytetään, esimerkiksi 1.1.2010 alkaen. Työnantajan sosiaaliturvamaksut 2010 Työnantajan sosiaaliturvamaksu on vuonna 2010 kaikilla työnantajilla 2,23 % palkasta. Palkansaajan nettopalkasta perittävät maksut Palkasta peritään ennakonpidätyksen lisäksi - eläkevakuutusmaksu - alle 53-vuotiaalta työntekijältä 4,5 % - 53 vuotta täyttäneeltä työntekijältä 5,7 % - työttömyysvakuutusmaksu 0,40 % - yrityksen osaomistajalta 0,15 % - yhteensä työntekijältä perittävä määrä 4,90 % tai 6,10 %. Maksut lasketaan bruttopalkasta ja vähennetään nettopalkasta ennakonpidätyksen toimittamisen jälkeen. Sosiaalivakuutukset 1.1.2010 alkaen - työttömyysvakuutus * työnantaja 0,75 % (v. 2009 0,65 %) * työntekijä 0,40 % (v. 2009 0,20 %) - yli 1.846.500 euron palkkasummasta * työnantaja 2,95 % (v. 2009 2,70 %) * työntekijä 0,40 % (v. 2009 0,20 %) - osaomistajan palkasta * työnantaja 0,75 % (v. 2009 0,65 %) * työntekijä 0,15 % (v. 2009 0,07%) - TyEL-vakuutus - tilapäinen työnantaja; vain tilapäisiä työntekijöitä ja palkkasumma alle 7.386 / 6kk - 18-52 -vuotiaat * työnantaja 17,9 % (2009 18,1 %) * työntekijä 4,5 % (2009 4,3 %) - 53-68 -vuotiaat * työnantaja 16,7 % (2009 17,0 %) * työntekijä 5,7 % (2009 5,4 %) - TyEL-vakuutus sopimustyönantaja; pysyviä työntekijöitä tai palkkasumma vähintään 7.386 / 6 kk - 18-52 -vuotiaat * työnantaja 17,3 % (2009 17,1 %) * työntekijä 4,5 % (2009 4,3 %)
5(7) - 53-68 -vuotiaat * työnantaja 16,1 % (2009 16,0 %) * työntekijä 5,7 % (2009 5,4 %) - YEL-vakuutus - 18-52 -vuotiaat 21,2 % (2009 20,8 %) - aloittavan yrityksen 15,9 % (2009 15,6 %) - 53-68 -vuotiaat 22,4 % (2009 21,9 %) - aloittavan yrityksen 16,8 % (2009 16,43%) - oikeus osa-aikaeläkkeeseen, jos vakiintunut työtulo on vähintään 13.551,19 (2009 13.121,87 ) - oikeus työttömyysturvaan, jos työtulo on vähintään 8.520 - tapaturmavakuutus, - työn vaarallisuudesta riippuen 0,3-8,0 % - ryhmähenkivakuutus - keskimäärin 0,071 % (2009 0,074%) Palkansaajan verovapaat matkakustannusten korvaukset 2010 * kokopäiväraha, työmatka yli 10 tuntia 36,00 (2009 35 ) * osapäiväraha, työmatka yli 6 tuntia 16,00 (2009 16 ) Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden vähintään kahdella tunnilla, on viimeisen päivärahan enimmäismäärä 16. Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli 6 tunnilla, on viimeisen päivärahan enimmäismäärä 36. * ateriakorvaus 9,00 (2009 8,75 ) Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä matkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 18 euroa. Ulkomaanpäivärahoista saatte tarvittaessa maakohtaista tietoa toimistostamme. - km-korvaus oma auto 0,45 /km (2009 0,45 ) - km-korvaus käyttöetuauto 0,11 /km (2009 0,12 ) Luontoisedut 1.1.2010 alkaen Autoetu Ikäryhmä A (2008-2010 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4% auton uushankintahinnasta lisättynä 270 eurolla tai 18 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4% auton uushankintahinnasta lisättynä 105,00 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä. Ikäryhmä B (2005-2007 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2% auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2% auton uushankintahinnasta lisättynä 120,00 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä. Ikäryhmä C (ennen vuotta 2005 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9% auton uushankintahinnasta lisättynä 300,00 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9% auton uushankintahinnasta lisättynä 135,00 eurolla tai 9 sentillä kilometriltä. Uushankintahinnalla tarkoitetaan auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä 3.400 eurolla. Tästä hinnasta lasketaan kyseinen prosentti ja saatu arvo pyöristetään lähinnä alempaan 10 euroon. Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä. Ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi päivittäin ajettu kilometrimäärä. Ajetuista työajoista on päiväkirjaan merkittävä päivittäin: - ajon alkamis- ja päättymisajankohta - ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti - matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä - matkan pituus, ajon tarkoitus ja auton käyttäjä Verotusta toimitettaessa autoedun arvoa voidaan korottaa, jos on ilmeistä, että autolla vuoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää 18.000 kilometriä esim. kodin ja työpaikan välisen etäisyyden vuoksi. Autoon hankitut lisävarusteet autopuhelinta ja tavanomaisia talvipyöriä lukuun ottamatta otetaan huomioon autoedun arvoa laskettaessa. Autopuhelimen arvona käytetään matkapuhelinedun arvoa. Lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 850. Vapaa autoetu on kyseessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut. Ravintoetu Ravintoedun, joka on saatu 1.1. - 30.6.2010, arvo on 5,70 /ateria, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja arvonlisäveron määrä on 5,70-9,50. Jos tämä määrä alittaa 5,70 tai ylittää 9,50, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja arvonlisäveron määrää. Ravintoedun, joka on saatu 1.7. - 31.12.2010, arvo on 5,30 /ateria, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja arvonlisäveron määrä on 5,30 -
6(7) 8,80. Jos tämä määrä alittaa 5,30 tai ylittää 8,80, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja arvonlisäveron määrää. Muun kuin sopimusruokailuun liittyvän ruokailulipukkeen muodossa järjestetty edun arvon on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta. Edun arvon on kuitenkin vähintään 5,70, kun etu on saatu 1.1. - 30.6.2010 ja vähintään 5,30, kun etu on saatu 1.7. - 31.12.2010. Ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa, jos sen arvo on yli 9,50 ja se on saatu 1.1. - 30.6.2010 tai jos sen arvo on yli 8,80 ja se on saatu 1.7. - 31.12.2010. Puhelinetu Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun arvo on 20,00 /kk. Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20,00 /kk. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. Lisätietoja luontoiseduista saatte toimistostamme. Veron viivästysseuraamukset Viivekorko: Maksetaan maksuunpannulle ja maksettavaksi erääntyneille maksamattomille veroille. Verotilin viivästyskorko: Maksetaan suorittamatta jääneelle, kausiveroilmoituksella ilmoitettavalle velvoitteelle, myöhästymismaksulle, veronkorotukselle, laiminlyöntimaksulle ja takaisin perittävälle hyvitykselle. Veronlisäys: Suoritetaan muiden kuin verotiliin kuuluvien oma-aloitteisesti maksettavien verojen, kuten varainsiirtoveron maksun viivästyessä sekä jälkiverotuksen toimittamisen yhteydessä. Viivekoron, verotilin viivästyskoron ja veronlisäyksen määrä vuonna 2010 on 7,0 %. Yhteisökorko: Jos yhteisön tai yhteisetuuden lopullinen vero on suurempi kuin maksetut ennakot, joutuu yhteisö maksamaan yhteisökorkoa maksettavalle erotukselle. Yhteisökorko on vuonna 2010 3,0 %. Jäännösveron korko: Muun kuin yhteisön tai yhteisetuuden jäännösverolle lasketaan jäännösveron korko, joka vuonna 2010 on 0,5 %. Jäännösveron korko on kuitenkin 3,0 % siltä osin kuin jäännösvero ylittää 10.000 euroa. Veronpalautukselle maksettava korko: Jos lopullinen vero on maksettuja ennakoita pienempi, maksetaan palautettavalle erotukselle yhteisön ja yhteisetuuden osalta palautettavaa yhteisökorkoa ja muiden verovelvollisten osalta palautuskorkoa. Vuonna 2010 näiden suuruus on 0,5 %. 2010 2009 veronlisäys 7,0 % 11,5 % viivekorko 7,0 % 11,5 % maksettava yhteisökorko 7,0 % 6,5 % palautettava yhteisökorko 0,5 % 2,5 % jäännösveron korko 0,5 % 2,5 % - korko jäännösveron 10.000 ylittävältä osalta 3,0 % 6,5 % palautuskorko 0,5 % 2,5 % verotilin hyvityskorko 0,5 % Peruskorko vuonna 2010 Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoron määräksi 1,25 % ajalle 1.1-30.6.2010. Aikaisemmin peruskorko on ollut seuraava: 1.7.2009-31.12.2009 1,75 % 1.1.2009-30.06.2009 5,00 % 1.7.2008-31.12.2008 4,75 % 1.1.2008-30.06.2008 4,75 % 1.7.2007-31.12.2007 4,25 % 1.1.2007-30.06.2007 3,75 % 1.7.2006-31.12.2006 3,25 % 1.1.2006-30.06.2006 2,50 % 1.1.2004-31.12.2005 2,25 % Viivästyskorko 1.1. - 30.6.2010 Kuluttajilta voidaan periä korkeintaan korkolain mukaista viivästyskorkoa. Viivästyskorko on Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 prosenttiyksiköllä. Viivästyskorko ajalla 1.1. - 30.6.2010 on 8 % vuodessa. Tilinpäätökset Aikataulutamme tilinpäätökset 31.12.2009 työohjelmiimme siten, että tilinpäätökset valmistuvat 23.4.2010 mennessä. Mikäli sinulla on erityistoivomuksia valmistumisajankohdan suhteen, pyydämme ystävällisesti ottamaan yhteyttä yhteyshenkilöösi. Työrauha-tiistait Toimistomme ei ole tiistaisin kiinni, mutta toivomme asioimisen ohjautuvan viikon muihin työpäiviin. Keskitämme tiistaipäiville erityistä keskittymistä vaativat ja pitkäjänteisyyttä vaativat tehtävät.
7(7) Aineiston toimitus Pyydämme toimittamaan meille aineistot toimeksiantosopimuksessa sovitun mukaisesti. Näin mahdollistuu palveluidemme virheettömyys ja valmistuminen ajallaan. Henkilöstöuutisia Kirjanpitäjä Ritva Husu ja palkanlaskija Tuija Härkönen ovat aloittaneet palveluksessamme marraskuussa. Merja Pirkkalainen on siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen joulukuun alussa. Suorat puhelinnumerot Toimiston jokaisella henkilöllä on suora puhelinnumero, jota käyttämällä tavoitat nopeimmin haluamasi henkilön. Puhelinnumerot ovat: Maiju 836 21 210 Timo 836 21 211 Tuija 836 21 212 Anne 836 21 213 Ritva 836 21 214 Airi 836 21 215 Ari 836 21 216 Marjut 836 21 217 Marianne 836 21 218 Jussi 836 21 222 Raija 836 21 223 Menestyksellistä alkanutta vuotta toivottaen, TILITOIMISTO S. YLI-RAHKO OY Timo Nurmela