TILITOIMISTO S. YLI-RAHKO OY

Transkriptio

1 TILITOIMISTO S. YLI-RAHKO OY ASIAKASTIEDOTE (5) Arvoisa asiakkaamme Tästä tiedotteestamme löydät ajankohtaisia uudistuksia ja muutoksia lakeihin ja viranomaismääräyksiin. Tilintarkastuslaki muuttui tilintarkastus ammattilaisille mahdollisuus tilintarkastuksesta luopumiseen Uusi tilintarkastuslaki tuli voimaan ja koskee tilikausia, jotka alkavat lain voimaan tulon jälkeen. Pienimmät yhteisöt yhdistyksiä lukuun ottamatta vapautuvat lakisääteisestä tilintarkastusvelvollisuudesta. Yhteisö voi päättää olla valitsematta tilintarkastajaa, jos kahtena peräkkäisenä tilikautena enintään yksi seuraavista edellytyksistä on täyttynyt: 1) taseen loppusumma ylittää euroa, 2) liikevaihto ylittää euroa tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. Samalla luovutaan maallikkotilintarkastuksesta. Tilintarkastajaksi voidaan päättyvän siirtymäajan jälkeen valita ainoastaan auktorisoitu tilintarkastaja (HTM ja KHT). Yhdistyksissä maallikkotilintarkastus säilyy toistaiseksi. Uusi tilintarkastuslaki ei itsessään vielä poista tilintarkastusvelvollisuutta. Yhteisön, joka haluaa käyttää hyväkseen ehdotetun oikeuden olla valitsematta tilintarkastajaa, tulee muuttaa yhtiöjärjestystään tai yhtiösopimustaan poistamalla tilintarkastajan valintaa koskevan määräyksen. Kiinteistöinvestointien tarkistamismenettely käyttöön arvonlisäverotuksessa Kiinteistöjen arvonlisäverotus uudistui laajemmin kuin kertaakaan arvonlisäveron olemassaolon aikana. Muutoksilla voi olla suuria taloudellisia vaikutuksia. Kiinteistöinvestointia koskevaa arvonlisäverovähennystä tarkistetaan, kun kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu, kiinteistö luovutetaan, verovelvollisuus päättyy tai kiinteistö poistetaan liikeomaisuudesta. Tarkistuskauden pituus on 10 vuotta. Vähennykseen oikeuttavaa käyttöä verrataan kiinteistön alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Jos vähennykseen oikeuttavan käytön osuus kasvaa, voidaan tehdä niin sanottu lisävähennys. Jos osuus pienenee, palautetaan jo tehtyä vähennystä takaisin valtiolle. Kiinteistön käytön muutoksia tarkistetaan vuosittain joulukuussa. Luovutustilanteessa tarkistus tehdään yhdellä kertaa koko jäljellä olevalta tarkistuskaudelta. Uudessa järjestelmässä tarkistusvelvollisuus kuitenkin siirtyy usein kiinteistön ostajalle. Uudet tarkistussäännöt koskevat myös vuokralaista tämän tekemien tai ostamien perusparannustöiden osalta. Vuokrasuhteen päättyessä vuokralaisen tarkistusvelvollisuus koskee kuitenkin vain sellaista perusparantamista, josta vuokranantaja suorittaa vuokralaiselle korvauksen. Edellä mainittu lisävähennyksen mahdollisuus tarkoittaa sitä, että tarkistuksia voidaan nyt tehdä myös verovelvollisen eduksi. Toisaalta kymmenen vuoden tarkistusaika tuo mukanaan kiinteistöinvestointiin liittyville tositteille säilytysajaksi 13 vuotta. Tosin tositteet voidaan korvata yleisen kuuden vuoden säilytysajan jälkeen Verohallituksen hyväksymällä selvityksellä. Uudet säännökset koskevat kaikkia tai sen jälkeen tapahtuvia luovutuksia ja käyttötarkoituksen muutoksia. Tarkistussäännöksiä ei sovelleta lainkaan, jos kiinteistön uudisrakentamiseen tai perusparantamiseen liittynyt rakentamispalvelu on valmistunut ennen vuotta Jos valmistuminen on tapahtunut vuonna 2004 tai sen jälkeen, mutta ennen , uusia säännöksiä sovelletaan lain voimaantulon jälkeiseen tarkistuskauden osaan. Tarkistuskausi on tällöin viisi vuotta sen kalenterivuoden alkamisesta, jonka aikana uudisrakentaminen tai perusparantaminen on valmistunut. Tarkistettavaa määrää laskettaessa käytetään tuolloin suhdeluvun 1/10 asemesta suhdelukua 1/5. Verokorttien voimaantulo vuonna 2008 Uudet vuoden 2008 verokortit otetaan käyttöön tai sen jälkeen maksettavissa palkoissa. Tammikuussa 2008 käytetään vuoden 2007 verokorttien pidätysprosentteja sellaisenaan. Jos työntekijällä on muutosverokortti vuodelle 2008, se korvaa voimaan tulevan perusverokortin. Muutosverokorttiin on merkitty päivämäärä, josta alkaen sitä käytetään, esimerkiksi alkaen.

2 2(5) Yritysten vuoden 2007 veroilmoitusten jättöajat Osakeyhtiöt antavat veroilmoituksensa aina neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt antavat veroilmoituksensa tilikauden päättymisestä riippumatta Kaikki liikkeen- ja ammatinharjoittajat palauttavat veroilmoituslomakkeensa tilikaudesta riippumatta joko tai lomakkeelle merkittynä tätä myöhäisempänä palautuspäivänä joko 8.5. tai Liikkeen- ja ammatinharjoittajille lähetetään elinkeinotoiminnan veroilmoitus (lomake 5) tammikuun loppupuolella Elinkeinotoiminnan veroilmoitus on palautettava aina allekirjoitettuna verotoimistoon. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat saavat esitäytetyn veroilmoituksen maaliskuun alussa tai huhtikuussa. Esitäytetylle veroilmoitukselle on tulostettu sen palautusaika, joka on joko 3.4., 8.5. tai Esitäytetty veroilmoitus palautetaan kuitenkin vain, jos siihen on lisättävää tai korjattavaa. Esitäytetyllä veroilmoituksella näytetään vain henkilökohtaisen tulolähteen piiriin kuuluvia tuloja, vähennyksiä ja varoja. Korottomalle ennakon täydennysmaksulle aikaa tammikuun loppuun Jotta välttyisi kokonaan verovuoden 2007 jäännösveron korolta, henkilön on maksettava ennakon täydennysmaksu mennessä. Jäännösverolle lasketaan korkoa alkaen jäännösveron ensimmäisen erän eräpäivään saakka. Jäännösveron ensimmäinen eräpäivä on joulukuun 2008 alkupuolella. Jäännösveron korko on 2,5 %, kun jäännösveron määrä on korkeintaan euroa. Jäännösveron euron ylittävältä osuudelta korko on 6,5 %. Lasketusta jäännösveron koron määrästä vähennetään 20 euroa. Tästä johtuen verovuoden 2007 jäännösverolle peritään korkoa vain, jos jäännösveron määrä on suurempi kuin n. 940 euroa. Jäännösveron koron määrää voi myös alentaa maksamalla ennakon täydennysmaksua verovuoden 2007 jäännösverolle mennessä. Vuoden 2008 tuloveroasteikot Ansiotulot - valtion tuloveroasteikko Verotettava ansiotulo Vero alarajalla Marginaalivero euroa euroa % , , , ,5 Progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia marginaaliveroprosentteja alennettiin puolella prosenttiyksiköllä. Asteikon tulorajoihin tehtiin noin kahden prosentin inflaatiotarkistus. Työnantajan sosiaaliturvamaksut 2008 Maksuluokka I 2,771 % Maksuluokka II 4,971 % Maksuluokka III 5,871 % I-maksuluokka - yleisin luokka - uudet yritykset ja muut kuin liiketoimintaa harjoittavat työnantajat (esim. ammatinharjoittajat) vuonna 2005 olivat enintään euroa tai joiden poistot ylittivät euroa, mutta olivat kuitenkin alle 10 % verovuoden 2006 palkoista II-maksuluokka vuonna 2006 ylittivät euroa ja olivat samalla % palkoista. III- maksuluokka vuodelta 2006 ylittivät euroa ja olivat samalla yli 30 % maksetuista palkoista. Palkansaajan nettopalkasta perittävät maksut Palkasta peritään ennakonpidätyksen lisäksi - eläkevakuutusmaksu - alle 53-vuotiaalta työntekijältä 4,1 % - 53 vuotta täyttäneeltä työntekijältä 5,2 % - työttömyysvakuutusmaksu on 0,34 % - yrityksen osaomistajalta 0,12 % - yhteensä työntekijältä perittävä määrä 4,44 % tai 5,54 %. Maksut lasketaan bruttopalkasta ja vähennetään nettopalkasta ennakonpidätyksen toimittamisen jälkeen. Sosiaalivakuutukset alkaen - työttömyysvakuutus * työnantaja 0,7 % (v ,75 %) * työntekijä 0,34 % (v ,58 %) - yli euron palkkasummasta * työnantaja 2,9 % (v ,95 %) * työntekijä 0,34 % (v ,58 %) - osaomistajan palkasta * työnantaja 0,7 % (v ,75 %) * työntekijä 0,12 % (v ,21%) - TyEL-vakuutus - tilapäinen työnantaja; vain tilapäisiä työntekijöitä ja palkkasumma alle 6744 /6kk vuotiaat * työnantaja 18,3 % ( ,74 %) * työntekijä 4,1 % (2007 4,3 %)

3 3(5) vuotiaat * työnantaja 17,2 % ( ,64 %) * työntekijä 5,2 % (2007 5,4 %) - TyEL-vakuutus sopimustyönantaja; pysyviä työntekijöitä tai palkkasumma vähintään 6744 /6 kk vuotiaat * työnantaja 17,3 % ( ,14 %) * työntekijä 4,1 % (2007 4,3 %) vuotiaat * työnantaja 16,2 % ( ,04 %) * työntekijä 5,2 % (2007 5,4 %) - YEL-vakuutus vuotiaat 20,6 % ( ,8 %) - aloittavan yrityksen 15,45 % ( ,6 %) vuotiaat 21,7 % ( ,9 %) - aloittavan yrityksen 16,28 % ( ,43%) - oikeus osa-aikaeläkkeeseen, jos vakiintunut työtulo on vähintään ,31 ( ,11 ) - oikeus työttömyysturvaan, jos työtulo on vähintään tapaturmavakuutus, - työn vaarallisuudesta riippuen 0,3 7,5 % - ryhmähenkivakuutus - keskimäärin 0,08 % (2007 0,082%) Palkansaajan verovapaat matkakustannusten korvaukset kokopäiväraha, työmatka yli 10 tuntia 32,00 ( ) - osapäiväraha, työmatka yli 6 tuntia 14,00 ( ) - ateriakorvaus 8,00 (2007 7,75 ) Ulkomaanpäivärahoista saatte tarvittaessa maakohtaista tietoa toimistostamme. - km-korvaus oma auto 0,44 /km (2007 0,43 ) - km-korvaus käyttöetuauto 0,12 /km (2007 0,12 ) Luontoisedut alkaen Autoetu Ikäryhmä A ( käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4% auton uushankintahinnasta lisättynä 270 eurolla tai 18 sentillä kilometriltä. 1,4% auton uushankintahinnasta lisättynä 105,00 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä. Ikäryhmä B ( käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2% auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä. 1,2% auton uushankintahinnasta lisättynä 120,00 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä. Ikäryhmä C (ennen vuotta 2003 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,0% auton uushankintahinnasta lisättynä 300,00 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä. 1,0% auton uushankintahinnasta lisättynä 135,00 eurolla tai 9 sentillä kilometriltä. Uushankintahinnalla tarkoitetaan auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä 3400 eurolla. Tästä hinnasta lasketaan kyseinen prosentti ja saatu arvo pyöristetään lähinnä alempaan 10 euroon. Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä. Ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi päivittäin ajettu kilometrimäärä. Ajetuista työajoista on päiväkirjaan merkittävä päivittäin: - ajon alkamis- ja päättymisajankohta - ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti - matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä - matkan pituus, ajon tarkoitus ja auton käyttäjä Verotusta toimitettaessa autoedun arvoa voidaan korottaa, jos on ilmeistä, että autolla vuoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää kilometriä esim. kodin ja työpaikan välisen etäisyyden vuoksi. Lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 850. Vapaa autoetu on kyseessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut. Ravintoetu Ravintoedun arvo on 5,20 /ateria, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja arvonlisäveron määrä on 5,20 8,70. Jos tämä määrä alittaa 5,20 tai ylittää 8,70, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja arvonlisäveron määrää. Enintään 8,70 :n nimellisarvoisen ruokailulipukkeen muodossa saadun edun arvo on 75 % sen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 5,20. Nimellisarvoltaan yli 8,70 :n ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa.

4 4(5) Puhelinetu Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun arvo on 20,00 /kk. Matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20,00 /kk. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. Asuntoetu keskuslämmitysasunnoissa Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) Asunto valmistunut: Edun arvo /kk ennen v ,20 /m 2 v ,60 /m 2 v tai myöhemmin ,20 /m 2 Muu Suomi Asunto valmistunut Edun arvo /kk ennen v ,90 /m 2 v ,70 /m 2 v tai myöhemmin ,70 /m 2 Asunnon valmistusvuotena pidetään rakennuksen valmistusvuotta tai jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, korjausvuotta. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, edun arvoa vähennetään 1,22 /m 2 /kk. Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 0,53 /m 2 kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä. Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon. Asunnon pinta-alaan luetaan varsinaiset asuinhuoneet, sauna, uima-allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan. Ennen vuotta 1961 valmistuneessa asunnossa asunnon pinta-alaan luetaan 150 m 2 ylittävältä osalta puolet edellä mainituista tiloista. Lisätietoja luontoiseduista saatte toimistostamme. Viivästysseuraamukset Veronlisäys Viivekorko suoritetaan oma-aloitteisesti suoritettavan veron maksamatta jättämisen tai maksun viivästymisen vuoksi sekä jälkiverotuksen toimittamisen yhteydessä. joudutaan maksamaan maksuunpannulle ja maksettavaksi erääntyneille maksamattomille veroille. Veronlisäys ja viivekorko lasketaan vuodelta Euroopan keskuspankin vahvistaman viitekoron mukaan. Koron määrä vahvistetaan Suomen Pankin ilmoituksella. Koron suuruus vuodelle 2008 lasketaan voimassa olleen viitekoron mukaan. Koron suuruus oli 4,5 % eli veronlisäyksen ja viivekoron määrä vuonna 2008 on 11,5 % (viitekorko + 7 %). Yhteisökorko Jos yhteisön tai yhteisetuuden lopullinen vero on suurempi kuin maksetut ennakot, joutuu yhteisö maksamaan yhteisökorkoa maksettavalle erotukselle. Yhteisökorko on vuonna ,5 %. Jäännösveron korko Muun kuin yhteisön tai yhteisetuuden jäännösverolle lasketaan jäännösveron korko, joka vuonna 2008 on 2,5 %. Jäännösveron korko on kuitenkin 6,5 % siltä osin kuin jäännösvero ylittää euroa. Veronpalautukselle maksettava korko Jos lopullinen vero on maksettuja ennakoita pienempi, maksetaan palautettavalle erotukselle yhteisön ja yhteisetuuden osalta palautettavaa yhteisökorkoa ja muiden verovelvollisten osalta palautuskorkoa. Vuonna 2008 näiden suuruus on 2,5 % veronlisäys 11,5 % 10 % viivekorko 11,5 % 10 % maksettava yhteisökorko 6,5 % 5 % palautettava yhteisökorko 2,5 % 1 % jäännösveron korko 2,5 % 1 % - korko jäännösveron ylittävältä osalta 6,5 % 5 % palautuskorko 2,5 % 1 % korko muutoksenhaun kautta saaduille palautuksille (verovapaa) 2,5 % 1 % Peruskorko vuonna 2008 Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoron määräksi 4,75 % ajalle Aikaisemmin peruskorko on ollut seuraava: ,25 % ,75 % ,25 % ,50 % ,25 % ,50 % ,25 % ,00 % ,50 %

5 5(5) Viivästyskorko Kuluttajilta voidaan periä korkeintaan korkolain mukaista viivästyskorkoa. Viivästyskorko on Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 prosenttiyksiköllä. Viivästyskorko ajalla on 11,5 % vuodessa. Tilinpäätökset Aikataulutamme tilinpäätökset työohjelmiimme siten, että tilinpäätökset valmistuvat mennessä. Mikäli Sinulla on erityistoivomuksia valmistumisajankohdan suhteen, pyydämme ystävällisesti ottamaan yhteyttä kirjanpitäjäänne. Suorat puhelinnumerot Toimiston jokaisella henkilöllä on suora puhelinnumero, jota käyttämällä tavoittaa nopeimmin haluamansa henkilön. Puhelinnumerot ovat: Maiju Timo Anne Merja Airi Ari Marjut Iiris Jussi Raija Työrauha-tiistait Toimistomme ei ole tiistaisin kiinni, mutta toivomme asioimisen ohjautuvan viikon muihin työpäiviin. Keskitämme tiistaipäiville erityistä keskittymistä vaativat ja pitkäjänteisyyttä vaativat tehtävät. Menestyksellistä alkanutta vuotta toivottaen TILITOIMISTO S. YLI-RAHKO OY Timo Nurmela