Osaamisen ennakointiprojekti Lapin pilotti Delfoi-kyselyn ja työpajan tulokset. Ritva Kauhanen

Samankaltaiset tiedostot
Työn aikataulu ja osa-alueet. Lapin työpajat: Tiistai 25.4 (4.4), ja Keskiviikko 17.5

Osaamisen ennakointiprojekti Lapin pilotti työpajan ja tulokset. Ritva Kauhanen

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon

Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lapin tulevaisuuskuva 2040 (luonnos)

LME:n kuulumisia Yhteistyöllä uutta toimintaa ja tulosta

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

Tulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Mikä on Digi Aurora?

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen

Palvelulaatu. Asiakkaiden käyttökokemukseen vaikuttavat laatutekijät digitaalisissa asiointipalveluissa. Petteri Ohvo,VM/JulkICT

TULEVAISUUSKUVAT 2040

Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Satakunnan maakuntaohjelma

kehittämistä / YW

Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein

TYÖPAJA Pohjois-Pohjanmaa talouden ja viennin kasvumaakuntana

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Keski-Suomen kasvuohjelma

Älykkäitä tekoja Suomelle

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style

Digitaalisuus murtaa perinteisiä toimialoja ja toimintamalleja nyt eikä vasta tulevaisuudessa Jarmo Matilainen, toimitusjohtaja, Finnet-liitto ry,

Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Jussi Holopainen

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Click to edit Master title style

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen

TRAFI sidosryhmätapaaminen

Katse tulevaisuuteen. VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja Maisa Romanainen, VR,

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Miksi matkailuun kannattaa panostaa?

IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA TOIMINTALINJA Aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitto

Lapin DigiStep -hanke

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Uuden soten kulmakivet

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Yritysten kasvun suunta kysely

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy

Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet

Projektien rahoitus.

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

INTRO. Kuvassa trendit näkyvät vaaleanvihreinä palloina. Kuviossa olevat trendit, driverit ja trendit ovat valtakunnallisen kyselyn mukaisia.

Kainuun metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Verohallinto ennakoi muutoksia

Vetovoimaa ja osaamista Live Delphin yhteenveto

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Merilogistiikka Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

DIGIKYVYKKYYSKYSELYN TULOKSET POHJOIS-KARJALA

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Maaseutuohjelma Pohjois- Pohjanmaalla väliarviointi itsearviointina. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö

OSAAMISPROFIILIKYSELY IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA

Matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartan toteumaa

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI LIIKENTEESSÄ KÄYTET- TÄVIEN VAIHTOEHTOISTEN POLTTOAINEIDEN JAKELUSTA

Elinkeino-ohjelman painoalat

PASTORI Edulliset ja älykkäät liikkujan palvelut kansalaisille ja yrityksille

VRK strategia

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä Nuppu Rouhiainen

Interreg Pohjoinen

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Läntisen Suomen yhteisesti kootut hallitusohjelmatavoitteet

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

Kittilä puhdasta kultaa. Kittilän kuntastrategia Kittilän kunnanvaltuusto

Toimialapalvelu Näkemyksestä menestystä

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Digia lyhyesti 81 M 5,9 M. Pörssiyhtiö NASDAQ Helsinki

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia

Alueelliset tulevaisuuden skenaariot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Sujuvampi arki Postin strategia

Digikysely RAKLIn jäsenille 2018

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Transkriptio:

Osaamisen ennakointiprojekti Lapin pilotti Delfoi-kyselyn ja 27.2.2017 työpajan tulokset Ritva Kauhanen

Delfoi-kysely ja 1. Työpaja Delfoi-kysely lähetettiin n. 120 asiantuntijalle : Driverit 58 vastaajaa Signaalit ja trendit 33 vastaajaa Kysely koettiin raskaaksi ja keskustelua syntyi vähän Työpaja 27.2.2017 Osallistujia 21 Tausta-aineistoksi tuotettiin 16 tärkeintä muutostekijää, tulevaistaulukko mutoiltiin valtakunnallisista ja Lapin vastauksista

Tehtävä 1. Muutostekijöiden priorisointi Muutostekijä Matkailu Liikenne ja logistiikka 1. Energiamuutos / Kiertoenergia 2. Turvallisuus 3. Asiakaskokemus 4. Autopilotointi 5. Tekoäly 6. Alusta-/jakamistalous 7. Koillisyhteydet 8. Merkitysmarkkinat 9. Matkaketjut (MaaS) 10. Virtuaalitodellisuus 11. Kabotaasikuljetukset 12. Arktinen ajoneuvotestaus 13. Yksilömatkailu 14. Massamatkailu 15. Matkailun ympärivuotisuus 16. Muu, mikä X X x X X x x X x X x

Perus- ja tavoiteskenaarioiden rakentaminen Matkailuryhmä Muutostekijä Perusskenaario Tavoiteskenaario Turvallisuus Asiakaskokemus GLOBAALIT TURVALLISUUSRISKIT KASVAVAT Lappi hyötyy globaalin turvallisuustilanteen epävakaudesta. Hyvä turvallisuustaso vaatii säilyäkseen työtä. Nopea kasvu, epätasalaatuisuus ja yksilömatkailun lisääntyminen lisäävät riskiä. Vaikea kontrolloida ja valvoa uusia toimijoita, yhteistyö ja omavalvon-ta tärkeää. Asiakkaan ja yrityksen tietoturvasta huolehtiminen. Asiakaskokemus ohjaa ostopäätöksiä. Tasalaatuisuus varmistuu. Markkinointiviestinnän totuudenmukaisuus olennaista. Digitaalisuuden hyödyntäminen. RISKIT HALTUUN Vakaan yhteiskunnan säilyttäminen ja kestävän matkailun kehittäminen, jotta ollaan matkakohteena turvallinen. Vahva ammattitaito. Laatukriteeristö kaikille matkailupalveluille. MERKITYSTALOUDEN HYÖDYNTÄMINEN Asiakkaan (ennakko)kokemukset (VR) laadukkaasti toteutettuna vahvistavat monipuolista asiakaskokemusta. Hyödynnetään merkitystalouden vahvistumista.

Perus- ja tavoiteskenaarioiden rakentaminen Matkailuryhmä Muutostekijä Perusskenaario Tavoiteskenaario Alusta- /jakamistalous Tulee joka tapauksessa haluttiin tai ei. Lainsäädännölliset asiat ratkaistu. Erilaisia ja erikokoisia toimijoita eri kohderyhmille. Monipuolisempi tarjonta eri matkailijanicheille. Laatukriteeristön merkitys vahvistuu Hallittu kasvu kokonaisuudelle. Lainsäädäntö ketterä, ei jäykistä. Ammattilaiset voivat hyödyntää erikokoisten toimijoiden toimintaa. Mahdollistaa matkaketjut, saavutettavuus paranee. Asiakkaat tietävät, mitä saavat. Matkaketjut (MaaS) Yksilömatkailu Alusta- ja jakamistalous yksi mahdollistaja. Olennainen hajaasutusalueille ja saavutettavuudelle. Matkat mobiilista. Yksilömatkailu kasvaa. Ihmiset oppineet matkailun ryhmämatkailun kautta. Reppureissaajia ja luksusmatkailijoita. Mahdollistaa erityyppisten palvelujen tuottamisen, myös pienemmille toimijoille. Yksilöllisellä palvelulla yksilöllinen hinta. Yksilömatkailu edellyttää rinnalleen ryhmämatkailua. Liikennöintiyrityksen yhdessä toteuttavat sujuvia ja digitaalisia matkaketjuja eri liikennevälineiden kesken ja ovelta ovelle. Autopilotointi. Myös itse matka on elämys. Yksilömatkailijoiden kirjolle tarjolla monipuolisesti matkailupalveluja.

Perus- ja tavoiteskenaarioiden rakentaminen Matkailuryhmä Muutostekijä Perusskenaario Tavoiteskenaario Matkailun ympärivuotisuus SESONGIT JATKUVAT Sesonki pidentynyt (revontulimatkat & kesämatkat). Liiketoiminnallinen kannattavuus vahvistunut. Lumeen perustuvaa matkailua Pohjois-Lapissa. Tuotekehitystä ympärivuotisille ja aluekohtaisille palveluille. UUSIA SESONKEJA Eri sesonkeina tapahtuva matkailu on rakentunut selkeiksi kokonaisuuksiksi. Ympärivuotisen yrittäjyyden ja työntekemisen muotojen tukeminen. Vakinaisia, ympärivuotuisia työpaikkoja. Tuotekehitystä ympärivuotisille ja aluekohtaisille palveluille.

Perus- ja tavoiteskenaarioiden rakentaminen Liikenne ja logistiikka Muutostekijä Perusskenaario Tavoiteskenaario Turvallisuus Energiamuutos KOLMAS TIE Rajat säilyvät avoimina, digiratkaisuilla näkymättömät rajatarkastukset huolehtivat turvallisuuden. Kansainvälisyys kasvaa Lapissa. Hyvinvointi-palvelut pitää turvata. Lapin kunnat tarjoaa 430 paikkaa kiintiöpakolaisille, mikä kertoo lappilaisten positiivisesta asenteesta pakolaisiin. Lappi on kansainvälinen maakunta lähtökohtaisesti kolmen maan rajamaakuntana ja matkailumaakuntana. YDINENERGIASTA PERUSVOIMAA Suurteollisuuden energia tuotetaan ydinenergialla, pohjoisen teollisuus voi käyttää myös kaasua (LNG-terminaali), on vähempi Venäjäriippuvuus vähäisempää. Muut energiantuotanto kehittyy rinnalla Kansa vaeltaa lentokoneilla, säästääkseen aikaa. Voidaanko kehittää maantie- ja raideliikennettä, 6h matkojen osalta henkilö miettii jo, että millä matkustaa. Energiasäästö lentämisessä tehdään teknologisilla ratkaisuilla. KANSAT VAELTAVAT Liikkumista tukevat ilmastonmuutos, Lapissa tehdään työtä liikkuvuuden kasvattamiseksi. Rajat menettävät merkitystään entisestään. Samalla riskit hieman kasvavat jolloin sisäiseen turvallisuuteen on panostettava. Palveluiden kysyntä monipuolistuu merkittävästi eri kansallisuuksien tulon myötä. Investoijat katsovat myös turvallisuusnäkökulmaa. Energiansaannin pitää olla uusiutuvaa ja vähäpäästöistä. LÄHI- JA MONIENERGIAA EU:n painotus resurssitehokkuuteen on ajuri teknologioiden kehittämiseen, syntyy uusia energiaratkaisuja, jotka luovat vientiä. Lapissa panostetaan merkittävästi lähi- ja moni-energian tuotantoon. Matkailukeskusten, yhdyskuntien ja pieneten yritysten energian-tuotanto hoidetaan lähienergiaratkaisuilla. Jossain vaiheessa keskustellaan metsien riittävyydestä. Hiihtohissit toimivat omavaraisella energialla. Tulee uusia energialähteitä biodiesel yms.

Perus- ja tavoiteskenaarioiden rakentaminen Liikenne ja logistiikka Muutostekijä Perusskenaario Tavoiteskenaario Alusta- /jakamistalous VÄÄJÄÄMÄTÖN KEHITYS Tulee joka tapauksessa Lappi on mukana globaaleilla foorumeilla, lisäävät palvelujen turvallisuutta. Tulee useita palveluntuottajia, palvelut pilkkoutuvat omiksi kokonaisuuksikseen. VAHVASTI MUKAAN KLUSTERIIN Jos tuote ei ole digitaalisessa jakelussa, niin sitä ei ole olemassa. Lapissa toimitaan teemoissa: Kuinka digitaalisuutta hyödynnetään? Paikallisia ratkaisuja vai globaaleja ja missä tuotteissa? Miten paikalliset pienetkin toimijat voivat verkostoitua ja luoda yhteistä tarjontaa ja sitä kautta saada bisnestä. Tietoa hankitaan ratkaisujen tekemisen pohjaksi. Koulutetaan oma väki käyttämään digitaalisia palveluita. Kaikki matkailuun liittyvät palvelut (matkaketjut- ja palvelupaketit) ovat saatavissa verkoista. Myös lappilaiset tekevät kasvavassa määrin hankinnat globaaleista verkoista. Matkailun ympärivuotisuus SESOGIT JATKUVAT Sesonkien pituus jatkuu ja siten matkailun ympärivuotisuus kehittyy hiljalleen mm. revontulimatkailun myötä. Panostuksessa kesämatkailuun on päästy puheista tekojen tasolle. Markkinointipanostuksia lisätään kesään. KESÄSTÄ KÄRKITUOTTEITA Lapin matkailua tukee vahvasti ilmastomatkailu, talvella lumeen perustuva matkailu ja kesällä sopiva lämpöä tulevat hakemaan Etelä-Euroopan kuumuudesta kärsivät. Liikenteen ja matkailun kysynnän ympärivuotisuus mahdollistavat pysyvien paikallisten palveluiden kehittämisen ja vakinaisen henkilökunnan palkkaamisen

Perus- ja tavoiteskenaarioiden rakentaminen Liikenne ja logistiikka Muutostekijä Perusskenaario Tavoiteskenaario Autopilotointi TÄÄLLÄ JO Syntyy erilaisia malleja, Pitkillä välimatkoilla turvaa tavarankuljetuksia. Nyt jo toimii automaattikuljetuksia niin, että vain vetoautossa on kuljettaja. Teknologian kehittyminen hillitsee kaupungistumista ja mahdollistaa yksilölliset asumis- ja elämäntaparatkaisut. TASO 4 TAVOITTEENA Syntyy erilaisia malleja, Pitkillä välimatkoilla turvaa tavarankuljetuksia. Nyt jo toimii automaattikuljetuksia niin, että vain vetoautossa on kuljettaja. Teknologian kehittyminen hillitsee kaupungistumista ja mahdollistaa yksilölliset asumis- ja elämäntaparatkaisut. Matkailussa turvaa myös yksilömatkailijoille paremman saatavuuden. Muodostuu ketjutettuja palveluita ja myös matkasta tehdään osa matkailuelämystä.

Muutostekijöiden vaikutus liiketoiminnan kehittymiseen LIIKENNE ja MATKAILU Mitkä asiat tulee ottaa huomioon liiketoiminnan kehittämisessä? Ja miten nämä vaikuttavat? Tarkasteltava asia-/ TURVALLISUUS Vaikutus Skenaario: BAU Matkailijamäärät kasvavat, palveluntarjoajien määrä kasvaa, liikenteessä, tulee uusia kv yrityksiä Liikkuvuus ei muutu, rajat eivät muodostu esteeksi. Jos ei turvallista sijoittaa, ei investorit kiinnostu. Ilmastonmuutos ym. vaikuttaa siihen, että väki liikkuu. Tiestön turvallisuus huonontunut -> turvallisuusriskit tiellä liikkujille. Sanktiot. Tavaraliikenne lisääntyy ja ihmisiä liikkuu enemmän. Osalla matkailijoista ei taitoa ajaa talviteillä. Vaikutus Skenaario: Tavoiteltava Tasalaatuisuus tavoiteltava, asiakkaan kokema /tahtoma palvelun laatu vaikuttaa ostopäätökseen erilaisia tarjoajia Näkymättömät rajatarkastukset asiakasystävällisesti. Joustavat palveluketjut.

Muutostekijöiden vaikutus liiketoiminnan kehittymiseen LIIKENNE ja MATKAILU Mitkä asiat tulee ottaa huomioon liiketoiminnan kehittämisessä? Ja miten nämä vaikuttavat? Tarkasteltava asia-/ ALUSTA-/JAKMAISTALOUS Vaikutus Skenaario: BAU Pysyy ja kasvaa, lainsäädäntö tukee toimintaa, verkotetut alustat ja palvelutuottajat, palveluiden ketjuuntumista (mm. logistiikka, Liikenne) Yksilöt maksavat erityispalveluista, matkanjärjestäjät ottavat huomioon. Vaikutus Skenaario: Tavoiteltava Sujuvat logistiikkapalvelut tukevat matkailua ja haja-asutusalueiden väestöä, ovelta ovelle palvelut käytössä (logistiikan suunnittelua ja toteutusta) Kootaan itse palvelut järkeviksi kokonaisuuksiksi. Tietoa lisää palveluntuottajille. Matkaketju kunnossa. Eri kulkuvälineet sovitettu yhteen joustavasti, tarvitaan kannattavuuden näkökulmasta massoja. Poikkiliikenne tulee kannattavaksi. MATKAKETJUT Tarpeellista matkailun ja liikenteen näkökulmasta, yhteistyöverkostot

Muutostekijöiden vaikutus liiketoiminnan kehittymiseen LIIKENNE ja MATKAILU Mitkä asiat tulee ottaa huomioon liiketoiminnan kehittämisessä? Ja miten nämä vaikuttavat? Tarkasteltava asia-/ MATKAILUN YMPÄRIVUOTISUUS Vaikutus Skenaario: BAU Kannattavuus, työntekijöiden tarve vaikuttaa väestökasvuun Vaikutus Skenaario: Tavoiteltava Eri tyyppisiä palveluita tarvitaan (mm. liikenne), laatutekijät Kova panostus palvelupuolella. Kaikki matkassa kehittämistyössä (tuotteistaminen & markkinointi). Ilmastomatkailu, kiertomatkailu ja matkaketjut. Itse matka on elämys. Asiakas ratkaisee, mitä palveluja saa. Ennakkoon tason valinta.

Jatkotyö: Työpaja 2 25.4 klo 13.00 Taustamateriaalia Toimialojen keskinäisriippuvuus Seuraavassa diassa on Delfoi-kyselyn tulokset Liikenne- ja logistiikkaklusterin keskeisimmistä rajapinnoista tulevaisuudessa. Kyselyn tuloksissa ei juuri eroja kahden tarkasteluajankohdan välillä ole havaittavissa. Arvioi tulosta huomioiden mahdolliset biotaloushankkeet ja matkailun kasvunäkymät Millä keinoilla osaava työvoima turvataan?

Toimialojen keskinäisriippuvuus

Matkustajamäärien kehitys vuoteen 2032 mennessä Turvallinen ja puhdas Lappi hyötyy matkailun globaalista kasvusta keskimääräistä enemmän, lentomatkustus kasvaa. Kasvun hidasteena kalliit lennot ja hotellikapasiteetin vähyys, investoinnit vähäisiä sesonkiluonteisuuden vuoksi

Työntekijöiden määrän kehitys vuoteen 2032 mennessä Liikenteen työntekijämäärät laskevat toiminnan tehostumisen ja automatisoinnin sekä digitalisaatio myötä. Painopiste henkilöliikenteeseen, autovuokraus lisääntyy, resursseja opastukseen. Matkailun pienryhmät kasvattavat henkilöliikennettä. Kaivostoiminnan lisääntyminen ja puuttuvat ratayhteydet kasvattaa. Meriliikenne pienentää maaliikenteen määrää. Ulkomaisia toimijoita Lappiin. Paketti- ja kuriiripalvelut sekä esim. nettiruokakauppa pitävät postin pinnalla.

Merirahti Leudot talvet parantavat Perämeren satamien kannattavuutta. Suurhankkeet mahdollisuutena. Bioenergia, kaivos- ja metalliteollisuus kasvussa. Tonnimäärät suuria nykyisellä tie- /rautatieverkostolla ainut mahdollisuus kannattavasti toimia on merikuljetus. Jäämeren satama toiminta ei kuulu Suomelle. Jäämeren ratayhteys toteutuessaan lisäisi jäämeren sataman kautta tapahtuvaa meriliikennettä.

Kiitos Seuraava paja 25.4