Kysymyksiä ja vastauksia Datahub-liiketoimintaprosesseihin liittyen Tähän dokumenttiin on kerätty datahub-liiketoimintaprosesseihin liittyviä kysymyksiä vastauksineen. Tässä dokumentissa on seuraavien aihealueiden kysymyksiä: 1. Valtuutukset 2. Kytkentä- ja katkaisuprosessit 3. Tuote- ja laskurivitiedot 1 Valtuutukset 1.1 Voiko edellinen käyttöpaikan omistaja antaa valtuutuksen käyttöpaikan tietoihin? Esim. kauppakirjan allekirjoitushetkellä poismuuttava asiakas voisi valtuuttaa sisäänmuuttavan asiakkaan, uuden myyjän saamaan käyttöpaikan tietoja. Lähtökohtaisesti sisäänmuuttava asiakas tai hänen valitsemansa sähkönmyyjä, eivät voi saada laajasti tietoja käyttöpaikasta ennen sisäänmuuttopäivää. Asiakkaalla on oikeus käyttöpaikan tietoihin vasta sopimuksen voimaantullessa. Kysymyksen toimintamallia ei siis ole kuvattu datahubiin. 1.2 Uuden myyjän valtuutus, kuinka hoidetaan datahubissa? Uusi myyjä tallentaa asiakkaan antaman valtuutuksen omiin järjestelmiin ja ilmoittaa saamastaan valtuutuksesta datahubiin. Jos uusi myyjä on tekemässä sopimusta, silloin ei valtuutuksesta tarvitse erikseen ilmoittaa, sillä asiakkaan katsotaan antaneen valtuutus sopimuksen solmimisen yhteydessä. 1.3 Yhteyshenkilötiedot - kulkevatko käsi kädessä valtuutusten kanssa? Yhteyshenkilö ei ole sopimuskumppani. Ainoastaan sopimuskumppanina oleva asiakas voi antaa valtuutuksen. 1.4 Kenet toimija voi valtuuttaa omiin tietoihinsa? Esimerkiksi palveluja tuottavan yrityksen, jonka on myös oltava datahubin rekisteröity osapuoli. 1.5 3.osapuolen valtuutus - tarkistaako datahub, että valtuutus on todellakin voimassa? 3.osapuoli tallentaa valtuutuksen omiin tietoihinsa ja ilmoittaa valtuutuksesta datahubiin. Datahub luottaa toimijan ilmoittamaan valtuutukseen. 1.6 Jos asiakas on valtuuttanut 3.osapuolen omiin tietoihinsa, menevätkö mittaustiedot 3.osapuolelle? Kyllä.
1.7 Jos asiakkaalla on useita käyttöpaikkoja ja useita myyjiä, voiko asiakas valtuuttaa yhden myyjän saamaan kaikkien käyttöpaikkojen tiedot omaan järjestelmäänsä esim. raportointia varten? Entä saako kaikki sopimuksen tiedot - myös hinnat? Asiakas voi halutessaan valtuuttaa jonkun myyjän saamaan kaikkien käyttöpaikkojensa tiedot. Myyntisopimuksen tiedoista valtuutettu osapuoli näkee vain sopimuksen voimassaoloaikojen tiedot. 1.8 Kun asiakas ottaa yhteyttä 3.osapuoleen, onko osapuolen heti ilmoitettava valtuutuksesta datahubiin saadakseen asiakkaan tiedot? Kyllä, valtuutustieto tulee olla datahubissa ennen kuin tietoja voi hakea. 1.9 Miten myyjä hakee tietoja? Onko olemassa massahakuja myyjälle? Myyjä voi hakea asiakkaan ja käyttöpaikan tietoja yksittäin. Massahakuna myyjä voi hakea ainoastaan sopimustensa mukaisesti mittaustietoja. Osapuolille mahdollistetaan omien tietojen massahaku vertailuja varten muutoin kuin rajapintahakuinka, esimerkiksi osapuolille tarjottavan käyttöliittymän kautta. 1.10 Miten sellainen asiakas, jolla ei ole internet yhteyttä käytettävissä voi tehdä valtuutuksen? Entä kuinka se todennetaan? Valtuutuksen voi tehdä toimijan kanssa toimijan sopimilla tavoilla, esimerkiksi puhelimitse tai kirjallisesti sopimalla. Tämä valtuutus tulee toimijan tallentaa omiin tiedostoihin ja ilmoittaa valtuutuksesta datahubiin. 1.11 Onko sopimuksen voimassaoloaika sellaista minkä voi valtuuttaa toisen osapuolen näkemään? Kyllä on. 1.12 Onko valtuutus rasti ruutuun - tyyppinen toiminta? Datahubiin tulee tieto kenellä osapuolella on valtuutus ja mille ajalle. 1.13 Voiko asiakas antaa valtuutuksen vain tiettyihin tietoihin? Valtuutuksella asiakas valtuuttaa osapuolen omiin asiakas-, käyttöpaikka- ja mittaustietoihin. Sopimustiedoista näkee ainoastaan sopimuksen voimassaoloajat. 1.14 Voiko kuka tahansa rekisteröity osapuoli ilmoittaa olevansa oikeutettu saamaan datahubista tietoa, eikä valtuutusta mitenkään tarkisteta, ellei epäselvyyksiä ilmene? Tämä epäilemättä suoraviivaistaa prosessia, mutta onko täysin tietosuojasäädösten mukainen menettely? Mahdollisiin väärinkäytöksiin voidaan varautua esim. valvomalla valtuutusilmoituksia ja seuraamalla haetun datan määrää. Näiden lisäksihän asiakas näkee portaalista, että kuka on mitäkin dataa datahubista hakenut. 1.15 Voiko valtuutukselle määrittää, miltä ajalta tietoja voi katsella? Valtuutukselle tulee ilmoittaa voimassaoloaika ja tämän voimassaoloajan puitteissa saa osapuoli hakea hänelle valtuutettuja tietoja.
1.16 Osapuolten valtuutukset - voiko samassa roolissa olla useita toimijoita esim. jos on useita mittausalueita? Kyllä voi. 1.17 Voiko asiakas poistaa myyjän tai verkon valtuutuksen datahubin tarjoamassa portaalissa? Kyllä voi. 1.18 Miten datahubissa hoidetaan henkilökohtaiset valtuutukset esim. kuolinpesät, holhoukset? Datahubin käyttöönotto ei tuo muutoksia henkilökohtaisten valtuutusten käsittelyyn. Osapuolet ylläpitävät itse tietoa siitä kuka saa esimerkiksi hoitaa kuolinpesän asioita. Datahub hoitaa näiden sopimusten osalta tiedonvaihdon normaalisti. 1.19 Onko tarkoitus, että datahub ilmoittaa päättyvistä valtuutuksista 3. osapuolelle, jotta pystyy asiakasta muistuttamaan ja asiakas pystyy / muistaa valtuutuksen tarvittaessa uusimaan? Kyllä, datahub ilmoittaa kyseiselle osapuolelle tapahtuneesta valtuutuksen muutoksesta. 1.20 DH-810 / DH-820 Asiakkaan valtuutuksen päättyminen. Huolehtiiko Datahub valtuutuksen päättämisen, jos valtuuttavan asiakkaan sopimus päättyy? Asiakkaalla voi olla voimassaoleva valtuutus, vaikka sopimus päättyy. Asiakas voi haluta, että 3. osapuoli voi hakea asiakkaan tietoja siltä ajalta, kun asiakkaalla on ollut sopimus voimassa. 1.21 Verkko voi siis välittää laskurivitietoja datahubin välityksellä myyjälle. Laskutusrivitiedot lähetetään ainoastaan silloin, kun käyttöpaikan sopimuksessa laskutustapa vastaa yhteislaskutusta ja verkko on antanut valtuutuksen myyjälle näihin tietoihin. Liiketoimintaprosessit dokumentissa on kappaleessa 3.8.2 Osapuolten antamat valtuutukset taulukko osapuolten valtuutuksista. Millä näistä verkko antaa valtuutuksen myyjälle laskutukseen tarvittavien tietojen hakuun? Luvussa 3.8.2 olevassa taulukossa on listattu esimerkkeinä joitain yleisimpiä valtuutuksia, jotka osapuolet voivat toisilleen antaa. Valtuutukset annetaan osapuolille tarjottavan käyttöliittymän kautta, joten tämä valtuutus laskurivitietoihin annetaan myös tätä kautta 1.22 Miten asiakas antaa valtuutuksen myyjälle tai jakeluverkonhaltijalle? Miten se käytännössä tapahtuu? Osapuolilla voi olla omia malleja kuinka asiakkaan antama valtuutus tallennetaan. Datahub ei ota kantaa näihin. Datahubin näkökulmasta asiakkaan antama valtuutus kuitenkin ilmoitetaan tietyn tapahtumakuvauksen mukaisesti.
2 Kytkentä- ja katkaisuprosessit 2.1 Kytky/katkojen harmonisointi, aikataulut ja hinnoittelu? Tämä on linjattu toteutettavaksi datahubiin linkillä verkonhaltijan verkkopalveluhinnastoon. Mikäli ala pääsee yhteisymmärrykseen esim. jälleenkytkentä ajan harmonisoinnista, huomioidaan linjaus toiminnallisuuksissa. 2.2 Oliko datahubissa linkki jakeluverkonhaltijan hinnastoon? Jakeluverkonhaltija kertoo omilla verkkosivulla palveluhinnastossaan kytköjen ja katkaisujen hinnat ja muita aikatauluohjeita. Jakeluverkonhaltijan velvollisuus ylläpitää tietoja. Datahub tarjoaa linkin muille osapuolille. 2.3 Virheelliseen käyttöpaikaan tehty sopimus ja paljastuu vasta kun sähkö kytketään pois aiemmasta? Mahdollisesti vasta tällöin, kyllä. 2.4 Kun asiakas ilmoittaa verkolle ja myyjälle katkaisusta eri päiville. Kenen vastuulla on selvittää päivämääräero? Jos on estetty muutto kuluvalle päivälle eikä voi antaa samalle päivälle. Datahub auttaa reaaliaikaisuudellaan useissa selvitystöissä (toimija näkee datahubista sinne jo ilmoitetun tapahtuman). Tarvittaessa toimijat selvittävät asiakkaan tahdon ja sen mukaisesti tehdään tarvittavat toimenpiteet datahubiin. 2.5 Virheelliset katkaisut - nämä ovat sähkönmyyjän ja asiakkaan välinen asia, ohjaus jakeluverkonhaltijalta myyjälle. On annettu virheellinen osoite tai aloitettu väärään käyttöpaikkaan. Myyjä normaalisti ottaa omaan piikkiin katkaisumaksun. Myyjä selvittää asiakkaan kanssa onko kyse ollut myyjän virheestä vai kenties jostain muusta. 2.6 Miten toimitaan katkaisun tieto? Monesti kohteen mennessä katkoon, yritetään katkoa kiertää muuttamalla sopimus esim. kaverin nimiin? Onko jakeluverkonhaltija velvoitettu aina kytkemään sähköt, vaikka olisi kyseessä ilmeinen katkon kierto? Datahubihan vahvistanee myyntisopimuksen muuttona ko. tilanteessa. Datahub ei voi ottaa kantaa siihen kenen nimiin on oikein tehdä sopimus. Datahubin näkökulmasta tehdään uusi sopimus uudelle asiakkaalle sisäänmuuttona. 2.7 Kytkennän tieto olisi saatava samalle päivälle kun kytkentä on tehty. Jakeluverkonhaltijan tulee hoitaa prosessi siten, että saadaan samalle päivälle. 2.8 Turvallinen jälleenkytkentä, miksi edelleen on jakeluverkonhaltijan vastuulla? Jakeluverkonhaltija pystyy sopimaan asiakkaan kanssa tarkasti jälleenkytkennän ajan ja näin ollen varmistamaan sähköjen turvallisen jälleenkytkennän. Vastuu turvallisesta jälleenkytkennästä on lopulta verkonhaltijalla, joten työryhmät katsoivat, ettei jälleenkytkennästä sopimista voi siirtää sähkönmyyjille.
2.9 Jos asiakas on ilmoittanut kaikki sopimustiedot oikein ja ajoissa, eikä jakeluverkonhaltija saa kytkettyä sähköjä, niin miksi ilmoitus vasta seuraavana päivänä? Pitäisi olla urgent message! Kehitysajatus viedään prosessityöryhmän käsiteltäväksi. Jakeluverkonhaltija vastaa niin nopeassa aikataulussa kun pystyy oman prosessinsa mukaisesti. 2.10 Perinnän jälleenkytkennässä myyjä voi infota asiakasta olemaan yhteydessä jakeluverkonhaltijaan turvallisen kytkennän varmistamiseksi. Kyllä. 2.11 Meneekö datahubiin aikatietoa milloin on kytketty/katkaistu? Käyttöpaikan statuksella ei ole aikatietoa? Kytkentä-/katkaisutieto tulee datahubiin tunnin tarkkuudella. 2.12 Meneekö kaikissa tapauksissa myyjän ilmoittaman katkaisupäivän jälkeen taseet verkkoyhtiön taseeseen vaikka viiveestä ilmoitetaan myyjälle ja ilmoitetaan mahdollinen katkopäivä? Kyllä, pyydetyn päivän jälkeinen kulutus menee jakeluverkonhaltijan taseeseen. 2.13 Myyjältä ei vaadita kuittausta, että on saanut tiedon kytkennästä. Oletetaanko, että tekniikka toimii kaikissa olosuhteissa? Kun datahub välittää tiedon osapuolelle, valvoo datahub sen, että osapuoli kuittaa vastaanottamansa tiedon. Kuittauskäsittely on kuvattu tarkemmin Datahub-tapahtumat dokumentissa luvussa 2.6. 2.14 Miten nopeasti kytkentä saadaan tehtyä kun ilmoitus lähtee - saadaanko samalle päivälle? Ja mihin aikaan kytkentäpyyntö on lähetettävä jotta saa samalle päivälle kytkennän? Kytkentäajat vaihtelevat verkkoyhtiöittäin. Jakeluverkonhaltijoiden kytkentäaikataulut ja hinnastot on tarkoitus tarjota myyjille datahubin välityksellä. Tästä myyjät voivat tarkistaa jakeluverkonhaltijoittain miten voivat asiakkaalle kytkennät luvata ja mihin mennessä ilmoitus on tehtävä, jotta kytkentä saadaan samalle päivälle. 2.15 Onko jakeluverkonhaltijan ilmoituksessa katkaisun tai kytkennän viivästymisestä syy-tieto avoin tekstikenttä vai määritelläänkö syyt datahubiin etukäteen? Syytieto on avoin tekstikenttä. 2.16 Miten hoidetaan tilanne, jossa verkko on jo katkaissut kohteen esim. maksamattomien laskujen takia, ja asiakas jättää myös myyjän laskut maksamatta? Lähettääkö myyjä katkaisupyynnön, vaikka kp. on jo katkaistu? Jos verkko on jo katkaissut sähköt maksamattomien laskujen takia, tulee myyjän joka tapauksessa lähettää katkaisupyyntö omien saatavien vuoksi. Näin verkko tietää olla kytkemättä vaikka asiakas maksaisikin verkon laskun. 2.17 Entä jos asiakas maksaa myyjän osuuden, mutta ei verkon osuutta, ja myyjä tekee kytkentäpyynnön? Jos verkko ei kytke käyttöpaikkaa omien
maksamattomien laskujen takia, niin miten menetellään? Ilmoitetaanko, että ei voida kytkeä, vai kytkennän viivästyminen vai jotain muuta? Ja jos myyjä pyytää kytkentää tilanteessa, jolloin verkolla on vielä saatavia asiakkaalta tulee verkon ilmoittaa myyjälle, että ei voi kytkeä kytkennän viivästymisilmoituksella. Syytietoon kirjataan sitten, että ei voi kytkeä verkon saatavien vuoksi. 2.18 Jos verkko on jo katkaissut sähköt ja myyjä lähettää katkaisupyynnön, miten verkko vastaa? Lähettääkö verkko ilmoituksen toimituksen katkaisusta ns. takautuvalla päivämäärällä, jolloin katkaisu on tehty? Verkkohan on jo ilmoittanut datahubiin katkaisusta aiemmin katkaisuhetkellä. Jakeluverkonhaltijan tulee vastata tähän pyyntöön uudella katkaisuilmoituksella, vaikka olisi omasta tarpeestaan suoritetun katkaisun jo aiemmin ilmoittanut datahubiin. 2.19 Kytkennän ja katkaisun aikarajat: miksi myyjän on ilmoitettava katkaisusta viikkoa ennen? Tarkoittaako se 7 kalenteripäivää vaiko 5 arkipäivää? EHDOTUS: Voisiko etäkatkaistaville olla oma, lyhyempi aikarajansa? Kytkentä- ja katkaisuprosessien aikarajat on määritelty nykyisen ohjeistuksen mukaiseksi eli 7 kalenteripäivää. 2.20 Mikä käyttöpaikan tila ilmoitetaan kytkentäpyynnössä? Ilmoitetaanko siellä käyttöpaikan tämän hetkinen tila vaiko haluttu tila? Liiketoimintaprosessitdokumentissa sekä kytkentäpyynnössä että katkaisupyynnössä ilmoitetaan "katkaistu". Toinen lienee väärin, taulukot 47 Kuvaus Myyjän Toimituksen Katkaisupyynnöstä ja Taulukko 44 Kuvaus Myyjän Toimituksen Kytkentäpyynnöstä. Kyllä, kytkentäpyynnön kuvaus on väärin. Tämä korjataan. 2.21 Tapahtumat-dokumentissa kohdan 6.1 validoinneissa käyttöpaikan tilan on oltava katkaistu (kytketty kohdassa 6.3). Liiketoimintaprosesseissa ei tätä validointia ollut, mikä kuulostaa oikealta. Onko tarkoitus, että myyjä lähettää katkaisun peruutuksen, vaikka pyydetty katkaisun ajankohta on jo ohitettu, mutta verkko ei ole vielä päivittänyt tietoa hubiin: Myyjä lähettää katkaisupyynnön hubin kautta päivämäärällä 6.7. Verkko katkaisee sähköt 6.7., mutta tieto ei kulje hubiin asti jostain syystä Asiakas maksaa laskunsa, esittää tositteen myyjälle Myyjä pyytää kytkentää saatuaan maksunsa. Vai pyytääkö myyjä tässä tilanteessa katkaisun perumista? Tapahtumat dokumentti tullaan päivittämään vastaamaan prosessidokumentin tietoja. Mikäli myyjän pyytämän katkaisun johdosta verkko ei ole päivittänyt tietoja datahubiin, on myyjän lähetettävä kuitenkin kytkentäpyyntö asiakkaan maksettua laskun. 2.22 Skenario: myyntisopimuksella on maksamattomia laskuja, myyjä pyytää katkaisua. Verkko katkaisee sähköt pyynnön mukaisesti. Katkaisun jälkeen
myyntisopimus päätetään (joko asiakkaan pyynnöstä tai myyjän toimesta). Laskut ovat edelleen maksamatta. Sopimuksen päättämisen jälkeen sama asiakas tekee uuden myyntisopimuksen samaan käyttöpaikkaan. Päättämisen ja tekemisen välissä on kulunut jonkin aikaa (ajan pituudella ei liene merkitystä onko kyse viikosta vai kuukaudesta). Datahub ilmeisesti päättelee kyseessä olevan sopimuksen uusinta, koska sama asiakas jatkaa. Vai aiheuttaako käyttöpaikan "tyhjillään olo" sopimuksen aloituksen syyksi muuton? Ja jos syyksi tulee muutto, onko tyhjillään olon pituudella merkitystä sopimuksen aloituksen syyhyn? Joka tapauksessa verkko tekee uuden verkkosopimuksen datahubin ilmoituksen perusteella ja tekee kytkennän huomattuaan käyttöpaikan olevan katkaistu. Miten katkaisusta ja jälleen kytkennästä aiheutuneet kulut saadaan perittyä asiakkaalta? Vai saadaanko? Kuvatussa tapauksessa datahubissa ei ole voimassaolevaa sopimusta, joten datahub käsittelee sopimuksen ilmoitusta uutena sopimuksena. Sopimuksen ilmoituksen syy on muutto. Datahub ei ota kantaa kytkentä ja katkaisumaksujen perintään. Verkkoyhtiö huolehtii omien prosessien mukaisesti kulujen perinnän. 3 Tuote ja laskurivitiedot 3.1 Miten sovitaan siitä, että laskurivit lähetetään? Voiko osapuoli lähettää laskurivit Datahubiin ja velvoittaa toista osapuolta hoitamaan laskutuksen puolestaan? Osapuolet sopivat keskenään siitä jos laskurivitietoja on tarkoitus lähettää tai vastaanottaa. Ilman osapuolten välisiä valtuutuksia ei asiaa voi hoitaa. 3.2 Kuinka ilmoitetaan korjatut laskurivit datahubiin? Korjatut laskurivit ilmoitetaan datahubiin kuten varsinaisetkin laskurivit. 3.3 Tuotteet: datahubin tuotetiedoissa ei ole selkeästi määriteltyä aikavyöhykejaon tunnusta. Jos asiakas haluaa vastaavan aikavyöhykejaon kuin verkolla, joudutaan myyjällä vertaamaan verkon tuntisarjaa omaan aikavyöhykejaotteluun. Tässä olisi mahdollista luoda myös selkeät koodilistat, joilla olisi määritelty kaikki verkoilla käytössä olevat aikavyöhykejaottelut. Prosessien määrittelyvaiheessa tätä käytiin läpi ja päädyttiin siihen että tuotetieto kertoo myyjälle paremmin millaisen myyntituotteen myyjä valitsee, kuin nykyisin sanomissa välitettävä aikavyöhyketunnus. Myyjä saa verkkoyhtiön tuotetiedot jo etukäteen haettua datahubista, jolloin myyjä voi tehdä vertailun omiin myyntituotteisiin jo etukäteen.