Lappajärvi YLEISKUVAUS Etelä-Pohjanmaan maakuntajärvi Lappajärvi on maakunnan suurin ja Suomen 33. suurin järvi. Se on myös maan suurin kraatterijärvi. Lappajärven altaan pituus on 24 kilometriä ja leveys 13 kilometriä. Pinta-ala on 145 neliökilometriä. Keskisyvyys on 6,9 metriä ja syvin kohta 38 metriä. Saaria on 56, kun pienetkin karit lasketaan mukaan. Suurimmat saaret ovat Kärnänsaari (1266 ha), Veanne (33 ha) ja Pitkästö (28 ha). Lappajärven allas syntyi noin 73 miljoonaa vuotta sitten, kun maahan törmäsi 300-400- metrinen meteori 40-60 metrin sekuntinopeudella. Räjähdys tuhosi kaiken elämän 200-300 kilometrin säteellä. Törmäyksessä syntyi maljamainen kraatteri, jonka syvyys oli noin 300 metriä. Meteoriitin törmäyskohta on Kärnänsaaren päässä, missä on myös järven syvin kohta. Räjähdyksen paineaalto synnytti useita impaktikivilajeja, joista erikoisimpia ovat Etelä-Pohjanmaan maakuntakivi kärnäiitti ja mikroskooppiset törmäystimantit. Meteoriitin törmäys synnytti myös noin 17 kilometriä pitkän rengasmaisen vuorijonon järven itäpuolelle. Tällä kraatterin reunavallilla ovat myös Lakeaharjun laskettelukeskus ja Pyhävuoren näköalapaikka. Lappajärvestä ja sen synnystä saa parhaan kuvan Kivitipun alakerran meteoriittinäyttelyssä. Pienoismallissa näkyvät myös järven mielenkiintoiset syvänteet.
Lappajärven veden pintaa on laskettu useita kertoja 1600-luvun lopulta lähtien, kaikkiaan vähintään kahdella metrillä. Vuodesta 1939 lähtien järveä on säännöstelty, aluksi sahojen ja uiton tarpeisiin sekä vuodesta 1960 lähtien alapuolisten koskien sähköntuotantoa varten. Keväällä 1979 säännöstelyn monet haitat johtivat niin sanottuun patokapinaan, jonka tuloksena säännöstelyä lievennettiin. Noin 80 prosenttia Lappajärven rannoista on viljeltyä maata. Osa metsäisistä rannoista on lehtomaisia. Varsinkin saarissa on melko paljon hiekkarantoja, jota järven rehevöityminen on ruovikoittanut. Kalliorantoja on hyvin vähän. Kesämökkejä Lappajärven rannoilla on yli 2000. Vuonna 2013 tehdyn ehdotuksen mukaan lähes kaikki Lappajärven ranta-alueet nimettäisiin maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Veden laatu on tyydyttävä, mutta kohentumassa. Sinilevä vaivasi Lappajärveä keskikesällä 2014. Lappajärven alueella on todettu pesivän varmasti 124 lintulajia ja mahdollisesti jopa 138 lintulajia. Järven monet lahdet tarjoavat linnuille pesäpaikkoja. Esimerkiksi rehevällä Katajalahdella voi nähdä läpileikkauksen Lappajärven linnustosta. Myös Ukonniemen tienoo sekä luoteisosassa Rapalahti ja Harjunjoki ovat lintujen suosiossa. Katajalahden lintutornista voi tarkkailla koko laajan Katajalahden linnustoa Lappajärven itärannalla.
LAPPAJÄRVEN KARTOITUS Kyrönjoen KoskiHäjyjen Lappajärven-kartoitusleiri oli Kärnänsaaren itäpuolen Rahkarannassa sunnuntai-illasta 29.6.2014 perjantaiaamuun 4.7.2014. Tuona aikana tehtiin kahdeksan tutkimusmelontaa. Täydentäviä retkiä tehtiin 18.7 ja 24.-25.7.2014. Vesi oli kartoituksissa kymmenisen senttimetriä normaalia alempana. Sinilevä vaivasi Lappajärveä hetkellisesti kohta kartoitusmelonnan jälkeen, mutta heinäkuun lopulla veden näkösyvyys oli poikkeuksellisen hyvä, selvästi toista metriä. Lappajärven tutkimuksiin otti osaa 25 melojaa, jotka ovat Veli-Matti Hakala, Seija Heittola, Jorma Isotalo, Kaisa Isotalo, Laura Kanto, Timo Kinnunen, Jaana Kultti, Virpi Leikkari, Marjaana Mattila, Jussi Metsäpelto, Anamaria Narvaez, Ari Nousiainen, Anssi Orrenmaa, Margit Orrenmaa, Valde Orrenmaa, Vilna Orrenmaa, Liisa Osola, Veli-Tapani Peltoketo, Hanna Ristimäki, Sari Saunamäki, Eero Sihto, Susanna Siirtola, Suoku Siren, Niklas Svensson ja Eija Tuomaala. Lappajärveä kartoitettiin myös keskikesän yömelonnalla. (Kuva Hanna Ristimäki) LAPPAJÄRVEN SOVELTUVUUS MELONTAREITIKSI Lappajärvi on Tervareitin melontareitin tunnetuin, laajin ja samalla selvästi vaativin vesistöalue. Vähäsaariset suuret selät ja suoraviivaiset rannat tarjoavat melojalle haastetta jo kohtalaisellakin tuulella. Kovalla tuulella niiden melominen voi olla vaarallista. Melojan on hyvä tietää, että suurelle vesistölle tyypillinen iltatuuli saattaa nostaa ennusteita korkeamman aallokon. Vastineeksi Lappajärvi tarjoaa hyvällä kelillä useita hienoja reittejä
matka- ja virkistysmelontaan. Järven rannoilla ja saarissa on useita hienoja pysähdyspaikkoja melojalle. Myös kaupallista majoitusta löytyy melko runsaasti järven eri puolilta. Lappajärvi on etelä pohjois-suunnassa mahdollista ylittää melomalla läntistä rantaa, itäistä rantaa tai keskeltä suurinta selkää. Jokaiselle reitille löytyy erittäin hyvä taukopaikkojen ketju. Reitit ovat luonteeltaan hyvin erilaisia ja tuuliolot sanelevat usein valinnan niiden välillä. Ison ulapan lisäksi Lappajärven luoteinen osa, pohjoinen osa ja Kärnänsaaren itäpuolen saaristo ovat houkuttelevinta seutua melojalle, sillä useat saaret, lahdet ja niemet tarjoavat niissä sekä suojaa että vaihtelevia maisemia. Näitä kaikkia osia kuvataan seuraavassa erikseen. Lappajärven asema maan suurimpana kraatterijärvenä antaa järven melojille erityistä lisähohtoa. Rannalta kraatterimaisuuden huomaa parhaiten Pyhävuoren ja Lakeaharjun laelta. Maakuntakivi kärnäiittiä voi vielä löytää Kärnänsaaren ympäriltä. Kartoitusmelonnoissa löytyi kaksi varmaa kärnäiittipaikkaa: entinen kärnäiittilouhos Kärnänsaaren luoteiskulman Kannanlahdessa ja Kärnänsaaren itäpuolisen Lokkisaaren rannat. Kivitipun maksuton meteoriittinäyttely tarjoaa melojalle hienon tilaisuuden syventyä järven syntyyn ja sen näyttävään pienoismalliin. Mikäli Räyringinjärvet vahvistuvat kraatterijärviksi, se tuo uuden kiinnostavan ulottuvuuden myös Lappajärven tarinaan. Ely-keskuksen vesistöennusteissa näkyy jatkuva seuranta ja ennuste Niskan padolla: http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/47/l470311001y/wqfi.html Lukemat kertovat Lappajärven veden korkeudesta, jonka vaihtelu on kuitenkin hyvin pientä varsinaisena melontakautena, eikä se vaikuta suuresti melottavuuteen. Kartoitusviikon aikana saatiin tuntumaa myös Lappajärven nopeasti nousevaan tuuleen ja vaativiin aaltoihin. Kunnioitus suurta järveä kohtaan kasvoi. (Kuva Jaana Kultti) TARKEMPI KUVAUS MELONTAREITTINÄ Lappajärven halki etelä-pohjoissuunnassa melovalla on kolme perusvaihtoehtoa: läntinen ranta, järven selkä ja itäinen ranta. Seuraavassa on kuvattu nämä reitit melojan kannalta. Sen jälkeen tarkastellaan erikseen järven luoteista osaa, pohjoista osaa, saaria ja Savonjokea.
LAPPAJÄRVEN LÄNTINEN RANTAREITTI Kun Kurejoelta tuleva meloja kääntyy vasemmalle, on 1,4 kilometrin melontamatkan päässä Ylipään yleinen uimaranta aivan Lappajärven lounaisessa kulmassa. Alajärven kaupungin omistamalla rannalla oli kesällä 2014 vain kaksi vanhaa pukukoppia, mutta aluetta on tarkoitus kehittää Alajärven venesatamaksi. Ylipään uimarannalta kohti pohjoista länsirannan tuntumassa luoteisimpaan kulmaan eli Hautalanlahden uimarannalle melovalla on taitettavanaan 18,6 kilometrin melko suoraviivainen matka. Ylipään uimaranta Lappajärven lounaisimmassa kulmassa on yksi luonteva paikka aloittaa melonta. Yleinen ranta on Alajärven puolella osoitteessa Rantatie 105 ilman mitään opastetta. Ylipään ja Hautalanlahden uimarantojen välissä Lappajärven länsirannan melojalle on tarjolla kolme hienoa yleistä tauko- ja lähtöpaikkaa: Kokon uimaranta, Karvalan Nuorisoseuran uimaranta ja Tarvolan kylätalo Rantatuvan uimaranta. Kaikki rannat tarjoavat hyvin viihtyisän ympäristön tauon pitämiseen. Kaikista on hieno avoin näkymä Lappajärvelle. Karvalan Nuorisoseuran uimarannan vieressä kävelysilta johtaa pieneen saareen, jonka päässä on huvimaja ja tulentekopaikka. Karvalan Nuorisoseura on osoitteessa Karvalantie 100, Lappajärvi.
Tarvolan kylätalon edustalla on pienempi ja suurempi hiekkaranta, joiden vieressä on kaunis niemi tulentekopaikkoineen. Hyvät pukukopit löytyvät vierestä. Tarvolan kylätalo Rantatuvan osoite on Länsirannantie 289, Lappajärvi. Ylipään uimarannalta on 10 kilometriä Kokon uimarannalle, minkä vuoksi meloja voi kaivata taukopaikkaa myös tällä välillä. Parhaat ehdokkaat ovat Aholan ja Lehtiniemen epävirallisemmat uimarannat, jotka ovat yleisesti ainakin pilkkijöiden käytössä. Aholan uimaranta on peltojen keskellä Aholantien jatkeen päässä. Sinne on Ylipään uimarannasta matkaa noin 5,8 kilometriä. Meloja löytää Aholan uimarannan noin 600 metriä Sontiniemestä pohjoiseen ja noin 200 metriä Niittyniemestä etelään. Paikalle johtava 170 metrin peltotie on kohtalainen ajettava. Lehtiniemen uimaranta on noin 1,4 kilometrin melontamatkan päässä Aholan uimarannasta pohjoiseen, aivan Lehtiniemen pohjoispuolella, Lehtiniementien päässä, osoitteessa Lehtiniementie 173. Lehtiniemen uimarantaa on lupa käyttää myös melonnan lähtö- ja taukopaikkana, kunhan pysytään tiealueella, joka on merkitty rasitteeksi Pentti Lehtiniemen omistamaan kesämökkitonttiin. Kokon uimaranta on kolme kilometriä Lehtiniemen uimarannasta pohjoiseen, Kokon lahden suulla. Siitä kahden kilometrin päässä on Karvalan Nuorisoseuran ranta, josta on puolestaan Tarvolan kylätalolle sopiva hieman alle 6 kilometrin melontamatka. Reilu puoli kilometriä ennen Tarvolan kylätaloa rannassa on myös autoilijoiden levähdyspaikka, minne johtaa selkeä väylä ruohottuneen rannan välistä. Tarvolan kylätalon rannasta on enää 1,3 kilometriä Lappajärven luoteisimpaan kulmaan eli Hautalanlahdelle. Melojan on hieman hankala nousta maihin Hautalahdenlahden uimarannalta, jossa kapeahkot rappuset johtavat ainoaan kivistä vapaaseen rantakohtaan. Uimakopit löytyvät rannalta. Hautalanlahden uimarannan vieressä toimii karaokebaari Paalupaikka, joka on auki viikonloppuiltaisin kello 20-02. Melko suoraviivaisen läntisen reitin valitseva voi nauttia suuren ulapan ja Kärnänsaaren länsirannan näkymistä. Muuten matkaan tuovat vaihtelua lähinnä pienet niemet ja kaksi pientä luotoa. Noin 60 metriä pitkä Kotikari on noin 10 kilometriä lounaiskulmasta ja noin 700 metrin päässä rannasta Kokonlahden kohdassa. Noin 50 metriä pitkä Kuivakari on
vajaan 4 kilometriä etelään luoteiskulmasta, noin 200 metrin päässä rannasta Sepänkylän kohdalla. LAPPAJÄRVEN SELÄN JA KÄRNÄNSAAREN REITTI Kurejoen suulta kohti Lappajärven selkää tai itäistä rantaa lähtevän melojan kannattaa seurata ensimmäiset 4 kilometriä Lappajärven eteläisimmän lahden itäistä rantaa. Lappajärven ainoa suuri kallioranta Neulaniemessä tuo matkalla iloa silmälle, mutta taukopaikaksi siitä ei mökkiasutuksen takia ole. Ensimmäinen hyvä pysähdyspaikka on Isoniemen venesatama, joka on Isoniemen eteläpuolisen lahden kaakkoisrannalla olevan SFC Koivulehdon karavaanarialueen kohdalla. Koivulehdon asuntovaunualueen ranta on hyvä tauko- tai lähtöpaikka Isoniemen eteläpuolella. Paikan osoite on Isoniementie 570, Alajärvi. Lappajärven suurimman selän eteläreunalla oleva Isoniemi on sopiva paikka arvioida, onko järven selän ylitys turvallista ja mielekästä. Isoniemestä on 7 kilometrin matka Kärnänsaaren eteläkärkeen. Mikäli keli sallii turvallisen ylityksen, pystyy meloja kokemaan matkalla Pohjanmaan avarimman järvimaiseman, jonka keskellä on joka suunnassa viiden kilometrin sisällä vain vettä ja saaria. Neljä saarta rytmittää Isoniemen ja Kärnänsaaren välistä melontataivalta. Noin 700 metrin päässä Isoniemestä suoraan pohjoiseen on pieni Rämäkkösaari (pituus 200 metriä) ja siitä noin 600 metrin päässä Pihlajasaari (noin 650 metriä). Pihlajasaaresta on vähän yli 2 kilometrin matka valtion omistamille Selkäsaarille (pituudet noin 180 ja 150 metriä).
Eteläisemmällä eli suuremmalla Selkäsaarella on retkeilijöille avoin hyvätasoinen mökki, jossa on keittiö ja kuusi sänkyä. Pienemmällä selkäsaarella on nuotiopaikka ja romahtanut laavu. (Kuva Timo Kinnunen) Selkäsaarilta on vielä 3,3 kilometriä Kärnänsaaren eteläkärkeen. Kärnänsaaren eteläkärjen kohdalla meloja voi valita Kärnänsaaren kiertämisen länsi- tai itäpuolelta. Molemmilla puolilla voi ihastella metsäisiä rantoja ja lähes jatkuvaa mökkiasutusta. Kahden eteläisen niemen välissä aukeaa suorantainen Salonlahti, johon ulottuva Haikaranneva hallitsee koko Kärnänsaaren eteläkärjen sisäosaa parin kilometrin matkalla rantateiden välissä. Täysin saaretonta länsipuolta kiertämällä tulee noin 8 kilometrin matka seurakunnan leirikeskus Kyrönniemeen. Kärnän sillalla olevaan kalasatamaan tulee matkaa hieman lähes 10 kilometriä. Ensimmäisen kilometrin matkalla on taukopaikaksi tarjolla pieni hiekkaranta. Muuta selkeää taukopaikka ei mökkien täplittämällä Kärnänsaaren länsirannalla ole. Kiimanlahden pohjukan ohi meloessa voi ihailla seitsemän punaisen rakennuksen ryhmää, joka oli akateemikko Kustaa Vilkunan perheen mökkipaikka vuodesta 1942 lähtien lähes puolen vuosisadan ajan. Paikka ei ole enää Vilkunan suvun omistuksessa, mutta sen nykyiset omistajat vaalivat tarkasti kansatieteilijän perintöä. Kansatieteilijä Kustaa Vilkunan entistä mökkiä voi ihailla Kiimanlahtea ohittaessa. Nivalassa vuonna 1740 rakennettu pohjalaistalo siirrettiin Vilkunan perheen käyttöön Kärnänsaaren länsirannalle vuonna 1955. Kartoituksen aikana käynnistä oli sovittu nykyisten omistajien kanssa. (Kuva Susanna Siirtola)
Ahvenniemen tuntumassa on pieni veneenlaskupaikka, mutta se ei ole kovin houkutteleva taukopaikaksi, eikä melojan ole helppo huomata sitä. Kauniin Kannanlahden pieni uimaranta ja venepaikka lahden eteläpuolella on melko huomaamaton, mutta aivan mahdollinen taukopaikka. Uimarannan läheltä meloja voi käydä etsimässä kärnäiittilouhosta, josta tehdään selkoa järven luoteisen osan raportissa. Kannanlahden jälkeen meloja voi käydä nousta maihin Lappajärven seurakunnan leirikeskus Kyrönniemessä, mikäli leiriä ei ole käynnissä. Mahdollisia paikkoja ovat vasemmassa kärjessä näkyvä kivirantainen huvimaja ja oikealla puolella oleva saunaranta laitureineen. Lappajärven läntisen rannan tai Kärnänsaaren länsirannan meloja voi jatkaa matkaansa Mustikkamaanlahden ja Kärnän salmen kautta. Kärnän sillan vieressä oleva kalasatama on myös hyvä paikka pitää taukoa tai päättää melontaretki. Puolitoista kilometriä Kärnän salmesta näkyy Palvaniemen kirkkoranta, jossa on myös mahdollista pysähtyä tai päättää retki. Kohta vastaan tulee myös pengerretty Rakuunatie, jonka juurella olevasta venepaikasta nousemalla on noin 200 metrin matka Lappajärven keskustan eli Nissin palveluihin. Edelleen läntistä rantaa seuraamalla melojaa vastaan tulevat Nykälänniemi monine palveluineen, Halkosaari tanssipaikkoineen ja lopulta Niskan pato. Näistä tehdään selkoa Lappajärven pohjoisen osan raportissa. Mikäli meloja valitsee reitikseen Kärnänsaaren itäpuolen, hänellä on 6,5 kilometrin matka Kärnän salmeen, 8 kilometriä Lappajärven kirkkorantaan, 12 kilometriä Nykälänniemen Kivitippuun ja 13,5 kilometriä Niskan padolle. Tällä reitillä monet saaret tuovat vaihtelua ja suojaa melojalle. Kärnänsaaren eteläkärjestä eli Salonpäänniemestä reilun kilometrin melonnan jälkeen tulevat vastaan Matalasaari ja Korkeasaari, jotka yhdistyvät Kärnänsaareen silloilla. Matalasaaren ja Kärnänsaaren sillan juurella Korkeasaarentiellä on hieno taukopaikka: Kärnän laavu, uimaranta, käymälät, beach volley -kenttä, makkaranpaistopaikka ja kaksi pöytää penkkeineen. Kärnän laavu Kärnänsaaren ja Matalasaaren välissä on hieno tauko- tai lähtöpaikka. Kärnän laavulle pääsee Korkeasaarentietä ajamalla myös autolla.
Kärnänsaaren itäisen reitin läheisyydessä on monta muutakin kiintoisaa saarta, joihin palataan Lappajärven saarten kuvauksessa. Esimerkiksi Pitkästön pohjoisranta on hyvä taukopaikka. Kyrönsaaren kohdalla Kärnänsaaren rannassa nousee näkyviin Rahkarannan pohjalaistalon pihapiiri, joka toimi kartoituksen onnistuneena tukikohtana. Vartianiemen ja Vartiasaaren nimien kerrotaan tulleen varoitustulista, joita poltettiin myös Pyhävuorella. Antti Tuurin lapsuuden kesämökki oli Kärnänsaaren Vartianiemessä. Antti Tuurin isä rakensi mökin kesällä 1959. Tuuri mainitsee Kertomus järvestä -kirjan sivulla 54, että kesällä 1960 rakennettiin mökin rantasauna, jonka hirret kirjailija parkkasi tukeista alkukesällä. LAPPAJÄRVEN ITÄINEN RANTAREITTI Lappajärven itäisen rannan ja sen lähellä olevien saarten seurailu tarjoaa melojalle muita vaihtoehtoja hieman pidemmän, mutta myös hyvin vaihtelevan reitin, joka tarjoaa useita taukopaikkoja ja poikkeamisen mahdollisuuksia. Mutkat mahdollisimman suoraksi meloen Nykälänniemen Kivitippuun tulee matkaa 26 kilometriä. Pienilläkin poikkeamilla kilometrien määrä on yli 30. Isoniemen venesataman uimaranta SFC Koivulehdon karavaanarialueen kohdalla tarjoaa ensimmäisen hyvän taukopaikan myös Lappajärven itärantaa seurailevalla reitillä, noin 4 kilometrin päässä Kurejoen sillalta ja suulta. Paikka on välittömästi Isoniemen eteläpuolella. Nuotiopaikan ja sen pöydän läpi kasvaa koivuja, mutta muuten Isoniemen uimaranta on hyvä tauko- ja lähtöpaikka. Runnasinniemen ja Surmaniemen jälkeen voi halutessaan suunnata pohjoiseen kohti Kuusisaarta ja Vasikkasaarta, joihin on reilun kilometrin melontamatka. Vasikkasaaren länsipuolen hiekkarannalla on hyvä nousta maihin. Luoteen puolelle avautuu hieno Kaunislahti. Vasikkasaaren länsipuolella on Lappajärven saarten ehkä pisin ja levein hiekkaranta. Siitä vähän pohjoiseen aukeaa Kaunislahti, jonka perukassa on pienempi hiekkaranta.
Mikäli meloja jatkaa Lappajärven itärannan seuraamista, hän voisi nousta maihin ja tehdä mielenkiintoisen patikkamatkan Pyhävuoren ihmeisiin. Pyhävuoren laelle on rannasta noin 1,5 kilometrin matka. Mahdollinen reitti voisi alkaa esimerkiksi Haukkarannan entisen lomakylän tienoilta, vaikka pienen puron rannasta. Selkeä merkitty reitti Pyhävuorelle tarjoaisi hyvin mielenkiintoisen lisäulottuvuuden Lappajärven melojalle. Rantaa seuraileva kohtaa seuraavaksi Pyhälahden ja sen edustalla olevan Sammakkosaaren, johon on mukava rantautua. Heti Pyhälahden jälkeen rannalla on kivirantainen pikku niemi, jota käytetään uimapaikkana ja veneenlaskupaikkana. Uimpaikalta on noin kolmen kilometrin matka Lakeaharjun avariin maisemiin. Vimpelin kalasatama Katajalahden eteläpuolella osoitteessa Pokelantie 433 tarjoaa sopivan tauko- ja lähtöpaikan. Rehevä ja matalarantainen Katajalahti on Lappajärven ehkä antoisin lintualue. Sen rannalla on myös osittain katettu lintutorni, jonka saavuttaa helposti melomalla. Laajan lahden ruovikoissa tavataan muun muassa viittä lokkilajia, kolmea uikkulajia, kalatiiraa, tukkakoskeloa, jouhisorsaa, lapasorsaa, haapanaa, nokikanaa ja suokukkoa. Muuttoaikana Katajalahdella näkee esimerkiksi lapinsirrejä, punajalkavikloja ja uiveloita. Läheisellä Isokarilla voi nähdä syksyllä merimetsoja. Katajalahden kalasatamaan ja lintutornille on helppo meloa ruohikkojen ja kaislikkojen seasta. Pokelassa asunut Eeli Kivinen eli Vimpelin Väinämöinen (1900-1990) näki Lappajärven rantahietikoissa aaltojen piirtämiä nuotteja, jotka hän merkitsi muistiin lauluiksi. Katajalahdella Kivinen kohtasi neljä vedenneitoa vuoden 1926 juhannusyönä.
Pokelanniemen eli Kotkanniemen rannassa melojaa tervehtii Pirkankivi, muinainen rajakivi, jonka jättiläinen on heittänyt Lakeavuorelta, kertoi Vimpelin Väinämöinen. (Kuva Suoku Sirén) Savonjoen suussa on venepaikka Kisarannan vieressä. Itse Savojoki tarjoaa melojalle mahdollisuuden pistäytyä Vimpelin kirkonkylän palveluissa 3,5 kilometriä ylävirtaan. Tätä reittiä kuvataan myöhemmin. Noin 4 kilometriä pohjoiseen Savojoen suusta on aivan tien varrella Hietojanlahden hyvä uimaranta, entinen tiilentekopaikka. Kyläseura suunnittelee Hietojanlahden ruoppaamista. Hietojanlahdelta 2 kilometriä pohjoiseen eli noin 6 kilometriä Savonjoen suusta tulee vastaan hyvä taukopaikka, Vieresniemi. Vimpelin kunnan omistama alue on Lappajärven puolella osoitteessa Joensuuntie 43, Lappajärvi. Vieresniemessä ovat yleisessä käytössä tulentekopaikka, uimaranta ja vuonna 2010 rakennettu vajaan kilometrin mittainen esteetön luontopolku. Polun varrella on kompostikäymälä ja laavu. Vieresniemessä ovat lukittuina sauna, takkatupa ja vesi-wc, joita vuokrataan lähinnä vimpeliläisten leireille. Vieresniemen sauna, takkatupa ja vesi-wc on varattu vimpeliläisille, mutta nuotiopaikka ja uimaranta ja luontopolku palvelevat kaikkia kulkijoita. Luontopolkua 100 metriä rantaa pitkin kohti pohjoista kulkemalla löytyy hyvä yleinen laavu ja siitä vähän eteenpäin avoin kompostoiva käymälä Hyysikkä. Vieresniemen pohjoispuolelta Lappajärveen laskee pieni Vieresjoki, lopussa noin 10 metriä leveänä. Keskikesällä kaunista uomaa pystyttiin melomaan reilun puolen kilometrin verran
ennen kiviin karahtamista. Kartalla Vieresjoki kiemurtelee peltomaisemassa yli viiden kilometrin matkan. Ainakin loppuosa saattaa olla korkealla vedellä mukava laskettava. Nuottiniemi noin puolitoista kilometriä Vieresniemeltä pohjoiseen olisi hyvä rantautumispaikka, mutta yksityiselle rannalle nouseminen vaatisi luvan ja lähellä on monta muutakin hyvää taukopaikkaa. Niemellä säilytetään kirkkovenettä. Hyvä taukopaikka on myös Itäkylän kylätalo Uimalantien päässä. Rannassa on mukava uimaranta, tulentekopaikka ja beach volley -kenttä. Itäkylän kauppa on 1,5 kilometrin päässä. Heti Itäkylän kylätalon pohjoispuolella oleva Ukonniemen uima- ja venepaikka on suojainen tauko- tai lähtöpaikka. Sen takana on kaunis lehtomainen vanha laidun ja kirkkovenesatama, josta löytyvät kolmen kirkkoveneen painaumat. Paikalla on myös Itäkylän ensimmäisen asukkaan Luntin eli Ukon-Äijän muistomerkki. Ukonniemen edustalla olevaa Ukonsaarta raivattiin kesällä 2014 vähemmän risuiseksi. Saaressa oli kartoitusmelonnan aikana myös lampaita. Vieresniemen ja Ukonniemen välillä on rannan tuntumassa muutama pieni saari, jotka tuovat vaihtelua maisemaan ja reitinvalintaan. Sopiva taukopaikka löytyy lähinnä läntisemmän Joensuunsaaren lounaisrannalta kivien, kaislojen ja kukkien katveesta. Muuten Joensuunsaaret, Lokkikari, Varissaari ja Kotikari ovat niin kivi- ja kaislarantaisia, että rantautuminen ei ole kovin houkuttelevaa. Lokkikarin ja Varissaaren välinen salmi on käytännössä umpeen kasvanut. Kapean Kotikarin eteläja länsipuolella olevat salmet tarjoavat mukavaa melottavaa.
Ukonniemestä on 3,5 kilometriä Nurkkalan leirintään, joka tarjoaa pikku mökkejä ja telttapaikkoja aivan Lappajärven rannassa. Paikan tunnistaa kauniista veden päälle nousevasta huviajasta, jonka vierestä on helppo nousta maihin. Kartoituksessa kaksi melojaa pystyi vaivatta hyödyntämään leirintäalueen käymäläpalveluja. Nurkkalan Leirinnän tunnistaa veden päälle nousevasta rantarakennuksesta, jonka pohjoispuolelta on hyvä nousta maihin. (Kuva Timo Kinnunen) Nurkkalan Leirinnästä on vielä 2,5 kilometriä Niskan sillalle. Loppumatkan varrella pohjoista kohti kapenevan lahden varrella ovat Lappajärven toiseksi suurin saari Veanne, Nykälänniemi palveluineen, Halkosaari ja Niskan silta. Niitä kuvataan myöhemmin. LAPPAJÄRVEN LUOTEISET LAHDET Lappajärven luoteinen osa on pohjoisen osan ohella järven suojaisinta seutua, kiitos niemien ja lahtien. Järven metsäisen mökkimäisestä yleisilmeestä poiketen luoteisen osan maisemat ovat kauniin huoliteltua asutus- ja maatalousmaisemaa. Lappajärven pohjoisissa lahdissa tarjottavaa melontamatkailua onkin tarkoitus kehittää myös järven luoteisille lahdille ja Harjunjoelle. Sopivia lähtö- ja taukopaikkoja luoteisosan retkelle ovat ainakin Tarvolan kylätalo Rantatuvan uimaranta, Hautalanlahden uimaranta, seurakunnan leirikeskus Kyrönniemi ja Kärnän salmen silta. Myös Harjunjoki olisi mukava lähtöpaikka, jos sopiva paikka löytyy. Sellainen voisi olla esimerkiksi joen varrella oleva laavu. Hautalanlahden perukalla on uimaranta, jonka vieressä karaokebaari Paalupaikka tarjoaa palvelujaan viikonloppuiltoina. Hautalahden perältä on myös lyhin matka Söyringissä olevalle pururadalle. Hieman etelämpää Tarvolasta alkaa kolmen metsäautotien reitti latuineen. Tälle reitille on reilu pari kilometriä Tarvolan kylätalolta, Länsirannantie 298.
Hautalanlahden uimarannan sijainti ja pukukopit ovat hyviä, mutta rantautuminen kivisen rannan rappusia pitkin on hankalaa. Kärnänsaaren Kannanlahdessa meloja voi ottaa tuntumaa Lappajärven alkuperään eli meteoriitin törmäykseen. Kannanlahden perukassa oleva pieni kärnäiittilouhos avattiin aikoinaan turistien ihmeteltäväksi. Paikalliset asukkaat kyllästyivät kuitenkin busseilla paikalle tuotuihin kävijöihin, kun kunta ei osallistunut yksityistien ylläpitoon. Tämän vuoksi paikalla ei ole enää perille johdattavaa kylttiä. Meloja pystyy kuitenkin käväisemään kärnäiittilouhoksella helposti ja asukkaita häiritsemättä. Louhokselle löytää, kun jatkaa Kannanlahden perukan eteläpuolella näkyvältä pieneltä uimaranta-venepaikalta parisenkymmentä metriä etelään, nousee maihin ja etsii reilun 10 neliömetrin kokoisen hieman ruohottuneen louhoksen pienestä rinteestä noin parinkymmen metrin päästä rannasta. Louhoksen koordinaatit ovat 63⁰11 24.8 N / 23⁰36 29.4 E. Luohoksen kiviaines ei ole aivan samanlaista kuin rannoilta löytyvä kärnäiitti, jonka huokoiseen pintaan vesi on kuluttanut pieniä koloja. Pikkuinen kärnäiittilouhos on kasvamassa umpeen parisenkymmentä metriä etelään Kannanlahden uimarannasta. Kärnäiittiä kerrotaan löytyvän myös Kannanlahdella olevalta kaisloittuneelta Kannankarilta. Kartoituksessa ei löydetty kiinteää maata laajahkon kaislikon seasta, mutta sitä pitäisi olla kaislikon etelän puoleisessa osassa.
Kyrönniemessä oleva Lappajärven seurakunnan Kyrönniemen leirikeskus on leiriaikojen ulkopuolella käytettävissä tauko- ja majoituspaikkana. Niemen nokassa oleva pieni valkoinen huvimaja Aleksei on näyttävä taukopaikka melojille, vaikka sen kiviset rannat eivät tee rantautumista aivan helpoksi. Kyrönniemen rannan tuntumassa oleva saunatakkahuonerakennus ja suuren ruohokentän vieressä oleva leirikirkoksi kunnostettu luhtiaitta ovat yleensä kiinni. Lappajärven seurakunnan Kyrönniemen leirikeskuksen hieno huvimaja on leirien ulkopuolisina aikoina käytettävissä taukopaikkana. Kyrönniemen viereisessä Rapalahdessa voi nähdä lukuisia Lappajärvellä pesiviä lintuja. Kartoituksen aikana lahti vaikutti olevan lokkien vallassa. Söyringinlahden itäpäähän laskee lyhyt Harjunjoki, joka tarjoaa mukavaa vaihtelua ison järven melonnalle. Vain kilometrin mittaiseksi joeksi Harjunjoki on poikkeuksellisen leveä, paikoin yli 50 metrin levyinen. Peltojen keskellä oleville pehmeille rantamille on kaivettu useita pieniä uomia, jotka johtavat asunnoilla tai mökeille. Joen läntisellä rannalla on pieni laavu. Harjunjoki on poikkeuksellisen rehevä ja kuvauksellinen pikkujoki. Sen varrella kasvaa hyvin runsaasti ulpukkaa ja lummetta, samoin tuuheita kurjenmiekkakasvustoja, myrkkykeisoa ja vehkaa. Harjunjoki on myös lintujen suosiossa.
Rehevänä kasvava Harjunjoki Söyringinlahden itäpuolella tarjoaa mukavaa vaihtelua ison järven maisemille. LAPPAJÄRVEN POHJOINEN OSA Lappajärven pohjoinen osa on koko järven otollisinta seutua melontaturismille, kiitos hyvien palvelujen, pitkän historian, suojaisten lahtien ja mukavien maisemien. Hyviä lähtöja taukopaikkoja ovat Niskan silta, Halkosaari, Nykälänniemen rannat, Lappajärven Kirkkoniemi eli Palvaniemi, Ukonniemi, Vieresniemi, Kärnänsalmen silta, Kärnän laavu ja Vimpelin kirkonkylän venesatama. Suuren järven kapeneva pohjoinen osa on ollut suosittua asuinseutua kivikaudelta lähtien. Yksittäisiä arkeologia löytöjä on lukemattomia. Pysyvämpää kivikautista asutus on todettu ainakin Kärnän salmen eteläpuolelta, Nykäläniemeltä, Kyrönsaarelta ja sen länsipuoliselta Puustin-Maision alueelta. Ikivanhojen asuinpaikkojen suosion syitä on paikkojen ohi meloessa helppo arvailla, vaikka tästä alueen vanhimmasta asutuksesta ei ole jäljellä mitään näkyviä merkkejä. Nykälänniemen voimakas rakentaminen on peittänyt alleen monia kivikauden ja myöhemmän asutuksen jäänteitä. Niistä muistuttaa kuitenkin aivan kylpylän sisäänkäynnin edustalla nähtävä lapinkirkoksi kutsuttu kiviasetelma. Nykälänniemen Kivitipun tienoo on melojalle koko Tervareitin paras palvelupiste. Hienon hiekkarannan takana on tarjolla muun muassa monenlaista majoitusta, kylpylä,
ruokailupalveluja, matkamuistoja, savipajoja, kanootinvuokrausta, veneretkiä, korkeatasoinen ulko-wc, planeettapolku ja meteoriittinäyttely. Kivitippu ympäristöineen on melojalle koko Tervareitin paras palvelupiste. Lappajärven melojaa ilahduttaa erityisesti Kivitipun alakerran oleva hieno ilmainen meteoriittinäyttely. Pysyvän näyttelyn kohokohta on noin 2 x 4 metrin kokoinen Lappajärven pienoismalli, jonka vedenpinnan alla näkyvät myös järven voimakkaat syvyysvaihtelut. Pienoismallin kyljessä olevia nappuloita painamalla syttyy valo merkityissä kohdissa (osa lampuista ei tosin toimi). Pienoismalli tarjoaa Lappajärveltä tulevalle tai sinne lähtevälle melojalle poikkeuksellisen hienon tavan ottaa tuntumaa moniosaisen järven tarjontaan. Aivan Nykälänniemen pohjoiskärjessä on rauhallisempi rantautumis- ja veneenlaskupaikka, jonka kohdalle mahtuu myös autoja. Vieressä on Kivitipulle kuuluva lukittu huvimaja. Edelleen Nykälänniemeä lahteen saakka kiertämällä meloja löytää Järviseudun Golfin. Golfkentän reiät 1-9 ovat mantereella lahden länsipuolella ja reiät 10-18 Nykälänniemellä. Viehättävä siipirataslaiva Albatlossi kuljettaa golfaajia säännöllisesti lahden yli. Melojat voivat hakea palveluja Nykälänniemellä näkyvästä majakkamaisesta klubirakennuksesta, jonne on mahdollista nousta golfaajia häiritsemättä.
Siipirataslaiva Albatlossi kuljettaa golfaajia Nykälänniemen takaa yli lahden, mutta Järviseudun Golfin klubirakennus palvelee myös melojia. (Kuva Eija Tuomaala) Lappajärven pohjoisin lahti on kaunis Kalettomanlahti. Siellä saatiin kansantarinan mukaan kiinni jättimäinen hauki, joka veti Kurejoelta saakka isäntää veneineen perässään. Matkalla Kalettomanlahteen meloja näkee Halkosaaren läntisellä rannalla pienen kivisen pirunpellon. Halkosaaren pohjoispuolelta Niskan padolle kulkee viehättävä salmi pikku siltoineen. Halkosaaressa toimivat kesäteatteri ja tanssipaikka. Halkosaari oli myös omana aikanaan maineikkaan Tulivuorirockin kotipaikka. Saaren eteläkärjessä on nuotiopaikka. Halkosaaren parkkipaikan Niskan padon puoleisessa kulmassa on kevään 1979 kansanpadon muistolaatta kiveen kiinnitettynä. Halkosaaren parkkipaikan Niskan sillan puoleisessa kulmassa on kevään 1979 patokapinan muistolaatta kiveen kiinnitettynä. LAPPAJÄRVEN SAARET Lappajärven leimallisin piirre on kraatterin törmäyksestä syntynyt pohjalaisittain suuri koko ja iso avoin selkä. Melojalle ratkaisevaa sisältöä ja vaihtelua tuovat kuitenkin järven 56 saarta ja luotoa, jotka luovat persoonallista ilmettä varsinkin Kärnänsaaren ja itäisen rannan
väliselle alueelle. Melojan on hieno etsiä saarten hiekkarantoja ja nousta tutkimaan myös saarten sisäosien ihmeitä. Myös Vimpelin Itäkylästä päin Lappajärveä ihaillut Arto Melleri on nimennyt runoissaan Veanteensaaren, Lukkarinsaaren, Mänkin ja Alakannuksen. Ylivoimaisesti suurimman saaren eli Kärnänsaaren ympärimelonta tarjoaa houkuttelevan noin 20 kilometrin mittaisen reitin, jota on kuvattu jo aikaisemmin. Saaren kiertämällä meloja näkee kaikki Lappajärven vesialueet luoteisia ja pohjoisia lahtia lukuun ottamatta. Kärnänsaaren ympärimelonta vaatii melko hyvän kelin, koska tuuli osuu väistämättä johonkin kiertomatkan osaan. Eteläkärjen ympäristö on erityisen altista tuulille. Lappajärven pohjoisinta saarta, Halkosaarta kuvattiin edellä. Sen eteläpuolella oleva Kyrönsaari tunnetaan kivikautisena asuinpaikkana. Kyrönsaaresta idän suunnassa olevan pikkuisen Kalmakarin sanotaan saaneen nimensä siitä, kun Vimpelistä vainajaa soutaneet miehet olivat törmänneet karikkoon sillä seurauksella, että vesi vei vainajan. Halkosaaren länsirannalla on pieni pirunpelto kauniin männyn juurella. Etelärannalla retkeilijöiden käytössä on tulentekopaikka ja uuni. (Kuvat Eija Tuomaala) Lappajärven toiseksi suurin saari, yli kilometrin pituinen Veanteensaari muodostaa keskeisen osan näkymää, kun Kivitipun rannasta ihailee etelän suunnassa avautuvaa maisemaa. Kansantarinan mukaan Lappajärven kirkonkello tiputettiin isonvihan aikana venäläisiltä turvaan Veanteensaaren pohjoispuolella olevaan syvänteeseen. Kelloa ei ole koskaan löydetty. Suomen sodan aikana von Fiendtin majapaikan kerrotaan olleen Veanteensaaressa. Tuija Ahola muistelee Benjam Pöntisen Lappajärvi-kirjassa saaren satumaista metsää. Veanteensaaren eteläpuolelta löytyy kiintoisa saaripari, vehmas Lukkarinsaari ja kivisempi Mänkki. Saarten väli on suurelta osin ruovikoitunutta matalikkoa, joka tarjoaa hyvää suojaa niin kaloille, linnuille kuin hyönteisillekin. Eläimistön painopisteet muuttuvat vuodenaikojen vaihtuessa. Lukkarinsaaressa on ollut aikaisemmin myös peltoa ja kesäisin lehmiä. Kansantarinan mukaan Lukkarinsaaressa on aarre. Lukkarinsaaren itärannan
pohjoispuolelta löytyy ruovikosta pieni väylä, joka johtaa yksinkertaisista rakenteista kootulle pressun peittämälle laavulle. Laavun takana aukeaa kaunis lehtomainen rinnemetsä. Lukkarinsaaren ja Mänkin välinen salmi on ruovikoitunutta matalikkoa, joka tarjoaa hyvää suojaa eläimille ja melojille. (Kuva Eija Tuomaala) Seuraavat saaret etelän suunnassa ovat Vartijasaari, Vähä-Kannus ja Iso-Kannus. Vartijasaaren ja sen viereisen Vartijaniemen nimiä on selitetty entisinä aikoina sytytetyillä merkkitulilla. Kannussaarten nimien sanotaan juontuvan lappalaisasutuksesta, sillä kannus tarkoittaa saamen kielellä noitarumpuja. Kansanperinteen mukaan lappalaiset heittivät rumpunsa veteen näiden saarten vesillä. Seurakunnan osin omistamaa Iso-Kannusta on käytetty hautausmaana nälkävuosien ja ruton aikana. Puuristejä oli näkyvissä vielä 1900- luvun alussa. Melojaa ilahduttaa hiekkaranta, joka reunustaa kapeana nauhana Iso- Kannuksen itäpuolta. Pieni Lokkisaari vajaan puolen kilometrin päässä Kärnänsaaren itärannasta on koko järven paras paikka kärnäiitin ihmettelemiseen. Aikaisempien vuosikymmenien kävijät ovat keränneet talteen lähes kaikki kuivalla maalla olleet maakuntakivet, mutta vesirajan tuntumassa on suuri kärnäiittien mosaiikki. Aallokko saattaa vaikeuttaa rantautumista. Kartoitusmelonnan aikana vesi oli melko alhaalla ja tuuli kävi etelästä, jolloin kartoittajat saivat tuntumaa kärnäiittiin saaren pohjoispuolelle rantautumalla ja myös kajakista päin.
Lokkisaaren rannoilla näkyy kärnäiitin muodostamaa mosaiikkia. Saarista kolmanneksi suurin, Pitkästö on yksi kiinnostavimmista. Järviseutulaisilla nuorilla oli aikaisemmin tapana kerääntyä juhlimaan Pitkästöön rukouslauantaisin, jolloin ravintolat olivat kiinni. Saaren itärannalla oli vimpeliläisten kalamaja. 1960-luvulta lähtien saari on muuttunut yksityiseksi huvilasaareksi, kun Lappajärven kunta on myynyt ja myy edelleen tonttejaan yksityisille. Kunta säilyttää kuitenkin pohjoisen puolella olevan pitkän hiekkarannan yhteiskäytössä, ja harkitsee sinne myös laiturin rakentamista. Samalla hiekkarannalla on Lappajärven kunnan omistama pikku mökki, jota kaavaillaan yhteiskäyttöön. Mökin takana seisoo ihmisen hahmoisia puuveistoksia. Lappajärven kunta kaavailee laituria Pitkästön pitkälle hiekkarannalle. Kunta omistaa myös rannan ainoan mökin, jonka takana on puuveistoksia. (Kuvat Hanna Ristimäki) Tuon mökin länsipuolelta saaren sisäosiin kulkemalla on mahdollista löytää salaperäinen kivi, johon on huolella hakattu erilaisia merkintöjä, kuten salaperäiset sanat VIVI BOA. Kirjaimiin liittyy montakin tarinaa. Ehkä eniten kerrottu kuvaa isonvihan aikana venäläisiä
paenneen Viivi Båa -nimisen piian surulliseen kohtaloon. Tarinoissa puhutaan myös vaaleapukuisen naisen kummittelusta Pitkästössä. Kartoitusretkillä tehtiin Pitkästöön neljä erillistä melontaa, joista keskiöisellä nähtiin myös viitteitä kummittelusta. VIVI BOA -kivi ja sen viereen pystytetty pieni puuristi löytyivät vasta neljännellä yrittämällä. Kiveä kannattaa lähteä etsimään pohjoisrannan mökin länsipuolelta lähtevää polkua pitkin. Kun noin sadan metrin kävelyn jälkeen näkyy oikealla puolella maan tasalle romahtanut lato, kannattaa etsiä sen länsipuolelta kivijalan tapaista rakennelmaa. Kivi löytyy, kun jatkaa vielä joitakin kymmeniä metrejä kivijalasta kohti länttä. Kiven koordinaatit ovat 63⁰11 06.1 N / 23⁰41 24.5 E. Kiven tienoo tarinoineen voisi tarjota poikkeuksellisen hienon paikan myös geokätköpurkille. Pitkästön salaperäinen kivi Hanna Ristimäen kuvaamana. Meloja saa esimerkiksi Pitkästössä tuntumaa myös Lappajärven suurempien saarien kasviston kerroksellisuuteen. Hiekkarannalta saaren sisäosiin edetessä näkyy ainakin kolme erilaista vyöhykettä. Ensin on rantavyöhykkeen matalaa kasvillisuutta, muun muassa virmajuurta eli valeriaana ja ahosuolaheinää. Toiseksi tulee pensaskerros ja kolmanneksi rantalehto. Pitkästön koilliskulmassa on selvä rantalehtovyöhyke, joka on nimenomaan saariston luontotyyppi. Se on puustoltaan lehtipuuvaltainen. Rehevässä aluskasvillisuudessa on paljon ruohovartisia kasveja. Saaressa kasvaa myös vanhoja petäjiä. Kyrönsaaren, Ammessaaren ja Ilkan eteläpuolelta löytyy Norssisaari. Kansanuskomuksissa tällekin saarelle on kätketty aarre. Antti Tuuri kertoo vuonna 1981 ilmestyneessä Kertomus järvestä -kirjassa, että Norssisaaressa on ollut romahtanut erakon maja, puoliksi maahan kaivettu kammi, jonka ympärille erakko oli raivannut pienet pellot ja suojia eläimille. Kesän 2014 kartoitusmelonnalla kaksi kartoittajaa eteni pohjoiselta rannalta saaren sisäosiin, josta löytyi maahan kaivettu kammin kivikehä. Sen lähellä oli ränsistynyt mökkerö, jonka sisällä oli muun muassa viikate, ruostunut kirves, heinähanko ja talikon kärki. Kalustosta oli
jäljellä kaksi sänkyä, joissa oli olkitäytteiset patjat, takka ja puinen, ilmeisesti itse tehty tuoli. Mökin pihalla kasvoi vanha punaherukkapensas ja pari harvinaisen järeää pihlajaa. Matalasaari ja Korkeasaari kytkeytyvät Kärnänsaareen silloilla ja ajotiellä. Ensimmäisen sillan vieressä on hienon hiekkarannan äärellä Kärnän laavu ulkokäymälöineen ja pukukoppeineen. Kärnänsaaren eteläkärjestä idän ja etelän suunnassa löytyy ulapan keskeltä myös kaksi erinomaista taukosaarta, Karppa ja Selkäsaaret, joille voi meloa vain turvallisella kelillä. Karpan pikkusaari on hieno taukopaikka ja mahdollinen yöpymispaikka. Se on juuri oikealla paikalla, mikäli meloja suuntaa Kärnänsaaren eteläkärjestä kohti Savonjokea ja Vimpelin keskustaa. Kärnänsaaresta Karppaan on 2,5 kilometriä ja Karpasta Savonjoen suuhun 4 kilometriä. Itse Karppa on 70 x 120 metrin kokoinen suorakulmio, jonka luoteista kulmaa jatkaa 80 metriä pitkä niemeke. Niemen hiekkarantainen poukama tarjoaa poikkeuksellisen hienon paikan tulen virittelylle ja teltan pystyttämiselle. Saaressa kasvaa ahomansikkaa ja mesimarjaa. Isojakokunnan omistama Karppa on ollut erityisesti vimpeliläisten suosima kokoontumis- ja hauskapitopaikka. Saarella on ollut useita kämppiä, joista keskimmäistä on pidetty yhteiskäytössä. Myös nykyään Karppa tarjoaa kahden huoneen suojaisen tilan jopa kymmenelle kävijälle. Toisessa huoneessa on tulisija ja toisessa kolme kapeaa penkkiä, joissa voi myös nukkua, toisessa kaksi penkkiä. Saarella on ulkokäymälä ja kivikiuas telttasaunalle. Kartoitusmelonnan aikana tarjolla ei ollut polttopuita. Kämppä kaipaisi pientä siivousta. Karpan luoteisen niemen juurella on hieno rantautumispaikka tulentekopaikkoineen. Karpan mökki tarjoaa yksinkertaista suojaa. (Kuvat Hanna Ristimäki) Kauniit Selkäsaaret löytyvät 3,5 kilometrin päässä Kärnänsaaren eteläkärjestä kohti etelää. Ison Selkäsaaren päällä kohoaa puiden latvusten muodostama katto ja ympärillä aukeaa koko maakunnan suurin ulappa. Saarilta on noin 3,5 kilometrin matka lähimpään rantaan myös lännen, lounaan ja etelän suunnassa. Pihlajasaaren tai Kuusisaaren kautta melominen
lyhentää avoimen välimatkan kahteen kilometriin. Melojan on silti oltava erityisen varovainen Lappajärven avoimella selällä, jossa aallot voivat nousta nopeasti jopa metrin korkuiseksi. Noin kello 19 tienoilla alkaa usein aaltoja nostattava iltatuuli. Pienemmällä Selkäsaarella on tulentekopaikka ja romahtanut laavu. Matalalla vedellä saarelta toiselle voi kävellä kumisaappailla. Noin parisataa metriä leveällä suuremmalla Selkäsaarella Lappajärven kunta tarjoaa kävijöille hyvätasoisen mökin, jossa on keittiö kattiloineen, kamiina, takka, kolme pöytää penkkeineen sekä kuusi sänkyä patjoineen ja peittoineen. Sängyistä neljä on leveitä, muut vähän kapeampia. Mökki on aina avoinna kaikille kiinnostuneille, eikä sitä voi varata etukäteen. Saaresta löytyy myös puuvaja, ulkokäymälä ja kaksi nuotiopaikkaa. Ison Selkäsaaren luoteisrannalla on hiekkainen uimaranta, josta on myös helpoin rantautua muuten kivirantaiseen saareen. Ison Selkäsaaren tuvassa on kolme pöytää penkkeineen, kamiina, takka ja leveä kerrossänky. Kaksi muuta kerrossänkyä löytyy makuuhuoneesta. (Kuva Timo Kinnunen) Lappajärven kaakkoisessa kulmassa on oma pieni saariryhmänsä: Sammakkosaari, Vasikkasaari, Kuusisaari, Pihlajasaari ja Rämäkkösaari. Sammakkosaareen on helppo rantautua kiviä pitkin ja myös saaren sisältä löytyy sopivia taukopaikkoja. Kuusisaaressa on kaksi yksityistä mökkiä, mutta pieni autio rantautumispaikka löytyy saaren länsipuolen lahden kaislojen seasta. Pisaranmuotoisen Pihlajasaaren eteläpäässä on mökki, mutta muut rannat ovat kivisiä ja rakentamattomia. Vasikkasaari on Lappajärven eteläpuolen saarista suurin ja täysin rakentamaton. Sen eteläja itärannat ovat lähes kokonaan kaislikon vallassa, mutta länsipuolelta löytyy kaksi taukopaikaksi erityisen hyvin sopivaa rantaa. Eteläisempi niistä on Lappajärven saarten ehkä hienoin hiekkaranta, jossa on mukavasti sekä leveyttä että syvyyttä. Pohjoisempi pieni hiekkaranta aukeaa kohti luodetta kauniin Kaunislahden perukan suojassa.
Kansanuskomuksen mukaan Vasikansaareen on piilotettu kultanelikko. Sitä ei ole löydetty, koska henkien asettamat ehdot ovat niin vaikeat. Niiden mukaan aarre on haettava yöllä jäätynyttä vettä pitkin hevosella, jolle on syntynyt vasa samana yönä. Vasikkasaaren luoteispuolella avautuvan Kaunislahden perällä on pieni hiekkaranta, jonne saakka aurinko yltää vasta loppupäivästä. Lappajärven kaikkein eteläisin saari on hyvin mielenkiintoinen rakentamaton Rämäkkösaari. Kanootin muotoinen saari on 200 metriä pitkä ja keskeltä 60 metriä leveä. Koko saaren kiertää luonnon muodostama valli noin kymmenen metrin etäisyydellä ja parin metrin korkeudella rannasta. Helppokulkuinen valli on kuin itsestään syntynyt luontopolku, jonka pohjoispäässä on suuria mäntyjä ja huipentumana kivikkoinen niemi. Vallin sisällä, reilun metrin alemmalla tasolla aukeaa suomainen rämäkkö, jonka valtalajeja ovat mustikka, suopursu ja koivu. Vallin kärkisopukka tai komeat männyt tarjoaisivat hienon paikan geokätkölle, etenkin kun kansantarinan mukaan myös Rämäkkösaaressa piilee aarre. Koko Rämäkkösaaren ympäri kulkee luonnon muodostama helppokulkuinen valli, jonka sisälle jää suomainen rämäkkö.
SAVONJOKI JA VIMPELIN KESKUSTA Savonjoki ei kuulu Tervareitin kartoituksen varsinaisen rajauksen piiriin. Se tarjoaa kuitenkin reitin melojille niin merkittävän ulottuvuuden, että tätäkin jokea tutkittiin Lappajärven kartoitusleirin aikana. Savonjoki on ensinnäkin Vimpelin kirkonkylästä Lappajärvelle johtava mukava vesiväylä. Toiseksi suuren Lappajärven meloja saa miellyttävää vaihtelua jokimelonnan maisemista, joiden varrelta hän löytää Vimpelin kirkonkylän hyvät palvelut ja maankuulun Saarikentän. Kärnänsaaren eteläkärjestä on hyvällä säällä mukava meloa Karpan kautta Savonjoen suulle. Jokisuun pohjoispuolella on taukopaikaksi sopiva venesatama Lypsinmaantien päässä, Kisarannan tanssipaikan lähellä. Venepaikka sopii myös Savonjoen melonnan lähtö- tai lopetuspaikaksi. Savonjoen suun venesatama Lypsinmaantien päässä on hyvä paikka retken aloitukselle, lopettamiselle tai tauolle. (Kuva Suoku Sirén) Jokisuun venepaikalta on noin 3,5 kilometrin pituinen melontamatkan Vimpelin keskustaan. Rauhalliseen vastavirtaan meloessa joki kulkee ensimmäisen runsaan puolentoista kilometrin matkan Jokinevan vehreässä peltomaisemassa, jossa on myös mökkejä. Alkumatkalla on koillisen puolella suuri laiturirakennelma, jolle ei johda tietä. Peltoosuuden yläpuolelta alkaa sekä perinteisen että uuden asutuksen leimaama jakso. Hirsistä tehdyt rantavallit ovat suosiossa. Ranta-asutus jatkuu tihentyvänä aivan jokirannassa olevalle Vimpelin pyöreälle kirkolle saakka. Vimpelin keskustan läpi melominen on nautittavaa. Kirkon jälkeen tuleva venelaituri on liian korkea kajakeille ja kanooteille, minkä vuoksi helpointa on rantautua Saarikentälle. Saarikentälle asti joen uoma on riittävän syvä melonnalle ja virtaus niin vähäistä, että joen nousu ylävirtaan on vaivatonta. Normaalivedellä Savonjokea ei kuitenkaan pysty nousemaan Saarikenttää ylemmäs. Korkealla vedellä matalikot muuttuvat virroiksi ja kivikot pieniksi koskiksi.
Melojan on hieno nousta maihin kauniin Saarikentän edustalla, vaikkapa Vimpelin Vedon Superpesisottelua seuraamaan. Myös kirkolliset ja kaupalliset palvelut ovat aivan käden ulottuvilla, samoin Lukkaripuiston Pesäpallopatsas. Saarikentän katsomo näkyy hienosti Savonjoelle. Kolmospuolen läpilyönti päätyy juuri tänne. (Kuva Susanna Siirtola) Kolme kartoitusmelojaa kokeili myös Saarikentän kiertämistä kajakeilla. Testimelonnassa Saarikentän etelä- ja länsipuolelta kiertävä Savonjoen kapea sivu-uoma oli aivan liian kivinen melottavaksi. Muovisten kajakkien sinnikäs rehaaminen kuuluisan kentän ympäri todettiin kuitenkin arvokkaaksi saavutukseksi varsinkin pesäpallofaneille. Tervareitin kartoituksessa kokeiltiin myös Saarikentän ympärimelontaa. Reitin todettiin sopivan vain sinnikkäimmille, mutta se tarjoaa samalla mielenkiintoisen paikan tauon pitämiselle. (Kuva Susanna Siirtola)
NÄHTÄVYYKSIÄ JA PALVELUITA Kivitippu Spa tarjoaa ruokailua, majoitusta, kylpyläpalveluja, matkamuistoja ja ilmaisen meteoriittinäyttelyn. Kivitipun vieressä on planeettapolku, savipajoja ja korkeatasoinen ulko-wc. Kipinäkodan luonto- ja elämyspalvelut aloitti kesällä 2014 kanoottivuokrauksen ja ohjattujen kanoottiretkien järjestämisen Kivitipusta päin. Yhteys: Piia Rajala, 040 595 4952, piia.rajala@kipinakota.fi Lappajärven rannalla oleva 18-reikäinen Järvisedun Golf-seuran kenttä on ainutlaatuinen vedenylityksineen ja golfautomatkoineen. Osa väylistä on Nykälänniemellä, osa lahden länsipuolella. Salmi ylitetään siipiratasalus Albatlossilla. Halkosaaren kesäteatteri ja kesälava toimivat kesäisin Halkosaaressa. Kevään 1979 maineikkaan patokapinan muistomerkki on Halkosaaren tanssipaikan pohjoispäässä, Niskan padon lähettyvillä. Tapauksesta tuli valtakunnallisesti huomattu kansalaistottelemattomuuden osoitus, jota Antti Tuuri kuvaa kirjassaan Kertomus järvestä. Säännöstelyä vastustava laiton kansanpato nousi 2.5.1979 kolmessa tunnissa noin 16 metriä leveän uoman poikki noin puoli metriä Lappajärven pinnan yläpuolelle. Poliisikuulusteluissa padonrakentajaksi ilmoittautui 300 miestä. Kuulustelut lopetettiin, kun saatiin tieto, että vielä 1600 miestä aikoi ilmoittautua. Syyte jäi nostamatta ja pato purettiin talkoovoimin. Patokapina teki tehtävänsä, eikä uudelle kansanpadolle ole tullut tarvetta. Halkosaaren parkkipaikan muistolaatassa on seuraava teksti: Alajärven kansanpato rakennettiin tälle paikalle 02.05.1979. Padon rakensi 1200 järviseutulaista. Padolla määriteltiin järven pinnalle alaraja, joka järvellä tulee olla. Pyhävuoren näköalapaikkaa kutsutaan Pohjanmaan Koliksi, koska sieltä aukeavat avarat näkymät Lappajärvelle. Pyhävuorella on myös vuorella asuneen erakon kivinen asumus, Jaakon talo saunoineen. Näköalapaikalta laskeutuu myös mielenkiintoinen patikkapolku kohti Lappajärveä. Sen alimmalta osalta on järvelle noin kilometri. Melojille voisi kehittää yhteyden siihen ehkä parhaiten Haukkarannan kautta. Myös Lakeaharjun laskettelukeskuksen päältä aukeaa hieno näkymä 90 metriä Lappajärven pinnan yläpuolelta. Ylhäällä on myös meteoriitin putoamista ja muinaista merenrantaa esittelevä luontopolku. Matkaa sinne on järven rannasta linnuntietä noin puolitoista kilometriä, Lakeaharjuntietä ja Serpentiinitietä ajellen lähes kolme kilometriä. Tapio Aution ateljee ja kivikirkko ovat Lappajärven lounaispuolella, noin kilometrin päässä rannasta, osoitteessa Tapolanvuorentie 50. Autio on rakentanut vuodesta 1995 lähtien ainutlaatuista kokonaisuutta maalaamalla ja kivistä rakentamalla. Avoinna joka päivä klo 10-18 juhannuksesta heinäkuun loppuun. Muuna aikana esittelyt tilauksesta ja sopimuksen mukaan.
Akateemikko Kustaa Vilkuna perheineen vietti vuoden 1942 lähtien lähes puolen aikaansa Kärnänsaaren länsipuolella olevalla mökillään. Meloja näkee Kiimanlahden pohjukan ohi meloessaan hienon seitsemän punaisen rakennuksen ryhmän. Päärakennuksena toimiva pohjalaistalo on rakennettu Vetelissä vuonna 1740 ja siirretty nykyiselle paikalleen vuonna 1955. Mökki ei ole enää Vilkunan suvun omistuksessa, mutta kaupan ehtojen mukaan päärakennus sisustuksineen on säilytettävä mahdollisimman alkuperäisessä asussa. Nykyiset omistajat esittelivät ystävällisesti arvotaloa kartoitusmelojille. Tunnetun kansatieteilijän talo kalusteineen on kuin valmis museo, mutta nykyiset omistajat eivät ole halukkaita avaamaan sitä yleisölle. Kirjallisesti tuotteliaalta Vilkunalta ei ole tiedossa Kiimalahden mökkiin tai Lappajärveen liittyviä tekstejä. Kustaa Vilkunan mökin oven sanotaan olevan peräisin Lappajärven kirkosta. Vilkuna teki väitöskirjansa sirppien malleista. Osa väitöskirjan aineistosta löytyy talon eteisestä. MAJOITUSTA Kivitippu Spa, www.kivitippu.fi, Nykäläntie 137, 62600 Lappajärvi, 06-561 5000, kivitippu@kivitippu.fi Rahkaranta, iso pohjalaistalo Kärnänsaaren itärannalla, Itäsaarentie 178, Lappajärvi, Tiina Kujala, 040 5054921, kokkkitupa@gmail.com Lomamökit Korpela & Linnanmäki, Lappajärven lounaislaidalla Ylipäässä kolme mökkiä, joihin mahtuu noin 10 yöpyjää, 040 731 5044, korpela.linnanmaki@mbnet.fi Koivusen lomamökit Lappajärven läntisellä rannalla, kaksi mökkiä Ylipäässä ja yksi Karvalassa, 040-0925229, ulla.koivunen@gmail.com
Lomakylä Tapiola, päämaja, vierasmaja ja lomahuoneisto Kärnänsaaren eteläkärjessä, Itäsaarentie 531, Lappajärvi, Tapio Koski, 0400-665 824, www.lomatapiola.com Tarvolan vanhalla koululla läntisellä rannalla on Koivu ja tähti -nimellä bed & breakfast - tyylistä majoitusta. Paikalta on lyhyt kävelymatka Heinosen marjatilalle Sadeharjuntielle. Seurakunnan leirikeskuksessa Kyrönniemessä on yöpymismahdollisuus leirien ulkopuolisina aikoina. Majoitustilaa on jopa 50:lle. Rantasaunaakin vuokrataan majoittujille. Nurkkalan Leirintä osoitteessa Leväniementie 57 tarjoaa mökkimajoitusta sekä teltta- ja asuntovaunupaikkoja aivan Lappajärven rannalla. Puh 040 527 5425. Viitalan Marjatila on lyhyen kävelymatkan päässä. Kraaterituvat tarjoaa kaksi ympärivuotista loma-asuntoa Lappajärven rannalta. Sinisiipi on Kärnänsaaren koilliskulmassa ja Peiponpesä Savonjoen suun eteläpuolella. kraateri@kraaterituvat.com, 040-701 8789 Takalan loma-asunto Lappajärven itärannalla Pokelan kylässä, Pokelantie 171, 62800 Vimpeli, 040 553 4717 Lantela, ainakin hevostallit Lappajärven läntisellä rannalla Vieresniemestä voi vuokrata tilaa lähinnä vimpeliläisten leirikäyttöön. Isoniemen lomamökit on seitsemän suuremman ja kahden pikkumökin ympärivuotinen lomakylä Lappajärven kaakkoiskulmassa, 040 731 1998, Isoniementie 612, 62710 Kurejoki SFC Koivulehto tarjoaa asuntovaunupaikkoja Lappajärven kaakkoiskulmassa, Isoniemen eteläpuolella, Isoniementie 570, 62710 Kurejoki, 040 518 7205, mail@sfcjarviseutukoivulehto.net LUKEMISTA Riikka Asunmaa: Lappajärven maisemanhoitosuunnitelma (2013), 64 sivua Tuore kuvaus Lappajärvestä maisemien ja niiden kehittämisen näkökulmasta. Löytyy netistä. Antti Tuuri: Kertomus järvestä (1981), 103 sivua Tiivis omakohtainen kuvaus Ähtävänjoen valjastamisen historiasta ja kevään 1979 patokapinasta. Paras johdatus koko Tervareitin nykytilan ymmärtämiseen. Tuuri kertoo myös lapsena ja nuorena Vimpelissä ja Lappajärvellä viettämästään ajasta, muun muassa järviuiton apumiehenä toimimisesta kesinä 1959 ja 1960. Sivuilla 29-30 on kuvausta myös Savonjoen varrella asumisesta.