Räyringinjärvet YLEISKUVAUS

Transkriptio

1 Räyringinjärvet YLEISKUVAUS Vähä-Räyringin eli Jaakkolanjärven pinta-ala on 0,8 km², keskisyvyys 0,8 metriä ja syvin kohta 1,3 metriä. Iso-Räyringin pinta-ala on 3,4 km², keskisyvyys 0,7 metriä ja syvin kohta 1,3 metriä. Järven kemiallinen tila on hyvä. Järvien rannalla on jonkin verran sekä vakituista että mökkiasutusta. Vähä-Räyringin veden pinta on tasan metrin Iso-Räyrinkiä ylempänä. Järviä yhdistää 600 metriä pitkä Välijoki, joka on kaivettu vesien kuljettajaksi vieressä kiemurtelevan alkuperäisen puron tilalle. Välijoki on suoraviivainen, hyvin kapea ja helposti risujen ja pienten puiden tukkima puro. Iso-Räyringin vedet laskevat kaksi kilometriä pitkää kaivettua Kaivosojaa pitkin Levijokeen. Täysin pyöreän Iso-Räyringin erämaajärven rantamaisema on samannäköinen joka suunnasta. Teoria kraatterijärvistä antaa ylimääräistä hohtoa näkymälle. (kuva Anssi Orrenmaa)

2 RAIVAUS JA KARTOITUS Viisi melojaa teki Räyrinkijärvien alustavan kartoitusmelonnan Välijoen todettiin olevan liian risuinen melottavaksi, minkä takia Jamin monitoimiopiskelijat raivasivat Välijoen enimmistä puista ja risuista kahtena päivänä maaliskuussa Kahdentoista melojan varsinainen Räyringin kartoitusmelonta tehtiin Välijoki oli raivauksesta huolimatta hankala melottava, koska veden pinta oli ehtinyt laskea kuivan kevään takia. Kartoitus jatkui vielä Iso-Räyringin geologisella tutkimusmelonnalla yhdessä sukeltajien ja geologin kanssa. Kartoituksessa olivat mukana Tuula Hahtola, Veli-Matti Hakala, Seija Heittola, Jaana Kultti, Janne Latvala, Virpi Leikkari, Aki Martikainen, Ari Nousiainen, Anssi Orrenmaa, Hanna Ristimäki, Sari Saunamäki, Suoku Siren, Susanna Siirtola, Merja Suomela ja Eija Tuomaala. Suurin osa Väliojasta jäi risujen takia melomatta marraskuussa Sen jälkeen enimmät risut on raivattu. Puron vieressä kulkeva tienpohja on silti jatkossakin varteenotettava vaihtoehto melojien ja kaluston siirtämiselle Räyringinjärveltä toiselle. (kuva Hanna Ristimäki) TARKEMPI KUVAUS MELONTAREITTINÄ Vähä-Räyrinki eli Jaakkolanjärvi on melojalle mukavan kokoinen ja muotoinen pikkujärvi suorantoineen ja lahtineen. Järven eteläpuolella on vakituista asutusta (Jaakkolan talo) ja kymmenkunta mökkiä. Pohjoispuolen ainoa asukas on kalasääski, joka on pesinyt jo useita vuosia kolmimetrisen männyn latvassa, aivan luoteisen suorannan tuntumassa. Sääksipariskunta ja sen poikaset ovat tottuneet järvellä näkyvään liikkeeseen, mutta kovin lähelle lintuja ei kannata meloa, etteivät ne häiriinny ja ärsyynny. Kartoitusmelonnan aikana suolle lentänyttä emoa ja pesässä päätään pyörittelevää poikasta ihailtiin vastapäisen Mäntyniemen suunnasta, noin 300 metrin päästä. Mäntyniemelle tehtävä taukopaikka antaisi tilaisuuden pitempäänkin seurantaan. Mikäli linnut eivät häiriinny, houkuttelee melojaa myös itärantaa pitkin saavutettava järven pohjoinen soinen pohjukka. Myös järven eteläisin lahti sen vieressä idän puolella oleva saunalahti tarjoavat mukavaa tutkittavaa. Erityinen tutkimuskohde ovat mahdollisesti meteoriitista kielivät kivet, mihin teemaan palataan myöhemmin erikseen.

3 Kalasääksen pesä on aivan Vähä-Räyringin rannalla kasvan männyn latvassa. (kuva Hanna Ristitimäki) Vähä-Räyringin itärannan tuntumasta löytyy useita kiinnostavia kivikoita. (kuva Anssi Orrenmaa) Vähä-Räyringille voi asukkaita ja mökkiläisiä häiritsemättä lähteä melomaan osoitteen Väliojantie 294 tuntumasta, mistä Välijoen pieni kanava vie tien vierestä järvelle. Samassa paikassa voi ihailla Vähä-Räyringin ensimmäiseksi sanotun asukkaan talon suojeltuja raunioita, muutama kymmenen metriä Väliojasta etelään, aivan Väliojantien länsipuolella. Luonnon kauniisti valtaamista kivirauniosta löytyisi hyvä piilo myös geokätkölle. Tätä Järvenautioksi kutsuttua paikkaa uudisasutti tiettävästi Lasse Laukkonen vuonna Vaikka hän menestyi jopa taloudellisesti, houkutteli etelän suunnalta häämöttävä Suokonmäki hänet jättämään Räyringin-kotinsa. Suokonmäki ja sen näkötorni nousevat tenhoavasti metsän yläpuolelle sekä Vähä- ett Iso-Räyringin pohjoispuolelta kohti etelää katsoessa.

4 Räyringin ensimmäiseksi väitetyn asukkaan kodin jäänteet ovat vielä näkyvissä Väliojan lähellä Vähä-Räyringin puolella. (kuva Anssi Orrenmaa) Väliojantien toiselta puolelta voi laskeutua Välijokeen eli Väliojaan, mikäli sen melominen houkuttelee. 600 metriä pitkä suoraviivainen Välijoki laskee Iso-Räyrinkiin. Sen eteläpuolella kiemurtelee pieneksi ojaksi kuihtunut alkuperäinen lasku-uoma. Heti Välijoen pohjoispuolella uomaa seuraa tiepohja, jota pitkin kaluston vetäminen voi usein olla vaivattomampaa kuin melominen. Välijoki on noin kahden metrin levyinen pikku väylä. Siinä mahtuu leveyden puolesta melomaan, vettäkin on usein riittävästi ja virtauskin vie lopuksi melojaa. Ongelmana on pikku väylän tukkeutuminen siinä kasvavista ja sen yli kaatuneista puista. Lopussa on myös pieni siltarakenne. Vaikka Välijoki raivattiin maaliskuussa 2014 lähes melontakelpoiseksi, riitti veden pinnan lasku tekemään melonnasta vaivalloista toukokuussa. Uutta puustoa kasvaa ja kaatuu esteeksi vuosittain. Uoman pysyvä kohennus vaatisi nähtävästi ruoppausta, mutta sen seurauksena veden pinta saattaisi laskea hankalan paljon. Välijoki ei sovi ainakaan suuremman joukon melontaväyläksi. Toukokuun 2014 kartoitusmelonta eteni hitaasti kaksi kuukautta aikaisemmin tehdyistä raivauksista huolimatta. Helpohkon pääsyn Iso- Räyringille raivaus kuitenkin avasi. (kuva Anssi Orrenmaa)

5 Ratkaisevin hyöty raivauksesta oli aivan väylän lopussa, sillä marraskuussa 2013 Välijoen loppu oli täysin tukossa risuista ja myös sen pohjoispuoliselta suorannalta oli vaikea lähteä kastumatta Iso-Räyringin puolelle, pitkospuiden tapaisista lankuista huolimatta. Maaliskuussa 2014 tehty raivaus avasi melko hyvän laskureitin Välijokea pitkin. Vain aivan viimeinen mutka on niin kapea, että retkikajakki mahtuu siitä vain vaivoin. Välittömästi Välijoen pohjoispuolella muutaman kymmenen metriä ennen Iso-Räyrinkiä on kalastajan rakentama laavu, jota myös kulkijat voivat käyttää, lupaa maat omistava Markus Salo. Laavun edustalla kulkee toista metriä maastoa korkeammalle nouseva luonnon tekemä kiviaita, joka jatkuu Iso-Räyringin itärannan länsirannan suuntaisena jopa satojen metrien matkan. Välijoen itäpäässä oleva laavu toimi Jamin raivaajien taukopaikkana maaliskuussa Vasemmassa reunassa näkyy kasvillisuuden peittämää kiviaitaa. (kuva Anssi Orrenmaa) Neljä kertaa Vähä-Räyringin kokoinen Iso-Räyrinki on myös sopivan kokoinen ja hyvin erämainen melontajärvi, jonka rannoilla on vain muutama mökki. Täysin pyöreän muodon takia järveä kiertävän melojan maisemat pysyvät kuitenkin koko ajan hyvin samanlaisina. Pienet niemet ja lahdet tuovat kuitenkin vaihtelua matkantekoon, samoin matala järven kivikot ja ruovikot. Nimi Räyrinki tulee ruotsin kielen sanasta Röringe träsk ja se voidaan kääntää Ruokojärveksi. Lehtimäen Räyrinkijärvien nimimuotojen kehitys on aivan sama kuin Vetelin Räyringinjärvellä (Reurinki 1773, Röringe Järfvi ja Vähä Röringe 1709, Röringe träsk 1762 ja Röringe träsk 1812). Marraskuun kartoitusmelonnassa melojia ilahdutti Iso-Räyringin puolella seitsemän joutsenta sekä suuri lintuparvi, nähtävästi isokoskeloita tai telkkiä. Toukokuun kartoitusmelonnan aikana kalasääksi lensi Iso-Räyringin pohjoispuolen yli kohti naapurijärven pesäänsä. Mikäli ei ole vuokrannut mökkiä Iso-Räyringin rannalta on luontevin lähtöpaikka lounaiskulmassa oleva lähes puoli kilometriä pitkä kaivettu kanava, jota myös veneilijät käyttävät. Kanavan varteen löytää jatkamalla Latojoentie 20:n kohdasta lähtevää hiekkatietä suoraviivaisesti eteenpäin 1,5 kilometrin kohdassa olevasta mutkasta eteenpäin.

6 Iso-Räyringin koillispuolelta alkava pieni Kaivosoja tarjoaa lisää tutkittavaa. Iro-Räyringin vedet virtaavat 2,7 kilometrin matkan Kaivosojaa pitkin Levijokeen. Kaivosoja on alkuperäisen kiemurteleva lasku-uoman viereen kaivettu suoraviivaisempi uoma. Viimeisillä sadoilla metreillä Kaivosoja yhtyy alkuperäiseen uomaan. Muutaman sadan metrin melonnan jälkeen pato katkaisee Kaivosojan vapaan kulun. Kaivosojaa ei keväällä 2014 kartoitettu tästä eteenpäin veden vähäisyyden ja tiedossa olevien esteiden takia. Mikäli reitin varrelle kaatuneet puut katkaistaan, on Kaivosoja melottavissa korkean veden aikana. Kaivosojan vetisyyttä säännöstellään myös uoman alkupäässä olevan padon avulla. RÄYRINGINJÄRVET KRAATTERIJÄRVINÄ Ajatus Vähä- ja Iso-Räyringistä meteoriitin synnyttäminä kraatterijärvinä antaa aivan uuden ulottuvuuden niiden melojalle. Geologi Marjatta Koiviston teorian mukaan järvet ovat saattaneet syntyä 73 miljoonaa vuotta sitten saman meteoriitin sirpaleista, joka synnytti myös Lappajärven 30 kilometriä niistä luoteeseen. Marjatta Koivisto oli Geologisen tutkimuskeskuksen palveluksessa, kun hän selvitti vuosina Lappajärven geologiaa. Hän määritteli tuolloin uusiksi Lappajärven iän ja löysi meteoriitin putoamisen aiheuttamista sueviiteista pieniä impaktitimantteja. Näiden tutkimusten aikana Räyrinkijärvien muodot ja sijainti meteoriitin tuloreitillä alkoivat kiinnittivät hänen huomiotaan. Koivisto löysi tyttärensä kanssa lomamatkalla heinäkuussa 1997 sueviittia läheiseltä Kukkoniemen sorakuopalta. Koivisto esitti GTK:lle jatkotutkimuksia, mutta hänen työnantajansa ei innostunut ja asia hautautui. Vähä-Räyringin rannalla asuva Yrjö Jaakkola löysi nettihaun avulla Marjatta Koiviston teoria Räyringin kraattereista: Kun Jaakkola kertoi löydöstään Tervareitti-projektille, ottivat Kyrönjoen KoskiHäjyt yhteyttä eläkkeellä olevaan Koivistoon Espooseen. Koivisto innostui asiasta ja lupasi tulla jatkamaan kraatteritutkimuksia KoskiHäjyjen Räyringin-leirille Tämän leirin aikana Yrjö Jaakkola ja Rauni Lanamäki majoittivat ja soutivat Marjatta Koivistoa ja myös koskihäjyt etsivät melomalla kiinnostavia kiviä. Koivisto, neljä Lakeuden sukeltajaa ja koskihäjyt tutkivat kivistä aluetta Iso-Räyringin pohjoispuolella, Aittoniemen ja Kirsiniemen välisellä vesialueella. Helsingin Sanomien tiedesivuilla julkaistiin aukeaman kokoinen juttu Räyringin arvoituksesta Myös Ilkka ja Järviseutu-lehti olivat edellisen viikon aikana jo kertoneet Koiviston kraatteriteoriasta.

7 Geologi Marjatta Koiviston kraatteritutkimuksia avusti ja seurasi Iso-Räyringin pohjoisrannalla 10 melojaa, 4 sukeltajaa, 3 soutajaa ja Helsingin Sanomien valokuvaaja. (kuva Merja Suomela) Tätä raporttia kirjoittaessa Koiviston kraatteriteoriaa ei ole vahvistettu eikä kumottu, mutta jo pelkkä ajatus on tuonut uudenlaista hohtoa järvien ympärille. Nyt jokaista kiveä voi tutkiskella mahdollisena todisteena järvien taivaallisesta alkuperästä. Lappajärven tapaan Räyringinjärvien pohjoisrannan tuntumassa on erityisen paljon kiintoisia kiviä ja kivikoita. Pintakiviä voi arvioida suoraan kajakista tai kanootista päin, eivätkä pohjakivetkään ole syvällä. Myös Iso-Räyringin pyöreä muoto on näin katsoen jännittävä viite kraatterissa melomiseen. Esillä ollut ajatus koko maailmassa harvinaisesta kolmen kraatterijärven melontareitistä saattaisi herättää jopa kansainvälistä mielenkiintoa. Tämän takia olisi kiinnostavaa tietää, onko useamman kraatterijärven reittejä muualla maailmassa. Lähin useamman kraatterin keskittymä on Viron Saarenmaalla. Nämä kahdeksan kraatteria ovat kuitenkin huomattavasti Tervareitin mahdollisia kraattereita pienempiä. Vettä on pysyvästi vain suurimmassa eli Kaalin kraatterissa, jonka läpimitta on vähän yli sata metriä. Kaalin kraatteri on hyvin suosittu matkailukohde. Reilun 40 kilometrin mittainen kraatterireitti Vähä-Räyrinki Välijoki Iso-Räyrinki Kaivosoja Levijoki Alajärvi Kurejoki Lappajärvi olisi periaatteessa mahdollinen, mutta käytännössä hieman hankala melontareitti. Syynä ovat Välijoen ja Kaivosojan pienuus ja risuisuus, Levijoen kivikkoisuus sekä Kurejoessa olevan vesivoimalan 300 metrin ohitus. Näiden hidasteiden takia reitti ei sovi tällaisenaan kuin sinnikkäille melojille, mutta asettaisi heille tietysti houkuttelevan kraatteri-haasteen. Kolmen kraatterin vesistö olisi joka tapauksessa houkutteleva matkailun ja markkinoinnin näkökulmasta. Siitä kiinnostuneille voisi ehkä tarjota tuotteistettua tutustumista erikseen kaikkiin kolmeen järveen, esimerkiksi osittain patikoiden ja halutessa osittain meloen. Vuokrakalustoa on jo olemassa kaikkein kiinnostavimmissa paikoissa eli sekä Iso-Räyringin että Lappajärven pohjoispuolella. Kraatterimelonnalle toisivat lisäarvoa Lappajärvestä parista saaresta yhä löytyvät kärnäiitit sekä Kivitipun meteoriittinäyttely, etenkin kun Lappajärveä on tarkoitus markkinoida nimenomaan kraatterijärvenä. Myös Lappajärven ja Kivitipun näkökulmasta Räyringin kraatterijärvet toisivat selvästi uutta lisäarvoa. Alajärvi voisi julistautua Suomen johtavaksi kraatterikaupungiksi, jonka alueella olisi eniten

8 kraatterijärviä, kolme nuorinta kraatteria sekä suurin ja pienin kraatteri. Alajärven tulivuorikeskukselle Suomen tihein kraatterikeskittymä tarjoaisi hyvää sisältöä. Räyringinjärvien kraatteritutkimukset herättivät toukokuussa 2014 valtakunnallista huomiota. Mikäli kraatteriteoria vahvistuu, saattaa kolmen kraatterijärven ketjusta tulla kansainvälisesti kiinnostava kohde. (kuva Anssi Orrenmaa) NÄHTÄVYYKSIÄ Muinaisasutuksen suojeltu ja sammaloitunut kiviperustus Välijoen Vähä-Räyringin puoleisesta päästä muutama kymmenen metriä etelään, Väliojantien vieressä. Vähä-Räyringin luoteiskulmassa on hieno suoranta, jossa on kalasääsken pesä matalan männyn päällä aivan rannassa. Pesän takia tuota suorantaa ei voi kuitenkaan lähestyä toukokesäkuussa, että pesintä ei häiriinny. Myös heinäkuussa pitää olla varovainen. Vasta elokuusta lähtien voi mennä lähemmäs. Suokonmäen moderni näkötorni on aina avoinna kävijöille yhdellä maakunnan korkeimmista paikoista. Tornista näkee muun muassa Ähtärinjärvelle ja molemmille Räyringinjärville. Kirkkaalla ilmalla 30 metriä korkeasta tornista sanotaan näkyvän seitsemän kirkon tornit.

9 Suokonmäki ja sen moderni näkötorni siintävät Räyringinjärvien horisontissa kuin tarujen linnake. (kuva Hanna Ristimäki) PALVELUJA JA MAJOITUSTA Seppo Rantamäki, , Sepon hirsihuvilat, useita mökkejä Vähä-Räyringin kaakkoiskulmassa. Kuokkasen lomatalot Ison-Räyringin etelärannalla. Kolmeen mökkiin mahtuu ihmistä. Mökeistä vastaa Helena Kuokkanen, Välisaaren lomamökeistä Honkola-mökki on Ison-Räyringin pohjoisrannalla. Omistaja on Pasi Välisaari, Kelosta rakennettu mökki 8 hengelle. Välisaari hankki keväällä 2014 neljä kajakkia, joita mökkivuokralaiset voivat tarvittaessa käyttää. Toukokuussa 2014 kraatteritutkimuksiin lähdettiin mökin pihalta ja niitä tehtiin mökistä lähteen olevilla kivikoilla. LUKEMISTA Marjatta Koiviston vuonna 1997 kirjoittama selvitys sueviittilohkarelöydöistä Pohjanmaalla: Ison-Räyringin lähellä oleva Pellosmaan talon poltergeist-tapaukset herättivät valtakunnallista huomiota joulukuusta 1917 alkuvuoteen Talossa kävi muutaman kuukauden aikana noin tuhat ihmistä Hämeestä asti ihmettelemässä outoja tapahtumia. Tapahtumista on kerrottu Järviseudun historian sivuilla ja Herman Aholan kirjan Lehtimäen asukkaita sivuilla Räyringin ensimmäisestä asukkaasta kerrotaan Lehtimäen asukkaita -kirjan sivuilla ja 27.

10 Räyringin nimen kehityksestä ja alkuperästä kerrotaan Järviseudun historian sivulla 222. Räyringinjärviin 1970-luvulla suunnitelluista tekoaltaista on puhetta Maiju Viitaniemen toimittaman Hoiskon kyläkirjan sivuilla sekä Antti Tuurin Kertomus järvestä kirjan sivulla 99.