KOOSTE ULKOSUOMALAISSENIOREIDEN TILANTEESTA JA HAASTEISTA

Suomalaiset Seniorit Maailmalla Senioriseminaari 7.9.2007 KOOSTE ULKOSUOMALAISSENIOREIDEN TILANTEESTA JA HAASTEISTA Suomalaiset Seniorit Maailmalla työryhmä 1 lähetti joulukuussa 2006 Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehille sähköpostiviestin, jossa kerrottiin USP:n 2007 istunnon yhteydessä pidettävän senioriseminaarin teemana olevan tulevaisuuden näkymät ja haasteet ulkosuomalaisseniorikentällä ja että Seminaarin tarkoitus on kartoittaa ja pohtia ulkosuomalaisten omia näkökulmia siihen mitä ulkosuomalaisseniorikentällä tulee tapahtumaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tarkoitus oli saada kartoitetuksi ulkosuomalaisseniorikentän nykytilanne, tulevaisuudennäkymät ja mahdolliset haasteet vuoteen 2017 mennessä ja käyttää sitä seminaarin keskustelun ja pohdinnan tukena. USP:n puhemiehille lähetetyssä viestissä pyydettiin USP:n aluejaon mukaisesti nimeämään yhteyshenkilö, joka vastaisi valmiin sähköpostikyselyn 2 toimittamisesta alueensa senioritoimijoille (ulkosuomalaisjärjestöille, Suomi-koteihin jne.) ja joka tekisi saatujen vastausten pohjalta alueen yhteenvedon. Aluekuvauksissa pyrittiin selvittämään, mitä keskeisiä kysymyksiä ja ongelmia on mahdollisesti jo noussut tai nousemassa esiin ikääntyvien ulkosuomalaisten keskuudessa ja selvittämään keskeisiä aiheita kuten alueiden Suomi-kotien toiminta, mahdolliset suunnitelmat Suomi-kodin perustamisesta, onko suomenkielinen ikääntyvä väestö vanhenemassa ja onko alueelle muuttamassa lisää suomalaisia sekä hoitohenkilökunnan saatavuus. Ajatuksena oli myös saada kuvaus alueen tyypillisestä suomalaisseniorista. Seuraaville sivuille on koottu kunkin alueen nimeämiltä yhteyshenkilöiltä saaduista vastauksista lyhyt yhteenveto Ulkosuomalaisparlamentin aluejaon mukaisesti. Koosteen on vastausten pohjalta laatinut Suomi-Seuran seniorineuvoja Helena Balash. 1 Suomalaiset Seniorit Maailmalla SuSeMa työryhmässä ovat edustettuina seuraavat tahot: Suomen Merimieskirkko ry, Kirkkohallituksen Ulkoasiain Osasto (KUO), Suomi-Seura ry, Helsingin Diakonissalaitos, Siirtolaisuusinstituutti ja Vanhustyön keskusliitto. 2 Kyselylomake liitteenä

1. Australia ja Aasia Yhteyshenkilö: Helena Juutinen, Melbourne Alueen arviolta seitsemästätuhannesta suomalaisesta perinteisiä siirtolaisia on 85 prosenttia. Ikäjakauma on vanhuspainotteinen ja alle 50-vuotiaitten osuus on vain 10 %. Yli 60-vuotiaita on 75 % alueen suomalaisista ja yli 70-vuotiaita heistä on 45 %. Yli 70-vuotiaitten kunto arvioitiin hyväksi, mutta yli 80-vuotiaitten kohtuulliseksi tai heikoksi. Kaikenlaisen avuntarpeen arvioitiin lisääntyvän jatkuvasti (hoitoapu, kuljetusapu, tulkkaus). Enemmistöllä talous on turvattu ja lapset pystyvät auttamaan taloudellisesti. Paluumuuttohalukkuutta ei arvioitu olevan. Tyypillinen Australiassa asuva seniori-ikäinen suomalainen on yli 65v nainen, joka asuu yksin miehen kuoltua ja lapset asuvat eri puolilla Australiaa. Hänen englannin kielen taitonsa on heikohko ja hän ei itse enää aja autoa. Suomalaisyhteisön tuki nähtiin tärkeänä, kuten kotiaputoiminta Brisbanessa, Canberrassa, Melbournessa ja Sydneyssä. Vapaaehtoistyötä ja kotiaputoimintaa alueella olisi edelleen kehitettävä ja nuoria suomalaisia saatava koulutetuksi avustustehtäviin. Myös kuljetusavun laajentaminen ja laitospaikkojen lisääminen nähtiin tärkeänä. 2. Itä-Eurooppa Yhteyshenkilö: Wladimir Kokko, Pietari Vuoden 2002 Venäjän väestönlaskennan virallisten tulosten mukaan koko maassa asui 34,4 tuhatta suomalaista, heistä 12,0 tuhatta Inkerinmaalla ja 14,3 tuhatta Karjalan tasavallassa. Inkerin Liitto arvioi suomalaisten lukumäärän olevan Inkerinmaalla noin 15 tuhatta. Yli 95 % kaikista Venäjällä asuvista suomalaisista on inkerinsuomalaisia, loput ovat Suomen kansalaisten tai niin sanottujen amerikansuomalaisten jälkeläisiä. Moni nuoremman sukupolven inkeriläinen ei pidä enää itseään suomalaisena ja sen takia vanhusten (yli 60-vuotiaat) prosenttiosuus on korkea (30 %). Inkerinmaalla asuu siis 4,5 tuhatta inkeriläisvanhusta ja saman verran Karjalassa. Venäjällä eläkeikä on alhainen (55 vuotta naisille ja 60 vuotta miehille) ja eliniänodote on vain 68 vuotta. Keskimääräinen kuukausieläke Venäjällä on 2900 ruplaa (83 euroa) mikä tavallisesti riittää vain asumis- ja ruokakustannuksiin. Koska paikallisviranomaisilla on oikeus korottaa eläkkeitä, on keskimääräinen kuukausieläke Pietarin alueella noin 3200 ruplaa/kk. Tavallisten ihmisten korkeimmat eläkkeet kaikkine lisäyksineen nousevat 8000 ruplan tasolle. Pienimmät eläkkeet ovat 2000 ruplan tasolla ja niiden saajat suorastaan näkevät nälkää. Eläketason alhaisuudesta johtuen on yleistä, että eläkeläiset jäävät töihin tai hakeutuvat helpompaan työhön ja saavat näin sekä palkan että eläkkeen. Perhesuhteet Venäjällä ovat perinteisesti paljon kiinteämmät kuin länsimaissa. Isoäidit hoitavat lapsenlapsia ja usein perheen kolme sukupolvea asuu saman katon alla. On yleistä, että eläkeläiset ottavat vastaan lapsiltaan raha- ja muuta tukea. Venäjän lain mukaan lapsilla on velvollisuus huolehtia ikääntyneistä vanhemmista ja tarvittaessa vanhus voi vaatia elatusrahaa lapsiltaan tuomioistunnon kautta. Sekä Inkerissä että Karjalassa on mahdollisuus saada tukea Inkerin kirkon seurakuntien diakonialta ja palveluita Suomesta saadun rahoituksen turvin rakennetuilta vanhusten palvelutaloilta. Inkeriläisvanhuksille tarkoitettuja vanhusten palvelutaloja on Venäjällä 9 (Inkerissä 6 ja Karjalassa 3) Palvelutalot tarjoavat palveluita alueen apua tarvitseville vanhuksille, jotkut niistä toimivat

päiväkeskuksina ja joissakin voi asua pysyvästi tai määräaikaisesti. Suomenkielentaitoisista työntekijöistä taloilla on jatkuva pula ja ne ottavat vastaan hoitoalan harjoittelijoita Suomesta. Palvelutalojen ongelmana alkaa olla myös suomalaissyntyisten asiakkaiden väheneminen. Inkerinsuomalaisten vanhusten keskuudessa paluumuuttohalukkuus on alhainen. Yli 65-vuotiaita Suomeen paluumuuttoa jonottavien keskuudesta on vain 13 %. Monet inkeriläisvanhukset päättävät kuitenkin muuttaa, koska heidän työikäiset lapsensa ovat jo Suomessa ja yksinjääminen pelottaa. Suunnitellusta muutoksesta paluumuuton ohjaamiseksi työperäiseksi kärsisivät eniten harveneva inkeriläisvanhusten joukko. 3. Keski-Eurooppa Yhteyshenkilö: Ritva Lehmann, Hampuri Saksassa Hampurin suomalaisen merimieskirkon sosiaalikuraattori on kerännyt kyselyn avulla tietoa alueen ikääntyvien suomalaisten kiinnostuksesta yhteisasumiseen palvelutalossa tai suomenkielisiä palveluja tarjoavassa seniorikodissa. Hanke on Hampurin suomalaisen merimieskirkon, DFG Nordin ja Hampurin pääkonsulaatin yhteinen ja se on nimetty Sateenkaariprojektiksi. Kyselyn vastausten pohjalta on pääteltävissä, että suuri enemmistö haluaa jäädä perhesyistä Saksaan asumaan myös iäkkäänä. Suomessa asumisen syiksi mainitaan kesämökki ja sukulaiset. Tulevaisuuden asumisvaihtoehtona melkein kaikki kyselyyn vastanneista näkevät suomalaisen palvelutalon Saksassa. Saksassa on tilastojen mukaan 13 387 suomalaista (2004), joista noin 70 prosenttia on sinne 60 ja 70-luvuilla muuttaneita naisia. Kyselyyn oli vastannut noin 250 saksansuomalaista. Senioriseminaaria varten laadittuun kyselylomakkeeseen vastauksia oli saatu Hampurin, Kölnin, Münchenin, Stuttgartin, Augsburgin ja Lindaun/Boden järven alueilta. Münchenin, Kölnin ja Hampurin alueilla arvioitiin asuvan noin 3000 suomalaista kussakin kaupungissa. Suuri enemmistö näiden alueiden suomalaisista oli maahan avioliiton myötä asettuneita 50-60 vuotiaita naisia. Avuntarpeen, kuten asiointi- ja kotiavun, arvioitiin kasvavan iän myötä. Ystävävierailut katsottiin myös tarpeellisiksi yksinäisyyden ja eristäytymisen ehkäisemiseksi. Paluumuuttohalukkuutta ei pääsääntöisesti ilmennyt. Saksansuomalaisten ikääntyvien avuntarpeen arvioitiin lisääntyvän huomattavasti ja tukiverkostojen luominen mahdollisimman pian nähtiin erittäin tärkeänä. Lisäksi lähitulevaisuuden haasteena nähtiin suomenkielisen hoitohenkilökunnan saatavuus ja rahoituksen järjestäminen. Sveitsissä arvioitiin olevan noin 3500 suomalaista, joista 1200 Zürichin alueella. 58% suomalaisista arvioitiin muuttaneen Sveitsiin avioliiton myötä ja naisia arvioitiin olevan 95% suomalaisista. Suurimmat ikäryhmät olivat 50-59 -vuotiaat (42%) ja 60-69 -vuotiaat (32%). Ranskassa Rivieran Suomi-Seura on kerännyt tietoa suomalaisten vanhuudenpäivien asumiseen liittyvistä tulevaisuuden suunnitelmista. Kyselyyn oli vastannut 108 ranskansuomalaista (64 naisia, 44 miehiä). Vastaajista 48 % aikoo asua vanhana Suomessa, 33 % Ranskassa ja 19 % ei ole vielä päättänyt. Myös ranskankielentaidon suhdetta vanhuuden asumismaan valintaan oli verrattu. Noin 55 % niistä, jotka olivat arvioineet ranskankielentaitonsa hyväksi, aikoivat jäädä Ranskaan asumaan ja melkein 90 % niistä vastaajista, jotka olivat arvioineet kielentaitonsa huonoksi tai olemattomaksi, aikoivat muuttaa Suomeen vanhuudenpäivikseen. Noin puolet vastaajista, jotka olivat arvioineet kielitaitonsa tyydyttäväksi, aikoivat muuttaa Suomeen ja puolet pysyä Ranskassa. Ranskan Rivieran alueella arvioitiin olevan noin tuhat suomalaista, joista 90 % on Suomesta sinne eläkepäivikseen

muuttaneita. Alueella asuvien suomalaisten kunto ja toimeentulo on hyvä, mutta avuntarpeen uskottiin lisääntyvän ikääntymisen myötä. Päivitys 12/07 Iso-Britanniassa Finn-Guild ja Finnish Reivers jakoi seniorikyselyä USP:n istunnon jälkeen lokamarraskuussa. Finn-Guildin arvion mukaan Yhdistyneessä Kuningaskunnassa asuu yli 25000 suomalaista. Kyselyn 84 vastaajasta 65% on muuttanut maahan avioliiton myötä ja vastaajista 99% oli naisia. Ikäjakaumaan 60-69 vuotiaat kuului melkein puolet vastaajista (49 %) ja 36 % edusti 70-79-vuotiaitten ikäjakaumaa. Lontoon alueen vastaajista 65 % edusti ikäryhmää 60-69-vuotiaat. Kyselyyn vastanneet olivat arvioineet kuntonsa suhteellisen hyväksi eikä 80 % vastaajista ollut antanut vastausta kysymykseen avuntarpeesta. 53 % vastaajista oli ilmoittanut omaavansa hyvän taloudellisen toimeentulon ja 41 % kohtalaisen toimeentulon. Yli puolet vastaajista ei harkinnut paluumuuttoa Suomeen (54 %) ja 14 % ei tiennyt palaako vai ei. 20 % vastaajista oli kuitenkin ilmoittanut palaavansa Suomeen. Englannissa haluttiin pysyä mm. siitä syystä, että lapset asuivat siellä, mutta niistäkin, jotka eivät suunnittele paluumuuttoa, monet asuvat tai haluaisivat asua myös Suomessa pitempiä aikoja. Vastaajista melkein puolet (49 %) tiesi alueensa suomalaistoiminnasta. Toisaalta 15 % vastaajista ei tiennyt suomalaistoiminnasta alueellaan ja 22 % vastaajista ilmoitti, ettei heidän alueellaan ole suomalaistoimintaa. Noin neljäsosa vastaajista toivoi yhteistoimintaa alueellaan ja mm. seniorien informaatiokeskusta oli ehdottanut 12 % vastaajista. Kaikkiaan 21 % vastaajista toivoi tehokkaampaa tiedotusta mm. senioriasioista ja suomalaisten tapahtumista. Suomi-kotia piti tärkeänä 58 % vastaajista ja äidinkielellä (suomi ja ruotsi) saatua hoitoa 60 % vastaajista. Suomenkielinen hoito oli tärkeä 46 %:lle vastaajista. Ongelmana nähtiin suomalaisten hajanainen asutus Yhdistyneessä Kuningaskunnassa ja vaihtoehdoksi esitettiin esim. kiertävää suomalaista hoitajaa. 4. Pohjois-Eurooppa Yhteyshenkilö: Helena Kivisaari, Tukholma Perinteisiä siirtolaisia alueen suomalaisista on 80 prosenttia ja vuoden 2005 lopussa suomalaisten lukumäärä on ollut 268 713, joista 60 prosenttia alle 50-vuotiaita. Tutkimusten mukaan ruotsinsuomalaisilla on huonompi terveys kuin samanikäisillä ruotsalaisilla. Perinteisesti suomalaiset ovat olleet raskaissa töissä tehtailla, kaivoksissa ja metsätöissä ja naiset siivous- ja hoitoaloilla sekä tehtaissa ja se on vaikuttanut heidän terveyteensä ja usein ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen. Enemmistö ruotsinsuomalaissenioreista saa kohtuullista eläkettä, vaikka matalapalkka-aloilla työskentely ja lastenhoitovuodet ovat jättäneet naisten eläkkeet pienemmiksi suhteessa miesten eläkkeisiin. Vuosittain Suomeen paluumuuttaa n. 200-300 eläkeläistä ja suurten ikäluokkien eläköityessä lukumäärä nousee arviolta 400-500 paluumuuttajaan vuodessa. Ruotsissa on käynnistetty useilla paikkakunnilla hankkeita suomenkielisten vanhuspalveluiden käynnistämiseksi. Useilla paikkakunnilla suomenkielistä vanhustenhuoltoa on jo saatavilla ja ne vanhukset, jotka ovat saaneet hoitopaikan suomenkielisissä vanhustenkodeissa tai -osastoilla, ovat tyytyväisiä. Ruotsissa yhteiskunta myöntää varoja uusien hoitopaikkojen käynnistämiseksi, mutta kuntien tulisi olla aktiivisempia suomenkielisten palvelujen järjestämisessä. Ongelmana on lähinnä suomenkielisten hoitajien puute ja lähivuosina on ennakoitavissa suomenkielisten hoitajien siirtyminen eläkkeelle.

Suomalaistaustaisten eläkeläisten määrä tulee lisääntymään rajusti seuraavan kymmenen vuoden aikana ja samalla tarve järjestää suomenkielistä vanhustenhuoltoa ja ystäväpalveluita. Ruotsinsuomalaisten keskusliitto (RSKL) tekee jatkuvasti etujärjestötyötä suomenkielisen vanhustenhuollon puolesta. 5. Välimeren maat, Afrikka ja Lähi-itä Yhteyshenkilö: Ritva Viertola-Cavallari Välimeren alueen maista varsinaista kyselytietoa saatiin ainoastaan Portugalin osalta, jossa Algarven Suomi-Seura oli koonnut tietoa jäsenistön ikärakenteesta. Suuri enemmistö kuului ikäjakaumaan 66-75-vuotta (43%) ja 56-65-vuotta (33%). Alueen suomalaisten keski-ikä oli noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana edellisen kyselyn ajankohdasta. Italiassa senioriasiat eivät näyttäneet ajankohtaisilta vielä, mutta sen arveltiin tulevan ajankohtaiseksi kymmenen vuoden kuluessa. Italiassa vanhukset hoidetaan pääsääntöisesti kotona ja vanhainkoteihin menevät vain ne, joilla ei ole lapsia tai omaisia. Mahdollisina ongelmina arvioitiin olevan dementian vaikutus opittuun kieleen ja hajanainen sijainti, jolloin muiden suomalaisten naapuriapu ei ole mahdollista. 6. Kanada Yhteyshenkilö: Niilo K. Saari Sodanjälkeisten siirtolaisten aalto Kanadassa tulee seuraavan 10-20 vuoden aikana eläkeikään. Jo tällä hetkellä ongelmana on vanhenevan väestön kasvu ja suomenkielisen hoitohenkilökunnan huono saatavuus. Toisen ja kolmannen polven suomalaisilla on häviämässä oleva suomenkielen taito ja vuoteen 2010 mennessä suomea osaavien hoitajien löytyminen arvioitiin vaikeutuvan huomattavasti. Kanadassa on yleisestikin jo hoitajapula ja koska väestöstä on tällä hetkellä jo yli 50% vähemmistöjä (ei englantilaisia tai ranskalaisia), arvioitiin hoitajapulan vaikuttavan myös vähemmistöjen vanhustenhuollon järjestämiseen. Kyselyyn palautetut lomakkeet olivat saapuneet Montrealin, Galgaryn ja Edmontonin alueilta. Perinteisiä siirtolaisia alueitten suomalaisista oli arvioitu olevan 50-75 prosenttia. Montrealin alueella suurin ryhmä olivat 60-69-vuotiaat (40%), Galgaryssa 50-59-vuotiaat (45%) ja Edmontonissa 70-79-vuotiaat (45%). Arviot alueitten suomalaisseniorien kunnosta ja toimeentulosta olivat hyvät. Paluumuuttohalukkuutta ei kyselyn mukaan joko ole ollenkaan tai se on todella alhainen. Perheitten osallistuminen vanhusten hoitoon korostui vastauksissa. Tärkeimmäksi katsottiin yhteisen toiminnan kehittäminen ja kiertävän suomenkielisen hoitajan vierailut. 7. Yhdysvallat ja Latinalainen Amerikka Ei nimettyä yhteyshenkilöä. Ei vastauksia alueelta.

Viite 2: Kyselylomake Seuraavan Ulkosuomalaisparlamentin istunnon yhteydessä pidetään Senioriseminaari 7.9.2007, johon kerätään tietoa ulkosuomalaisten senioreiden tämän hetkisestä tilanteesta sekä tulevista haasteista seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Vastaamalla alla oleviin kysymyksiin yhteisösi edustajana voit osaltasi auttaa suomalaisten senioreiden tilanteen kartoitusta ja ulkosuomalaissenioripalvelujen kehittämistä yhteistyössä muiden ulkosuomalaisyhteisöjen kanssa. 1. Edustamani ulkosuomalaisyhteisön /alueeni suomalaiset kuuluvat seuraavaan/seuraaviin ryhmiin. a) Perinteiset siirtolaiset. Arvioitu prosentuaalinen osuus alueeni suomalaisista % b) Avioliiton myötä maahan muuttaneet, ei-suomalainen puoliso. Arvioitu osuus % c) Eläkepäiviksi Suomesta ulkomaille muuttaneet. Arvioitu osuus % d) Muut alueeni suomalaiset, joiden ei voi katsoa kuuluvan yllä oleviin ryhmiin. % 2. a) Arvioni alueeni suomalaisten määrästä: henkilöä b) Arvioni alueeni suomalaisten ikäjakaumasta: alle 50 vuotiaita % 60-69 vuotiaita % 50-59 vuotiaita % 70-79 vuotiaita % 80 > % c) Arvioni alueeni suomalaisten sukupuolijakaumasta: naisia % miehiä % d) Arvioni alueeni suomalaisten seniorien kunnosta: yli 70 vuotiaat yli 80 vuotiaat e) Arvioni alueeni suomalaisten seniorien avuntarpeesta: f) Arvioni alueeni suomalaisten seniorien toimeentulosta: g) Arvioni paluumuuttoa Suomeen suunnittelevien suomalaisten määrästä alueellani:

3. a) Kuvaus suomalaisten seniorien tilanteesta alueellani tällä hetkellä: b) Mitä alueellani on tekeillä ja pitäisi tehdä suomalaisten seniorien parissa: c) Mitä alueellani pitäisi tehdä suomalaisten seniorien parissa ongelmien estämiseksi: d) Miten arvioit tilanteen muuttuvan suomalaisten seniorien osalta seuraavan kymmenen vuoden aikana: Arvioi yllä olevien kohtien a-d tärkeysjärjestys alueellasi numeroin1-4, 1=tärkein ja 4=vähiten tärkein. a b c d KIITOS VASTAUKSISTASI