VUOSIRAPORTTI Oulun Seudun Leader 2016
2 1. Strategian toteuttaminen vuonna 2016 Vuoden 2016 aikana Strategian toteutus oli jo kunnolla vauhdissa, hankkeita tuli vireille tasaiseen tahtiin ja maksatuksetkin lähtivät liikkeelle. Strategiassa asetetut tavoitteet toteutetaan pääosin Euroopan maaseuturahaston ja valtion rahoituksella, jonka Maa-ja metsätalousministeriö on Leader-ryhmälle myöntänyt sekä toiminta-alueen kuntien rahoituksella, jonka tulee olla 20% julkisesta tuesta. Lisäksi strategian toteuttamiseen haetaan mahdollisuuksien mukaan muuta rahoitusta eri rahoituslähteistä. 1.1 Strategian tavoitteiden toteumatilanne Taulukko 1. Oulun Seudun Leaderin strategian määrällisten mittareiden toteutuminen. Mittari Itse järjestetyt aktivointi- ja tiedotustilaisuudet Muiden järjestämät aktivointi- ja tiedotustilaisuudet Toteuma 31.12.2016 mennessä 25 kpl 56 kpl Aktivointitilaisuuksien osallistuneet 1853 hlö, joista miehet 979, naiset 968, nuoret 227 Arvioinnit ja selvitykset 0 Jäsenmäärä yht. 300 hlö 157, joista M62, N39, Yhteisöt 56 Toimintarahalla työllistyvien määrä Lehtiartikkelit Uudet yhteistyökumppanit 2,5 htv 160 kpl 5 kpl Uudet yritykset 17 kpl, joista N8, M9, Nuoret 1 Uudet työpaikat 27 kpl, joista N17, M10, Nuoret 1,5 Säilytetyt työpaikat 76 kpl, joista N13, M63, Nuoret 17 Yrityshankkeet Yleishyödylliset hankkeet Yhteistyöhankkeet Muille rahoittajille siirretyt hankkeet Nuoriso-leader toimenpiteitä Toiminnasta hyötyvien asukkaiden määrä 39 kpl rahoitettu 64 kpl 2 kpl 7 kpl 5 kpl 401 750 hlö Hankkeiden aikana työllistyneiden määrä 9 hlö, joista M4,5 N4,5 ja Nuoret 3,5 Koulutukseen osallistuneiden määrä 1962 hlöä, joista M 1112, N 850 Uudet palvelut Uudet toimijat kehittäjinä Hankkeissa tehty talkootyö 36 kpl 79 kpl 13 686 h Talkoo, joka ylittää hankkeen kustannukset 0
3 Strategian tavoitteet ovat osaltaan hyvin lähteneet toteutumaan. Alkuohjelmakaudesta yritystukia ei tullut vireille siinä määrin, kuin mitä tavoiteltiin, johtuen heikentyneistä työkaluista sekä yrityspuolen laskusuhdanteesta. Vuoden 2016 aikana yritystukipuoli lähti kuitenkin jo hieman vilkastumaan. Tuettujen hankkeiden osalta on tilastoitu monia muitakin tuloksia, joita ei ole vielä näkyvissä strategian määrällisissä tavoitteissa. Mm. lapsiin ja nuoriin kohdistuvia toimenpiteitä on ollut tähän mennessä yhteensä 22 kpl, parantuneita palveluita 54 kpl, uusia tuotteita / tuotantomenetelmiä 14 kpl. Oulun Seudun Leader on vuoden 2016 aikana pyrkinyt tehostamaan viestintäänsä lisäämällä Some-viestintää ja ottamalla käyttöönsä sähköisen uutiskirjepohjan. Hankeaktiivisuus on ollut vilkasta, joten aktivointi ja alkuvaiheen hankeneuvonta on keskittynyt paljon henkilökohtaiseen puhelinneuvontaan ja tapaamisiin. Liikkeellä on erityisen paljon yleishyödyllisiä investointitukia. Ohjelmakauden alussa paljon innostusta herättänyt pienimuotoisten vesistönkunnostustoimien rahoitusmahdollisuus ei ole tuonut uusia sen alan hankkeita, vaikka asiasta on kyllä alueella tiedotettukin. 1.2 Toiminta Leader-rahoituksella Erilaisia tilaisuuksia on järjestetty vuoden 2016 loppuun saakka 25 kpl ja on oltu mukana 56:ssa muiden toimijoiden järjestämissä tilaisuuksissa. Kaikissa näissä on tuotu esille Leader-rahoitusmahdollisuuksia ja aktivoitu toimijoita hakemaan hankkeita. Ohjelmakauden ollessa käynnissä, on järkevää tehdä alueen eri hanketoimijoiden kanssa yhteistyötä ja olla mukana enemmän muiden jo valmiiksi järjestämissä tilaisuuksissa, kuin järjestää omia tilaisuuksia. Yhteistyötä on tehty mm. Vyyhti-hankkeen kanssa. Tilaisuuksien kautta on tavoitettu tähän mennessä 1853 henkilöä. Vireille on tullut vuoden 2016 loppuun mennessä 120 hanketta, joista yritystukia oli 64 kpl ja hanketukia 56 kpl. Myönteinen rahoituspäätös on tehty vuoden 2016 loppuun mennessä 74 hankkeelle ja niihin on sidottu yhteensä 3,3 milj. julkista tukea (sis. EU, valtion ja kuntien osuuden). Yritystukiin on myönnetty noin 1 milj. ja hanketukiin 2,3 milj.. Yksityisen rahan kertymä on 41 %. Kaiken kaikkiaan vuoden 2016 loppuun mennessä hallitus on käsitellyt kokouksissaan 104 hanketta. Strategian tavoitteena on, että 50 % rahoituksesta kohdistuisi yritystukiin, 35 % yleishyödyllisiin investointeihin ja 15 % yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin. Tällä hetkellä rahoitetuista hankkeista 31 % kohdistuu yritystukiin, 53 % yleishyödyllisiin investointeihin ja 16 % yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin (taulukko 2). Taulukko 2. Päätöksen saaneiden hankkeiden kohdistuminen painopisteittäin. Strategian painopisteet (tavoite) Sidottu julk.tuki 2015 (rahoitetut hakemukset, kpl) Sidottu julk.tuki 2016 (rahoitetut hakemukset, kpl) Yhteensä Yritystuet (50%) 375 181 (14 kpl) 661 270 (25 kpl) 1 036 451 (39 kpl) Yleishyödyll. investoinnit 1 137 964 (18 kpl) 641 912 (11 kpl) 1 779 876 (29 kpl) (35 %) Yleishyödyll. kehittäminen 491 055 (4 kpl) 23 048 (2 kpl) 514 103 (6 kpl) (15 %) Yhteensä 2 004 200 (36 kpl) 1 326 230 (38 kpl) 3 330 430 (74 kpl) Esimerkkejä hyvistä hankkeista: Vihiluodon kyläyhdistys ry, Kempele, Pyörätuolireitti Vihiluodon kyläyhdistys Kempeleessä kunnosti alueellaan olevan luontopolun esteettömäksi reitiksi. Samalla yhdistys hankkii mönkijän ja siihen peräkärryn alueen huoltotöiden helpottamista varten. Hankkeen kokonaiskustannus on 22 920, josta tuen osuus on 60 %.
4 Olhavan Osakaskunta, Ii, Olhavanlahden ja Papinkarinniemen virkistyskäytön parantaminen Hankkeessa parannetaan veneväyliä ruoppaamalla ja läjitysmassat on tarkoitus käyttää osittain venevalkamapaikkojen ja uimarannan tekoon. Lisäksi hankkeessa rakennetaan venelaiturit, tulisijapaikat, laavu ja pukukopit. Hankkeesta hyötyvät alueen asukkaat, matkailijat ja mökkiläiset. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 87 100, josta tuen osuus 60 %. Kempeleen Kiri, Sarkkirannan Stadion Kempeleen Kiri on erittäin aktiivinen urheiluseura (n. 1400 jäsentä), joka liikuttaa alueen lapsia, nuoria ja aikuisia useassa eri lajissa. Erityisesti Kempeleen Kirin pesäpallo-ottelut ovat koonneet väkeä viime vuosina Sarkkirannan Stadionille yli 20 000 katsojaa /kesä. Hankkeessa pesäpallojaosto rakentaa katetut katsomotilat noin 1000 katsojalle. Rakentamisessa talkootyö oli suuressa roolissa, talkoita tehdään 51 000 euron edestä, kokonaiskustannusarvion ollessa 300 000. Tuen osuus hankkeessa on 60 %. Katsomo soveltuu myös muunlaisten ulkoilmatapahtumien järjestämiseen. Muhoksen kunta, torin esiintymiskatos Muhoksen torilla järjestetään paljon tapahtumia eikä alueella ole ollut asianmukaista esiintymiskatosta ja-lavaa. Tässä hankkeessa kunta rakentaa katoksen lavoineen, jota kaikki alueen järjestöt voivat käyttää. Kokonaiskustannusarvio on 178 560. Tuki on kunnan investoinnin ollessa kyseessä 100%, mutta tästä kuntarahoituksen osuus on 30 %. Pintamon Kyläseura ry, Kyläseuran talon korjaus Pintamo on aktiivinen kyläseura Pudasjärvellä, jonka järjestämiin tapahtumiin osallistuu 700-1000 henkilöä vuosittain. Kyläseuran hallinnassa on kylätalon, joka on rakennettu talkoovoimin 1960-luvulla. Talo on sähkölämmitteinen ja lisäksi siinä on ollut kamiina keittiössä. Korkeista lämmityskuluista johtuen taloa on pääsääntöisesti käytetty vain kesäisin, talvisin päällä on ollut ainoastaan ylläpitolämmitys. Hankkeessa on tarkoitus kunnostaa talo perinpohjin, parantaa siten talon lämmöneristystä, remontoida keittiö toimivammaksi, täyttää kellari. Lisäksi parannetaan talon käytettävyyttä rakentamalla ulkolava tansseja ja muita tapahtumia varten. Lämmitystä varten hankitaan kaksi ilmalämpöpumppua. Hankkeen myötä talon käyttö lisääntyy ja toimintaa pystytään kehittämään. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat n. 102 000, josta tuen osuus on 60 %. Hanke toteutetaan hyvin pitkälti talkoilla, arviolta 32 600 on talkootöiden osuus. Kuvaus teemahankkeista Oulun Seudun Leaderin ensimmäinen teemahanke, Yhdistysten pieninvestoinnit 1, onnistui yli odotusten ja alahankkeita rahoitettiin yhteensä 30 kpl. Alahankkeiden kustannusarviot olivat 1000-8000 euron välillä ja kokonaisuudessaan alahankkeiden kustannukset olivat noin 132 491. Suurin osa alahankkeiden hakijoista oli uusia toimijoita hankerintamalla, jotka tarvitsivat paljon neuvontaa hankkeen eri vaiheissa. Koordinointiosuus (20 % hankkeen kokonaiskustannusarviosta) oli siten hyvin perusteltu. Tällä hetkellä kaikki alahankkeet on haettu maksuun ja hakijat ovat odottaneet maksupäätöstä ELY-keskuksesta jo pitkään, mikä on ollut todella kohtuutonta hakijoille. Oulun Seudun Leader joutui hakemaan teemahankkeelle jatkoaikaa Hyrrän kehitystyön viivästymisen vuoksi. Teemahankkeet olisi pitänyt hoitaa toistaiseksi hallinnollisesti kokonaan paperisesti, jotta tämä viivästyminen olisi voitu välttää. Leader-ryhmän rahoittamien hankkeiden yhteys valtakunnallisiin hankkeisiin ja koordinaatiohankkeisiin. ProAgria Oulu ry:n hallinnoima Oulun Seudun BiotalousLeader -kiertue tiedotushanke. Hankkeen päätavoite on tiedottaa Oulun Seudun Leaderalueen yrityksiä ja asukkaita siitä, mitä biotalous voi
5 pitää sisällään ja innostaa tiedottamisen avulla ideoimaan ja tunnistamaan tämän alueen mahdollisuuksia. Asiaa tuodaan esille onnistuneiden yritysesimerkkien avulla. Yhtenä hyvänä esimerkkinä hankkeessa käytetään Palopuron kylän mallia, jossa maatilat ja yritykset toimivat yhteistyössä hyödyntäen toisiaan sekä liiketoiminnassa että kiertotaloudessa. BiotalousLeader kiertue -hanke on luonteeltaan maaseuturahaston paikallinen tiedonvälityshanke. Tiedotuksessa kiinnitetään huomiota Oulun seudun Leader-alueen erityispiirteisiin. Alueen keskellä sijaitsee koko Pohjois-Pohjanmaan asutuskeskittymä ja reuna-alueilla on harvaanasuttua maaseutua. Koko alue on kuitenkin suhteellisen lähellä Oulua. Se mahdollistaa erityisesti vaihtoehtoisten ruoan jakelukanavien ja lähiluontopalveluiden kehittämisen. Alueen aktiiviset kylät ovat myös oiva mahdollisuus kyläkohtaisen yrittäjyys- ja kiertotaloustoimintamallin toteuttamiselle. Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tuotteet voivat olla joko aineellisia tai aineettomia. Biotalous ja puhtaat ratkaisut on nostettu yhdeksi Suomen hallituksen kärkihankkeiden painopistealueeksi, johon ohjelman mukaan kohdennetaan julkista rahoitusta 300 miljoonaa euroa vuosina 2016-2018. Kärkihankkeiden toimintasuunnitelma julkaistiin syyskuussa 2015. Taustalla ovat vuonna 2014 julkaistu Suomen kansallinen biotalousstrategia ja alueellemme laadittu Pohjois- Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategia. Hanke toteuttaa 2014-2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja Oulun Seudun Leader ry:n paikallista strategiaa 2014-2020. 1.3 Toiminta muulla rahoituksella Toiminta Maaseuturahaston rahoituksella ELY:n kautta Vuonna 2015 Pohjois-Pohjanmaan Leader ryhmät jättivät yhteisen hankehakemuksen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen Palveluportaat- hankkeesta. Hankkeessa on tarkoitus tehdä kehittämistyötä alueen kylien kanssa ja löytää uusia malleja tuottaa erilaisia maaseudun palveluita erityisesti harvaan asutulla maaseudulla. Hanke on saanut rahoituksen ja lähtenyt käyntiin alueella. ELY-keskus pienensi hankkeen kustannusarviota niin, että hankkeella on koko Pohjois-Pohjanmaan alueella vain kolme työntekijää. Oulun Seudun Leaderissä yksi työntekijä tekee hankkeelle noin 50 % työaikaa. Toiminta muiden ERI-rahastojen rahoituksella Leader-ryhmä toimii myös Perämeren rannikon kalatalousryhmänä Tornio- Kokkola välisen merialueen osalta. Rahoitus toimintaan tulee Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta sekä Perämeren kalatalousstrategian toiminta -alueen kunnilta. Oulun Seudun Leader on laittanut vuonna 2015 vireille kalatalouden kehittäminen, Kakehankkeen, johon palkattiin kokoaikainen kalatalousaktivaattori vuoden 2016 alusta. Tavoitteena on, että kalatalousryhmän ja aktivaattorin toiminta jatkuu koko ohjelmakauden loppuun saakka. Toiminta muulla rahoituksella Oulun Seudun Leader aloitti vuoden 2016 lopulla kuntarahalla toimivan NuorisoLeader-toiminnan alueellaan. Hankehaku avautui loppuvuodesta ja vireille tuli 5 hakemusta, joista neljä sai rahoituksen. Rahoitusta myönnettiin niin yrittäjyyskokeiluun kuin toiminnan ja tapahtumien kehittämiseen. Tuen osuus näihin hankkeisiin oli 200-500 euroa. Toiminta jatkuu edelleen ja lisää hakemuksia tähän toivotaan paljon tulevan vuoden aikana. 1.4 Päättyneiden hankkeiden vaikutukset (ei vielä tarvitse raportoida) 1.5 Toimintaympäristön muutos ja vaikutukset strategian toteuttamiseen sekä tavoitteet seuraavalle vuodelle Leader-ryhmä on asettanut omassa strategiassaan tavoitteeksi suunnata puolet rahoituksesta yritystoiminnan kehittämiseen. Strategia jouduttiin laatimaan tilanteessa, jossa talouden synkkenemisen nähtiin olevan maltillisempaa, kuin se todellisuudessa toteutui. Erityisesti yritystukien osalta oletettiin työkalujen säilyvän yhtä hyvinä, kuin ne olivat ohjelmakauden 2007-2013 aikana. Edellisen ohjelmakauden kehittämistukeen ja käynnistystu-
6 keen on tullut paljon kyselyitä toiminta-alueemme pieniltä yrityksiltä. Näiden tukimuotojen jättäminen pois yritystuista vaikeuttaa merkittävästi strategiamme toteuttamista. Perustamistuki on ollut jo syntyvaiheessa käyttökelvoton työkalu, koska siihen on erittäin vaikea saada sopimaan yrityksen todellisia kehittämistarpeita ja rajoituksia perustamistuen myöntämiselle on lainsäädännössä paljon. Perustamistuki ei myöskään kerrytä Leaderryhmän strategian toteuttamiseen tarvittavaa yksityistä rahaa, jonka vuoksi sen myöntäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Käytännössä yrityksille käyttökelpoiseksi tueksi on jäänyt vain investointituki. Alkuohjelmakauden suunniteltua vaisumpi yritystukien haku on nyt vilkastumaan päin, mutta nyt monen investointituen myöntämisen esteeksi on noussut Finnveran lainat ja lainantakaukset, jotka ovat molemmat lähes pääsääntöisesti evänneet Leaderin tuen myöntämisen. Käytännössä kilpailemme Finnveran kanssa samoista asiakkaista eikä missään nimessä tämä ole maaseudun pienten yritysten etu. Tavoitteena on kuitenkin edistää toiminta-alueemme kehittämistä laaditun strategian mukaisesti. Strategian toteutumista seurataan hallituksen kanssa vuosittain pidettävässä erillisessä strategian toteutumisen seurantakokouksessa. Uusia hankehakijoita toivotaan jatkuvasti mukaan kehittämään toiminta-alueemme maaseutua. Toiminnan keskeiset tavoitteet ja painopisteet kuluvana vuonna (v. 2017) strategian tavoitteiden saavuttamiseksi: 1. Viestinnän tehostaminen Somen avulla. 2. Toinen teema-hanke käynnistetään loppuvuodesta. Teemana ainakin järjestöjen liikuntaan liittyvät välinehankinnat. 3. Hallituksen linjaukset tammikuun 2017 strategiakokouksessa: Yleishyödyllisten investointien tukitaso pudotetaan 60 %:sta 50 %:iin ja talkoita osana yksityistä rahaa voi olla maksimissaan 90 %. Yleishyödyllisissä kehittämishankkeissa jatkossa maksimituki voi olla pääsääntöisesti 100 000. Linjaukset tehtiin, koska yleishyödyllisiä hankkeita on tullut paljon vireille ja linjauksilla halutaan varmistaa tuen riittävyys mahdollisimman monelle hyvälle hankkeelle. Tällä saadaan myös yksityistä rahoitusosuutta strategiaan enemmän, koska yritysten tukeminen on tällä ohjelmakaudella monesta syystä vaikeutunut. Lisäksi Kehittämishankkeista halutaan kustannustehokkaampia. 2. Leader-ryhmän oma toiminta ja laatutyö Oulun Seudun Leader ry on Leader-toimintaryhmä, joka on perustettu vain toimintaryhmätoimintaa varten. Yhdistyksellä ei ole muuta toimintaa, vaan toiminta perustuu alueen tarpeista nousseen strategian toteutukseen. Toimintaa ohjaavat Maa ja metsätalousministeriö ja Maaseutuvirasto. Oppiminen ja viestintä Henkilöstö on osallistunut kaikkiin mahdollisiin valtakunnallisiin koulutuksiin, niin videokoulutuksiin kuin ajankohtaispäiviin tai muihin vastaaviin vuoden 2016 aikana. Yhteistyö ELY-keskuksen kanssa on ollut sujuvaa ja keskustelevaa ja vuosittain käydään keskustelut yhteistyön kehittämiseksi. Myös Pohjois-Pohjanmaan Leaderryhmät ovat kokoontuneet säännöllisesti ja kokouksissa on käyty läpi ohjelmakauden asioita ja viety yhteistyötä eteenpäin. Hallitus kokoontui poikkeuksellisen paljon vuoden 2016 aikana, 8 kertaa. Hallitukselle on myös tarkoitus järjestää vuonna 2017 mahdollisuuksien mukaan hankepäivä, jolloin vierailemme rahoitetuissa kohteissa. Lisäksi vuosittain tammikuussa järjestetään hallitukselle ns. strategiakokous, jossa edellisen vuoden tuloksia ja toimintaa käydään läpi ja suunnitellaan tulevaa. Vuoden 2016 aikana Oulun Seudun Leaderin näkyvyys alueensa paikallislehdissä oli runsasta ja pääosa jutuista oli tullut suoraan toimijoilta. Olemme myös itse lisänneet viestintää eri suuntiin ja eri tavoilla. Paikallislehtiin on laitettu tiedotteita hallituksen kokouksissa käsitellyistä hankkeista ja Oulun Seudun Leaderin kotisivuja on pyritty päivittämään säännöllisesti. Lisäksi käyttöön otettiin Oulun Seudun Leaderin facebookin rinnalle myös instagram ja sähköinen uutiskirje. Oulun Seudun Leaderillä on omien esitteiden lisäksi käytössään yhteisiä esitteitä Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen kanssa. Oulun Seudun Leader tekee myös tiivistä
7 yhteistyötä Nouseva Rannikkouseudun hallinnoimassa vuonna 2016 alkaneessa Viesti!-hankkeessa, jossa yhteistyökumppaneina ovat myös muut Pohjois-Pohjanmaan Leaderit ja ELY-keskus. Hankkeessa kehitetään yhteistä viestintää ja etsitään uusia toimintamalleja näiden asioiden eteenpäin viemiseksi. Nuorten toiminta on lisääntynyt vuoden 2016 aikana, kun hankehaku NuorisoLeaderiin alkoi alueellamme. Lisäksi olemme rahoittaneet useita lasten ja nuorten toimintaa edistäviä hankkeita. Laatutyö ja itsearviointi Oulun Seudun Leader on laatinut toimintaansa kuvaavan laatukäsikirjan vuonna 2014 ja sitä on pyritty päivittämään säännöllisesti. Tavoitteena on tulevalla ohjelmakaudella teettää toimintaa koskien ulkoinen arviointi ohjelmakauden puolessa välissä ja ohjelmakauden lopussa. Itsearviointeja tullaan tekemään säännöllisesti etenkin hallituksen osalta teettämällä arviointikysely vuosittain. 3. Leader-ryhmä alueensa kehittäjänä Oulun Seudun Leader on mukana alueellisessa maaseutuverkostossa, jossa on mukana toimijoita laajasti eri maaseutuun liittyviltä sektoreilta. Vuosittain on järjestetty tämän verkoston toimesta alueellinen maaseutufoorumi, jossa on käyty läpi ajankohtaisia asioita mm. rahoituksiin liittyen sekä tuotu esille erilaisia kehittämistarpeita. Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät ovat laatineet kuluvalle ohjelmakaudelle yhteisen paikallisen strategian, jossa on tuotu esille yhteisiä kehittämistarpeita ja niitä on lähdettykin viemään eteenpäin mm. yhteisten hankkeiden muodossa. Yhteistyö ELY-keskuksen kanssa on sujunut hyvin ja säännöllisiä tapaamisia järjestetään H ja Y-pöydässä sekä vuosittain käydään kahdenväliset keskustelut, joissa mietitään toiminnan kehittämistarpeita. Kuntiin tehdään säännöllisiä esittelykierroksia vuosittain sen mukaan, miten kunnat itse toivovat. Yritysneuvojien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja pääosa yritystuista tuleekin sieltä kautta. Oppilaitoksissa käydään tarvittaessa pitämässä rahoitusinfoja opiskelijoille erityisesti OAMK ja PSK-aikuisopisto ovat pyytäneet toistuvasti meitä vierailulle. Kansalaislähtöinen paikalliskehittäminen on Oulun kaupungin toimesta lähtenyt liikkeelle vuonna 2015. Oulun kaupunki on hakenut ESR-rahoitusta hankkeeseen, jossa selvitellään paikallisen kehittämisen mallia kaupunkialueella. Oulun Seudun Leader tekee yhteistyötä hankkeen kanssa tarpeen mukaan. Leader-toiminnasta tässä ei kuitenkaan ole kysymys, sillä toiminta on niin vahvasti kaupunki-lähtöistä. 4. Yhdistys ja sen resurssit Oulun Seudun Leader ei ole tehnyt sääntömuutoksia vuonna 2016. Oulun Seudun Leaderillä oli jäseniä vuonna 2016 yhteensä 157, joista 101 oli yksityisiä jäseniä ja 56 yhdistys- / kuntajäseniä. Kaikki toiminta-alueen kunnat ovat yhdistyksen jäseniä. Yhdistys tekee edelleen ajan aktiivista jäsenhankintatyötä mm. järjestämiensä tilaisuuksien yhteydessä ja tarkoitus on some-tiedotuskampanjan avulla lisätä mm. jäsenmäärää vuoden 2017 aikana. Toimintaryhmän jäsenmaksut ovat olleet seuraavat: yksityinen henkilö 10, samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet 2 /hlö, yhdistykset 30. Hallitus on vuosittain erottanut ne jäsenet, jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksuaan. Vuosikokous pidetään aina keväisin toukokuun loppuun mennessä, vuonna 2016 se pidettiin 24.5.2016. Vuosikokouksessa palkitaan aina vuoden paikallinen kehittäjä, joka voi olla yhteisö tai yksittäinen maaseudun toimija, joka tehnyt alueellaan pitkäjänteistä maaseudun kehittämistyötä. Vuosikokouksessa 2016 palkittiin Anni-Inkeri Törmänen Pudasjärveltä. Hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenet (taulukko 3). Hallitus on koottu kolmikantaperiaatteen mukaan koko toiminta-alue huomioiden. Jokaisesta toiminta-alueen kunnasta on yksi hallituksen jäsen ja Oulusta jäseniä on neljä. Oulun alueelta jäsenet tulevat entisten itsenäisten kuntien alueelta (Haukipudas, Yli-Ii, Ylikiiminki/Oulunsalo, Kiiminki). Hallituksen kokoonpanossa on huomioitu maksimiaika, jonka
8 yksittäinen hallituksen jäsen voi toimia yhtäjaksoisesti jäsenenä (kuusi vuotta). Samoin on huomioitu kolmikantaperiaate ja salassapitoasiat. Vuonna 2016 hallitus kokoontui kahdeksan kertaa, joista yksi oli sähköpostikokous. Oulun Seudun Leaderin hallituksen jäsenten osallistuminen kokouksiin on erittäin aktiivista. Kokouksissa on hyvä henki ja asioista keskustellaan aktiivisesti. Kokouksia pidetään mahdollisuuksien mukaan eri puolilla toiminta-aluetta ja mielellään aina rahoitetuissa kohteissa, jolloin paikalliset toimijat pääsevät itse kertomaan järjestönsä toiminnasta ja mahdollisesta hankkeestaan. Hallitus voi muodostaa työryhmiä ja Oulun Seudun Leaderissä toimii puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja henkilöstöstä koostuva strategiatyöryhmä, jossa voidaan tarvittaessa keskustella yhdistystä ja strategian toteutusta koskevista asioista. Toinen hallituksen alainen työryhmä on 11-jäseninen kalataloustyöryhmä, joka nimettiin keväällä 2015. Kalataloustyöryhmä kokoontui vuonna 2016 kolme kertaa ja jäsenenä siinä on kuntien, leader-ryhmän ja kalatalousalojen toimijoita laajasti eri puolilta Perämeren rannikon kalatalousstrategian toimintaaluetta. Ryhmä seuraa kalatalousstrategian toteutumista, ohjaa kalatalousaktivaattorin työtä sekä antaa ELYkeskukselle lausunnon strategian rahoituskehyksestä rahoitettavista hankkeista. Vuonna 2016 on Oulun Seudun Leaderillä ollut yhteensä neljä työntekijää. Näistä kaksi on työskennellyt ns. perustoiminnassa eli toimintarahalla ja kaksi muuta hankkeissa eli Kalatalouden kehittäminen hankkeessa sekä Teemahankkeessa ja Palveluportaat-hankkeessa. Työmäärän puolesta, mikä on todella iso Oulun Seudun Leaderin alueella, saisi olla kokoaikaisesti toimintarahalla kolme työntekijää, mutta rahan riittävyyden kannalta se on tällä hetkellä mahdotonta. Kun arvioidaan toimintarahabudjetin riittävyyttä koko ohjelmakaudelle, se tuskin riittää edes kahdelle työntekijälle koko ohjelmakaudeksi, mikä on todella huono tilanne paikallisella ja alueellisella tasolla toteutettavan pitkäjänteisen ja pysyvän kehittämistyön kannalta. Tähän asiaan tulisi kiinnittää huomioita ja Leader-ryhmien alueiden koko pitäisi huomioida tässä asiassa paremmin. Vuoden 2016 aikana Oulun Seudun Leader muutti uusiin toimitiloihin Oulusta Kempeleeseen. Muutto oli välttämätön sisäilmaongelmien vuoksi. Uudet tilat ovat logistisesti hyvässä paikalla ja toiminta-alueella. Taulukko 3. Oulun Seudun Leaderin hallituksen jäsenet 2016. Kunta Edustus Varsinainen jäsen Valittu Varajäsen Valittu Ii Yhteisö Anita Sievänen 2012 Lauri Honkanen 2012 Utajärvi Yhteisö Riikka Juntunen 2013 Anna-Liisa Valtanen 2016 Yli-Ii Henkilöjäsen Päivi Ylisiurua 2014 Asta Siurua 2014 Kiiminki Yhteisö Hannele Kutilainen 2013 Otto Moilanen 2012 Haukipudas Henkilöjäsen Lauri Halonen 2013 Olli Maunumäki 2013 Muhos Julkinen Juhani Vääräniemi 2015 Veli Paasimaa 2015 Ylikiiminki/ Oulunsalo Julkinen Veijo Väänänen 2015 Suvi Helanen 2015 Kempele Julkinen Pauli Määttä 2013 Tapio Juvani 2013 Pudasjärvi Henkilöjäsen Jouni Seppälä 2011 Pekka Törmänen 2013