V U O S I R A P O R T T I

Transkriptio

1 Oulun Seudun Leader VUOSIRAPORTTI 2018

2 1. STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN VUONNA Vuoden 2018 aikana hankkeisiin käytettävissä olevaa rahoituskehystä sidottiin etupainotteisesti. Vähenevien varojen vuoksi hankevalintaa on tehty entistä tarkemmin. Yleishyödyllisiä hanketukia on käsitelty vain helmikuussa ja toukokuussa pidetyissä hallituksen kokouksissa, jotta on päästy valitsemaan parhaimmat hankkeet rahoitettavaksi. Strategiamme mukaisesti puolet rahoituksesta tulee kohdistua yritysten tukiin. Tällä hetkellä toteutuma yritystukien osalta on 42 %. Yritysten tukiin on tehty kielteisiä päätöksiä, koska usein hakijan yritystoiminnan ei ole voitu katsoa kannattavaa eikä yrityksen työllistämistavoitteen ole katsottu toeutuvan. Toinen merkittävä kielteisten päätösten peruste on ollut alueen kilpailutilanne. Vuoden aikana tavoitteena oli saada enemmän hyviä yritystukia rahoitettavaksi. Vuoden loppupuolella oli jo havaittavissa yritystukien kysynnän vähenemistä. Yritysasiakkaiden vähenevä määrä on näkynyt niin Leader-toiminnassa kuin esim. TE toimistojen ja yritysneuvonnan palveluissa. Vuoden 2017 vuosiraportissa oli asetettu seuraavan vuoden keskeisiksi tavoitteiksi kv-hankkeiden eteenpäin vieminen, toisen teemahankkeen toteuttaminen ja viestinnän tehostaminen sekä suunnitelmallisuus. Vuoden 2018 aikana alueelta nousi yksi kv-hanke rahoitettavaksi ja teemahanke 2 toteutettiin. Viestinnän tehostamisen osalta on aina parannettavaa, vaikkakin someviestintää on tehostettu ja sähköinen uutiskirjepohja on otettu tehokkaaseen käyttöön. Taulukko 1. Ohjelmakauden aikana vuosittain hallituksessa käsitellyt hankkeet. Vuosi 2015 Vuosi 2016 Vuosi 2017 Vuosi 2018 Myönteiset yritystuet 12 kpl inv. 23 kpl inv. 1 kpl perustamistuki 24 kpl inv. 5 kpl perustamistukea 1 kpl yritysten yhteistyöhanketta Kielteiset yritystuet 4 kpl 19 kpl 17 kpl 21 kpl Myönteiset hanketuet 16 kpl inv. 4 kpl kehitt. 14 kpl inv. 1 kpl kehitt. 19 kpl inv. 1 kpl kehitt. Kielteiset hanketuet 2 kpl 7 kpl 1 kpl 6 kpl 15 kpl inv. 1 kpl kokeilutuki 1 kpl yritysryhmä 14 kpl inv. 4 kpl kehitt. Yhteensä käsitellyt hankkeet 38 kpl 64 kpl 68 kpl 62 kpl 1.1. Strategian tavoitteiden toteumatilanne Taulukko 2. Oulun Seudun Leaderin strategian määrällisten mittareiden toteutuminen. Mittari Toteuma mennessä Itse järjestetyt aktivointi- ja tiedotustilaisuudet Muiden järjestämät aktivointi- ja tiedotustilaisuudet 31 kpl 74 kpl Aktivointitilaisuuksien osallistuneet 2364 hlö, joista miehet 1174, naiset 1190, nuoret 248 Arvioinnit ja selvitykset 3 (hallituskyselyt) Jäsenmäärä 161, joista M61, N45 Yhteisöt 55 Toimintarahalla työllistyvien määrä Lehtiartikkelit Nettisivujen kävijämäärä (15 000), Some-seuraajat (500) Uudet yhteistyökumppanit V ,2 htv 289 kpl kpl, 412 kpl 8 kpl Uudet yritykset 33 kpl, joista N15, M18, Nuoret 2

3 2 Uudet työpaikat 50 kpl, joista N 25, M 25, Nuoret 5 Tavoitellut työpaikat 128 kpl Säilytetyt työpaikat 184 kpl, joista N49, M135, Nuoret 47 Yritystuet (perustamistuki, toteutettav.tutk., inv.) Joista kone ja laitehankintoja Joista ympäristöä parantavia toimia Joista toimitilojen osto /rakentam./remontointi /laajennus-toimia Hanketuet (invest., kehitt., koulutus/tiedonväl.) Joista kone ja laitehankintoja Joista ympäristöä parantavia toimia Joista toimitilojen osto /rakent./remontointi /laajennus-toimia Uudet palvelut Parantuneita palveluita Uusia tuotteita/tuotantomenetelmiä 81 kpl (7, 0, 74) 65 kpl 2 kpl 32 kpl 128 kpl (115, 12, 1) 76 kpl 31 kpl 41 kpl 74 kpl 100 kpl 44 kpl Yhteistyöhankkeet (teema, alueell.laajemmat/alueiden väliset, kv) 9 kpl (2,6, 1) Muille rahoittajille siirretyt hankkeet Lapsiin ja nuoriin kohdistuneet toimenpiteet Toiminnasta hyötyvien asukkaiden määrä 9 kpl 75 kpl hlö Hankkeiden aikana työllistyneiden määrä 16,5 hlö, joista M11 N5 ja Nuoret 3,5 Koulutukseen osallistuneiden määrä Uudet toimijat kehittäjinä Hankkeissa tehty talkootyö Talkoo, joka ylittää hankkeen kustannukset 4713 hlöä, joista M2434, N kpl h 2266 h Taulukko 3. Strategian painopisteiden toteutuminen vuoden 2018 loppuun mennessä. Strategian painopisteet (tavoite) Sidottu julk. tuki Sidottu julk. tuki % Yritystuet (50 %) Yleishyödyll. Investoinnit (35 %) Yleishyödyll.kehittäminen (15 %) Yhteensä Strategian toteuttaminen ja rahoitetut hankkeet Vireille on tullut vuoden 2018 loppuun mennessä 267 hanketta, joista yritystukia oli 154 kpl ja hanketukia 113 kpl. Myönteinen rahoituspäätös on hallituksessa tehty vuoden 2018 loppuun mennessä 156 hankkeelle ja niihin on sidottu yhteensä milj. julkista tukea (sis. EU, valtion ja kuntien osuuden). Yritystukiin on myönnetty milj. ja hanketukiin milj.. Yksityisen rahan kertymä on 44 %, kun mukaan on laskettu myös toimintaraha. Kaiken kaikkiaan vuoden 2018 loppuun mennessä hallitus on käsitellyt kokouksissaan 232 hanketta. Hallituksen käsittelemistä hankkeista ELY-keskuksen päätöksen on saanut 217 hanketta. Maksatuspäätöksiä on tullut tähän mennessä 153 kpl ja yhteensä 78 hanketta on maksettu loppuun.

4 Taulukko 4. Hallituksen sitoma julkinen tuki vuosittain strategian painopisteiden osalta. 3 Strategian painopisteet Sidottu julk.tuki Sidottu julk. tuki v.2015 v Sidottu julk.tuki v Yritystuet Yleishyödyll. Investoinnit Yleishyödyll.kehittäminen Sidottu julk.tuki v.2018 Yhteensä Maaseuturahasto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulun Seudun Leader on myös yhteistyökumppanina mukana Nouseva Rannikkoseutu ry:n hallinnoimassa kolmivuotisessa Viesti! -hankkeessa, jota rahoittaa ELY-keskus. Hanke on jatkoa aiemmalle Startti!-hankkeelle, joka toteutui ohjelmakauden alussa. Viesti!-hankkeessa pyritään viemään eteenpäin ja kehittämään Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien yhteistä tiedotusta monin eri keinoin sekä järjestetään viestintään liittyvää koulutusta alueen toimijoille. Euroopan meri ja kalatalousrahasto Oulun Seudun Leader hallinnoi Perämeren rannikon kalatalousstrategiaa ja toteuttaa sen mukaisia toimia Perämeren rannikon alueella. Strategian toteuttamiseksi Oulun Seudun Leader on perustanut hallituksensa alaisuuteen kalatalousryhmän ja hallinnoi Kalatalouden Kehittäminen-hanketta, joka on saanut rahoituksen Euroopan Meri-ja Kalatalousrahastolta. Hankkeen avulla viedään eteenpäin strategiassa esitettyjä tavoitteita. Kalatalousryhmällä on käytössään oma rahoituskehys (EMKR), josta voidaan rahoittaa kalatalouspuolen kehittämishankkeita ja yhteisöllisiä investointeja. Kalatalousstrategian toteuttaminen on edistynyt alueella hyvin, kalatalousryhmän käytössä oleva rahoituskehys on suurelta osin jo sidottu hankkeisiin. Nuoriso Leader Oulun Seudun Leaderillä on vuoden 2016 lopulla alkanut myös Nuoriso Leader-toiminta, johon käytetään edelliseltä ohjelmakaudelta ylijääneitä kuntarahoja. Nuoriso Leaderistä rahoitetaan nuorten omia yrityskokeiluja ja nuorten ryhmien pieniä kehittämistoimia ja investointeja. Tuen kohteena voivat olla esim. tapahtumat ja harrastusvälineet tai yrityskokeilujen vaatimat investoinnit ja markkinointitoimet. Hakemuksia on tullut tähän mennessä 81 kpl, joista 61 on rahoitettu. Rahaa rahoitettuihin hankkeisiin on käytetty vajaat Hakemusten määrä on kasvanut vuosi vuodelta ja pääsääntöisesti alueelta on noussut nuorten yritystoimintaan liittyviä hankeideoita. Nuoriso Leader on otettu hyvin vastaan alueella ja yhteistyötä tehdään useiden toimijoiden kanssa etenkin tiedottamisen osalta. Viestinnässä sosiaalinen media on tärkeä väline ja käytössä onkin facebook ja instagram. Toimintamalli on käytössä koko Pohjois-Pohjanmaalla ja sitä varten on nyt julkaistu yhteinen Nuoriso Leaderhakusivusto: Oma rahoituskehys, teemahankkeet Oulun Seudun Leader on toteuttanut tällä ohjelmakaudella kaksi teemahanketta. Vuoden 2016 aikana toteutettiin ensimmäinen teemahanke Yhdistysten pieninvestoinnit 1, jossa rahoitettiin yhteensä 31 alahanketta. Hakijoita oli 32. Hankkeen teemana oli kaikenlaiset kone-, laite- ja kalustohankinnat ja hakemuksia tulikin hyvin monenlaisia. Teemaa ei haluttu rajata tarkkaan ensimmäisessä teemahankkeessa, koska ei voitu tietää millaisen suosion teemahanke saavuttaa. Lopulta hakijoita oli kuitenkin paljon enemmän kuin osattiin odottaa ja valtaosa oli uusia hanketoimijoita. Alahankkeiden tukitaso oli 60 %. Kokonaiskustannusarvio oli ,95, josta alahankkeiden osuus oli ,95. Yhdistysten pienet investoinnit 2 teemahanke toteutettiin pääsääntöisesti vuoden 2018 aikana ja se sisälsi kaksi erillistä teemaa: 1) Liikuntaan ja turvallisuuteen liittyvät kone-, laite- ja kalustohankinnat sekä pienimuotoinen rakentaminen. 2) Ympäristönhoitoon ja tapahtumiin liittyvät kone-, laite-, ja kalustohankinnat. Teemahankkeessa rahoitettiin 38 alahankkeesta yhteensä 24 alahanketta, joiden arvioitu kokonaiskustannus on , tuki 60 %. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on Hankkeessa on maksatusvaihe menossa.

5 Esimerkkejä hyvistä hankkeista: Kv hanke South and north for better world hankkeella vastataan iiläisten intoon osallistua ilmastotyöhön. Iissä on tehty määrätietoista työtä vähähiilisen yhteiskunnan edistämiseksi. Öljyn käytöstä on luovuttu, uusiutuvia energioita on käyttöönotettu niin tuuli- kuin aurinkovoimankin osalta, sähköautojen latausverkostoa on rakennettu ja kuntapalveluita vähähiilistetty. Kunta on energiaomavarainen ja sitoutunut 80 % kasvihuonekaasupäästövähennykseen vuoteen 2020 mennessä - 30 vuotta EU:n tavoitteita edellä. Tällä ilmastotyöllä on saatu aikaan päästövähennysten ohella uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja säästöjä. EU palkitsi iiläisen kehittämisyhtiö Micropoliksen parhaana energiaunioni ja ilmastotyö -kategoriassa komission vuoden 2017 RegioStars-kisassa. EU-palkinnon tuoma julkisuus ja kunnan toimet ovat saaneet iiläiset liikkeelle: Mitä me voimme tehdä? Mekin haluamme osallistua ja olla mukana rakentamassa ympäristöystävällistä kotipaikkaa! Niin yksittäiset kuntalaiset kuin yhdistykset ja yrityksetkin haluavat osallistua ilmastotalkoisiin. Tällä esiselvityshankkeella vastataan iiläisten intoon osallistua ilmastotyöhön. Esiselvityksen aikana työstetään varsinainen hankesuunnitelma siihen, miten iiläiset voivat vähentää kasvihuonekaasupäästöjään ja toimia ympäristöystävällisemmin. Tavoitteena on löytää keinoja maaseudun asukkaiden, mökkiläisten, yhdistysten ja yritysten ympäristöosaamisen lisäämiseen käytännön toimilla. Keinoissa voivat olla mukana perinteiset toimet kuten öljylämmityksestä luopuminen ja siirtyminen paikallista työllisyyttä lisääviin uusiutuviin energioihin tai uudet keinot, joita etsitään kansainvälisen yhteistyön kautta. Esiselvityksen kokonaiskustannukset ovat Yritysryhmä Mikroyritysten sähköisen markkinoinnin kehittäminen -hankkeessa toteutetaan mukana oleville yrityksille sähköisen markkinoinnin pilottihanke, jossa yritysten sähköisen markkinoinnin työkalut, ratkaisut, näkyvyys ja osaaminen nostetaan uudelle kilpailukykyiselle tasolle. Hankkeen hallinnoi Oulun yliopisto ja mukana on Oulun Seudun Leaderin toimialueelta 5 yritystä. Kuudes mukana oleva yritys on Oulujärvi Leaderin alueelta eli hanke on myös alueiden välinen. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat Kalataloushanke Sähköiset myyntikanavat kalan suoramyynnissä-valmennus on Rieska Leader ry:n hallinnoima Perämeren rannikon kalastajille suunnattu hanke. Hankkeessa järjestetään koulutuksia, joissa opetetaan kalastajille tietotekniikan / Somevälineiden perusteita ja kuinka niitä voi hyödyntää oman saaliin myynnissä. Lisäksi järjestetään myynnin ja markkinoinnin koulutusta. Hankkeen kautta pyritään luomaan useammalle kalastajalle valmiudet myydä ja markkinoida omaa saalista suoraan kuluttajille ja yrityksille. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat , tuki lähes 100%. Rahoitus on Perämeren rannikon kalatalousryhmältä. Leader-ryhmän rahoittamien hankkeiden yhteys valtakunnallisiin hankkeisiin ja koordinaatiohankkeisiin Utajärven kunta, Utajärven YhteisBio hanke ja ProAgria Oulu ry:n hallinnoima Oulun Seudun BiotalousLeader -kiertue tiedotushanke. Näistä ollut mainintaa jo edellisessä vuosiraportissa. Lisäksi edellä mainittu South and north for better world kvhanke kuuluu tähän kategoriaan. 1.3 Rahoitettujen hankkeiden vaikutukset Yritystuet Yritystukia on tällä hetkellä maksettu loppuun 42 kpl. Pääosin ne ovat olleet investointeja koneisiin ja laitteisiin. Päättyneissä hankkeissa on mukana neljä perustamistukea ja yksi kokeilutuki. Hakijoista 30 kpl on olleet uusia hanketoimijoita, jotka eivät ole koskaan hakeneet Leader-tukea. Päättyneiden hankkeiden myötä uusia yrityksiä on perustettu 16 kpl, joihin on työllistynyt 28 henkilöä. Uusista yrityksistä yhdeksän on ollut naisyrityksiä, loput miesten yrityksiä. Muut päättyneet yritystuet ovat kohdistuneet toimiviin yrityksiin, joiden osalta säilytettyjä työpaikkoja on 105 kpl. Uusia palveluita alueelle on tullut 19 kpl ja joitakin palveluita on hankkeiden myötä parannettu. Uusia tuotteita /tuotantomenetelmiä on syntynyt 17 kpl. Rahoitettujen perustamistukien myötä on syntynyt alueelle kolme uutta yritystä, kaksi toimivaa yritystä on laajentanut toimenkuvaansa. Hankkeissa on kehitetty yritysten tuotteita, tuotantomenetelmiä, parannettu palveluita ja tehostettu markkinointia. Investointitukien avulla uudet yritykset ovat päässeet toiminnassaan alkuun ja toimivat yritykset ovat laajentaneet tai tehosta-

6 neet toimintaansa. Tuen avulla yritysten tehokkuus on kasvanut ja työturvallisuus ja työergonomia parantunut. Esimerkkinä tästä mm. hirsirakennusyrityksen uusi puiden hydraulinen käsittelylinjasto, pienkonehuoltoyrityksen uusi huoltonosturi ja maaainesyrityksen hihnakuljetin. Uusina palveluina mainittakoon mm. kotieläinpiha, huolletut koiravaljakkoajelut, autonpesulinjasto, hyvinvointiyrityksen saunajurtan hankinnan sekä tuotekehityksen myötä erilaisille ryhmille erilaiset hyvinvointipalvelut ja pieneläinkrematoriopalvelu. Uusia tuotteita on syntynyt mm. lasermerkintään liittyvät tuotteet, metallialalle ohutlevytuotteet, ja nurmen emulsiokylvömenetelmä. Lisäksi investointien myötä mm. kalustevalmistusyritys on voinut vähentää alihankintaa ja pystyy tekemään kaikki työvaiheet omana työnään, mikä lisää mm. toimitusvarmuutta. Yksi maatalousyhtymä on laajentanut toimenkuvaansa energiapuukorjuupuolelle ja siten työllistää yrittäjät ympärivuotisesti jatkossa. Kiinteistöjen hankintoja on toteutunut, toisessa toimiva yritys laajensi toimintaansa ostamalla lisätilaa tuotantoa varten. Toisessa hankkeessa uudet nuoret yrittäjänaiset ostivat kiinteistön Bed & Breakfast yrityksen toimintaa varten. 5 Hanketuet Päättyneitä hanketukia on yhteensä 35 kpl, joista kolme oli kehittämishankkeita ja loput investointeja. Kehittämishankkeista kaksi kohdistui olemassa olevan tapahtuman laajentamiseen ja yksi hanke oli vesistön kunnostamiseen liittyvä alkuselvitys. Investoinnit sisälsivät rakentamista, remontointia sekä kone ja laitehankintoja. Ympäristöä parantavia hankkeita oli 16 kpl. Talkoita tehtiin noin tuntia, jonka arvo rahana oli noin Hankkeista viisi kohdistui lapsiin tai nuoriin. Kaiken kaikkiaan toiminnasta hyötyvien määrä oli noin hlöä. Hankehakijoista 18 oli uusia toimijoita, jotka eivät ole koskaan aiemmin hakeneet Leader-tukea. Toteutuneiden hanketukien myötä maaseudulle syntyi uusia palveluita 9 kpl ja niitä oli mm. uimaranta, venepaikkoja, leikkikenttä, frisbeegolfrata, koirapuisto, esiintymiskatos ja tapahtumatarvikkeita kunnan alueen kaikille toimijoille, uusi nuorten festaritapahtuma ja urheilukenttä. Parantuneita palveluita syntyi 27 kpl. Niitä olivat mm. kunnostettu hiihtomaja, vanhan reitistön parantaminen liikuntaesteiset huomioiden, vaellusreitistön ja siihen liittyvän parkkipaikan kunnostaminen, ranta-alueen kunnostustoimet, pesäpallokatsomon rakenteiden parantaminen ja katsomopaikkojen lisääminen, kylätalon lämmitysjärjestelmän muutos, nuorisoseuran piha-alueen korjaustyöt, työväentalon kunnostus, syrjäisen kylän turvallisuuden parantaminen, kalastuslammen ympäri kulkevan reitin kunnostaminen ja tulisijan uusiminen ja meripelastusseuran ensivastetoiminnan sekä valvontalentotoiminnan parantaminen kalustohankinnoin. Hankkeiden myötä alueiden asukkaisen liikunta- ja retkeilymahdollisuudet sekä turvallisuus ovat parantuneet, lapsille ja nuorille on enemmän aktiviteettiä, kulttuuri-ja liikuntatarjontaa on lisätty ja mahdollisuudet niiden järjestämiseen eri toimijoiden toimesta ovat parantuneet. Teemahankkeet Oulun Seudun Leaderin rahoittaman ensimmäisen teemahankkeen tuloksena rahoitettiin 31 yleishyödyllistä investointitukea, jotka olivat kaikki kone-, laite- ja kalustohankintoja. Toiminnasta hyötyvien määrä oli vajaat hlöä. Hankehakijoista 19 oli uusia toimijoita. Hankkeiden tuloksena syntyi 12 uutta palvelua ja 19 parantunutta palvelua. Hankkeiden myötä parannetaan yhdistysten mahdollisuuksia kehittää tapahtumia tai toimintaa tai toimintatapojaan, lisätään asukkaiden erilaisia harrastus ja liikuntamahdollisuuksia sekä parannetaan turvallisuutta ja kunnostetaan ympäristöä. Toisessa teemahankkeessa rahoitettiin yhteensä 24 alahanketta, joista neljä sisälsi rakentamista ja loput kalustohankintoja. Hakijoista 13 oli uusia toimijoita. Hankkeista hyötyvien määrä oli n henkilöä, talkoita tehtiin näissä hankkeissa 518 h (yht. noin 8850 arvosta). Uusia palveluita syntyi 7 kpl ja parantuneita palveluita 17 kpl. Näiden hankkeiden myötä toimijoiden tai tilojen turvallisuus parani, parannettiin ympäristöä, luotiin edellytyksiä kehittää tapahtumia ja lisättiin liikuntamahdollisuuksia. Nuoriso Leader Nuorten hankkeet ovat pääsääntöisesti olleet yrityskokeiluja, joissa on hankittu yritystoiminnassa tarvittavaa välineistöä, koneita tai kalustoa. Nuorten yritystoiminta on ollut hyvin laaja-alaista esim. leivonnaisiin, kioskitoimintaan, valokuvaukseen, musiikin tekemiseen, pihapalveluun tai siivoukseen liittyvää. Kaikista vuosina rahoitetuista (61 kpl) Nuoriso Leader-hankkeista on yrityskokeiluja ollut 53 kpl ja niihin on työllistynyt 74 nuorta. Muutamia nuorten ryhmienkin hankkeita on rahoitettu (8 kpl) ja ne ovat liittyneet mm. tapahtumiin tai liikuntaan. Kaiken kaikkiaan rahoitettujen projektien toteuttamiseen on osallistunut 135 nuorta tähän mennessä eli näinkin lyhyessä ajassa on melko iso määrä nuoria aktivoitunut erilaiseen toimintaan alueellamme. Yleisesti Päättyneet yritys ja hanketuet ovat kappalemäärällisesti kohdistuneet kuntien asukasmäärään nähden tasaisesti ym-

7 päri toiminta-aluetta. Rahoitetut hankkeet (niin yritys kuin hanketuet) eivät luonnollisestikaan ole jakautuneet alueellamme tasaisesti kuntien maksaman kuntarahan mukaan, olemme vuoden 2018 aikana kuntarahalaskutuksessa tasanneet tilannetta. Ohjelmakauden aikana on kahden kunnan alueen toimijat olleet odotettua aktiivisempia hankehakijoita, ja nämä kunnat ovatkin tehneet päätöksen lisärahoituksesta. Tämä on asia joka vaihtelee ohjelmakausittain kuntien välillä, mikä on ihan luonnollista kehitystä. Vuoden 2018 aikana on rahoitettu pääsääntöisesti yritysten ja yhteisöjen erilaisia investointeja, kuten aikaisemminkin tällä ohjelmakaudella, koska ne ovat suosituimpia tukimuotoja. Positiivisena poikkeuksena lähti liikkeelle ensimmäinen yritysryhmähanke ja ensimmäinen kv-hanke. Toistaiseksi ainoa kokeilutuki myönnettiin myös vuoden 2018 aikana ja lisäksi alueellamme lähti liikkeelle kaksi uutta tapahtumaa. Lisäksi Vuoden 2018 aikana käynnistyi uusi alueiden välinen hanke, jossa on Kempeleen 4H-yhdistys mukana, hallinnoiva toimija on Nouseva Rannikkoseudun alueen 4H-yhdistys. Vuoden 2018 aikana tehtiin myös aikaisempia vuosia enemmän kielteisiä päätöksiä, joista suurin osa oli yritystukia. Pääsääntöisesti kielteisten päätösten syynä oli olemassa olevan yritystoiminnan heikko kannattavuus, aloittavan yrityksen epärealistiset kannattavuuslaskelmat tai kilpailutilanne alueella. Osa hakijoista ei useammista lisätietopyynnöistä huolimatta täydentänyt hakemustaa, jotka olivat ilman täydennyksiä liian vajaita myönteisen päätöksen tekoa varten. 2. LEADER-RYHMÄN OMA TOIMINTA JA LAATUTYÖ Vuoden 2018 aikana on pyydettäessä käyty muutamissa tilaisuuksissa kertomassa Leader-rahoitusmahdollisuuksista. Varsinaisia omia aktivointitilaisuuksia ei ole järjestetty, koska koko ohjelmakauden rahoituskehyksestä on vuoden 2018 lopulla sidottu jo 88 % ja hakemuksia on tullut vireille edellisten vuosien tahtiin. Lisäkehykselle on kova tarve alueella. Leader on tosin ollut alueellamme esillä mm. Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry:n hankkeiden kautta eli teemme tiivistä ja monipuolista yhteistyötä rahoittamiemme hankkeiden kautta. Alueen hanketoimijoille on järjestetty koulutusta mm. teemahankkeeseen liittyen. Hallitukselle järjestettiin koulutusta Hyrrän ja tabletin käyttöön sekä hallitustyöskentelyyn liittyen. Henkilöstö ja puheenjohtaja ovat osallistuneet valtakunnallisiin koulutuksiin mukaan lukien videokoulutukset, mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan. Kuluneen vuoden aikana on entiseen tapaan neuvottu niin uusia kuin vanhojakin hankehakijoita hankkeen valmisteluvaiheessa ja toteutusvaiheessa. Muutoshakemuksia on tullut hankkeisiin jonkin verran, ja niistä hanketukiin liittyvät on Hyrrään tallennettu. Maksatuksia on haettu enenevässä määriin ja ELY-keskuksen maksatusyksikkö on ollut kovassa resurssipulassa vuoden 2018 aikana. Maksatukset ovat alkaneet viivästyä. Maksatusten tekemisessä opastetaan asiakasta, jos hän sitä pyytää, mutta koska tehtävä on siirretty Leader-ryhmiltä ELY-keskukseen, niin emme anna asiassa automaattisesti neuvontaa. Vuoden 2018 aikana Oulun Seudun Leaderin näkyvyys alueensa paikallislehdissä oli runsasta ja pääosa jutuista oli tullut suoraan toimijoilta. Uusia hanketoimijoita tulee mukaan yleisestikin rahoitettujen hankkeiden kautta, koska toiminta-alue on suuri ja tällä alueella on paljon toimijoita. Olemme myös itse lisänneet viestintää eri suuntiin ja eri tavoilla. Oulun Seudun Leaderin kotisivuja on pyritty päivittämään säännöllisesti. Lisäksi aktiivisessa käytössä ovat myös Oulun Seudun Leaderin facebook- ja instagram-sivustot sekä sähköinen uutiskirje. Some-viestinnän keskeisenä tavoitteena on alueen asukkaiden tietoisuuden lisääminen koskien Leader-toimintaa ja erityisesti nuoremman kohderyhmän tavoittaminen. Oulun Seudun Leaderillä on omien esitteiden lisäksi käytössään yhteisiä esitteitä Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen kanssa. Oulun Seudun Leader tekee myös yhteistyötä Nouseva Rannikkouseudun hallinnoimassa vuonna 2016 alkaneessa Viesti!-hankkeessa, jossa yhteistyökumppaneina ovat myös muut Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät ja ELY-keskus. Hankkeessa kehitetään yhteistä viestintää ja etsitään uusia toimintamalleja näiden asioiden eteenpäin viemiseksi. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla rahoitetuista hankkeista kertova popikki.fi-sivusto on syntynyt hankkeen tuloksena. Yhdistyksen varsinaiseksi ainoaksi omaksi toiminnaksi voidaan katsoa NuorisoLeader -toiminta, joka on nuorille suunnattu rahoitusväline. NuorisoLeader-toiminta on viime vuonna lisääntynyt huomattavasti, mukaan on saatu hyvä verkosto tiedottamiseen. NuorisoLeader-toiminta aloitettiin vuoden 2016 lopulla ja nyt on rahoitettu jo 61 hanketta. Lisäksi olemme rahoittaneet useita lasten ja nuorten toimintaa edistäviä hankkeita. Toiminta-alueellamme asuu paljon lapsia ja nuoria, joten on luontevaa, että heihin kohdistuvia hankkeita tulee paljon rahoitettaviksi. Sosiaalisen median lisääminen viestintäkanaviin on lisännyt nuorten tietoisuutta Leader-toimintaa kohtaan. Em. Viesti!-hankkeen rahallisella tuella olemme voineet palkata alueeltamme yhden nuoren ajoittaiseksi lisäresurssiksi viestintään ja myös Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmien yhteinen NuorioLeader-nettisivusto on otettu hyvin vastaan. 6

8 Kalatalouden kehittäminen-hankkeella viedään eteenpäin kalatalousstrategian toteuttamista ja siihen liittyen on perustettu myös kalatalousryhmä, joka toimii hallituksen alaisuudessa. Hankkeessa on yksi kokoaikainen työntekijä, joka hoitaa hyvin laajasti erilaisia kalatalousstrategia toteuttamiseen liittyviä toimia. Kalatalousryhmä on kokoontunut muutaman kerran vuodessa päättämään rahoitettavista kalatalousalan hankkeista sekä samalla ohjannut kalatalouden kehittäminen hanketta toimien toteuttamisessa. Ensimmäinen teemahanke oli menestys ja sen myötä nousseista tarpeista toteutettiin toinen teemahanke. Viime vuonna saatiin eteenpäin myös ensimmäinen kv-hanke, yritysryhmähanke ja kokeilutuki. Vaikkakin tavoiteltuja yritystukia saatiinkin kohtaisesti rahoitettavaksi vuoden 2018 aikana, niin ihan ei vielä tavoitteeseen päästy. Vuoden aikana oli havaittavissa koko alueella yritystoiminnan kehittymisen kasvun hidastumista, tämä on näkynyt niin Leader-toiminnassa kuin esim. TE ja yritysneuvonnan palveluissa. Haasteena edelleen on Leader-yhdistyksessä vähäiset resurssit, joiden myötä työntekijämäärä on alueen kokoon nähden pieni ja se näkyy edelleen siinä, että alueelle ei ehditä jalkautua niin paljon kuin olisi tarve. Viestintää pitäisi olla edelleen kaikista toimista huolimatta paljon enemmän, jotta tietoisuus alueen asukkailla Leader-toiminnan suhteen parantuisi entisestään. Alue on laaja ja hankkeita nousee kyllä alueelta hyvin, mutta toimijat myös vaihtuvat etenkin järjestöissä tiuhaan ja siksi säännöllinen tiedottaminen asioista on tärkeää. 7 Laatutyö Oulun Seudun Leader on laatinut toimintaansa kuvaavan laatukäsikirjan vuonna 2014 ja sitä on päivitetty vuosittain. Laatukäsikirja toimii toiminnan perustana ja hyvänä perehdyttämisvälineenä etenkin hallitukselle. Vuosittain käydään ELYkeskuksen kanssa kahdenväliset keskustelut, joissa tuodaan esille kehittämiskohteita ja ajatuksia etenkin hankeprosessien osalta. Vuoden 2018 aikana aloitettiin vertaisauditointi Leader Kantrin kanssa ja sen osalta vierailimme puolin ja toisin ryhmissä ja keskustellen käytiin läpi kummankin ryhmän toimintatapoja niin hankeprosessien, viestinnän kuin hyvien käytäntöjenkin osalta. Strategian väliarviointityö aloitettiin syksyllä Väliarviointi päätettiin tehdä omana työnä, sen ollessa näin kustannustehokkainta ja lopputuloksena saadaan selkeä, toimijoita helposti lähestyttävä raportti. Väliarvointiin kootaan erilaisten kyselyjen ja määrällisten tulosten keräämisen tuloksena laadullisten ja määrällisten tavoitteiden toteutuminen tähän mennessä. Raportti valmistuu vuoden 2019 aikana. Tulosten analysoinnissa ja raportoinnissa on mukana PSK Aikuisopiston harjoittelija ja näin saadaan ulkopuolistakin näkemystä asioihin. 3. LEADER-RYHMÄ ALUEENSA KEHITTÄJÄNÄ Oulun Seudun Leader on ollut mukana alueellisessa maaseutuverkostossa, jossa on mukana toimijoita laajasti eri maaseutuun liittyviltä sektoreilta. Vuosittain on järjestetty tämän verkoston toimesta alueellinen maaseutufoorumi, jossa on käyty läpi ajankohtaisia asioita mm. rahoituksiin liittyen sekä tuotu esille erilaisia kehittämistarpeita. Vuonna 2018 tämä verkosto ei ole kokoontunut. Pohjois-Pohjanmaalla Leader-ryhmät eivät ole päässeet mukaan Maakuntauudistusta koskevaan työhön, kuten muissa maakunnissa ja tämä on aiheuttanut paljon epätietoisuutta asioista. Jonkin verran on saatu tietoa tästä asiasta yleisissä tilaisuuksissa sekä ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien H ja H-pöydissä mutta vaikuttamaan näissä asioissa ei ole päästy. Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät ovat laatineet kuluvalle ohjelmakaudelle yhteisen paikallisen strategian, jossa on tuotu esille yhteisiä kehittämistarpeita ja niitä on lähdettykin viemään eteenpäin mm. yhteisten hankkeiden muodossa. Yhteistyö ELYkeskuksen kanssa on sujunut hyvin ja säännöllisiä tapaamisia järjestetään H ja Y-pöydässä sekä vuosittain käydään kahdenväliset keskustelut, joissa mietitään toiminnan kehittämistarpeita. Kuntiin tehdään säännöllisiä esittelykierroksia vuosittain sen mukaan, miten kunnat itse toivovat. Yritysneuvojien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja pääosa yritystuista tuleekin yritysneuvonnan kautta. Oppilaitoksissa käydään tarvittaessa pitämässä rahoitusinfoja opiskelijoille erityisesti OAMK ja PSK-Aikuisopisto ovat pyytäneet toistuvasti meitä vierailulle. Kansalaislähtöinen paikalliskehittäminen on Oulun kaupungin toimesta lähtenyt liikkeelle vuonna Oulun kaupunki on hakenut ESR-rahoitusta hankkeeseen, jossa selvitellään paikallisen kehittämisen mallia kaupunkialueella. Oulun Seudun Leader tekee yhteistyötä hankkeen kanssa tarpeen mukaan. Leader-toiminnasta tässä ei kuitenkaan ole kysymys, sillä toiminta on niin vahvasti kaupunki-lähtöistä, eikä Leader-periaate toteudu. Leader-ryhmä on alueella ainoa merkittävä yhteisötoimijoiden hankkeiden rahoittaja, sillä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ei

9 rahoita ollenkaan tällä ohjelmakaudella esim. yhteisöjen investointeja. Tästä syystä ryhmälle on tullut paljon isojakin hanketukia rahoitettavaksi. Myös kunnat ovat olleet aktiivisia investointihankkeiden hakijoita. Yhteisöjen tekemä työ on tärkeää monella eri sektorilla ja yhteisöjen toiminnan tukeminen toiminnan kehittämisessä luo alueelle paljon erilaisia liikunta ja ulkoilumahdollisuuksia sekä lisää kulttuuritoimintaa. Nämä lisäävät alueen asukkaiden hyvinvointia ja harrastusmahdollisuuksia. Tuemme paljon erilaisia yhteisöjä ja eri ikäisiä toimijoita, vaikkakin lasten ja nuorten maakunnassa toimiessa, tulee paljon eteen erityisesti lapsia ja nuoria hyödyttäviä hankeideoita. Toisaalta olemme tukeneet myös paljon vapaaehtoisia pelastustoimijoita, jolla on suuri merkitys alueen ihmisille turvallisuusnäkökulmasta ajateltuna. Toiminta-alueemme asukkaissa on vielä havaittavissa vahvaa talkoohenkeä, joka pikku hiljaa on ohjautumassa enemmän erilaisiin harrastustoimintaa ylläpitäviin yhdistyksiin kuin perinteisiin kyläyhteisöihin. Yritystukien osalta Leaderillä on alueella iso merkitys, koska olemme käytännössä ainoa pienyritysten tukija. Leaderille on kuitenkin sen yhdenkin työpaikan säilyminen tai syntyminen merkityksellinen asia, jota kannattaa tavoitella. Yritystukien myötä alueelle on siis saatu uutta yritystoimintaa ja uusia palveluita, mikä lisää alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Tämän ohjelmakauden työkalut yritysten tukemiseen ovat olleet heikommat kuin edellisellä kaudella, kun käytännössä investointituki on ainoa konkreettinen ja tarpeellinen tukimuoto. Perustamistuet ovat enemmän olleet näennäisiä, tosin hyviä sellaisille yrityksille, joilla tavoite saada markkinoille jotain ihan uutta ja innovatiivista. Muutamia innovaatioita on ollutkin tällä ohjelmakaudella. Edellisen ohjelmakauden kaltaista käynnistystukea on kyselty paljon ja se olisi tullut tällä kaudella todella tarpeeseen etenkin alkukauden taantuman aikoihin TAVOITTEET SEURAAVALLE VUODELLE Tavoitteena on edistää toiminta-alueemme kehittämistä laaditun strategian mukaisesti. Tiedotusta lisäämällä on saatu hyviä tuloksia yritystukiasiakkaiden saamiseksi. Strategian toteutumista seurataan hallituksen kanssa vuosittain pidettävässä erillisessä strategian toteutumisen seurantakokouksessa. Uusia hankehakijoita toivotaan jatkuvasti mukaan kehittämään toimintaalueemme maaseutua. Toiminnan keskeiset tavoitteet ja painopisteet kuluvana vuonna (v. 2019) strategian tavoitteiden saavuttamiseksi: 1. Väliarvioinnin raportointi. 2. Kolmas teema-hanke käynnistetään. 3. Ohjelmakauden strategian valmistelutyö aloitetaan. 5. YHDISTYS JA SEN RESURSSIT Yhdistystoiminta Oulun Seudun Leaderillä oli jäseniä vuonna 2018 yhteensä 161 kpl, joista 106 yksityisiä jäseniä ja 55 yhteisöjä. Kaikki toiminta-alueen kunnat ovat yhdistyksen jäseniä. Yhdistys tekee edelleen ajan aktiivista jäsenhankintatyötä mm. tilaisuuksien yhteydessä. Jäsenmäärän kasvattaminen on haasteellista, koska yhdistys ei varsinaisesti voi tarjota jäsenilleen mitään sellaista, johon ei olisi oikeutettu muutenkin. Toimintaryhmän jäsenmaksut ovat olleet seuraavat: yksityinen henkilö 10, samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet 2 /hlö, yhdistykset 30. Hallitus on vuosittain erottanut ne jäsenet, jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksuaan. Vuosikokous pidettiin vuonna 2018 toukokuun lopussa. Vuosikokouksessa palkitaan aina vuoden paikallinen kehittäjä, joka voi olla yhteisö tai yksittäinen maaseudun toimija, joka tehnyt alueellaan pitkäjänteistä maaseudun kehittämistyötä. Vuosikokouksessa 2018 paikalliseksi kehittäjäksi valittiin yritysneuvojat Timo Paakkola Oulun seudun Uusyrityskeskuksesta ja Ilkka Pirttikoski Oulunkaaren seutukunnasta. Yritysneuvontapalvelujen kanssa on tehty pitkään hyvää yhteistyötä ja sen kautta on saatu paljon hyviä yritystukia rahoitettavaksi. Vuoden Nuoriso Leader-projektiksi valittiin Muhokselta Kakkutrio. Nuoret ovat hoitaneet itsenäisesti rahoituksen hakemisen, projektin toteuttamisen ja raportoinnin. Projektissa nuoret hankkivat leivontavälineitä yritystoiminnan aloittamista varten. Hallitus Hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenet (taulukko 5). Hallitus on koottu kolmikantaperiaatteen mukaan koko toiminta-alue huomioiden. Jokaisesta toiminta-alueen kunnasta on yksi hallituksen jäsen ja Oulusta jäseniä on neljä. Oulun alueelta jäsenet tulevat entisten itsenäisten kuntien alueelta (Haukipudas, Yli-Ii, Ylikiiminki/Oulunsalo,

10 Kiiminki). Hallituksen kokoonpanossa on huomioitu maksimiaika, jonka yksittäinen hallituksen jäsen voi toimia yhtäjaksoisesti jäsenenä (kuusi vuotta). Hallituksen jäsenet, kuten työntekijätkin, ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen. Vuonna 2018 hallitus kokoontui seitsemän kertaa. Oulun Seudun Leaderin hallituksen jäsenten osallistuminen kokouksiin on erittäin aktiivista. Kokouksissa on hyvä henki ja asioista keskustellaan aktiivisesti. Kokouksia pidetään mahdollisuuksien mukaan eri puolilla toiminta-aluetta ja mielellään aina rahoitetuissa kohteissa, jolloin paikalliset toimijat pääsevät itse kertomaan järjestönsä toiminnasta ja mahdollisesta hankkeestaan. Viime vuoden aikana hallitukselle otettiin käyttöön Hyrrä-tunnukset ja syksyllä järjestettiin koulutus tähän liittyen. Työryhmät Hallitus voi muodostaa työryhmiä ja Oulun Seudun Leaderissä toimii puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja henkilöstöstä koostuva strategiatyöryhmä, jossa voidaan tarvittaessa keskustella yhdistystä ja strategian toteutusta koskevista asioista. Toinen hallituksen alainen työryhmä on 11-jäseninen kalataloustyöryhmä. Kalataloustyöryhmä kokoontui vuonna 2018 kolme kertaa ja jäsenenä siinä on kuntien, leader-ryhmän ja kalatalousalojen toimijoita laajasti eri puolilta Perämeren rannikon kalatalousstrategian toiminta-aluetta. Ryhmä seuraa kalatalousstrategian toteutumista, ohjaa kalatalousneuvoja työtä sekä antaa ELY-keskukselle lausunnon strategian rahoituskehyksestä rahoitettavista hankkeista. Henkilöstö Vuonna 2018 on Oulun Seudun Leaderillä ollut yhteensä neljä palkattua työntekijää. Näistä kaksi on työskennellyt ns. perustoiminnassa eli toimintarahalla ja kaksi muuta pääsääntöisesti hankkeissa eli Kalatalouden kehittäminen hankkeessa sekä Teemahankkeessa. Suuren työmäärän johdosta Oulun Seudun Leader-ryhmällä tulisi olla kolme kokoaikaista työntekijää. Tähän asiaan tulisi kiinnittää huomioita ja Leader-ryhmien alueiden koko pitäisi huomioida tässä asiassa paremmin. Talous Yhdistyksen taloudellinen tilanne on hyvä. Yhdistyksellä on jonkin verran omaa pääomaa, mutta toimintaa pyöritetään kuntarahalla, jotka laskutetaan etupainotteisesti vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Hankkeiden ja toimintarahan maksatukset haetaan säännöllisesti 1-2 kertaa vuodessa. Budjetointi on tarkkaa ja järjestelmällistä. Kirjanpidon ja palkanlaskennan hoitaa ostopalveluna ammattitaitoinen tilitoimisto. 9 Taulukko 5. Hallituksen jäsenet. Kunta Edustus Varsinainen jäsen Valittu Varajäsen Valittu Ii Henkilöjäsen Tauno Kova 2018 Ritva Piri 2018 Utajärvi Yhteisö Heikki Pirttikoski 2018 Anna-Liisa Valtanen 2016 Yli-Ii Henkilöjäsen Päivi Ylisiurua 2014 Asta Siurua 2014 Kiiminki Yhteisö Hannele Kutilainen 2013 Anneli Rautio 2018 Haukipudas Yhteisö Lauri Halonen 2013 Niina Halonen 2018 Muhos Julkinen Juhani Vääräniemi 2015 Veli Paasimaa 2015 Ylikiiminki/ Oulunsalo Julkinen Veijo Väänänen, pj 2015 Suvi Helanen 2015 Kempele Julkinen Pauli Määttä, varapj Tapio Juvani 2013 Pudasjärvi Henkilöjäsen Paula Paukkeri 2017 Jukka Puurunen 2017