Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Ilmajoki

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 223/2012/1 Dnro LSSAVI/79/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2012 ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Ilmajoki Pentinmäki Reijo ja Riitta Santavuorentie 169 61330 Koskenkorva ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa. Tilalla on nykyisin 49 lypsylehmää, 41 hiehoa ja 11 vasikkaa (alle 6 kk). Tilalle rakennetaan uusi pihattonavetta lypsylehmiä varten. Vanha tuotantorakennus jää käyttöön ja siellä tullaan pitämään hiehoja ja vasikoita. Rakennettavaan pihattonavettaan tulee robottilypsy. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee tilat 74 lypsylehmälle, 101 hieholle ja 30 vasikalle (alle 6 kk). Tilalle rakennetaan uusi n. 1 500 m 3 :n lietesäiliö ja n. 120 m 3 :n pumppukaivo. Nykyinen navetta ja rakennettava pihattonavetta sijaitsevat Ilmajoen kunnan Lahden kylässä, tilalla Pentinmäki RN:o 9:2, osoitteessa Hyövällinkyläntie 190, 61330 Koskenkorva. Etäkuivalantala (n. 345 m 3 ) rakennetaan Ilmajoen kunnan Jouppilan kylään tilalle Ranto RN:o 1:246, n. 6 km:n etäisyydelle tilakeskuksesta. Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 029 501 8450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi

2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, koska eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmää vastaavalle eläinyksikkömäärälle. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 16.5.2012. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan 18.11.2003. Toiminta sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella. Alueella ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Ilmajoen kunnan Lahden kylässä, n. 5 km Ilmajoen keskustan länsipuolella ja n. 2,5 km Koskenkorvan taajaman koillispuolella. Nykyisen ja rakennettavan eläinsuojan lähiympäristö on peltoaluetta. Puolen kilometrin säteellä rakennettavasta pihatosta on 6 naapureiden asuinrakennusta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat n. 140 m:n etäisyydellä idässä ja n. 210 m:n etäisyydellä lounaassa. Asuinrakennuksia on lisäksi uudesta pihatosta katsoen n. 280 m:n etäisyydellä pohjoisessa, n. 260 m:n ja 360 m:n etäisyydellä kaakossa sekä n. 470 m:n etäisyydellä lännessä. Etäisyys rakennettavasta lietesäiliöstä lähimpiin naapureihin on n. 180 m ja n. 230 m. Nykyistä tuotantorakennusta lähinnä olevat neljä naapureiden asuinrakennusta sijaitsevat n. 80 m:n, n. 150 m:n, n. 250 m:n ja n. 280 m:n etäisyydellä tuotantorakennuksesta. Noin 500 m:n etäisyydellä sijaitsevalla naapurilla on eläinsuojatoimintaa (sikala). Eläinsuojat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin Pohjavesialue, Salonmäki A, sijaitsee n. 1,3 km:n etäisyydellä eläinsuojista. Eläinsuojien läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Eläinsuojien etäisyys lähimpään vesistöön, Nahkaluomaan, on n. 800 m.

3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 49 lypsylehmää, 41 hiehoa ja 11 vasikkaa (alle 6 kk). Tilalle rakennetaan uusi pihattonavetta lypsylehmiä varten. Vanha tuotantorakennus jää käyttöön ja siellä tullaan pitämään hiehoja ja vasikoita. Laajennuksen jälkeen eläinsuojissa on tilat yhteensä 74 lypsylehmälle, 101 hieholle ja 30 vasikalle (alle 6 kk). Nykyisen navetan ilmanvaihto tapahtuu koneellisesti. Uuteen tuotantorakennukseen tulee luonnollinen ilmavaihto. Poistoilmahormit sijoittuvat katolle. Uuteen pihattonavettaan tulee ns. visiiriseinät, joiden kautta ruokinta tapahtuu. Tilalla tullaan tuottamaan vuodessa n. 700 000 litraa maitoa ja n. 4 200 kg lihaa. Lannan ja jätevesien varastointi Tilalla tullaan pitämään lietelannalla uudessa pihatossa pidettäviä 74 lehmää ja 7 hiehoa sekä nykyisessä navetassa pidettäviä 44 hiehoa. Nykyisessä navetassa pidettäviä 50 hiehoa ja 20 vasikkaa (alle 6 kk) sekä uudessa pihatossa pidettäviä 10 vasikkaa (alle 6 kk) tullaan pitämään kuivikelantamenetelmällä siten, että virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikemateriaalina käytetään turvetta. Uuteen pihattoon tulevaa poikimakarsinaa tullaan pitämään kuivikepohjalla. Poikimakarsinan (78 m 2 ) reunojen korkeus ja kuivikkeen paksuus tulee olemaan n. 50 cm. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea. Karsinassa tullaan pitämään keskimäärin 1,5-2 lehmää viikossa. Kuivikepohja poistetaan kaksi kertaa vuodessa ja levitetään suoraan pellolle lannoitteeksi tai varastoidaan kuivalantalassa. Nykyisen navetan vieressä sijaitsevat n. 1 000 m 3 :n kattamaton kuivalantala, n. 760 m 3 :n kiinteällä peltikatteella katettu lietesäiliö sekä n. 750 m 3 :n kattamaton lietesäiliö jäävät käyttöön. Nykyiset lietesäiliöt täytetään yläkautta. 750 m 3 :n lietesäiliö katetaan kelluvalla turvekatteella. Uuden pihattonavetan yhteyteen tulee n. 120 m 3 pumppukaivo ja n. 1 500 m 3 :n lietesäiliö. Pumppukaivo katetaan betonikannella. Uusi lietesäiliö täytetään alakautta ja katetaan kelluvalla turvekatteella. Yhteensä tilalle tulee lietelannan varastointitilavuutta uuden pumppukaivon (n. 120 m 3 ) ja lietekuilujen (n. 525 m 3 ) kanssa n. 3 655 m 3. Kuivalannan varastointitilavuutta tilalle tulee poikimakarsinan varastointitilavuudeksi hyvitettävän osuuden (19,5 m 3 ) ja rakennettavan etäkuivalantalan (345 m 3 ) kanssa 1 364,5 m 3.

4 Nykyisen navetan yhteydessä olevan kuivalantalan pohja ja reunat ovat betonia. Lantalan navetan puoleisen reunan korkeus on 1,8 m ja sivureunojen 1,5 m. Lantalan ulkopuolella on betoninen kuormauslaatta. Kuivalantalan lännenpuoleisella reunalla on n. 90 cm:n korkuinen ajoluiska. Lantalan etelänpuoleiselta reunalta puuttuu ajoluiska ja kuormauslaatta. Kuivalantalan valumavedet johdetaan pumppukaivoon ja sieltä edelleen lietesäiliöön. Uudessa pihattonavetassa muodostuva lietelanta tullaan separoimaan. Separaattori tulee erilliseen rakennukseen, joka sijoitetaan uuden pihaton viereen rakennettavan n. 120 m 3 :n pumppukaivon yläpuolelle. Lietelanta johdetaan pumppukaivon kautta separaattorille. Separoinnissa muodostuvan nesteen ja kuivajakeen määrän suhteeksi arvioidaan tulevan n. 80/20. Nestemäinen aines johdetaan pumppaamalla uuden pihaton länsipuolelle rakennettavaan n. 1 500 m 3 :n lietesäiliöön. Kuiva-aines varastoidaan kuivalantalassa. Tilalla muodostuu vuosittain maitohuoneen pesuvesiä n. 150 m 3 ja eläinsuojien pesuvesiä n. 50 m 3. Maitohuoneen pesuvedet ja muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Uuden pihaton yhteyteen tulevien WC-tilojen jätevedet johdetaan erilliseen umpisäiliöön. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete ja kuivalanta käytetään peltolannoitteena. Lannan ja lietteen levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa on yhteensä 113,85 ha, josta omaa peltoa on 68,62 ha, vuokrapeltoa 6,19 ha ja sopimuspeltoa 39,04 ha. Lannanlevityksestä 50% tehdään viikoilla 17-20, 40% viikoilla 26-27 ja 10% viikoilla 36-37. Lannan levityspelloista 6,99 ha sijaitsee pohjavesialueilla. Kyseiset pellot sijoittuvat pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle. Jaloittelutarha ja laidunnus Tilalla on osittain katettu, asfalttipohjainen n. 456 m 2 :n jaloittelutarha. Tarhan käyttöaika on toukokuusta syyskuuhun ja siinä pidetään kerrallaan n. 15 lypsylehmää tai 15 yli 8 kk:n ikäistä hiehoa. Jaloittelutarhan pohja on varustettu vähintään 20 cm:n korkuisella betonireunalla kolmelta sivulta kokonaisuudessaan ja yhdeltä sivulta osittain. Virtsa ja lanta imeytetään olkiin ja rehujätteisiin ja poistetaan tarhan kattamattomasta osasta n. 1-2 viikon välein ja katoksesta harvemmin. Jaloittelutarhaa ei ole viemäröity eikä valumavesille/virtsalle ole järjestetty keräilyä. Lehmiä ja yli 8 kk:n ikäisiä hiehoja laidunnetaan n. 4 kk vuodessa. Laidunalueen koko on n. 4 ha. Eläimiä pidetään laidunkaudella öisin sekä sisällä että ulkona. Eläinten juotto tapahtuu uimurilla täytettävästä altaasta.

5 Jätteet Tilalla vuoden aikana syntyvät jätteet ja niiden toimituspaikat: Jätelaji Määrä Käsittely/toimituspaikka Muovit 100 kg Jäteasema Kuolleet eläimet 5 kpl Honkajoki Oy Vaaralliset jätteet (jäteöljy) 200 l Jäteasema Rehujäte 20 t Kuivalantalan laatta, levitetään pelloille Metalliromut 400 kg Romunkeräys Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua n. 1 500 tonnia vuodessa laakasiiloihin. Laakasiiloista säilörehun puristenesteet johdetaan n. 3 m 3 :n katettuun keräilykaivoon. Keräilykaivosta puristenesteet levitetään lietteen mukana lannoitteeksi pelloille. Nykyisten laakasiilojen viereen tullaan rakentamaan uudet laakasiilot. Polttoainesäiliöt ja kemikaalit Eläinsuojien yhteydessä ei ole polttoainesäiliöitä. Polttoainesäiliöiden ja muiden öljytuotteiden (600 l) varastointipaikka sijaitsee tilakeskuksen ulkopuolella, n. 5 km:n päässä. Säilörehun teossa käytettäviä happoja varastoidaan konteissa ja tynnyreissä. Tilan toiminnassa käytettäviä pesuaineita säilytetään tuotantorakennuksen yhteydessä olevissa säilytyspaikoissa. Eläinten hoidossa käytettäviä lääkeaineita pidetään tuotantorakennuksen lääkekaapissa. Tilalla ei käytetä keinolannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita. Toiminnasta aiheutuva liikenne Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Rehukuljetuksia tehdään kerran kuukaudessa ja eläinkuljetuksia n. joka toinen viikko. Eläinlääkäri käy tilalla kuukausittain. Aperuokinnasta johtuen tuotantorakennusten ympärillä on päivittäin liikennettä. Säilörehua tehdään n. 2 päivää/sato. Rehua siirretään tällöin siiloihin kolmella traktorilla. Lietettä ja lantaa ajetaan n. 4 päivää/levitysjakso.

6 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA VAIKUTUSTEN RAJOITTAMINEN Lannanajossa noudatetaan nitraattiasetuksen ohjeita. Lannanlevityksessä pyritään huomioimaan ympäristön asukkaiden vaatimukset mahdollisuuksien mukaan. Ruokinta suunnitellaan karjan tarpeen mukaan ja ylimääräisiä ammoniakkipäästöjä pyritään välttämään. Nykyinen 760 m 3 :n lietesäiliö on katettu kiinteällä katteella. 750 m 3 :n lietesäiliö katetaan kelluvalla turvekatteella. Rakennettava lietesäiliö täytetään altapäin ja varustetaan kelluvalla turvekatteella. Lietelantaa levitetään sekä omalla kalustolla että urakoitsijan toimesta. Urakoitsijalla on käytössään lietteen multauslaitteet. Tilalla on sopimus luomutuotantoon siirtymisestä, joten keinolannoitteita ja kasvinsuojeluaineita ei käytetä. Tilan tuotanto ja siihen liittyvät toiminnot pyritään hoitamaan niin, että haittaeläimiä ei pääse esiintymään. Tarvittaessa haittaeläimiä torjutaan. TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET HÄIRIÖTILANTEISSA Tuotantorakennus rakennetaan palomääräysten mukaisesti ja sinne sijoitetaan alkusammutuskalustoa. Tilalla on aggregaatti sähkökatkosten varalle. Eläinsuojissa on valvontakamerat. Tilan jokapäiväisessä toiminnassa tarkkaillaan riskikohteita päivittäin ja tarvittaessa toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 3.9.2012 ja 17.12.2012. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Ilmajoen kunnan sekä Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 27.9. - 29.10.2012 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Ilmajoen kunnanvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti sekä tiedotettu Ilmajokilehdessä.

7 Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 16.11.2012. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Ilmajoen kunnan kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue toteaa, että investoinnin jälkeen koko maatilan eläinyksikkömäärä (ympäristölupatarkoituksiin) on noin 700, jonka vähimmäisetäisyyssuositus lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on ympäristöministeriön ohjeen 1/2010 liitteen 4 mukaan suotuisissa olosuhteissa noin 240 metriä ja normaaleissa olosuhteissa noin 260 metriä. Lähimmät asuintalot, joissa asutaan vakituisesti, sijaitsevat idässä noin 140 metrin päässä rakennettavasta tuotantorakennuksesta ja uudesta lietesäiliöstä lounaassa noin 180 metrin päässä. ELY -keskus katsoo, että sijoituspaikka täyttää yleiset ympäristönsuojelulain mukaiset sijoituspaikkaa koskevat vaatimukset. Investointien jälkeen maatilalla syntyy lietelantaa noin 2040 m 3, kuivalantaa 540 m 3 ja virtsaa noin 240 m 3. Lisäksi lypsyrobotin käytöstä syntyy pesuvesiä noin 200 m 3 vuodessa, jolloin kokonaispesuvesien määrä on maatilalla noin 300 m 3 vuodessa. Lisäksi uuden pumppukaivon yhteyteen asennetaan separaattori. ELY -keskus katsoo, että nitraattiasetuksen (931/2000) mukainen 12 kuukauden varastointitarve täyttyy. Hakemuksen mukaan hakijalla on lannan levityksessä käytettävää peltoalaa 113,85 ha, josta omaa peltoa on 68,62 ha, vuokrapeltoja 6,19 ha ja lannan levityssopimuksia 39,04 ha. Ympäristöministeriön ohjeen 1/2010 taulukon 5 mukaan hakijalla täytyisi olla käytettävissään lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään noin 87 ha. ELY -keskus katsoo, että hakijalla on riittävästi lannan levityspinta-alaa. Asuintalo, kalustesuojana oleva sikala ja tyhjillään oleva kasvihuone, käyttökuntoinen viljankuivaaja, huonokuntoinen vanha olkivarastona toimiva navetta, neljä polttoöljysäiliötä sekä sikalan päässä tyhjillään kiinteällä katteella oleva noin 300 m 3 :n lietesäiliö peltolohkoineen (Santavuorentie 169) sijaitsevat pohjavesialueella tilalla Ranto 1:246. Lisäksi myös tilan muita peltolohkoja sijaitsee pohjavesialueella. Peltolohkojen pohjavesialueilla sijaitseville osille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Muita kuin orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää pohjavesialueella kasvin ravinnetarpeen edellyttä-

8 miä määriä. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle alueelle, kun levitys tapahtuu keväällä. Tällöin lanta on mullattava mahdollisimman nopeasti ja kerralla käytettävä lantamäärä ei saa ylittää kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää. Kaivojen ympärille jätetään aina vähintään 30-100 metrin levyinen suojavyöhyke, jonka leveys määräytyy maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista. Torjunta-ainevalmistepakkauksesta käy ilmi, voidaanko tuotetta käyttää pohjavesialueella. Peltolohkokohtaisten maaperäselvitysten perusteella on kuitenkin mahdollista tarkentaa yksittäisten peltolohkojen lannoitustapoja. Se edellyttää esimerkiksi lietelannan ja virtsan levityksen suhteen tiiviin maalajin (esim. savisiltti) esiintymistä yli kolmen metrin paksuisena kerroksena sekä riittävää etäisyyttä vedenottamoon tai kaivoon. Tällainen maakerros täytyy määrittää tutkimusten avulla. Tutkimus voidaan suorittaa kairauksilla tai koekuopilla. Ulkopuolisen asiantuntijan on annettava kirjallinen selvitys maalajeista ja maakerroksen paksuudesta sekä tarvittaessa pohjaveden virtaussuunnasta. Selvityksen mukaan on liitettävä peltolohkokartta, josta ilmenee koekuoppien tai -kairausten sijainti ja pintaveden virtaussuunta sekä tarvittaessa valokuvia. Mikäli maaperäselvityksiä suunnitellaan alueelle, olisi hyvä olla yhteydessä Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen pohjavesiasiantuntijoihin jo suunnitteluvaiheessa. Polttoöljysäiliöt tulee varustaa tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja-altaalla. Mikäli öljysäiliöt ovat 2-vaippaisia, suoja-allasta ei tarvita. Säiliöt tulee varustaa järjestelmällä ylitäytön estämiseksi ja lapon estimellä. Tankkauspaikka ja polttoainesäiliön täyttöalue tulee rakentaa siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikkojen ovat oltava myös tiiviitä. Moottori- ja hydrauliöljyt sekä kemikaalit on varastoitava sisätiloissa suojakaukaloissa. Altaiden tilavuuden tulee vastata vähintään suurimman vallitilassa olevien kemikaalien määrää. Kuljetusastioissa kuljetettavien öljyjen ja kemikaalien siirto tulee tapahtua sellaisella alueella, jossa on tiivis alusta ja astioiden mahdollisesti rikkoutuessa aiheutuvat vuodot voidaan kerätä talteen. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on oltava saatavilla riittävä määrä alkutorjuntakalustoa, kuten imeytysmateriaalia. Luvan hakija voi käyttää vanhan sikalan lietesäiliötä tilan omien lietteiden vara-altaana häiriötapauksessa, jos lietesäiliön ja -kuilun rakenteet ovat tiiviit. Säiliön rakenteiden tiiveys tulee tutkituttaa asiantuntijalla, jonka tutkimusraportti tulee toimittaa valvojalle ja Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen pohjavesiryhmälle tiedoksi. Kun tuotantorakennus, vanhan navetan peruskorjaus, pumppukaivo ja lietesäiliö tehdään hakemuksen mukaisesti sekä pohjavesialueella suoritettavat varotoimet suoritetaan ELY keskuksen lausunnon mukaisesti,

9 ei ELY -keskuksella ole muuta erityistä huomautettavaa rakentamista koskevan ympäristölupahakemuksen johdosta. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta toteaa, että alueen maankäyttöratkaisua (suunnittelutarveratkaisu) ei ole vielä tehty. Maankäyttöratkaisusta päättää tekninen lautakunta. Ympäristölautakunta ei ota tässä vaiheessa kantaa tulevaan maankäytön ratkaisuun, vaan tarkastelee lupahakemusta ympäristönsuojelulainsäädännön kautta. Ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä maidontuotantotoiminnan laajentamiselle tilalle Pentinmäki RN:o 9:2. Ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta sijoittuu kaavoittamattomalle maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Ympäristölautakunta katsoo, että eläinsuojan sijaintipaikka esitettyjen suunnitelmien mukaisesti on sellainen, ettei siitä etukäteen arvioiden aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista haittaa naapureille. Käytettäessä ympäristöministeriön kirjeen DNRO YM4/401/2002 ohjeistusta uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäisetäisyyssuosituksia häiriintyvästä kohteesta taulukkoa, etäisyydet täyttyvät. Mikäli kyseessä olisi uusi eläinsuoja, etäisyyttä lähimpään häiriintyvään kohteeseen tulisi olla noin 260 metriä normaaleissa olosuhteissa. Pienempää etäisyyttä mahdollistavia seikkoja tässä hankkeessa ovat: kyseessä olemassa olevan eläinsuojan laajennus, naapurustossa ei asuinaluetta, laajennus suuntautuu poispäin lähimmästä häiriintyvästä kohteesta ja kyseessä on navetta. Toisaalta suurempaa etäisyyttä edellyttävä seikka tässä hankkeessa on, että tilan kaikkia lantavarastoja ei ole katettu. Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai merkittäviä kohteita laajennettavan eläinsuojan läheisyydessä. Hankkeesta ei myöskään voida arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Hakemuksessa esitetyt lannan ja pesuvesien varastointitilat ovat riittävät 12 kk:n varastointitarpeisiin. Hakemuksessa on esitetty riittävästi peltopinta-alaa lannan levitykseen hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Lannan levitysalaa (6,99 ha) sijaitsee pohjavesialueella. Näillä peltoalueilla tulee lannan levityksessä huomioida pohjavedensuojelusuunnitelmassa annetut määräykset pohjaveden suojelusta. Pohjavesialueille on laadittu suojelusuunnitelma v. 2005. Ympäristölautakunta viittaa suunnitelman kohtaan 7.2 sekä suojelusuunnitelman karttoihin 7 ja 8 (kuivalannan, lietelannan ja haja-asutuksen jätevesien levityskieltoalueet). Eläinsuojan wc-vedet on esitetty johdettavaksi umpisäiliöön. Hakemuksessa on esitetty riittävät tiedot jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä.

10 Lupamääräyksissä tulee huomioida, että lannan kuormaus-, lastaus- ja kuljetustoiminta sekä lannanlevitys voidaan toteuttaa siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Taajaan rakennetun alueen välittömässä läheisyydessä suositellaan, että lannan pintalevitystä vältetään ja lanta kynnetään tai mullataan neljän tunnin kuluessa levityksestä ja muilla alueilla vuorokauden kuluessa levityksestä. Kokonaisuudessaan eläinsuojan alue tulee pitää mahdollisimman siistinä. Ilmajoen kunnanhallitus yhtyy Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan lausuntoon. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on lähetetty annetut lausunnot vastineen antamista varten. Hakija ei ole antanut lausuntojen johdosta vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Etäkuivalantala Aluehallintovirasto jättää hakemuksen käsittelemättä rakennettavan etäkuivalantalan osalta. Aluehallintovirasto ottaa huomioon lupaharkinnassa ja lupamääräyksissä tiedot etäkuivalantalan varastointitilavuudesta. Ympäristöluparatkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Reijo ja Riitta Pentinmäelle ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Ilmajoen kunnan Lahden kylään tilalle Pentinmäki RN:o 9:2 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen mukaisesti (päivätty 27.4.2012, muutettu 16.8.2012) ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään enintään 74 lypsylehmän, 101 hiehon ja 30 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle. Uuteen pihattonavettaan tulee tilat 74 lypsylehmälle, 7 hieholle ja 10 vasikalle (alle 6 kk). Nykyiseen navettaan tulee tilat 94 hieholle ja 20 vasikalle (alle 6 kk).

11 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Lietelannan, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien, säilörehun puristenesteiden sekä sadevesien varastointitilavuutta tulee olla vähintään 3 172 m 3. Lietelannan varastointitilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (n. 525 m 3 ) ja pumppukaivon (n. 120 m 3 ) tilavuus. Kuivalannan varastointitilavuutta tulee olla ilman separoidun lietelannan kuivajaetta vähintään 918 m 3. Tilalla muodostuva lietelanta tulee separoida jatkuvatoimisesti. Kun tilalla separoidaan lietelanta jatkuvatoimisesti, tulee lietteiden (nestemäisen osan), maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien, säilörehun puristenesteiden sekä sadevesien varastotilavuutta olla vähintään 2 796 m 3. Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla muodostuva separoidun lietelannan kuivajae mukaan luettuna vähintään 1 295 m 3. Separoidun lietelannan kuivajae tulee varastoida hakemuksen mukaisesti kuivalantalassa. Rakennettavan n. 345 m 3 :n etäkuivalantalan tulee olla käyttövalmiina ennen lietelannan separoinnin aloittamista. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle, mikäli lietelantaa ei separoida jatkuvatoimisesti, lietteen/lannan varastointitavoissa tapahtuu muutoksia tai määrät poikkeavat siitä, mitä tässä lupamääräyksessä on määrätty. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet ja lietekuilut sekä lietteen pumppukaivo ja lietesäiliö tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Myös nykyisen eläinsuojan pohjarakenteiden, nykyisten lietesäiliöiden ja nykyisen kuivalantalan tulee olla rakennettu vesitiiviistä betonimateriaalista. Uusi lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan pihattonavetan käyttöönottoa. Lietesäiliöiden lastausalueiden tulee olla tiivispohjaisia. Eläinsuojien piha- ja kulkutiet, mikäli niitä ei ole asfaltoitu, tulee pitää riittävän kovapohjaisina. Uusi, n. 1 500 m 3 :n lietesäiliö, tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Nykyisen kuivalantalan etelänpuoleinen reuna tulee siinä olevan aukon kohdalta varustaa vähintään 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla ja lantalan ulkopuolelle tulee rakentaa tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Vaihtoehtoisesti kuivalantalan eteläpuoleinen reuna tulee

12 siinä olevan aukon kohdalta varustaa vähintään 1,5 metrin korkuisella betoniseinällä. Toimenpiteiden tulee olla tehtynä viimeistään 31.7.2013. Uuden pihattonavetan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen, katettuun ja tiiviiseen umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Lietteen ja lannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen ja kuivalannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristeneste tulee johtaa laakasiiloista vesitiivistä materiaalia olevaan katettuun umpisäiliöön. Mikäli tilalle rakennetaan jatkossa uudet laakasiilot, tulee ne varustaa puristenesteiden keräilyjärjestelmällä ja vesitiivistä materiaalia olevalla umpisäiliöllä, johon puristenesteet tulee johtaa. Umpisäiliöistä puristenesteet tulee siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön tai levittää kasvukauden aikana peltoon. Tuorerehusiilot on varastointiaikana katettava tiiviisti. Tyhjennetyt rehusiilot on puhdistettava rehujätteistä välittömästi. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta (mukaan lukien separoidun lietteen nestemäinen osa), kuivalanta (mukaan lukien separoidun lietteen kuivajae), maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojien pesu- ja jätevedet sekä säilörehun puristenesteet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä, kuivalantaa sekä pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen ja lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 86 ha. Lietteen ja lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoton asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen ja lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että niitä ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Kuormauksesta ja kuljetuksesta ei

13 saa aiheutua kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä tai lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen ja lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannan levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä tai lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen tai lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Lietteen ja lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, joiden keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Lietteen ja kuivalannan levittämisessä pohjavesialueille tulee noudattaa Ilmajoen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Länsi-Suomen Ympäristökeskus/Ilmajoen kunta) karttoja 5b, 7 ja 8. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 100 metriä leveä lietteellä ja lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Lietelannan separointi Rakennettavasta eläinsuojasta tulee johtaa liete pumppukaivon yhteydessä olevalle separaattorille. Lietelannan separointi on suoritettava erillisessä rakennuksessa suljetussa tilassa. Separointirakennuksen ovien on oltava suljettuina separoinnin aikana. Separointirakennuksen lattia- ja alaseinämateriaalien on oltava vesitiivistä betonimateriaalia ja lattian kaatojen tulee olla sellaiset, että vuotoja ympäristöön ei pääse tapahtumaan separointiyksikön häiriötilanteessakaan. Erotettu kuiva-aine on siirrettävä varastoitavaksi kuivalantalaan. Nestemäinen osa on johdettava välittömästi lietesäiliöön kiinteällä putkiyhteydellä alakautta. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa valvontaviranomaiselle tiedoksi tarkennetut pohja- ja leikkauspiirrokset se-

14 parointirakennuksesta viimeistään 3 kk:n kuluttua tämän päätöksen saatua lainvoiman. 4. Jaloittelutarha ja laidunnus Jaloittelutarhan pohjan tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista ja tarha-alueen tulee olla varustettu vesitiivistä materiaalia (esim. betoni) olevilla reunoilla siten, että valumavedet, virtsa ja lanta eivät pääse valumaan tarha-alueen ulkopuolelle. Tarha-alueelle kertyvät sadevedet ja virtsa tulee johtaa vesitiivistä materiaalia olevaan katettuun keräilykaivoon. Jaloittelutarha-alueen tulee olla varustettuna keräilykaivolla 31.7.2013 mennessä. Jaloittelutarhan pohjassa tulee olla riittävä kaato keräilykaivoon päin. Keräilykaivo tulee tyhjentää riittävin väliajoin lietesäiliöön. Jaloittelutarha-alueelle kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti kuivalantalaan. Eläinsuojien ja laidunalueiden välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Mikäli vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnetaan, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 30 100 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Nykyinen n. 760 m 3 :n lietesäiliö tulee pitää katettuna kiinteällä katteella (peltikate). Uusi n. 1 500 m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää alakautta. Nykyinen n. 750 m 3 :n lietesäiliö ja uusi lietesäiliö tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella, esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tms. tavalla. Nykyinen noin 750 m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää lietepinnan alapuolelta. Uusi pumppukaivo (n. 120 m 3 ) tulee kattaa betonikannella. Nykyinen lietteen pumppukaivo tulee pitää katettuna betonikannella. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta sekä kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Eläinsuojista alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen/lannan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja.

15 6. Jätteet Eläinsuojien poistoilma tulee johtaa ulos katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että liete- ja kuivalantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Hajujen muodostuminen on pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, pumppukaivojen, kuivalantalan, separointirakennuksen, jaloittelutarhan, laakasiilojen ja puristenestesäiliöiden ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Toiminnassa muodostuvien jätteiden ja rehujätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Vaaralliset jätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan. Vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 7. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta, tulee varastoinnin tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikan tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin.

16 8. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Mikäli eläinsuojien yhteyteen tulee jatkossa polttoainesäiliöitä, tulee ulkona sijaitsevien maanpäällisten polttonestesäiliöiden olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöiden tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, lietteen pumppukaivojen ja niiden katteiden, kuivalantalan, lietelannan separointiyksikön, jaloittelutarhan, laakasiilojen, säilörehun puristenesteen keräilykaivojen ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Liete- ja kuivalannasta sekä separoidun lietelannan nestemäisestä osasta ja kuivajakeesta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä - toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivalannan sekä separoiden lietelannan nestemäisen osan ja kuivajakeen määrä (m 3 /vuosi) - lietteen ja kuivalannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja -ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - lanta-analyysien tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - uudet tai muuttuneet lietteen ja lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset

17 - tiedot lietelannan separointiin käytetystä ajasta (päivien määrä/vuosi) ja tiedot separointiin liittyvistä häiriötilanteista, käyttökatkoista ja niiden pituudesta (päivien määrä/vuosi) Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee lähettää vuosittain helmikuun loppuun mennessä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI-järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaisesti). 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varautua sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 11. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan pihattonavetan, uuden lietesäiliön ja pumppukaivon, lietelannan separointiyksikön sekä rakennettavan etäkuivalantalan käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Käsittelyratkaisun perustelut Etäkuivalantala Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksessa esitetty, noin 6 km:n päähän eläinsuojista rakennettava etäkuivalantala ei muodosta eläinsuojien kanssa sellaista ympäristönsuojelulain 35 4 momentissa tarkoitettua teknistä ja toiminnallista yhteyttä, että niiden ympäristövaikutuksia olisi tarpeen tarkastella yhdessä. Eläinsuojien ja etäkuivalantalan keskinäisen etäisyyden vuoksi niistä ympäristössä aiheutuvat vaikutukset eivät kohdistu samaan alueeseen. Etäkuivalantalan mahdollinen ympäristöluvantarve arvioidaan Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta.

18 Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.

19 Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen I/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta tulisi olla kyseessä olevalta maidontuotantotoiminnalta (697 ey) vähintään 240 m suotuisissa olosuhteissa, vähintään 260 m normaaleissa olosuhteissa ja vähintään 340 m vaativissa olosuhteissa. Laajennushankkeissa voidaan suojaetäisyyksiksi hyväksyä jonkin verran lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Suojaetäisyyksiä lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin voidaan pitää riittävinä, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Hajuhaittojen vähentämiseksi luvassa on annettu määräykset mm. lietesäiliöiden pitämisestä katettuna kiinteällä katteella ja kattamisesta kelluvalla katteella, lietteen pumppukaivojen kattamisesta/pitämisestä katettuna betonikannella, lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta, eläinsuojien poistoilman johtamisesta ulos katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta, lietelannan separoinnista erillisessä rakennuksessa suljetussa tilassa, säilörehun varastoinnista ja lietteen/lannan levittämisestä eläinsuojien lähialueella. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, kuivalannan, pesuvesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) mukaan lietteen ja kuivalannan varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä n. 2 541 m 3. Kun otetaan huomioon myös lietesäiliöiden ja kuivalantalan sadevesivara (yhteensä n. 265 m 3 ), jaloittelutarhan valumavedet (n. 91m 3 ), maitohuoneen pesuvedet ja muut pesuvedet (n. 200 m 3 ) sekä säilörehun puristenesteet (n. 75 m 3 ), on varastointitilavuuden tarve

20 n. 3 172 m 3. Kun tilalla separoidaan uudessa pihatossa muodostuva lietelanta jatkuvatoimisesti, tulee lietteiden, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien, säilörehun puristenesteiden, jaloittelutarhan valumavesien sekä sadevesien varastotilavuutta olla vähintään 2 796 m 3. Lupamääräyksessä on huomioitu, että separoinnilla voidaan vähentää lietetilavuutta enintään 20 %. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lietelannan ja pesuvesien varastointitilavuutta. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti kuivalantaa ilman separoidun lietelannan kuivajaetta n. 918 m 3 vuodessa ja separoidun lietelannan kuivajae mukaan luettuna n. 1 295 m 3 vuodessa. Tilalla tulee olemaan kuivalannan varastointitilavuutta rakennettavan etäkuivalantalan kanssa n. 1 365 m 3. Kuivalannan varastointitilavuus on riittävä. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Määräys säilörehun varastoinnista ja puristenesteiden johtamisesta on tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. (lupamääräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1.7.2009). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa (12-24 kk) kohden, yksi peltohehtaari 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk) kohden ja yksi peltohehtaari 11 vasikkaa (alle 6 kk) kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen ja lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietteen ja kuivalannan levittämisessä pohjavesialueille tulee noudattaa Ilmajoen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (lupamääräys 2) Separoinnista annetut määräykset ovat tarpeen maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Riittävät kaadot ovat tarpeen, mikäli separointilaitteistoon tulee vuotoja tai toimintahäiriöitä. (lupamääräys 3)

21 Määräys jaloittelutarhan pohjamateriaalista ja tarhan varustamisesta vesitiiviillä reunoilla sekä keräilykaivolla on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) ja ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta mukaan lietesäiliön tai muun erillisen keräilykaivon tilavuus tulee olla vähintään 0,2 m 3 jaloittelutarhan neliömetriä kohden, mikäli kyseessä on kattamaton jaloittelutarha-alue. Jaloittelutarhan sadevesimitoitus on huomioitu lietesäiliötilavuudessa. Jaloittelutarha-alueelta keräilykaivoon kertyvät valumavedet ja virtsa tulee siirtää riittävin väliajoin varastoitavaksi lietesäiliöön. Tarha-alueelle kertyvä lanta tulee poistaa lantalaan. Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO-C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laidunnuksesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen estämiseksi. Rajoittamalla eläinten pääsyä laitumelta veteen vähennetään suoraa ravinnekuormitusta vesistöön. (lupamääräys 4) Määräys uuden lietesäiliön täyttämisestä alakautta ja kattamisesta kelluvalla katteella, uuden pumppukaivon kattamisesta betonikannella, nykyisen 760 m 3 :n lietesäiliön pitämisestä katettuna kiinteällä katteella, nykyisen 750 m 3 :n lietesäiliön kattamisesta kelluvalla katteella ja täyttämisestä lietepinnan alapuolelta sekä nykyisen pumppukaivon pitämisestä katettuna betonikannella on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen ja lannan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen ja lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden, pumppukaivojen, separointirakennuksen, kuivalantalan, jaloittelutarhan, laakasiilojen ja puristenestesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (lupamääräys 5) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen es-

22 tämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten vaarallisten jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (lupamääräys 6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (lupamääräys 7) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (lupamääräys 8) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliöiden, lietteen pumppukaivojen, kuivalantalan, lietelannan separointiyksikön, jaloittelutarhan, laakasiilojen ja säilörehun puristenesteen keräilykaivojen kuntoa, voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (lupamääräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 10) Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (lupamääräys 11) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan ja kunnanhallituksen sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnoissa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 1, 2, 5 ja 8 ilmenevällä tavalla.

23 Lupahakemuksessa hakija ei ole ilmoittanut käyttävänsä tai ottavansa jatkossa käyttöön Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnossa mainittua, osoitteessa Santavuorentie 169, sijaitsevaa etälietesäiliötä. Aluehallintovirasto katsoo, että ELY-keskuksen lausunnossa mainittu etälietesäiliö ei muodosta eläinsuojien kanssa sellaista ympäristönsuojelulain 35 :n 4. mom. tarkoitettua teknistä ja toiminnallista yhteyttä, että niiden ympäristövaikutuksia olisi tarpeen tarkastella yhdessä. Eläinsuojien ja etälietesäiliön keskinäisen etäisyyden vuoksi niistä ympäristöön aiheutuvat vaikutukset eivät kohdistu samaan alueeseen. Mikäli etälietesäiliötä jatkossa käytetään, etälietesäiliön mahdollinen ympäristöluvan tarve arvioidaan Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta. Jos kunnan ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristölupaa ei tarvita, etälietesäiliön mahdollinen käyttöönottaminen mm. rakenteiden tiiveyden osalta arvioidaan valvonnallisin toimenpitein. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 28.2.2023 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2022 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan 18.11.2003 antaman lupapäätöksen. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia

24 säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki 6 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 5, 15 19 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki (646/2011) 8, 13, 29, 72, 91, 118 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1.7.2009 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 2 285. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 4 570 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuk-

25 sen käsittelystä perittävä maksu on 50 % taulukon mukaisesta maksusta, joten käsittelymaksuksi tulee 2 285 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Ilmajoen kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla. JAKELU Päätös Hakijalle Tiedoksi Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta.

26 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. LIITTEET 1) Valitusosoitus 2) Sijaintikartta 3) Asemapiirros Maarit Vuorela Leena Erving Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela ja esitellyt ympäristötarkastaja Leena Erving.

27 VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 30.1.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 029 501 8450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

28 LIITE 2 Uusi pihatto ja lietesäiliö