Onko Suomi turvallinen tulevaisuudessakin? Kimmo Himberg projektijohtaja Sisäministeriö, sisäisen turvallisuuden strategiahanke
Sisäinen turvallisuus Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista tai suomalaisen yhteiskunnan tai kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa aiheellista pelkoa ja turvattomuutta. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (2010) 2
Turvallisuuden kokemus: erilaisten uhkien toteutumisen todennäköisyys seuraavien kolmen vuoden aikana SPEK 2016 (3000 vastaajaa) 3
Sisäisen turvallisuuden mittalukuja (2015) hätäpuheluita hätäkeskuksiin yht. 2 800 000* - joista tehtävinä välitettiin 1 800 000 joista poliisille 51 % terveystoimelle 42 % pelastustoimelle 6 % *) keskimäärin 5,3 puhelua/min
Sisäisen turvallisuuden mittalukuja (2015 ) II poliisille ilmoitettuja rikoksia yht. 804 000 - näistä RL-rikoksia 337 000 poliisin hälytystehtäviä yht. 1 042 000 - näistä kiireellisiä (A+B) 568 000* pelastustehtäviä 100 000 *) keskimäärin 1,1 kiireellistä tehtävää/min
Arjen turvattomuutta: päihteet väkivallan ja onnettomuuksien taustalla Alkoholinkulutus 1970 2015 4,5 l/h/v 8,5 l/h/v Joka kolmas koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuollut on päihtynyt 70 % tulipaloissa kuolleista on päihtyneitä 50 % hukkuneista on päihtyneitä Rattijuopot aiheuttavat joka kolmannen liikennekuoleman Henkirikoksen tekijöistä ja uhreista 70 % on päihtyneitä Pahoinpitelijöistä 64 % on päihtyneitä 6
Monikulttuuristuminen Maahanmuutosta on tullut ainoa dynaaminen väestökehitystekijä usealla alueella: Maahanmuuttajien määrä on viisinkertaistunut Suomessa 2000-luvun aikana Maahanmuutto lisää entisestään suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen väestönkasvua. Vieraskielisten määrä kymmenkertaistunut vuoden 1990 jälkeen: Vuonna 1990 koko maassa oli noin 25 000 vieraskielistä (0,5 % koko maan väestöstä), vuoden 2013 lopussa 289 000 hlöä (5,3 % koko maan väestöstä) 2/3 vieraskielisistä asuu kuudessa suurimmassa kaupungissa Helsingissä osuus 12,1 % ja väestöennusteen mukaan 21 % vuonna 2030 Tärkeää: segregaation välttäminen onnistunut kotouttaminen radikalisoitumisen välttäminen vastakkainasettelujen minimointi 7
Suomi kaupungistuu - 16 suurimmassa kaupungissa tehdään yli puolet rikoksista rikollisuutta pikkukaupunkeja enemmän järjestäytynyttä rikollisuutta, myös kansainvälistä väkivalta: työ, katu, koti monikulttuuristuminen nopeinta alueellinen segregaatio - lähiöt lasten ja nuorten ongelmat riski suuronnettomuuteen suurempi turvallisuuden tunne kuitenkin harva-asutusaluetta parempi 8
Järjestäytynyt rikollisuus Suomessa noin 80 ryhmää, noin 1000 jäsentä organisoitunutta, kurinalaista - erityinen uhka oikeusvaltiolle merkittävimmät rikollisjengit Hells Angels MC, Bandidos MC, Cannonball MC ja United Brotherhood kansainvälistyminen sekä laajentuminen uusille paikkakunnille jatkuu jengien vaikutusvallan ainekset ovat väkivalta ja liiketoiminta liiketoiminta mahdollistaa pääsyn yhteiskunnan laillisiin rakenteisiin ja suhdeverkon luomiseen mm. ravintolatoiminta, rakennus- ja kiinteistöpalvelusala huumausainekauppa, rahanpesu, laiton velanperintä, harmaa talous, petokset, laiton asekauppa, todistajien uhkailu, omaisuusrikokset korruptio, lahjonta ja kiristys keinoja edistää ja suojata rikollista toimintaa 9
10
Ääriliikkeet, väkivaltainen ekstremismi, terrorismi radikalismi nousussa Euroopassa terrorismintorjunta yksi EU:n turvallisuusprioriteeteista väkivaltainen ekstremismi vähäistä - uhka kohonnut turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä vuosittain alle 100 rikosta, joiden motiivi saattaa liittyä ääriliikkeisiin turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä terrorismikontaktit lisääntyneet Terrorismintorjunnan työkalu: - hyvä kotouttaminen! 11
Suomen sisäisen turvallisuuden haasteita taloudellinen epävarmuus, hyvinvointivaltion tulevaisuus polarisaatiokehitys jatkuu: ikääntyminen, kaupungistuminen, syrjäytyminen jne. monikulttuuristuminen oheisvaikutuksineen teknologinen kehitys: digitalisaatio, automaatio, robotisaatio kyberrikollisuus; teknologian väärinkäyttö Euroopan turvallisuustilanteen moniulotteinen muutos Venäjän ja lännen huonontuneet suhteet; heikentynyt ennustettavuus vakava järjestäytynyt kansainvälinen rikollisuus radikalisoituminen, ekstremismi, ääriliikkeet, terrorismikytkökset hybridiuhat, informaatiovaikuttaminen hallitsematon ja osin laiton maahantulo, ihmiskauppa turvallisuusympäristön kompleksisuus lisääntyy, ennustettavuus vaikeutuu 12
Suomalaisten mieliala, "social mood" suomalaisten käsitys maan nykytilanteesta ja tulevaisuudesta pessimistinen kansalaisten näkemykset tulevaisuudesta vahvasti polarisoituneet kolme neljästä kokee hyvän elämän edellytysten heikentyneen neljä viidestä huolissaan eriarvoistumisesta kaksi viidestä tyytymättömiä demokratian toimivuuteen joka viides valmis osallistumaan lakeja rikkovaan suoraan toimintaan yhdeksän kymmenestä sitä mieltä, että tahallinen provosointi yleistynyt yhteiskunnallisessa keskustelussa puolet harkitsee jättäytymistä yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle, koska on kyllästynyt kärjistyneeseen keskusteluilmapiiriin. Lähteet: Mitä suomalaiset pelkäävät (SM kyselytutkimus 2012) Suomen mielialaindikaattori SMI (L. Ilmola / IIASA 2013) Kenen mitta on täysi? (V. Pitkänen, J. Westinen / Ajatuspaja e2 2016) 13
Parannettavaa Hyvää Yhteenvetoa Kansalaisten turvallisuuden tunne korkea (vielä) Erittäin alhainen korruption taso Suuri luottamus viranomaisiin ja instituutioihin Ääri-ilmiöiden vaikutus (vielä) vähäinen Aleneva kokonaisrikollisuuden taso Liikenneturvallisuuden taso melko hyvä Korkea tapaturmakuolleisuus Väkivaltarikollisuuden (erit. henkirikosten) määrä korkea Tulipalokuolemien määrä korkea 14
Ydinkysymys: Säilyykö Suomi luottamusyhteiskuntana? 15
Kiitos kimmo.himberg@intermin.fi