Luonto lähelle ja terveydeksi!

Luonto lähelle ja terveydeksi! Kysely päiväkotilasten vanhemmille 2014 Kimmo Saarinen Allergiaohjelmalla lisää allergiaterveyttä... 2 Päiväkodeista liikkeelle... 4 Tutkimuksen toteutus... 5 Kyselyn tuloksia... 6 Tulosten pohdintaa ja johtopäätökset... 12 Kirjallisuus... 14 Liitteet 1-4... 15 Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti Lappeenranta heinäkuu 2014 Lääkäritie 15, 55330 Tiuruniemi ISSN 1237 1807 all.env@inst.inet.fi ISBN 978 952 5156 66 9 www.ekay.net 1

Allergiaohjelmalla lisää allergiaterveyttä Allergia oli sata vuotta sitten aristokraattien sairaus, mutta nyt se koskettaa hyvinvointiyhteiskunnan kaikkia kerroksia. Ihopistokokeessa vähintään yksi positiivinen tulos nousee jo lähes joka toisella suomalaisella (Haahtela ym. 2007). Siitepölyt, eläinpölyt, ruoka, kumi oireita aiheuttavien lista venyy vuosi vuodelta. Allergian syistä on kertynyt viime vuosina paljon uutta tietoa, jota Suomessa on viety väestötasolle Kansallisen allergiaohjelman 2008-2018 myötä (Haahtela ym. 2008, von Hertzen ym. 2009). Allergian aiheuttamaa henkilökohtaista ja yhteiskunnallista taakkaa voidaan vähentää, mutta se edellyttää uutta suuntaa ja uudenlaista asennoitumista. Tässä luonnon monimuotoisuus astuu kuvaan mukaan. Miten betoni liittyy allergiaepidemiaan? Allergiat ovat lasten ja nuorten yleisin krooninen sairaus. Kun Pohjois-Karjalassa jo joka viides koululainen saa nenänsä tukkoon harmittomasta koivun siitepölystä, läheisessä Venäjän Karjalassa luku on edelleen vain pari prosenttia, samaa tasoa mitä Suomessa 1940-luvulla syntyneillä. Mikä venäläisessä ympäristössä suojaa lapsia koivun siitepölyn allergeeneiltä? Todennäköisesti elämä lähellä luontoa ja sen monimuotoista mikrobimaailmaa viruksia, bakteereita, sädesieniä, homeita, alkueläimiä ja isompiakin loisia. Ruoan, juomaveden ja kotieläinten sekä niiden sisään kantaman aineksen monimuotoisuus näyttäisi antavan hyvän suojan niin allergioita kuin autoimmuunisairauksia vastaan (Alenius ym. 2008, Rook 2009). Suomalaisten allergia- ja ympäristötutkijoiden biodiversiteettihypoteesi (von Hertzen ym. 2011) kytki ihmisen terveyden ja sairauden luonnon monimuotoisuuteen uudella tavalla. Allergiat, astma ja muut tulehdusperäiset sairaudet ovat saattaneet yleistyä teollistuneissa ja kaupungistuneissa maissa siksi, että elintason noustessa ja elintapojen muuttuessa ihmisten yhteys ympäristön hyödylliseen mikrobilajistoon on kaventunut. Pelkäämme suotta bakteereja, jotka stimuloivat immuunijärjestelmän soluja ja pitävät yllä sen normaalia toimintaa. Allergiset ovat siis eräänlainen luonnon monimuotoisuuden mittari: mitä yksipuolisempi ympäristömme on, sitä herkemmin siihen reagoimme! Allergiareaktioiden taustalla oleva immuunijärjestelmä on pitänyt ihmiskunnan hengissä. Luonnottomassa betonierämaassa immuunipuolustusta säätelevän soluverkon suhteellinen heikkous aiheuttaa kuitenkin tarpeetonta reagoimista ympäristön vaarattomiin valkuaisainehiukkasiin, kuten siitepölyihin tai ruoka-aineisiin. Kun sisäinen immuunitutka lukee myös omien solujen rakenteita ja valkuaisaineita väärin, tuloksena on yhä enemmän erilaisia sivilisaatiosairauksia. Monen kaupunkilaisen veressä virtaa jatkuvasti tulehdusproteiineja. Allergiaohjelma kannustaa luontoon Tähän asti käytetyt strategiat allergioiden ehkäisyssä ja hoidossa mihin ovat liittyneet kiinteästi rajoitukset ja välttäminen eivät ole vähentäneet allergisten sairauksien esiintyvyyttä, haittaavuutta ja kustannuksia, lukuun ottamatta astman hoidon saavutuksia. Pelkästä oireiden hoidosta on aika siirtyä ehkäisyn ja ehkäisevän hoidon suuntaan. Tässä luonto astuu 2

vahvasti kuvaan: se ei ole pelottava allergeenien lähde, vaan allerginenkin tarvitsee vahvaa luontoyhteyttä terveytensä perustaksi. Kansallisen allergiaohjelman 2008-2018 sanoma on: nyt vahvistetaan sietokykyä eikä vältetä allergeeneja turhaan, mutta vakavat allergiat hoidetaan ajoissa ja tehokkaasti. Sietokykyä saamme parhaiten luonnosta. Allergiat pakenevat puutarhanhoitoa, mustia kynnenalusia ja paljaita jalkoja. Tutkimukset vihjaavat, että niin pakenevat monet muutkin sairaudet, sekä fyysiset että psyykkiset. Allergiaterveyden vahvistaminen vaatii väestöltä uutta asennetta ja motivoitumista sietokyvyn kasvattamisessa. Allergeenien välttämisen sijaan lähtökohtana on altistua niille tarkoituksenmukaisesti ja vahvistaa näin elimistön puolustusmekanismeja. Kesämökkielämä, palstaviljely, partio, kesäleirit ja luontoretket linkittävät vielä monet kaupunkilaiset luontoympäristöön. Siinä sivussa kertyy myös allergiaterveyttä: immuunijärjestelmä ei tunteile mutta ottaa opikseen jos sitä vain on tarjolla. Elävä monimuotoinen luonto ja terve ihminen kulkevat käsi kädessä (kuva 1). Uusi ajattelu ei aseta kyseenalaiseksi lääketieteen merkittäviä saavutuksia, kuten vaarallisia epidemioita estäviä rokotteita, henkeä pelastavaa antibioottien käyttöä ja tarpeellista ruokahygieniaa. Uuden ajattelun myötä tutkimus suuntautuu kuitenkin toisin: on löydettävä keinoja vahvistaa immuniteettia vaarantamatta saavutettuja terveyshyötyjä. Kuva 1. Lapset ovat luonnostaan luonnontutkijoita metsässä on kiva leikkiä! 3

Päiväkodeista liikkeelle Syyskuussa 2013 Lastentarhanopettajaliitto ja Kansallisen allergiaohjelman väestöviestintähanke sekä Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti sopivat varhaiskasvatuksen yhteistyöhankkeesta, jonka teemana on Luonto lähelle ja terveydeksi! Yhteistyön tavoitteena on kasvattaa luonnossa viihtyviä ja terveempiä lapsia, sillä vahva luontosuhde vahvistaa luontaista immuniteettia (Hanski ym. 2012, Olszak ym. 2012, Rook 2013). Todennäköisesti heikentyneen immuniteetin myötä esimerkiksi allergiat, keliakia, diabetes, tulehdukselliset suolistosairaudet, masennus ja monet syöpätyypit ovat yleistyneet. Luonnossa tapahtuva toiminta vähentää näiden hyvinvointisairauksien aiheuttamaa henkilökohtaista ja yhteiskunnallista taakkaa sekä parantaa ihmisten elämänlaatua. Kansallinen allergiaohjelma 2008-2018 on koko väestölle tarkoitettu koulutus- ja valistusohjelma, jonka käynnistäjiä ovat sosiaali- ja terveysministeriö ja Kansanterveyslaitos. Tavoitteena on parantaa väestön sietokykyä lisätä allergiaterveyttä ja vähentää allergeenien tarpeetonta välttämistä. Allergiaohjelmaan liittyvä väestöviestintähanke alkoi vuonna 2011. Sitä toteuttavat Allergia- ja Astmaliitto ry, Hengitysliitto ry ja Iholiitto ry. Hankkeen keskeisiä kohderyhmiä ovat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Tavoitteena on tuottaa kansalaisia puhuttelevaa suoraa viestintää ja päästä eroon sitkeästi elävistä käsityksistä ja toimintatavoista, jotka rajoittavat monen allergisen elämää turhaan. Varsinkin kaupunkiympäristössä asuvia perheitä on kannustettu terveyttä ja immuunipuolustusta vahvistavaan elämäntapaan ja luontosuhteen vahvistamiseen. Päiväkotitutkimus vuonna 2014 Allergia- ja astmaliittoon kuuluva Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti toteutti keväällä 2014 Lastentarhanopettajaliiton avustuksella varhaiskasvatukseen suunnatun valtakunnallisen kyselytutkimuksen, jonka tavoitteena oli profiloida suomalaiset päiväkodit erityisesti luontosuhteen ja -altistuksen perusteella. Minkälaiset puitteet luonto antaa päiväkodille ja miten luontoa nykyisin hyödynnetään päiväkotitoiminnassa? Kyselyyn vastasi lähes 770 päiväkotia ja näiden tuloksia on luvassa syksyllä. Hankkeen toinen osa on nk. pilottitutkimus Etelä-Karjalassa. Karhuvuoren ja Kanavansuun päiväkodeissa on tarkoituksena yhdessä päiväkotihenkilöstön kanssa suunnitella, toteuttaa ja jalostaa yksinkertaisia toimintamuotoja, jotka asettuvat luontevasti päiväkotiarkeen. Työssä hyödynnetään jo nyt käytössä olevia malleja (mm. Luonnossa kotonaan, Metsämörri), joiden tueksi yhteistyö tuo terveyskasvatuksen: luonnossa liikkuminen on lasten terveyden edistämistä parhaimmillaan. Yhteistyöstä ei aiheudu tutkimuspäiväkodeille lisä- 4

kustannuksia. Kaikki tarvittava materiaali, retkiopastus ja infotilaisuudet järjestetään Allergiaohjelman kautta. Pilottihankkeen toimintaa ja vaikuttavuutta arvioidaan mm. lasten vanhemmille suunnatuin kyselyin. Kahden tutkimuspäiväkodin verrokkeina toimivat Peltolan, Hovinpellon ja Honkalahden päiväkodit Lappeenrannasta sekä Kuukanniemen päiväkoti Lemiltä (kuva 2, liite 1). Näiden fyysinen toimintaympäristö vaihtelee hyvin kaupunkimaisesta maaseutumaiseen. Honkalahden ja Kuukanniemen päiväkodeissa on noin 60 lasta ja muissa päiväkodeissa noin 120 lasta. Kuva 2. Tutkimuspäiväkotien sijainti Etelä-Karjalassa. 1= Karhuvuori, 2= Kanavansuu, 3= Hovinpelto, 4= Honkalahti (Joutsenossa), 5= Peltola, 6= Kuukanniemi (Lemillä). Tutkimuksen toteutus Pilottihankkeen päiväkotien ja näiden verrokkien lähtötilannetta kartoitettiin huhtikuussa 2014 vanhemmille suunnatulla kyselyllä (liite 2), jolla pyrittiin selvittämään lapsen allergista taustaa ja elintapakysymyksiä, ympäristö- ja luontosuhdetekijöitä sekä yleisesti vanhempien mielipiteitä luonnosta osana varhaiskasvatusta. Kyselyihin sai vastata nimettömänä. Kyselytutkimuksen toteuttamiseen saatiin maaliskuussa lupa Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen varhaiskasvatusjohtajalta sekä Lemin kunnan sivistysjohtajalta. 5

Kyselylomakkeet (noin 600 kpl) palautuslaatikoineen toimitettiin jokaiseen päiväkotiin huhtikuun alussa. Päiväkotien henkilöstö jakoi ne edelleen vanhemmille ja vastausaikaa annettiin noin kaksi viikkoa. Päiväkoteihin palautetut lomakkeet noudettiin viikolla 17. Vastauksia kertyi yhteensä 284 (vastausprosentti 46). Lomakkeita palautettiin aktiivisimmin Karhuvuoren (57 %) ja Kanavansuun (56 %) päiväkodeissa, vertailupäiväkodeissa osallistumisprosentit olivat matalampia (37-44 %). Lomakkeen oli täyttänyt yleensä äiti (72 %), joka viidennen (22 %) täyttivät vanhemmat yhdessä ja loput 6 % olivat isän täyttämiä. Lomakkeen täyttäjällä ei ollut vaikutusta keskeisiin tuloksiin. Kyselyn tuloksia Perustiedot. Keskimäärin hieman alle viisivuotias lapsi (vaihtelu 1,1-7,3 vuotta) oli ollut hoidossa vajaa kaksi vuotta nykyisessä päiväkodissa (taulukko 1). Useimmilla lapsilla (80 %) oli vähintään yksi sisarus, yleensä vanhempi; joka toisessa perheessä oli kaksi lasta. Edeltävän puolen vuoden aikana lapset olivat sairastamisen takia poissa keskimäärin yhden päivän kuukaudessa (kuva 3); joka kymmenennellä lapsella ei ollut yhtään sairauspoissaoloa. Antibioottikuurilla oli ollut melkein joka toinen (48 %) edeltävän vuoden aikana. Päiväkotien välillä oli merkittäviä eroja lasten hoitovuosissa, sisarusten määrässä sekä sairastavuudessa. Taulukko 1. Lasten taustatietoja kuudessa päiväkodissa. Sairauspäivät ovat edelliseltä puolelta vuodelta ja antibioottikuurien määrät edeltävältä vuodelta (vanhempien arvio). poikia ikä (v) sisaruksia (vanhempia) (nuorempia) päiväkotihoito (v) sairaspv (½ v) antibioottikuuria (v) Karhuvuori (1) 44 % 4,7 89 % 0,8 0,4 2,1 8,0 1,0 Kanavansuu (2) 46 % 4,6 79 % 0,9 0,3 1,3 5,8 0,8 Hovinpelto (3) 52 % 5,3 80 % 1,1 0,2 2,1 4,4 0,8 Honkalahti (4) 61 % 4,5 83 % 0,7 0,3 1,9 6,4 1,1 Peltola (5) 59 % 4,5 57 % 0,4 0,4 2,1 5,4 0,7 Kuukanniemi (6) 50 % 5,3 92 % 1,0 0,5 1,2 7,8 1,4 YHTEENSÄ 50 % 4,8 80 % 0,9 0,3 1,8 6,3 0,9 Kuva 3. Yli puolet lapsista oli sairauden takia poissa päiväkodista alle kuusi päivää edeltävän puolen vuoden aikana. Joka neljännelle sairauspoissaoloja kertyi vähintään kolme päivää kuukaudessa. Enimmillään sairauspäiviä ilmoitettiin 35. 6

Terveystiedot. Allergiaan viittaavia oireita oli vähintään joka toisella lapsella (taulukko 2). Itse ilmoitettuja ruoka-allergioita oli yllättävän vähän, keskimäärin vain joka kymmenennellä lapsella. Astmalääkkeitä käytti hieman useampi (11 %) kuin joilla oli astmadiagnoosi. Allergioihin ja oireiluun vaikuttavista tekijöistä kysyttiin mm. rintaruokinnasta ja tupakansavulle altistumisesta. Melkein kaikki lapset (95 %) olivat saaneet rintamaitoa, keskimäärin reilu kahdeksan kuukautta ja enimmillään 25 kuukautta. Vanhemmista tai huoltajista joka viides tupakoi, mutta vastausten perusteella yksikään päiväkotilapsista ei altistunut sisätiloissa säännöllisesti tupakansavulle. Vähiten allergiaa oli Kuukanniemen päiväkodissa, ja päiväkotien välillä todettiin myös tilastollisesti merkitsevä ero ihottuman esiintyvyydessä. jokin allergia astma (diagn.) heinänuha ihottuma Taulukko 2. Lasten allerginen oireilu kuudessa päiväkodissa. Nuhalla tarkoitetaan aivastelua, nenän tukkoisuutta tai nuhaa muulloin kuin flunssan tms. yhteydessä. Kutiavaa ihottumaa edeltävän 12 kk aikana kokeneista lapsista noin 72 %:lla ihottuma oli tyypillisesti taipeissa, niskassa/kaulassa tai silmien ja korvien ympärillä. Jokin allergia = astma/astmalääkitys, allerginen nuha, ihottuma, ruokaallergia. ruokaallergia lääkärin diagn. rintaruokinta (kk) tupakointi kotona Karhuvuori (1) 59 % 8 % 32 % 42 % 18 % 7 % 8,9 14 % Kanavansuu (2) 58 % 7 % 36 % 28 % 13 % 6 % 8,0 25 % Hovinpelto (3) 60 % 18 % 36 % 36 % 14 % 14 % 7,3 24 % Honkalahti (4) 57 % 0 % 26 % 43 % 0 % 0 % 7,8 26 % Peltola (5) 48 % 9 % 25 % 27 % 9 % 7 % 8,6 18 % Kuukanniemi (6) 29 % 8 % 21 % 8 % 8 % 4 % 10,0 8 % YHTEENSÄ 55 % 9 % 31 % 32 % 12 % 7 % 8,3 20 % Asuinympäristö. Kaksi kolmesta lapsesta (63 %) asui puoliurbaanissa ympäristössä esikaupunkialueella tai lähiössä. Maaseudun taajamassa (13 %) tai haja-asutusalueella (13 %) asuttiin myös yleisemmin kuin keskustassa (9 %); Peltolan päiväkodin lapsista 45 % asui kuitenkin kaupungin keskustassa. Asumismuotona oli pääsääntöisesti omakotitalo tai paritalo (74 %). Kerros- ja rivitaloasuminen oli myös melko tavallista, varsinkin Peltolassa. Keskimäärin nykyisessä kodissa oli asuttu vain hieman yli viisi vuotta (taulukko 3). Asumisen kestossa, muodossa ja asunnon sijainnissa oli päiväkotien välillä tilastollisesti merkitseviä eroja; Peltola ja Kuukanniemi poikkesivat selvimmin muista. Vastausten perusteella koirakoteja oli 24 % ja kissakoteja 21 %, eniten Lemin Kuukanniemen päiväkodin lapsilla. Kun lukuihin lisätään muut eläinkontaktit, noin joka toisella päiväkotilapsella oli viikoittainen yhteys lemmikkieläimiin. Sen sijaan päivittäinen tai viikoittainen kontakti maatilan eläimiin oli harvinaista (3 %), ja niitä kertyi lähinnä Kuukanniemen ja Hovinpellon päiväkotilapsille. Suurin osa lapsista ulkoili pihapiirin ulkopuolella päivittäin (48 %) tai lähes päivittäin (37 %). Harvemmin liikkuvia oli eniten keskustassa asuvien Peltolan päiväkodin lapsista. Noin joka toisella (52 %) lapsella oli mahdollisuus oleskella perheen kesämökillä keskimäärin vajaa kaksi viikkoa vuodessa. Sukulaisten tai tuttavien luona maaseudulla pääsi vierailemaan joka neljäs lapsi (26 %) noin viikoksi vuodessa. 7

Taulukko 3. Lasten asuinympäristötietoja kuudessa päiväkodissa. Lemmikki- ja maatilaeläinkontaktit ovat vähintään viikoittaisia. Kahdessa viimeisessä sarakkeessa on niiden lasten osuus, joilla on mahdollisuus olla kesämökillä tai maaseudulla vuoden aikana. Kuukanniemen päiväkodissa asuttiin yleisimmin haja-asutusalueella, joten kysymykseen 32 ei vastattu. asuttu (v) koira kotona kissa kotona yhteys lemmikkiin maatilan eläimet lemmikkikontakti kesämökki maaseudulla Karhuvuori (1) 5,2 15 % 21 % 21 % 42 % 1 % 59 % 32 % Kanavansuu (2) 4,8 24 % 18 % 35 % 54 % 1 % 50 % 26 % Hovinpelto (3) 6,4 30 % 26 % 40 % 68 % 6 % 44 % 20 % Honkalahti (4) 3,4 30 % 22 % 26 % 70 % 0 % 57 % 26 % Peltola (5) 4,7 18 % 16 % 23 % 48 % 2 % 59 % 39 % Kuukanniemi (6) 6,7 42 % 33 % 8 % 54 % 8 % 38 % -- % YHTEENSÄ 5,2 24 % 21 % 27 % 54 % 3 % 52 % 26 % Luontosuhdetekijät. Lumettoman maan aikaan noin joka kymmenes lapsi (11 %) oli päivittäin ja lähes kaksi kolmesta (63 %) vähintään viikoittain jossakin luontoympäristössä. Metsä ja puisto olivat tavallisimmat kohdeympäristöt (kuva 4). Päivittäin tai viikoittain luonnossa liikkuvien osuus oli suurin Lemin Kuukanniemen päiväkodissa (75 %) ja pienin Joutsenon Honkalahden päiväkodissa (39 %). Vain metsä- ja peltoympäristössä liikkuvien osuuksissa oli päiväkotien välillä tilastollisesti merkitseviä eroja. Kuva 4. Kuinka usein lapset käyvät erilaisissa ympäristöissä lumettoman maan aikana? Metsä tai puisto on päivittäin tai viikoittain tuttu noin joka toiselle lapselle, mutta suolla, niityllä tai maatilan pihapiirissä käydään harvoin jos koskaan. 8

Lapsen kanssa tapahtuneista luontotoimintamuodoista tavallisimpia olivat retkeily metsässä (75 %) ja marjastus (65 %). Vähintään joka kolmas oli mukana myös sienestyksessä (40 %), veneilyssä (42 %) tai kalastuksessa (44 %). Sen sijaan vaeltaminen yöpymisineen oli harvinaista (1 %). Keskimäärin lapset olivat osallistuneet kolmeen luontotoimintamuotoon (kuva 5), enimmillään Kuukanniemen päiväkodissa ja vähimmillään Honkalahden päiväkodissa; päiväkotien välillä ei kuitenkaan todettu tilastollisesti merkitseviä eroja. Vastausten perusteella vain 8 % lapsista ei ollut osallistunut mihinkään em. luonnossa tapahtuvaan toimintaan vähintään kahta kertaa vuodessa. Kuva 5. Päiväkotilasten osallistuminen perheen kanssa sienestämiseen, marjastamiseen, kalastamiseen, metsäretkeilyyn, veneilyyn ja yötä myöten vaeltamiseen (vähintään kahdesti vuodessa). Kaikki kuusi oli merkitty vain kahden lapsen lomakkeelle. Asenteet ja mielipiteet. Kyselylomakkeen viimeinen osio sisälsi 12 luontoon, ympäristöön ja terveyteen liittyvää samaa / eri mieltä -väittämää tai lausetta. Yksiselitteistä oikeaa vastausriviä ei ole, mutta ohjenuorana pidettiin kyselylomakkeen merkintöjä liitteessä 2. Niihin verrattuna eniten oikeaa mieltä oltiin seuraavista kolmesta väittämästä (kuva 6): Päiväkodissa olisi parempi keskittyä mielekkäämpään toimintaan kuin luonnossa puuhasteluun 95 % vanhemmista oli eri mieltä Liikkuminen luonnossa suojaa allergialta ja monelta muulta sairaudelta 89 % vanhemmista oli samaa mieltä Metsä on turvallinen leikkipaikka lapselle 89 % vanhemmista oli samaa mieltä. Kaikkiaan neljässä väittämässä vähintään joka toinen vastaajista oli ohjevastauksen linjalla, mm. Leikkiessään lapsi saa kiivetä puuhun (58 % täysin samaa mieltä). Sen sijaan seuraavat kaksi väittämää saivat heikosti tukea vanhemmilta: 9

Luonnossa liikkumista kannattaa välttää punkki- ja käärmepaikoilla vain 17 % osittain tai täysin eri mieltä Puhdas koti ja sisäilma suojaavat lapsia allergioilta vain 43 % osittain tai täysin eri mieltä Edellisiä kysymyksiä voidaan tulkita selvästi eri tavoin, mikä myös näkyy vastaajien jakaumassa. Lisäksi kolmessa muussa kysymyksessä tietämättömien osuus on suuri; median välittämässä petouutisoinnissa sekä mullan ja mikrobien terveysvaikutuksissa (kuva 6). Kuva 6. Vanhempien mielipiteet ja asenteet. Kysymykset ovat kokonaisuudessaan kyselylomakkeen viimeisellä sivulla (liite 2). Palkit on väritetty niin, että oikeaa mieltä olevien osuus on vihreällä ja eri mieltä olevien osuus punaisella. Sininen = en osaa sanoa. Ohjeelliseen vastausriviin verrattuna vanhempien vastaukset poikkesivat keskimäärin 12 pistettä, mikä tarkoittaa vain yhden pykälän kysymystä kohti. Joukosta löytyi yksi oikea rivi Kanavansuusta ja toinen vain yhden pisteen poikennut lomake Kuukanniemestä. Enintään kymmenen pisteen lomakkeita oli 46 % kaikista (kuva 7). Enimmillään yhdelle lomakkeelle summautui 34 pistettä, ts. vastaaja oli melkein jokaisessa kysymyksessä eri mieltä kuin ohjeellinen rivi. Päiväkotivertailussa ääripäät löytyivät Lemin Kuukanniemestä ja Joutsenon Honkalahdesta; yksittäisissä väittämissä päiväkotien väliltä löytyi tilastollisesti merkitseviä eroja joka kolmannessa (kysymykset #1, #9, #10, #11). 10

Kuva 7. Vanhempien mielipide- ja asenneosion poikkeamat ohjeellisesta rivistä. Keskimäärin yhdelle lomakkeelle kertyi 12,4 pistettä. Korrelaatiot. Aineiston muuttujien välisiä korrelaatioita ei laskettu muuttujien arvoilla, vaan niiden järjestysnumeroilla (Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin ρ). Kerroin ilmoittaa, miten samanlaisia ovat kahden muuttujan arvojen keskinäiset järjestykset. Jos järjestykset ovat samat molemmilla muuttujilla, tulee kertoimen arvoksi +1. Jos järjestykset mitatuissa muuttujissa ovat täysin vastakkaisia, tulee kertoimen arvoksi 1. Merkittäviä korrelaatioita tarkennettiin laskemalla myös vastaavat Pearsonin korrelaatiokertoimet. Kun isosta korrelaatiojoukosta poimitaan vain tilastollisesti erittäin merkitsevät (p<0.001), kyselyaineiston luotettavuudesta kertovat mm. vahvat positiiviset korrelaatiot lapsen iän ja hoitovuosien, sairauspäivien ja antibioottien käytön, astman ja astmalääkkeiden käytön sekä esimerkiksi kodin sijainnin ja puistossa liikkumisen välillä. Vastaavasti asennekysymyksissä esimerkiksi mullassa kasvavien viherkasvien aiheuttaman mahdollisen sisäilmaongelman (#9) sekä mullan mikrobien mahdollisen terveyshaitan (#10) välillä oli erittäin vahva positiivinen korrelaatio (ρ= 0.553). Aineistosta löytyi lisäksi joitakin mielenkiintoisia muuttujapareja: Perheen kesämökki tai -paikka lisäsi lasten luontotoiminnallisuutta (ρ= 0.282). Tupakointi kotona korreloi negatiivisesti rintaruokinnan keston kanssa (ρ= -0.236). Asennekysymysten suuri pistemäärä lisäsi lasten sairauspäiviä (ρ= 0.205). 11

Tulosten pohdintaa ja johtopäätökset Vastausprosentit vaihtelivat kuuden päiväkodin välillä 37-57 %; pilottipäiväkodeissa vastausprosentit olivat odotetusti korkeampia kuin vertailupäiväkodeissa. Joka toisen päiväkotilapsen vanhempi ei antanut mitään tietoja ja on mahdollista, että kyselyyn vastanneet edustavat myönteisemmin luontotoimintaan suhtautuvaa joukkoa, jonka tuloksena saadaan liian optimistinen kuva päiväkotilasten nykyisestä luontosuhteesta. Kuitenkin esimerkiksi lasten tasainen sukupuolijakauma aineistossa sekä astman esiintyvyys (prevalenssi) ja muidenkin allergiaoireiden esiintyvyys vastasivat hyvin aiempia tietoja, minkä perusteella kyselytuloksia voidaan pitää edustavina. Mukana oli kuusi päiväkotia, joissa on kaikkiaan noin 600 lasta. Kaikkiaan Lappeenrannassa on 23 kunnallista ja 3 yksityistä päiväkotia, joissa on noin 3 000 lasta. Honkalahti ja Kuukanniemi olivat neljää muuta päiväkotia pienempiä; vain reilu 20 vastausta päiväkotia kohti näkyi vastauksissa suurempana vaihteluna ja kenties jopa poikkeavina tuloksina. Alkukyselyn tarkoituksena ei kuitenkaan ollut verrata päiväkoteja keskenään, vaan kartoittaa varhaiskasvatusikäisten lasten allergiaterveyttä, luontosuhdetta ja vanhempien asenneilmapiiriä yleisesti. Päiväkotivertailuun palataan yksityiskohtaisemmin seurantakyselyjen myötä. Päiväkotien omaan käyttöön on kuitenkin koottu joitakin keskeisiä tuloksia liitteeseen 3. Tutkimuslomakkeella kartoitettiin monipuolisesti lasten allergiaterveyteen vaikuttavia tekijöitä. Kysymykset oli ryhmitelty viiteen osioon: perustiedot, allerginen oireilu, elintapatekijät, ympäristötekijät ja luontosuhdetekijät. Suunnittelussa hyödynnettiin lomakepohjaa, jota käytetään parhaillaan Helsingin yliopiston Luonnon monimuotoisuus, ihmiskehon bakteerilajisto ja tulehdusperäiset sairaudet -hankkeessa. Jenni Lehtimäen väitöskirjatyössä selvitetään, miten päiväkotien ympäristö ja ulkoilutottumukset vaikuttavat vuonna 2009 syntyneiden lasten allergian kehitykseen kaupunkien keskustoissa ja luonnontilaisemmassa ympäristössä sijaitsevissa päiväkodeissa sekä niin kutsutuissa "luontopäiväkodeissa", joissa lapset ovat luonnontilaisissa ympäristöissä suuren osan päivää. Lapsilta mitataan veren IgEtasot ja lisäksi iholta otetaan ihon mikrobeista kertova pyyhkäisynäyte. Tutkimukseen liittyvässä vanhempien kyselylomakkeessa kartoitetaan lasten ja myös vanhempien terveyttä yksityiskohtaisemmin kuin Lappeenrannassa tehdyssä kyselyssä, jossa puolestaan oli lisättynä vanhempien mielipiteitä ja asenteita kartoittava osio. Lappeenrannan kyselytutkimuksen tuloksille on siis luvassa vertailutietoa myös muualta Suomesta. Vanhempien mukaan lapset olivat olleet sairauden vuoksi poissa hoidosta keskimäärin päivän kuukaudessa. Päiväkotien välillä oli huomattavia eroja, joiden syitä ei aineiston perusteella voida päätellä. Yksi mielenkiintoinen näkökulma oli, että sairauspäivien määrä oli yhteydessä asennekysymysten pistemäärän kanssa: yleisimmin sairastavilla lapsilla vanhemmat joko asennoituvat varovammin luontoaltistukseen tai ylivarovainen suhtautuminen saattaa altistaa lapset muita herkemmin sairastamaan. Tulos on joka tapauksessa tarkemman selvittämisen arvoinen. Kyselyn perusteella päiväkoti-ikäiset lapset ovat yleisesti allergisia: allergiset eivät ole enää vähemmistö vaan enemmistö. Astman, allergisen nuhan ja atooppisen ihottuman esiintyvyys vastasivat hyvin aiempia tietoja (Haahtela ym. 2007). Sen sijaan itse ilmoitettujen ruoka-allergioiden osuus oli vain hieman suurempi kuin lääkärin diagnosoimat allergiat ja 12

selvästi odotettua pienempi, vain 12 %. Vielä julkaisemattomassa valtakunnallisessa päiväkotikyselyaineistossa se oli 11 %. Tulos on erinomainen ja sopii hyvin Kansallisen allergiaohjelman suosituksiin ja tavoitteisiin. Ruoka-allergioita ei voida ennaltaehkäistä mitään ruokaainetta etukäteen välttämällä. Päinvastoin, sietokykyä ei elimistöön synny ilman altistusta eli ruoka-aineen syömistä. Aluksi uudet ruoka-aineet voivat aiheuttaa pientä, itsestään ohimenevää ihon punoitusta tai muutoksia ulosteessa. Nämä eivät ole merkki ruoka-allergiasta eikä niihin tarvitse kiinnittää huomiota, mikäli lapsi kasvaa ja voi hyvin. Ruoka-allergisen lapsen kohdalla sen sijaan vältetään mutta vain niitä ruoka-aineita, joiden on todettu aiheuttavan merkittäviä oireita. Ohjeita allergisen lapsen päivähoitoon on kirjattu liitteeseen 4. Suurin piirtein joka toisella päiväkotilapsella oli säännöllinen kontakti johonkin lemmikkieläimeen. Maatilan eläinkontaktit olivat harvinaisia, mutta joka neljäs oli sentään oleskellut maatilalla edeltävän vuoden aikana. Kesämökille tai muulle perheen kesäpaikalle pääsi noin puolet lapsista; tällä oli selvästi myönteinen vaikutus lasten luontotoiminnallisuuteen. Myös kotipihan lähistöllä liikuttiin yleisesti luontoympäristössä, varsinkin metsässä tai puistossa, mutta valitettavan harvoin suolla tai niityillä. Marjastaminen tai muu luonnossa tapahtuva toiminta vähintään pari kertaa kesässä toteutui yhdeksällä kymmenestä lapsesta. Luontoon suuntautuva päiväkotitoiminta sai vanhemmilta lähes varauksettoman tuen. Peräti 95 % vanhemmista 270 vastaajaa 284:stä oli luonnossa tapahtuvan puuhastelun takana. Metsää pidettiin yleisesti turvallisena leikkipaikkana ja luonnossa liikkumista lapsen terveyttä edistävänä. Terveystiedottamiselle on kuitenkin tarvetta, esimerkiksi joka kolmas vanhempi ei osannut sanoa mullan tai sen mikrobien myönteisistä vaikutuksista. Punkki- ja käärmepelko on ymmärrettävää, mutta mitä paikkoja näiden takia pitäisi varoa? Esimerkiksi puutiaisia löytyy monen perheen pihanurmikolta, pensasaitojen juurelta, tienpientareen heinikosta tai lemmikkien mukana jopa sisätiloista. Jos allergiasaneerauksen hengessä lähdetään varmuuden vuoksi välttämään, kiellettyjen paikkojen sijasta listataan kohta sallitut turvalliset ympäristöt. Arkijärkeä käyttämällä missä tahansa Suomen luonnossa voi liikkua hyvillä ja turvallisin mielin käärmeistä ja punkeista huolimatta! Sama pätee myös kodin puhtauteen: perussiivous riittää, erityisiä desinfioivia aineita ei siivouksessa tai henkilökohtaisessa hygieniassa tarvita. Yletön puhtaus on epätervettä ja -terveellistä. 13

Kiitokset Lämmin kiitos kaikille kyselytutkimukseen osallistuneille päiväkodeille! Kirjallisuus Alenius, H., Pakarinen, J., Saris, O., Andersson, M.A., Leino, M., Sirola, K., Majuri, M-L., Niemelä, J., Matikainen, S., Wolff, H., von Hertzen, L., Mäkelä, M., Haahtela, T., Salkinoja-Salonen, M. 2008: Contrasting immunological effects of two disparate dusts -- preliminary observations. International Archives of Allergy and Immunology 149: 81--90. Haahtela, T., Hannuksela, M., Mäkelä, M., Terho, E.O. (toim.) 2007: Allergia. 456 s. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki. ISBN 951-656-095-4. Haahtela, T., von Hertzen, L., Mäkelä, M., Hannuksela, M., Allergiatyöryhmä 2008: Kansallinen allergiaohjelma 2008--2018 -- aika muuttaa suuntaa. Suomen Lääkärilehti 63: 9 21. Hanski, I., von Hertzen, L., Fyhrquist, N., Koskinen, K., Torppa, K., Laatikainen, T., Karisola, P., Auvinen, P., Paulin, L., Mäkelä, M.J., Vartiainen, E., Kosunen, T.U., Alenius, H., Haahtela T. 2012: Environmental biodiversity, human microbiota, and allergy are interrelated. Proc Natl Acad Sci USA 109: 8334 8339. von Hertzen, L., Savolainen, J., Hannuksela, M., Klaukka, T., Lauerma, A., Mäkelä, M.J., Pekkanen, J., Pietinalho, A., Vaarala, O., Valovirta, E., Vartiainen, E., Haahtela, T. 2009: Scientific rationale for the Finnish Allergy Programme 2008--2018: emphasis on prevention and endorsing tolerance. -- Allergy 64: 678 701. von Hertzen, L., Hanski, I., Haahtela, T. 2011: Natural immunity -- Biodiversity loss and inflammatory diseases are two global megatrends that might be related. -- Embo Reports 12: 1089--1093. Olszak, T., An, D., Zeissig, S., Vera, M.P., Richter, J., Franke, A., Glickman, J.N., Siebert, R., Baron, R.M., Kasper, D.L., Blumberg, R.S. 2012: Microbial Exposure During Early Life Has Persistent Effects on Natural Killer T Cell Function. Science 336: 489-493. Rook, G.A.W. 2009: Review series on helminths, immune modulation and the hygiene hypothesis: the broader implications of the hygiene hypothesis. Immunology 126: 3--11. Rook, G.A. 2013: Regulation of the immune system by biodiversity from the natural environment: An ecosystem service essential to health. PNAS 110(46): 18360 18367, doi: 10.1073/pnas.1313731110. 14

LIITE 1. Kyselytutkimuksessa mukana olleet päiväkodit 1 Karhuvuori 2 Kanavansuu 3 Hovinpelto 15

4 Honkalahti 5 Peltola 6 Kuukanniemi 16

LIITE 2. Kysymyslomake Kysely päiväkotilasten vanhemmille Lastentarhanopettajaliitto, Kansallisen allergiaohjelman väestöviestintähanke ja Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti ovat sopineet varhaiskasvatuksen yhteistyöhankkeesta, jonka teemana on Luonto lähelle ja terveydeksi! Olemme käynnistäneet pilottihankkeen muutamissa Lappeenrannan päiväkodeissa. Sitä varten toteutamme kyselyn, johon toivomme mahdollisimman monen vanhemman vastaavan. Arvomme vastanneiden kesken kirjapalkinnon jokaiseen päiväkotiin. Jos haluatte osallistua arvontaan, täyttäkää myös alla oleva lipuke! Lämpimästi kiittäen Kimmo Saarinen, instituutin johtaja Allergiaohjelman väestöviestinnän projektipäällikkö YHTEISTYÖN TAUSTALLA KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA Kansallinen allergiaohjelma 2008-2018 on koko väestölle tarkoitettu koulutus- ja valistusohjelma, jonka käynnistäjiä ovat sosiaali- ja terveysministeriö ja Kansanterveyslaitos. Allergiaohjelmaan liittyvä väestöviestintähanke alkoi vuonna 2011. Sitä toteuttavat Allergia- ja Astmaliitto ry, Hengitysliitto ry ja Iholiitto ry. Hankkeen keskeisiä kohderyhmiä ovat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Tavoitteena on tuottaa kansalaisia puhuttelevaa suoraa viestintää ja päästä eroon sitkeästi elävistä käsityksistä ja toimintatavoista, jotka rajoittavat monen allergisen elämää turhaan. Kyllä, haluan osallistua kirja-arvontaan: Nimi: Sähköposti: Puhelin: 17

Luonto lähelle ja terveydeksi! Huoltajan kyselylomakkeen sisältö PERUSTIEDOT 1. Vastauspäivä: / / 2014 2. Lapsen syntymäaika: / / 20 3. Lapsen sukupuoli: tyttö / poika 4. Lapsen päiväkoti: 5. Lapsi on ollut nykyisessä päiväkodissa vuotta ja kuukautta. 6. Lapsi on ollut oman sairastelun takia poissa päivähoidosta noin päivää edellisen puolen vuoden aikana (6 kk) 7. Missä lapsenne on ollut hoidossa (voitte valita useamman vaihtoehdon) alle 1v. iässä 1 3v. iässä 4-6 v. iässä Kotona Nykyisessä päiväkodissa Muussa päiväkodissa Sukulaisten/tuttavien luona Perhepäivähoidossa Muussa hoidossa, missä? ALLERGINEN OIREILU 8. Onko lapsella koskaan ollut astma? Ei Kyllä, oman arvion mukaan Kyllä, lääkärin toteama 9. Onko lapsi käyttänyt lääkkeitä astman hoitoon viimeisten 12 kuukauden aikana? Ei Kyllä Lapsella ei ole astmaa 18

10. Onko lasta vaivannut aivastelu, nenän tukkoisuus tai nuha muulloin kuin flunssan tai hengitystietulehduksen yhteydessä viimeisten 12 kuukauden aikana? Ei Kyllä 11. Jos lapsella on ollut heinänuhaa, onko heinänuha lääkärin toteama? Ei Kyllä Lapsella ei ole heinänuhaa 12. Missä iässä lapsella on esiintynyt heinänuhaa (voitte valita useita)? Alle vuoden iässä Yksivuotiaana Kaksivuotiaana Kolmevuotiaana Neljävuotiaana Viisivuotiaana Lapsella ei ole koskaan esiintynyt heinänuhaa 13. Onko lapsella ollut kutiavaa ihottumaa viimeisten 12 kuukauden aikana? Ei Kyllä 14. Onko kutiavaa ihottumaa ollut joissakin seuraavista paikoista: kyynärtaipeissa, polvitaipeissa, nilkkojen etupuolella, pakarataipeissa, niskassa, kaulassa, korvien tai silmien ympärillä? Ei Kyllä, jatkuvasti Kyllä, mutta se on välillä hävinnyt kokonaan ELINTAPATEKIJÄT 15. Lapsella on vanhempaa sisarusta ja nuorempaa sisarusta. 16. Tupakoivatko lapsen vanhemmat tai toinen vanhemmista tai muista henkilöistä, joiden seurassa lapsi on päivittäin? Ei / Kyllä 17. Altistuuko lapsi tupakansavulle sisätiloissa päivittäin? Ei / Kyllä 18. Lasta rintaruokittiin? Ei / Kyllä, noin kuukautta 19. Lapselle alettiin antaa lisäruokaa lapsen ollessa kuukauden iässä. 19

20. Onko lapsenne syönyt antibioottikuureja viimeisen vuoden aikana? Ei / Kyllä, montako kertaa? 21. Onko lapsella seuraavia ruoka-allergioita? Ei Kyllä En tiedä kala muna maito kotimaiset viljat sitrushedelmät pähkinät omena porkkana Onko ruoka-allergia lääkärin toteama? Ei / Kyllä YMPÄRISTÖTEKIJÄT 22. Asuinkunnan tai -kaupungin postinumero: 23. Perhe on asunut nykyisessä kodissa vuotta. 24. Perheen koti on Kaupungin keskustassa Kunnan keskustassa Kaupungin esikaupunkialueella/lähiössä Maaseudun taajamassa (kirkonkylä, kyläyhteisö) Haja-asutusalueella 25. Perheen koti on Kerrostalossa Rivitalossa Paritalossa/ omakotitalossa Maalaistalossa 26. Lapsi ulkoilee kodin lähiympäristössä eli kodin pihapiirin ulkopuolella Päivittäin Lähes päivittäin 1-3 kertaa viikossa Harvemmin kuin kerran viikossa 20

27. Perheellä on koira? Ei / Kyllä, vuodesta alkaen. 28. Perheellä on kissa? Ei / Kyllä, vuodesta alkaen. 29. Onko lapsella kontakti joidenkin muiden kuin perheen lemmikkeihin vähintään viikoittain (esimerkiksi hoitopaikassa tai isovanhempien luona)? Ei / Kyllä, mihin eläimeen? 30. Lapsella on kontakti joihinkin maatilan eläimiin (lehmä, sika, lammas, vuohi, hevonen jne.) Päivittäin Ainakin kerran viikossa Ainakin kerran kuukaudessa Ainakin kerran vuodessa Harvemmin kuin kerran vuodessa LUONTOSUHDETEKIJÄT 31. Perheellä on kesämökki / muu kesäpaikka? Ei / Kyllä, jossa lapsi viettää noin viikkoa vuosittain 32. Lapsi viettää sukulaisten/tuttavien luona maaseudulla viikkoa vuodessa (jos perhe ei itse asu maaseudun haja-asutusalueella). 33. Merkitse taulukkoon miten usein käytte lapsenne kanssa seuraavissa ympäristöissä lumettoman maan aikaan. Yksi rasti kullekin riville! Päivittäin Ainakin kerran viikossa Ainakin kerran kuukaudessa Muutamia kertoja vuodessa Kerran vuodessa tai harvemmin Metsä Puisto Pelto Maatalon pihapiiri Suo Niitty Meri, järvi tai joki 21

34. Useammin kuin kahdesti vuodessa perheemme harrastaa jotain seuraavista siten, että lapsi on mukana (voit valita useita) Sienestäminen Marjastaminen Kalastaminen Retkeily metsässä Veneily Vaellus siten että retkellä yövytään 35. Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Rastita vain yksi vaihtoehto joka riviltä! Päiväkodissa olisi parempi keskittyä mielekkäämpään toimintaan kuin luonnossa puuhasteluun Metsä on turvallinen leikkipaikka lapselle Lapsi saa mennä metsään merkkivaatteissakin Media liioittelee suurpetojen (karhu, susi, ilves, ahma) aiheuttamaa uhkaa ihmisille täysin samaa mieltä (X) (X) osittain samaa mieltä (X) En osaa sanoa osittain eri mieltä täysin eri mieltä (X) Leikkiessään lapsi saa kiivetä puuhun (X) Ruokapöydän alle tippuneen omenaviipaleen saa laittaa huoletta suuhun (X) Bakteerit ja muut mikrobit ovat pääasiassa terveydelle haitallisia (X) Puhdas koti ja sisäilma suojaavat lapsia allergioilta (X) Mullassa kasvavat viherkasvit pitäisi poistaa päiväkodista, jossa on sisäilmaongelma (X) Mullan mikrobit heikentävät ihmisen immuunijärjestelmää (X) Liikkuminen luonnossa suojaa allergialta ja monelta muulta sairaudelta (X) Luonnossa liikkumista kannattaa välttää punkki- ja käärmepaikoilla (X) Tämän lomakkeen täytti Äiti Isä Vanhemmat yhdessä Joku muu, kuka? Kiitos kyselyyn vastaamisesta! Palauttakaa lomake päiväkotiin! 22

Liite 3. Kyselylomakkeiden tietoja päiväkodeittain. 1 Karhuvuori, 2 Kanavansuu, 3 Hovinpelto, 4 Honkalahti, 5 Peltola, 6 Kuukanniemi. 1 2 3 4 5 6 kaikki Hoitovuosia päiväkodissa 2,1 1,3 2,1 1,9 2,1 1,2 1,8 Alle 1-vuotiaana vain kotona 89 % 74 % 82 % 65 % 73 % 79 % 79 % 1-3-v vain nykyisessä päiväkodissa 34 % 15 % 26 % 17 % 36 % 8 % 25 % 4-6-v vain nykyisessä päiväkodissa 49 % 35 % 52 % 35 % 39 % 33 % 42 % Perheessä vanhempi sisarus 59 % 61 % 70 % 61 % 32 % 63 % 58 % Perheessä nuorempi sisarus 35 % 32 % 18 % 26 % 36 % 42 % 31 % Sisaruksia ylipäänsä 89 % 79 % 80 % 83 % 57 % 92 % 80 % Tupakointi kotona 14 % 25 % 24 % 26 % 18 % 8 % 20 % Koira kotona 15 % 24 % 30 % 30 % 18 % 42 % 24 % Kissa kotona 21 % 18 % 26 % 22 % 16 % 33 % 21 % Viitteitä allergiasta 59 % 58 % 60 % 57 % 48 % 29 % 55 % Antibioottikuurilla (ed. v) 52 % 42 % 48 % 52 % 39 % 67 % 48 % Rintaruokintaa vauvana 100 % 96 % 84 % 96 % 98 % 100 % 95 % Koti kaupungin keskustassa 0 % 0 % 0 % 4 % 45 % 0 % 7 % Kunnan keskustassa 0 % 0 % 4 % 17 % 0 % 0 % 2 % Esikaupunkialueella tai lähiössä 77 % 85 % 60 % 43 % 55 % 0 % 63 % Maaseudun taajamassa 4 % 3 % 20 % 13 % 0 % 75 % 13 % Haja-asutusalueella 17 % 11 % 14 % 17 % 0 % 21 % 13 % Koti kerrostalossa 0 % 15 % 8 % 9 % 34 % 0 % 11 % Rivitalossa 10 % 13 % 14 % 13 % 20 % 0 % 12 % Omakotitalossa tai paritalossa 90 % 71 % 70 % 78 % 45 % 92 % 74 % Maalaistalossa 0 % 1 % 8 % 0 % 0 % 8 % 2 % Pihapiirin ulkopuolella päivittäin 46 % 54 % 48 % 35 % 45 % 54 % 48 % Lähes päivittäin 45 % 31 % 32 % 52 % 30 % 38 % 37 % 1-3 kertaa viikossa 8 % 13 % 10 % 9 % 16 % 4 % 11 % Harvemmin 0 % 3 % 10 % 4 % 9 % 4 % 5 % Lapsi on lumettomana aikana ainakin kerran viikossa metsässä 66 % 63 % 76 % 48 % 39 % 83 % 63 % puistossa 62 % 78 % 44 % 48 % 73 % 38 % 61 % pellolla 21 % 17 % 26 % 13 % 9 % 46 % 20 % maatalon pihapiirissä 7 % 8 % 22 % 9 % 11 % 17 % 12 % suolla 6 % 0 % 2 % 0 % 0 % 0 % 2 % niityllä 7 % 6 % 14 % 13 % 7 % 25 % 10 % vesistöllä 25 % 44 % 34 % 35 % 32 % 63 % 37 % Lapsi on mukana vähintään kaksi kertaa vuodessa Sienestäminen 39 % 40 % 44 % 26 % 41 % 46 % 40 % Marjastaminen 66 % 67 % 74 % 39 % 66 % 67 % 65 % Kalastaminen 35 % 39 % 54 % 43 % 48 % 58 % 44 % Retkeily metsässä 73 % 86 % 74 % 74 % 66 % 79 % 76 % Veneily 46 % 29 % 42 % 39 % 50 % 54 % 42 % Vaellus niin että yövytään 1 % 1 % 0 % 0 % 5 % 0 % 1 % Lapsi perheen kesämökillä/-paikalla 59 % 50 % 44 % 57 % 59 % 38 % 52 % Lapsi maaseudulla vuosittain 32 % 26 % 20 % 26 % 39 % -- 26 % 23

Kysymyksen 35 väittämien "oikeaan suuntaan ajattelevat" (kysymykset, katso liite 2) luontopuuhastelua? 99 % 96 % 94 % 91 % 91 % 100 % 95 % turvallinen metsä? 93 % 86 % 90 % 83 % 86 % 96 % 89 % merkkivaatteissa? 82 % 81 % 84 % 65 % 77 % 79 % 80 % media pelottelee? 52 % 53 % 50 % 52 % 66 % 58 % 55 % puuhun kiipeäminen? 90 % 86 % 86 % 74 % 91 % 92 % 87 % lattialta suuhun? 82 % 79 % 76 % 57 % 82 % 83 % 78 % mikrobit haitallisia? 75 % 67 % 78 % 70 % 66 % 63 % 70 % puhdas koti suojaa? 46 % 39 % 38 % 48 % 39 % 63 % 43 % viherkasvit sisäilmaongelma? 70 % 65 % 62 % 39 % 59 % 75 % 64 % multa on pahasta? 61 % 54 % 62 % 26 % 55 % 79 % 57 % luontoliikunta suojaa? 96 % 86 % 92 % 70 % 95 % 83 % 89 % ei punkkipaikoille? 30 % 28 % 34 % 26 % 32 % 17 % 29 % Asennepisteitä <6 (=hyvä!) 8 % 18 % 10 % 4 % 9 % 21 % 12 % Asennepisteitä >20 (=huono) 7 % 13 % 14 % 22 % 9 % 13 % 12 % Ruokapöydän alle tippuneen omenaviipaleen saa laittaa huoletta suuhun? 78 % päiväkotilasten vanhemmista on ainakin osittain samaa mieltä. Mitä pelkäävät ne 22 %, joiden mielestä toiminnassa on jotakin epäilyttävää? 24

LIITE 4. Lasten allergiat Ohjeet ehkäisystä, diagnosoinnista ja hoidosta Suomen Lääkärilehti 18/2011: 4-17. Allerginen lapsi päivähoidossa Ruoka-aineallergiat Ruoka (esim. maito, kananmuna, vehnä) voi aiheuttaa lapsille nopeasti, minuuttien tai tunnin kuluessa (iho-oireita, suu-suolioireita, nuhaa, astmaa) tai hitaasti, tuntien tai jopa muutaman päivän kuluessa kehittyviä allergiaoireita. Useimmiten oireet ovat lieviä, ne väistyvät vähitellen eikä niihin tarvita erityistä hoitoa. Haittaavia oireita hoidetaan välttämällä kyseistä ruokaainetta ja käyttäen lääkkeitä tarpeen mukaan. Pääsääntö on, että allerginen lapsi syö päiväkodissa samaa ruokaa kuin muut lapset, jollei allergiaruokavalion välttämättömyydestä ole lääkärinlausuntoa. Vahingossa sattuneen altistumisen (esim. lapsi ottaa toisen lapsen lautaselta ruokaa) aiheuttamat lievät oireet hoidetaan antihistamiinimikstuuralla tai -tableteilla. Lääkäri antaa ohjeet vanhemmille ja he puolestaan neuvovat päiväkotihoitajille varalääkkeen käytön. Myöhäisleikki-ikäisillä lapsilla alkaa olla erityisesti koivun siitepölyallergiaan liittyviä ristiallergioita. Jos tuoreet kasvikset, hedelmät tai juurekset aiheuttavat voimakkaita oireita, lapsi välttää niitä lääkärinlausunnon perusteella. On huomattava, että välttäminen koskee vain tuoreita kasviksia eikä esimerkiksi keittoja. Vahingossa sattunut altistuminen aiheuttaa suomalaisissa päiväkodeissa vuosittain muutaman nopeasti kehittyvän, vaarallisen allergiareaktion, anafylaksian. Aiheuttajia ovat useimmiten maito, vehnä, kanamuna, soija, kala ja siemenet. Anafylaksian ensihoito on aina adrenaliini. Anafylaksian saaneen lapsen perheelle opetetaan adrenaliinikynän käyttö. Vanhemmat ohjaavat yhdessä esimerkiksi neuvolan terveydenhoitajan kanssa päiväkodin henkilökuntaa lääkityksen käytöstä. Anafylaksiat ovat kuitenkin harvinaisia eikä kaikkien päiväkotihoitajien kouluttaminen ole tarpeen eikä mahdollista. Jos vahingossa altistuminen aiheuttaa hitaasti kehittyviä iho- tai suolioireita, ne eivät ole vaarallisia eikä päiväkodissa yleensä tarvitse antaa lääkitystä. Päiväkotilasten mauste- ja lisäaineallergiat ovat harvinaisia. Lääkärin on perusteltava kalliin erityisruokavalion tarve. Astma Pääsääntö on, että hengenahdistuksesta kärsivää lasta ei viedä päivähoitoon. Astmalääkkeen antaminen päiväkodissa on poikkeus. Suurin osa pienten lasten akuutista astmaoireilusta liittyy flunssiin, jolloin lapsen pitäisi pysyä kotona. Astmaa sairastava lapsi alkaa joskus oireilla esimerkiksi retkellä hevostallille tai peleissä ja leikeissä. Tällaisessa vaarassa olevilla lapsilla pitää olla mukana keuhkoputkia nopeasti avaava lääke (pienillä lapsilla tilanjatkeen kanssa esim. Airomir + Nebunette, Ventoline + Babyhaler, isommilla lapsilla jauheinhalaattori esim. Buventol Easyhaler). Vanhempien tehtävä on opastaa hoitajat käyttämään lääkettä. Astman ylläpitohoitoon päiväkodin henkilökunnan ei tarvitse puuttua. 25

Hengitystieallergiat ja atooppinen ihottuma Hengitystieallergiasta kärsivä lapsi ei tarvitse päiväkodeissa erityistoimenpiteitä eikä päiväkotien tarvitse tehdä tavallisten hygieniatoimenpiteiden lisäksi erityistä allergiasaneerausta. Monissa perheissä on lemmikkieläimiä ja allergeeneja tarttuu vaatteisiin. Vaatteita ei tarvitse vaihtaa tai puhdistaa päiväkotiin tullessa. Allergisesta nuhasta kärsivät lapset saavat lääkkeensä (antihistamiini, nenäsumute ja silmätipat) kotona. Atooppista ihottumaa hoidetaan päivittäisellä rasvauksella, joka tehdään kotona. Päiväkodin hoitajia ei velvoiteta rasvauksiin. 26