Lpk Ågeli TUTKIMUSSELOSTUS Sisäilmatutkimus 21.11.2012 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja
2 (19) HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 YHTEENVETO... 4 2 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT... 6 3 KOHTEEN PERUSTIEDOT... 6 3.1 Kiinteistön tiedot... 6 3.2 Rakenteet, ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmät... 6 4 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET... 7 5 SAADUT TIEDOT... 7 5.1 Henkilökunnalta saadut tiedot... 7 5.2 Asiakirjat... 7 5.3 Havainnot piirustuksista ja asiakirjoista... 7 5.4 Isännöitsijältä ja päiväkodin johtajalta saadut tiedot... 7 6 RAKENTEET... 8 6.1 Havainnot ja johtopäätökset... 8 6.2 Toimenpide-ehdotukset... 12 7 ILMANVAIHTO JA PAINE-EROMITTAUKSET ULKOSEINÄN YLI... 12 7.1 Havainnot ja johtopäätökset... 12 7.2 Toimenpide-ehdotukset... 16 8 SISÄILMAN LÄMPÖTILA JA SUHTEELLINEN KOSTEUS... 17 8.1 Havainnot ja johtopäätökset... 17 8.2 Toimenpide-ehdotukset... 18
3 (19) Liitteet 1. Lpk Ågelin pohjapiirustukset 2. Mitatut tulo- ja poistoilmavirrat 3. Paine-ero ulko- ja sisäilman välillä johtajan (09) huoneessa 4. Ulkoilman lämpötila 5. Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus
4 (19) 1 YHTEENVETO Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli lpk Ågelin henkilökunnan ja lasten sisäilmaan liitetyn oireilun syitä. Tutkimuksessa tehtiin huoneiden pintakosteuskartoituksen, ilmanvaihtojärjestelmän kunnon ja toiminnan selvitys ja huoneiden lämpötilojen mittaus. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin kaksi vuotta sitten kosteusvaurioituneen varastohuoneen kuntoa. Päiväkodin eri huonetiloissa ei todettu kohonnutta kosteutta eikä aistinvaraisesti merkkejä kosteus- tai homevaurioista. Ensimmäisen kerroksen varastohuoneen (18) lattiassa todettiin melkein koholla oleva kosteus. Varastohuoneen (18) sisäilman laadun huonoimpana syynä ovat todennäköisesti epätiiviit läpiviennit portaiden alapuoliseen tilaan, jossa saattaa olla läpivientejä alapohjan läpi tai lattian ja seinän väliset liittymät saattavat olla epätiiviit. Toisen kerroksen käytävän maton halkeama johtuu jostain muusta syystä kuin kosteudesta. Jokin terävä esine on saattanut pudota matolle ja rikkoa sen. Ensimmäisen kerroksen varastohuoneen (18) lattian kosteutta tulee seurata. Seuraava pintakosteuskartoitus tulee tehdä huhti-toukokuussa 2012. Jos lattian kosteus seurantakartoitusten perusteella lisääntyy, suositellaan lattiapinnoitteiden uudelleen poistamista, hiomista puhtaalle betonipinnalle ja lattian kuivattamista. Varastohuoneen (18) perällä portaiden alla oleva levyseinä tulee poistaa ja selvittää, ovatko portaiden alla olevat läpiviennit ja lattian ja seinän välinen liittymä tiivistetty huolellisesti. Kaikki läpiviennit alapohjan läpi ja lattian ja seinän väliset liittymät portaiden alla tulee tiivistää ilmatiiviiksi. Tiivistämistyöstä tulee laatia erillinen suunnitelma. Lattian ja seinän välisen liittymän tiivistys voidaan tehdä esimerkiksi Tremcon Tremseal 25 LM tiivistysmassalla. On erittäin tärkeätä, että tartuntapinnat on huolellisesti puhdistettu ennen massan asentamista. Tällä varmistetaan liittymien hyvä kaasutiiviys. Läpivientien tiivistäminen voidaan tehdä polyuretaanivaahdolla. Vaahto annostellaan pistoolilla. Tiivistystyö tulee suorittaa erittäin huolellisesti. Tiivistämistyön onnistuminen tulee varmistaa merkkiainekokeella. Toisen kerroksen käytävän lattiapinnoite tulee uusia. Toisen kerroksen ulko-oven edessä oleva eteisen lattiamatto tulee uusia, jotta kosteus ei tulevaisuudessakaan pääse mattojen alle. Päiväkoti Ågelia palvelevaa tulo- ja poistoilmakonetta TK11/PK11.1 ei ole huollettu säännöllisesti ja tulo- ja poistoilmasuodattimet on vaihdettu liian harvoin. Likaantunut tulo- ja poistoilmajärjestelmä erityisesti tukkeutuneet suodattimet - on pienentänyt päiväkotitilojen tulo- ja poistoilmavirtoja. Lisäksi tuloilman mukana huoneisiin on saattanut kulkeutua ulkoilman epäpuhtauksia. Päiväkoti Ågelin tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä tulee puhdistaa kiireellisesti. tulo- ja poistoilmakoneen TK11/PK11.1, sen kanaviston ja päätelaitteiden lisäksi tulee puhdistaa myös erilliset huippuimurit. Päiväkodista 20.11.2012 saatujen tietojen mukaan ilmanvaihtojärjestelmä on nyt puhdistettu. Tulo- ja poistoilmakoneen TK11/PK11.1 tulo- ja poistoilmasuodattimet tulee vaihtaa tulevaisuudessa säännöllisesti kuuden kuukauden välein. Tulo- ja poistoilmakoneen TK11/PK11.1 suodatinkehikot tulee tiivistää niin, ettei ohivuotoja pääse tapahtumaan. Tulo- ja poistoilmasuodattimet tulee asettaa mahdollisimman tiiviisti kehikkoonsa.
5 (19) Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistamisen jälkeen kaikki tulo- ja poistoilmavirrat tulee säätää suunnitelmien mukaisiin arvoihinsa. Ilmanvaihdon tuloilman lämpötila oli liian matala (16 17 C). Kun ilmanvaihtokone TK11/PK11.1 pysähtyi iltaisin klo 20:00, lähti johtajan huoneen (09) ja eteisen (11) lämpötila nousemaan. Liian viileä tuloilman kompensoimiseksi johtajan huoneen (09) ja eteisen (11) lämpöpatterit lämmittävät näitä huoneita liikaa. Ryhmähuoneissa on arkipäivisin enemmän ihmisiä kuin johtajan huoneessa ja eteisessä, minkä vuoksi lämpöpattereiden ei tarvitse lämmittää niin paljon, jotta ryhmähuoneissa olisi sopiva lämpötila (ihmisten lämpö riittää kompensoimaan tuloilman viilentävän vaikutuksen). Sisäilman lämpötila oli ryhmähuoneissa 13 ja 31 sopivalla tasolla, mutta johtajan huoneessa ja eteisessä öisin ja viikonloppuisin tarpeettoman korkea. Sisäilman suhteellinen kosteus on riippuvainen ulkoilman lämpötilasta. Mittausten mukaan sisäilman suhteellinen kosteus oli vuodenaika huomioiden normaali 20 50 %, Ilmanvaihdon tuloilman lämpötilan tulee olla 19 20 C. Tuloilman lämpötilan tu-lee olla noin asteen sisäilman tavoitelämpötilaa matalampi, jotta tuloilma sekoittuu kunnolla huoneilmaan. Kun tuloilman lämpötila on sopiva, voidaan johtajan huoneen ja eteisen lämpöpattereita kääntää tarvittaessa pienemmälle, jotta sisäilman lämpötila ei yöaikaan nousisi liian korkealle. Suositellaan patteriverkoston tasapainottamista.
6 (19) 2 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT Tutkimuskohde: Lpk Ågeli Kivalterinpolku 3 00640 Helsinki Tutkimusajankohta: 17. 31.10.2012 Tilaaja: Vastuuhenkilö: Kiinteistövirasto, tilakeskus Jorma Lautala Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Tutkimuksen tekijä: Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Yhteyshenkilö kohteessa: päiväkodin johtaja Inge-Gerd Berghäll p. (09) 310 44813 kiinteistönhoitaja Lars-Peter Bäckström, p. 09 310 27757 Tutkimuksen kuvaus: 3 KOHTEEN PERUSTIEDOT 3.1 Kiinteistön tiedot Numero: 091-028-0140-0006-005 Omistaja: As. Oy Kivalterinpolku 3 Päiväkoti Ågelissa on koettu sisäilmaan liitettyä oireilua. Sekä lapset että henkilökunta ovat oireilleet. Tutkimus käsittää huoneiden pintakosteuskartoituksen, ilmanvaihtojärjestelmän kunnon ja toiminnan selvityksen ja huoneiden lämpötilojen mittaamisen. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään kaksi vuotta sitten kosteusvaurioituneen varastohuoneen kuntoa. Lpk Ågeli Käyttö: hoitoalan rakennus, lasten päiväkoti Kunnossapitovastuu: As. Oy Kivalterinpolku 3 Koko: 450 brm 2 ja 1405 rm 3 Kerrokset: 2 maanpäällistä kerrosta Rakennusvuosi: 1990 3.2 Rakenteet, ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmät Alapohja: Runko: Julkisivu: Välipohja: Yläpohja: Vesikate: Ilmanvaihto: maanvastainen teräsbetonilaatta 1. kerros: paikalla valettu teräsbetoniseinä; 2. kerros: puurakenteinen maalattu puulaudoitus ontelolaatat puurakenteinen muovipinnoitettu peltikate Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä.
7 (19) Lämmitys: Vesikiertoinen patterilämmitys. Lämpöpattereissa on termostaattiset patteriventtiilit. 4 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET Pintakosteusmittaukset Tramex moisture encounter plus ilmaisimella Tulo- ja poistoilmavirrat mitattiin Airflow LCA 30VA siipipyöräanemometrillä Tuloilman lämpötilat mitattiin Raytek Raynger ST infrapunalämpömittarilla Paine-ero ulkoseinän yli mitattiin Teston 521 paine-eromittarilla Huoneiden lämpötilat mitattiin Ebron EBI 20-T/-TH dataloggereilla 5 SAADUT TIEDOT 5.1 Henkilökunnalta saadut tiedot Päiväkodin henkilökunta ja myös päiväkodissa hoidettavat lapset kokevat sisäilmaan liitettyä oireilua. Ensimmäisen kerroksen varastohuone (18) aiheuttaa osalle henkilökunnasta oireita. 5.2 Asiakirjat Tutkimusta tehtäessä käytössä olivat Lpk Ågelin ilmanvaihtopiirustukset vuodelta 1988, rakennepiirustuksia vuodelta 1989, kuntoarvio vuodelta 2005 sekä helmikuussa 2012 varastohuoneessa (18) tehdyistä sisäilman mikrobinäytteenotoista laadittu muistio (muistio päivätty 3.5.2012). 5.3 Havainnot piirustuksista ja asiakirjoista Varaston (18) ulkoseinärakenne on esitetty kuvassa 1. Ulkoseinän rakenne on ulkoa sisäänpäin seuraava: kaksinkertainen kosteuseristys teräsbetoni 60 mm solupolystyreeni 140 mm teräsbetoni 150 mm pintakäsittely Varaston alapohjarakenne on ylhäältä alaspäin seuraava: pintamateriaali 15 mm betonilaatta 70 mm solupolystyreeni 70 mm maaperä Sisäilman mikrobinäytteenoton muistiossa (3.5.2012) on todettu, että varastotilassa oli aiemmin havaittu kosteusvaurio ja tilan pinnat oli hiottu puhtaalle betonipinnalle. 5.4 Isännöitsijältä ja päiväkodin johtajalta saadut tiedot Varaston (18) kosteusvaurio oli johtunut siitä, että kaksi vuotta sitten yläpihan kaivo oli tulvinut ja vettä oli päässyt maanpinnan ja ulkoseinän välistä varaston rakenteisiin. Varasto oli kokonaisen vuoden tyhjillään kuivattamisen vuoksi.
8 (19) Kuva 1. Lpk Ågelin varaston (18) ulkoseinän, lattian ja sisäseinän rakenteet. 6 RAKENTEET 6.1 Havainnot ja johtopäätökset Ensimmäisen kerroksen johtajan huoneen (09), keittiön (04), vaate- ja siivoushuoneen (05), ryhmähuoneen (13), pesutilan (12) ja lepo- ja leikkihuoneen (14) lattioissa ja seinärakenteissa ei todettu 17.10.2012 pintakosteusilmaisimella kohonnutta kosteutta eikä aistinvaraisesti merkkejä kosteus- tai homevaurioista (liite 1). Varastohuoneen (18) (kuva 2) lattialla ei ollut kohonnutta kosteutta, vaikka aivan varaston perällä uusittujen lattiapinnoitteiden (vinyylilaattojen) kohdalla lattian kosteus oli melkein koholla (kuva 3). Varaston seinissä ei ollut kohonnutta kosteutta.
9 (19) Kuva 2. Näkymä varastoon (18). Kuva 3. Varastohuoneen (18) perällä oleva lattia oli uusittu vuoden kestäneen kuivatuksen jälkeen pinnoittamalla se vinyylilaatoilla. Näiden kosteus oli melkein koholla.
10 (19) Varastohuoneen (18) jatkuu oikealle päiväkodin portaiden alle. Varastossa kulkevat lämmitys- ja vesijohtoputket on viety levyseinään tehdyn aukon kautta portaiden alle (kuva 4). Levyseinän takana olevassa portaiden alla olevassa tilassa näkyi vesi- ja lämpöjohtoputkia ja niiden läpivientejä (kuva 5). Portaiden alla olevan alapohjan läpi saattaa myös olla läpivientejä tai alapohjan ja seinän väliset liittymät saattavat olla epätiiviit. Maaperässä on aina mikrobeja. Maaperän epäpuhtauksilla saattaa olla epätiiviiden läpivientien (kuvat 4 ja 5) kautta kulkureitti varastohuoneeseen (18). Kuva 4. Varastohuoneessa (18) olevat lämpö- ja vesijohtoputket kulkevat tiivistämättömän läpiviennin kautta portaiden alle. Kuva 5. Portaiden alla olevassa tilassa on mm. vesiputkien läpivientejä. Toisen kerroksen ryhmähuoneen (31), lepo- ja leikkihuoneen (32), pesuhuoneen (?), märkäeteisen (20) ja eteisen (21) lattioissa ja seinärakenteissa ei todettu
11 (19) 17.10.2012 pintakosteusilmaisimella kohonnutta kosteutta eikä aistinvaraisesti merkkejä kosteus- tai homevaurioista (liite 1). Erityistä huomiota kiinnitettiin 2. kerroksen käytävän lattiaan, jonka muovimatossa oli halkeama (kuva 6) ja 2. kerroksen ulko-oven kohdalla märkäteisessä (20) rikkoutuneeseen mattoon (kuva 7). Näissäkään kohdissa ei todettu kohonnutta kosteutta, vaikka näytti mahdolliselle, että rikkoutuneiden lattiapinnoitteiden alle olisi voinut päästä esim. siivousvettä. Kuva 6. Toisen kerroksen käytävän lattiapinnoitteessa oli halkeama. Sen kohdalla ja ympärillä ei havaittu kohonnutta kosteutta. Kuva 7. Toisen kerroksen ulko-oven kohdalla oleva kynnykselle ylösnostettu lattiamatto oli rikkoutunut. Lattiassa ei todettu kohonnutta kosteutta. Johtopäätökset Päiväkodin eri huonetiloissa ei todettu kohonnutta kosteutta eikä aistinvaraisesti merkkejä kosteus- tai homevaurioista. Ensimmäisen kerroksen varastohuoneen
12 (19) (18) lattiassa todettiin melkein koholla oleva kosteus. Varastohuoneen (18) sisäilman laadun huonoimpana syynä ovat todennäköisesti epätiiviit läpiviennit portaiden alapuoliseen tilaan, jossa saattaa olla läpivientejä alapohjan läpi tai lattian ja seinän väliset liittymät saattavat olla epätiiviit. Toisen kerroksen käytävän maton halkeama johtuu jostain muusta syystä kuin kosteudesta. Jokin terävä esine on saattanut pudota matolle ja rikkoa sen. 6.2 Toimenpide-ehdotukset Ensimmäisen kerroksen varastohuoneen (18) lattian kosteutta tulee seurata. Seuraava pintakosteuskartoitus tulee tehdä huhti-toukokuussa 2012. Jos lattian kosteus seurantakartoitusten perusteella lisääntyy, suositellaan lattiapinnoitteiden uudelleen poistamista, hiomista puhtaalle betonipinnalle ja lattian kuivattamista. Varastohuoneen (18) perällä portaiden alla oleva levyseinä tulee poistaa ja selvittää, ovatko portaiden alla olevat läpiviennit ja lattian ja seinän välinen liittymä tiivistetty huolellisesti. Kaikki läpiviennit alapohjan läpi ja lattian ja seinän väliset liittymät portaiden alla tulee tiivistää ilmatiiviiksi. Tiivistämistyöstä tulee laatia erillinen suunnitelma. Lattian ja seinän välisen liittymän tiivistys voidaan tehdä esimerkiksi Tremcon Tremseal 25 LM tiivistysmassalla. On erittäin tärkeätä, että tartuntapinnat on huolellisesti puhdistettu ennen massan asentamista. Tällä varmistetaan liittymien hyvä kaasutiiviys. Läpivientien tiivistäminen voidaan tehdä polyuretaanivaahdolla. Vaahto annostellaan pistoolilla. Tiivistystyö tulee suorittaa erittäin huolellisesti. Tiivistämistyön onnistuminen tulee varmistaa merkkiainekokeella. Toisen kerroksen käytävän lattiapinnoite tulee uusia. Toisen kerroksen ulko-oven edessä oleva eteisen lattiamatto tulee uusia, jotta kosteus ei tulevaisuudessakaan pääse mattojen alle. 7 ILMANVAIHTO JA PAINE-EROMITTAUKSET ULKOSEINÄN YLI 7.1 Havainnot ja johtopäätökset Lpk Ågelia palvelee tulo- ja poistoilmakone TK11/PK11.1, jossa on LTOlevylämmönsiirrin. Ilmanvaihtokonehuone sijaitsee päiväkodin ullakolla ja huoneeseen on kulku invawc-tilan (36) kautta. Vesikatolla on kolme huippuimuria: PK11.2 palvelee keittiötä, PK11.3 palvelee WC-tiloja ja PK 14 poistaa ylilämpöä tuulikaapista (01), jossa on keittiön kylmiön jäähdytyskompressori (kuntoarvio 2005). Ilmanvaihdon (tulo- ja poistoilmakone TK11/PK11.1) käyntiajat lpk Ågelissa olivat paine-eromittausten mukaan (liite 3): 1/1 -teholla ma pe klo 7:00 20:00 muina aikoina arkisin ja viikonloppuna TK11/PK11.1 ei ollut käynnissä Suomen rakentamismääräysten mukaan ulkoilmavirran ohjearvo vuoden 2003 jälkeen päiväkotien lepo-, leikki- ja ryhmähuoneissa on 6 l/s, hlö. Vuosina 1987 2003 ulkoilmavirran ohjearvo oli 5 l/s, hlö. Päiväkodin rakentamisajankohdan mukaisen ohjearvon (5 l/s, hlö) avulla on laskettu viiden eri tilan suurin sallittu henkilömäärä (ks. taulukko alla). Tilojen käyttöä arvioitaessa on tietenkin otettava huo-
13 (19) mioon, että viereisten tilojen väliset ovet ovat usein auki, jolloin kahden vierekkäisen tilan suunnitellut ilmamäärät ja suurin sallittu henkilömäärä voidaan laskea yhteen: ryhmähuone 13 ja lepo- ja leikkihuone 14 sekä ryhmähuone 31 ja lepo- ja leikkihuone 32. suurin sallittu Päiväkodin tilojen suunniteltuja ilmamääriä: henkilömäärä (5 l/s, hlö) ryhmähuone 13 65 l/s 13 lepo- ja leikkihuone 14 70 l/s 14 ryhmähuone 31 70 l/s 14 lepo- ja leikkihuone 32 80 l/s 16 pienryhmähuone 30 25 l/s 5 Tulo- ja poistoilmavirtoja mitattiin lpk Ågelissa 17.10.2012. Optimaalisessa tilanteessa mitatut ilmavirrat poikkeavat suunnitelluista ilmavirroista vähemmän kuin 20 %. Mittausten mukaan tuloilmavirrat johtajan huoneessa (09), lepo- ja leikkihuoneessa (14) ja ryhmähuoneessa (31) olivat suunniteltuja tuloilmavirtoja 41 69 % pienemmät (liite 2). Ryhmähuoneen 13 mitattu tuloilmavirta poikkesi suunnitellusta vain 14 %. Poistoilmavirrat johtajan huoneessa (09), ryhmähuoneessa (13), lepo- ja leikkihuoneessa (14), 1. kerroksen pesuhuoneessa, ryhmähuoneessa (31) ja 2. kerroksen pesuhuoneessa olivat suunniteltuja poistoilmavirtoja 25 85 % pienemmät (liite 2). Koska tulo- ja poistoilmavirrat olivat merkittävästi suunniteltuja ilmavirtoja pienemmät, selvitettiin 26.10.2012 tulo- ja poistoilmakoneen TK11/PK11.1 kunto. Tulo- ja poistoilmakone oli hyvin likainen (kuvat 8 12). Tulo- ja poistoilmasuodattimia ei ole vaihdettu riittävän usein. Jo vuoden 2005 kuntoarviossa on todettu, että suodattimet oli vaihdettu edellisellä kerralla vuosi ennen tarkistamista. Tulo- ja poistoilmasuodattimien vaihtoväli on 6 kuukautta. Lisäksi tuloilmasuodatin ei ole tiiviisti kehikossaan kiinni, sillä suodattimen ohi oli tapahtunut ilmavuotoja. Tuloilmapuhallin ja LTO-levylämmönsiirtimet olivat likaiset. Sisäilman painetta ulkoilman paineeseen nähden mitattiin johtajan huoneessa (09) jatkuvatoimisesti 17. 26.10.2012. Johtajan huoneen ovi oli mittauksen ajan auki, minkä vuoksi paine-eromittaus kuvaa myös eteisen ja ryhmähuoneen 13 paineisuutta ulkoilmaan nähden. Sisäilman paineeseen vaikuttaa koneellisen ilmanvaihdon toiminta sekä ulkoilman tuuliolosuhteet. Jos rakennuksen koneellinen poistoilmanvaihto on suurempi tai toimii tehokkaammin kuin tuloilmanvaihto, voi sisätiloihin muodostua alipaine. Kovalla tuulella on merkittävä vaikutus paineolosuhteisiin. Lisäksi rakennuksen ikkunoiden ja ovien avaaminen vaikuttaa sisäilman paineeseen tasoittaen sitä ulkoilman paineeseen nähden. Mittaustulokset tulkitaan siten, että negatiivinen paine-ero tarkoittaa sisäilman olevan alipaineinen ulkoilman paineeseen nähden. Mittaustulosten mukaan johtaja huone (09) oli päiväkodin arkisin noin klo 12:00 20:00 pääsääntöisesti 2 4 Pa ylipaineinen ulkoilmaan nähden (liite 3). Iltaisin,
14 (19) öisin ja viikonloppuna sekä arkisin klo 7:00 12:00 sisäilma oli ulkoilmaan nähden alipaineinen. Alipaineisuus oli arkiaamuisin hyvin vähäistä (-1-2 Pa) ja iltaisin klo 20:00 jälkeen, öisin ja viikonloppuna -4-6 Pa. Kuva 8. Puhaltimen kotelossa ja puhallinkammiossa oli runsaasti ulkoilman epäpuhtauksia. Kuva 9. Tuloilmakoneen pysäyttämisen vuoksi sulkeutunut raitisilmapelti oli myös hyvin likainen.
15 (19) Kuva 10. LTO-levylämmönsiirrin oli likainen. Kuva 11. Tuloilmasuodatin oli hyvin likainen.
16 (19) Kuva 12. Tuloilmakammion pohjalle nurkkiin oli kasaantunut ulkoilman epäpuhtauksia. Johtopäätökset Päiväkoti Ågelia palvelevaa tulo- ja poistoilmakonetta TK11/PK11.1 ei ole huollettu säännöllisesti ja tulo- ja poistoilmasuodattimet on vaihdettu liian harvoin. Likaantunut tulo- ja poistoilmajärjestelmä erityisesti tukkeutuneet suodattimet - on pienentänyt päiväkotitilojen tulo- ja poistoilmavirtoja. Lisäksi tuloilman mukana huoneisiin on saattanut kulkeutua ulkoilman epäpuhtauksia. Päiväkoti Ågelin heikko ilmanvaihto on saattanut aiheuttaa tavanomaista runsaammin esiintyviä nuha- ja flunssatauteja henkilökunnan ja lasten keskuudessa. Kun ilmanvaihto ei ole riittävä poistamaan sisäilman epäpuhtauksia, eivät myöskään nuha- ja flunssavirukset poistu sisäilmasta normaalilla tavalla. Paine-eromittauksessa ilmi tullut ilta-, yö- ja viikonlopun aikainen alipaineisuus on tyypillinen rakennuksissa, joissa toiminnan jälkeen on likaisten tilojen (WC-tilojen) poistoilmanvaihto käynnissä, kun pääilmanvaihto on pois päältä. Alipaineisuus oli kuitenkin pientä. Tästä syystä ilmanvaihtokoneiden käyntiaikoihin ei ehdoteta muutoksia. Suuri alipaineisuus aiheuttaa korvausilman kulkeutumisen sisäilmaan rakenteiden epätiiveyskohtien kautta. 7.2 Toimenpide-ehdotukset Päiväkoti Ågelin tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä tulee puhdistaa kiireellisesti. tulo- ja poistoilmakoneen TK11/PK11.1, sen kanaviston ja päätelaitteiden lisäksi tulee puhdistaa myös erilliset huippuimurit. Päiväkodista 20.11.2012 saatujen tietojen mukaan ilmanvaihtojärjestelmä on nyt puhdistettu. Tulo- ja poistoilmakoneen TK11/PK11.1 tulo- ja poistoilmasuodattimet tulee vaihtaa tulevaisuudessa säännöllisesti kuuden kuukauden välein.
17 (19) Tulo- ja poistoilmakoneen TK11/PK11.1 suodatinkehikot tulee tiivistää niin, ettei ohivuotoja pääse tapahtumaan. Tulo- ja poistoilmasuodattimet tulee asettaa mahdollisimman tiiviisti kehikkoonsa. Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistamisen jälkeen kaikki tulo- ja poistoilmavirrat tulee säätää suunnitelmien mukaisiin arvoihinsa. 8 SISÄILMAN LÄMPÖTILA JA SUHTEELLINEN KOSTEUS 8.1 Havainnot ja johtopäätökset Sisälämpötilan tavoitearvo on 21 C. Lämmityskaudella huoneilman lämpötilan ei tulisi ylittää arvoa 21...22 C (Asumisterveysohje 2003). Huoneilman lämpötila ei saa kohota yli 26 C, ellei lämpötilan kohoaminen johdu ulkoilman lämpimyydestä. Sisäilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta mitattiin jatkuvatoimisesti 17. - 26.10.2012 1. kerroksen johtajan huoneessa (09) 1. kerroksen eteisessä (11) 1. kerroksen ryhmähuoneessa 13 2. kerroksen ryhmähuoneessa 31 Ulkoilman lämpötila mittausjaksolla 17. - 26.10.2012 oli Forecan säätietojen mukaan Helsingin Kumpulassa +13-5 C liitteessä 4 esitetyn kaavion mukaisesti. Liitteessä 5 on esitetty jatkuvatoimisten sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden mittaustulokset. Punainen käyrä kuvaa sisäilman lämpötilaa ja lämpötilaasteikko on kaavion oikeanpuoleisella y-akselilla. Sininen käyrä kuvaa suhteellista kosteutta ja suhteellisen kosteuden asteikko on vasemmanpuoleisella y-akselilla. Johtajan huone (09) (liite 5, sivu 1) Sisäilman lämpötila oli mittausjaksolla 23 25 C. Viikonlopun aikana sisäilman lämpötila kohosi tasaisesti 23,5 C:sta 24 C:een. Arkisin sisäilman lämpötila vaihteli siten, että keskiyöllä oli lämpimämpää kuin päivällä. Arkisin yöllä, kun ilmanvaihto ei ollut käynnissä, sisäilman lämpötila oli 24,5 25 C ja päivällä se oli 23 24 C. Eteinen (11) (liite 5, sivu 2) Sisäilman lämpötila oli mittausjaksolla 21 23 C. Viikonlopun aikana sisäilman lämpötila kohosi tasaisesti 21,5 C:sta 23 C:een. Arkisin sisäilman lämpötila vaihteli siten, että yöllä oli lämpimämpää kuin päivällä. Arkisin yöllä, kun ilmanvaihto ei ollut käynnissä, sisäilman lämpötila oli 22 23 C ja arkisin päivällä se oli 21 22 C. Ryhmähuone (13) (liite 5, sivu 3) Sisäilman lämpötila oli mittausjaksolla 21 23 C. Tässä huoneessa sisäilman lämpötila oli useimpina öinä alempi kuin huoneen päiväaikainen lämpötila. Viikonlopun aikana sisäilman lämpötila kohosi tasaisesti 21,8 C:sta 22,6 C:een. Arkisin päivällä sisäilman lämpötila oli 22 23 C ja yöllä siis hieman alempi. Päivällä huonetta on tuuletettu ikkunan kautta, sillä lämpöti-
18 (19) lakäyrässä on jyrkkiä lämpötilapudotuksia 21 C:een. Lämpötila on noussut asteen verran heti ikkunatuuletuksen jälkeen. Ryhmähuone (31) (liite 5, sivu 4) Sisäilman lämpötila oli mittausjaksolla 20,5 23,5 C. Tässä huoneessa sisäilman lämpötila oli yöaikaan aina alempi kuin huoneen päiväaikainen lämpötila. Viikonlopun aikana sisäilman lämpötila pysyi koko ajan 21,5 C:ssa. Arkisin päivällä sisäilman lämpötila oli pääsääntöisesti 21,5 23,5 C. Johtajan huoneen (09) ja eteisen (11) tuloilman lämpötilat mitattiin 17.10.2012. Tuloilman lämpötilat olivat 16 17 C ulkoilman lämpötilan ollessa +7 C. Sisäilman suhteellinen kosteus seurasi ulkoilman lämpötilaa (liite 4). Kun ulkoilman lämpötila oli korkeammillaan (+13 C 19.10.2012), oli sisäilman suhteellinen kosteus korkeimmillaan (48 52 % 19.10.2012). Ulkoilman lämpötilan laskiessa, sisäilman suhteellinen kosteus väheni. Kun ulkoilman lämpötila oli -5 C, oli sisäilman suhteellinen kosteus noin 20 %. Johtopäätökset Tuloilman lämpötila oli liian matala (16 17 C). Kun ilmanvaihtokone TK11/PK11.1 pysähtyi iltaisin klo 20:00, lähti johtajan huoneen (09) ja eteisen (11) lämpötila nousemaan. Liian viileä tuloilman kompensoimiseksi johtajan huoneen (09) ja eteisen (11) lämpöpatterit lämmittävät näitä huoneita liikaa. Ryhmähuoneissa on arkipäivisin enemmän ihmisiä kuin johtajan huoneessa ja eteisessä, minkä vuoksi lämpöpattereiden ei tarvitse lämmittää niin paljon, jotta ryhmähuoneissa olisi sopiva lämpötila (ihmisten lämpö riittää kompensoimaan tuloilman viilentävän vaikutuksen). Sisäilman lämpötila oli ryhmähuoneissa 13 ja 31 sopivalla tasolla, mutta johtajan huoneessa ja eteisessä öisin ja viikonloppuisin tarpeettoman korkea. Sisäilman suhteellinen kosteus on riippuvainen ulkoilman lämpötilasta. Mittausten mukaan sisäilman suhteellinen kosteus oli vuodenaika huomioiden normaali 20 50 %, 8.2 Toimenpide-ehdotukset Ilmanvaihdon tuloilman lämpötilan tulee olla 19 20 C. Tuloilman lämpötilan tulee olla noin asteen sisäilman tavoitelämpötilaa matalampi, jotta tuloilma sekoittuu kunnolla huoneilmaan. Kun tuloilman lämpötila on sopiva, voidaan johtajan huoneen ja eteisen lämpöpattereita kääntää tarvittaessa pienemmälle, jotta sisäilman lämpötila ei yöaikaan nousisi liian korkealle. Suositellaan patteriverkoston tasapainottamista.
Lpk Ågelin mitatut tulo- ja poistoilmavirrat 17.10.2012 LIITE 2 keskiarvo pinta-ala Mitattu tuloilmavirta (l/s) Suunniteltu tuloilmavirta (l/s) Ero (%) Mitattu poistoilmavirt a (l/s) Suunniteltu poistoilmavirta (l/s) Ero (%) Johtajan huone 09 1,0875 0,0192 16 31-49 4 10-60 Ryhmähuone 13 2,3 0,0324 56 65-14 3 10-70 Lepo- ja leikkihone 14 0,75 0,0192 11 35-69 6 16-63 0,8875 0,0192 13 35-63 7 16-56 Pesuhuone 9 16-44 15 20-25 WC 19 20-5 Ryhmähuone 31 1,7 0,0324 41 70-41 7 35-80 Pesuhuone 3 20-85 8 16-50 12 20-40