EU:n ja kansallisten energia- ja ympärist ristötoimijoiden toimijoiden vaikutus Suomen energiapolitiikkaan Ilkka Ruostetsaari Politiikan tutkimuksen laitos
Luennon sisält ltö Kansallisen energiapolitiikan valtarakenne Suomen energiapolitiikan liikkumatila suhteessa EU:hun Suomalaisten mahdollisuudet vaikuttaa energiapolitiikkaan kansalaisena ja kuluttajana Asiantuntijavalta energiapolitiikassa
Sähkön n tukkumarkkinat Valtion enemmistöomistuksessa olevat yritykset hallitsevat sähks hkön n tukkumarkkinoita Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa -> > kansalliset tukkusähk hkömarkkinat ovat verrattain keskittyneet. Fortumin, Vattenfallin ja Statkraftin yhteenlaskettu pohjoismainen markkinaosuus oli 48 % v. 2008 (Vattenfall 23 %, Fortum 13 %, Statkraft 12 %, E.ON Nordic 10 %). Suomessa sähks hköntuottajia 120, tuotantoyksiköit itä 550. Tuotanto keskittynyttä: : kolmen suurimman yhteenlaskettu osuus tuotantokapasiteetista 45-50 50 %.
Sähkön n vähittv hittäismarkkinatismarkkinat Sähkön n loppukäytt yttäjät t eli kotitaloudet ja pk-yritykset, joilla ei ole omaa tuotantoa tai hankintaa, ostavat sähks hkönsä alueellisilta tai paikallisilta sähks hkölaitoksilta Suomessa n. 74 sähks hkön n vähittv hittäismyyjää,, joista toimitusvelvollisia 70. 5 vähittv hittäismyyjää,, joiden markkinaosuus yli 5 %. 3 suurimman myyjän n osuus pk-yrityksille suuntautuvasta vähittv hittäismyynnistä 35-40 %. Ulkomaisessa omistuksessa olevien yritysten osuus vähittäismarkkinoista ismarkkinoista 20-25 25 %. -> > sähks hkön n vähittv hittäismarkkinat ismarkkinat eivät t kovinkaan keskittyneet. Tukkumarkkinoiden keskittyneisyys vaikuttaa vähittäismarkkinoiden ismarkkinoiden kilpailuedellytyksiin.
Energiapolitiikan ydinsisäpiiri v. 2009 Hallitus Euroopan unioni Keskusta ja Kokoomus Työ- ja elinkeinoministeriö Ympärist ristöministeriö Valtiovarainministeriö Fortum Oyj Neste Oil Oyj Pohjolan Voima Oy Elinkeinoelämän n Keskusliitto Energiateollisuus ry Valtion teknillinen tutkimuskeskus
Energiapolitiikan spesialistisisäpiiri piiri v. 2009 Vattenfall Energiaintensiivisen metsä- ja teknologiateollisuuden yritykset: StoraEnso,, UPM, M-Real,, Outokumpu, Rautaruukki Vapo Oyj
Energiapolitiikan perifeerinen sisäpiiri v. 2009 Suomen Luonnonsuojeluliitto
Kansallisen energiapolitiikan liikkumatila: asiantuntijanäkemykset Sähkömarkkinoiden vapauttamisen jälkeenj markkinaperusteisen ohjauksen vaihe Suomen energiapolitiikassa jäi j i lyhyeksi, noin vuosikymmenen mittaiseksi (pää äästökauppa, 20-20 20) Energiahuoltoajattelun paluu: huoltovarmuus ja energiaomavaraisuus EU vaikuttaa Suomen energiapolitiikkaan erityisesti ilmastopolitiikan kautta Energiapolitiikan asiantuntijoiden käsityksissk sityksissä erottuu 3 diskurssia Suomen kansallisen energiapolitiikan liikkumatilasta suhteessa EU:hun
Diskurssit Kapean liikkumatilan diskurssi: kansallista liikkumavaraa ei juurikaan enää ole Kohtuullisen suuren liikkumatilan diskurssi: vaikka EU asettaa jäsenvaltioita j koskevia tavoitteita, niiden saavuttamiseksi käytettävät t keinot voidaan määm ääritellä kansallisesti Laajan liikkumatilan diskurssi: kansallinen liikkumavara edelleen suuri
Energiapoliittinen vaikuttaminen vaalien kautta Suomalaisilla oli v. 2007 myönteinen kuva vaaleista energiapoliittisen vaikuttamisen kanavana: vajaa kolme viidesosaa piti äänest nestämistä hyödyllisen dyllisenä (erittäin in hyödyllist dyllistä 26 %, melko hyödyllist dyllistä 31 %), mutta runsas kolmasosa koki äänest nestämisen hyödytt dyttömänä (täysin hyödyt dytöntä 14 %, melko hyödyt dytöntä 24 %).
Häivedemokratiaa (1) (Bengtsson & Mattila 2009) Kansalaisten normatiivinen suhtautuminen energiapolitiikan päätöksentekoon energiaeliitistä poiketen viittaa ns. häivedemokratian kannatukseen (stealth( democracy). TämänT demokratiamuodon kannattajat eivät t halua rutiininomaisesti osallistua poliittiseen pääp äätöksentekoon tai jatkuvasti valvoa ja arvioida poliitikkojen toimintaa. Pikemminkin he haluavat, että päätökset tehdää ään n tehokkaasti ja objektiivisesti ilman liiallista riitelyä,, että edustuksellinen demokratia toimii paremmin ja että poliittisista asioista päättävät t epäitsekk itsekkäät t ja asiantuntevat poliitikot. He suhtautuvat positiivisesti eri alojen asiantuntijoiden tai elinkeinoelämän n ammattilaisten lisää ääntyvään n osallistumiseen poliittiseen pääp äätöksentekoon poliitikkojen vaikutusvallan kustannuksella.
2 Suomalaisten asiantuntijavallan kannatus energiapolitiikan päätöksenteossa johtuu pikemminkin heidän n yleisestä epäluottamuksestaan poliitikkoja kohtaan kuin heidän haluttomuudestaan itse osallistua pääp äätöksentekoon. Energiaeliitin sisäll llä näkemykset teknologisen asiantuntemuksen roolista energiapolitiikan pääp äätöksenteossa jakaantuvat voimakkaasti: Toista äärip ripäätä edustavan, lähinnl hinnä poliitikkojen suosiman näkemyksen mukaan energiapolitiikassa ei ole pelkäst stään n ja ensisijaisesti kysymys teknis-taloudellisen taloudellisen asiantuntemuksen soveltamisesta, vaan siinä tehdää ään n myös s arvovalintoja, joista vallitsee erilaisia poliittisia näkemyksin kemyksiä. Toisen, lähinnl hinnä yrityssektorilla kannatusta saavan näkemyksenn mukaan energiapolitiikan pääp äätöksenteossa tarvitaan vähemmv hemmän politiikkaa, mutta enemmän n teknologia-asiantuntijoita. asiantuntijoita.