Taigametsähanhen kansainvälisen hoitosuunnitelmien toimeenpano. Photo Asko Kettunen

Samankaltaiset tiedostot
Metsähanhen hoitosuunnitelmat. Photo Asko Kettunen

Vesilintukantojen hoidon kehittäminen Euroopassa

Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa

LUONNOS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSÄHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUOSINA

Metsähanhen hoitosuunnitelmat

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Dnro 1209/01.03/2017 Janne Pitkänen

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET

Suomi voi hyväksyä komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi. Luonnonsuojelulain piiriin kuuluvat rauhoitetut lajit

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Dnro 948/13/2015 Janne Pitkänen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Dnro 649/01.03/2016

Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen

Riistakolmiot ja metsäkanalintujen metsästysajat Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskus Riistapäivät Kuva: H.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Dnro 649/01.03/2016 Janne Pitkänen LUONNOS

BirdLife Suomi kiittää maa- ja metsätalousministeriötä lausuntopyynnöstä. Olemme tutustuneet asetusluonnokseen ja lausumme siitä seuraavasti:

RIISTAN VUOKSI. Marraskuu 2016

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Dnro 1346/13/2013 Janne Pitkänen

Julkisen riistakonsernin strategia

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta ja IBA-verkoston päivitys

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Hirviverotussuunnittelu

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen

Vesilinnut vuonna 2012

Villisikakanta-arvio tammikuussa

Hirviverotussuunnittelu

Tanskan, Saksan, Suomen, Liettuan, Latvian, Puolan, Viron ja Ruotsin lausuma turskan virkistyskalastuksesta

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

VUOSISUUNNITELMA TOIMIKAUDELLE Selitteet i. Suunnitelmaa täydennetään toimikauden ajan

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

VILLISIKAKANNAN HALLINTA/METSÄSTYS

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella. Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä

RIISTAKAMERAT TAIGAMETSÄHANHEN (ANSER FABALIS FABALIS) SEURANTAMENETELMÄNÄ SARI HAKKARAINEN

Kokemuksia pilotoinnista osana julkisen sektorin tietojärjestelmäkehitystä. case: Oma riista -palvelu Suomen riistakeskus

VESILINTUSAALIIN RAKENNE SUOMESSA

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

EUROOPAN PARLAMENTTI

METSÄSTÄJIEN NÄKEMYS METSÄHAN- HIKANNASTA JA METSÄHANHEN MET- SÄSTYKSESTÄ SUOMEN RIISTAKESKUS KAINUUN JA OULUN TOIMIALUEILLA

Suomi työn verottajana 2009

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

Lounais-Suomen saariston saalisselvitys 2012

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019

lupamaksu 1700 (10x xx50 ) maksettava lokakuun loppuun mennessä Marttilan Seudun Rhy:n tilille

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. tammikuuta 2017 (OR. en)

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Selkämeren merkitys lintujen muuttoväylänä. Ismo Nousiainen ja Hannu Tikkanen

Metsähanhen alalajien syysmuutonaikainen esiintyminen Suomessa

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Itämeren kala elintarvikkeena

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1186/01.03/2018

Ann Selin Jyväskylä

RIISTAN VUOKSI. Lokakuu 2012

Vuoden 2018 metsästysajat sekä saaliskiintiöt

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Dnro 1401/01.03/2017

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen. Marko Paasimaa Suomen riistakeskus

Hirvikannan kasvu pysähtyi, mutta naaraita säästävä verotus pitänyt vasatuoton korkeana

HIRVIELÄINTEN METSÄSTYKSEN YHTEISLUPASOPIMUS METSÄSTYSKAUDELLE /

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2017

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Susifoorumi , Mustasaari,

Suomi työn verottajana 2008

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Dnro 1088/13/2015 Jussi Laanikari

Talousarvion valvontavaliokunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Vuoden lintu hankkeita vuodesta 2000

Laatua ammatilliseen koulutukseen pohjoisessa (LAMPPU-hanke) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rauhoitettujen lintujen aiheuttamat vahingot. Mika Pirinen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1186/01.03/2018

Arvio Suomen villisikakannan koosta tammikuussa 2018

Taantuvien riistavesilintujen hoidon TOIMENPIDEOHJELMA

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Hirvieläinten verotussuunnittelmat 2017

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

CARBO III. Hankeraportti Jouni Kannonlahti

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2015

Suomen metsähanhikannan hoitosuunnitelma

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

IP/05/1470. Brysselissä 24. marraskuuta 2005

Punaisella merkityt ajankohdat ovat tämänhetkisiä arvioita ja täsmentyvät myöhemmin. Kts myös:

TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA

Verojalanjälki ja verojen läpinäkyvyys. Reijo Salo Fortum Corporate Tax Team

Transkriptio:

Taigametsähanhen kansainvälisen hoitosuunnitelmien toimeenpano Photo Asko Kettunen

Euroopan hanhitoimintaohjelma European Multispecies Goose Management Platform on AEWAn uusi toimintaohjelma koordinoituun hanhikantojen hoitoon. Luoteis-Euroopan hanhien levähdys- ja talvehtimisalueet sekä kannanhoidon kipukohdat ovat pitkälti päällekkäiset. Tavoitteena on saavuttaa ja säilyttää elinvoimaiset sekä järkevät kannat lyhytnokka- ja taigametsähanhen hoitosuunnitelmien toimeenpanolla ja laatia meri- ja valkoposkihanhelle hoitosuunnitelmat. Muuttoreitin tason kannanhoito on nyt oikeasti alkanut. Hanhikantojen hoidon puitteissa toimintaa kokeillaan ja kehitetään ja kokemusten perusteella laajennetaan kattamaan muitakin lajeja Euroopassa. Riistavesilintujen kannanhoidon ja metsästyssäätelyn perusteet ja menetelmät ovat pitkälti yhteneväisiä, ja Platformilla saavutetaan merkittäviä säästöjä kun joka lajille ei tarvitse rakentaa omaa toimintamallia. 2 30.6.2017

Euroopan hanhitoimintaohjelma Toimintaohjelmassa on kolme päätoimijaa. 1) Päätöksenteko tapahtuu kansainvälisessä työryhmässä, missä on edustajat osapuolimaista sekä keskeisistä sidosryhmistä. 2) Toinen päätoimija on datakeskus, joka kerää seurantatiedot eri maista, laatii yhteenvedot ja metsästyskestävyyden mallinnukset päätöksenteon pohjaksi. 3) Kolmannen päätoimijan muodostavat mukana olevat maat, jotka vastaavat riistatiedon tuottamisesta datakeskukselle ja toteuttavat metsästysverotuksen omilla alueillaan niissä raameissa, mitä kansainvälisesti on sovittu. Lue lisää Euroopan hanhitoimintaohjelman perustamisesta: http://www.unep-aewa.org/en/news/next-steps-agreed-establishmenteuropean-goose-management-platform-under-aewa 3 30.6.2017

Euroopan hanhitoimintaohjelma pähkinänkuoressa AEWA Sihteeristö koordinoi Toiminnan ohjaaminen Hanhitoimintaohjelman kansainvälinen työryhmä Päätöksenteko metsästysverotuksesta ja muista asioista Suomi, Ruotsi, Tanska Päivitetty verotusmalli Datakeskus Kokoaa seuranta ja saalistiedot Päivittää verotusmallin Seurantojen koordinointi Riistatietoa Kannan koko ja saalis Taigametsähanhen seuranta. Kannan koko ja saalis sekä kaularengastukset Metsästys kansallisen kiintiön mukaan ja riittävän tarkka saalisseuranta (määrä sekä tundra ja taigametsähanhien osuudet)

Taigametsähanhen kannanhoidon uusi aika Vuosikymmeniä on puhuttu muuttavien riistalintujen koko muuttoreitin käsittävästä suunnitelmallisesta metsästyksestä. Nyt sitä tehdään käytännössä, ja taigametsähanhi on ensimmäinen laji Suomessa jota muuttoreitin kannanhoito koskee. Taigametsähanhikanta on kuitenkin vasta alkanut elpymään, ja metsästystä rajoitetaan lähivuosina edelleen voimakkaasti jotta pesimäkanta vahvistuu kestämään metsästystä. Jos lähivuosina kanta kasvaa tavoitteeseen ja tieto Suomen pesimäkannasta tarkentuu, ovat perusteet taigametsähanhen metsästyksen rajoitetulle avaamiselle pesimäalueella olemassa.

Taigametsähanhen kannanhoidon uusi aika Euroopan hanhitoimintaohjelman 1 työryhmäkokous pidettiin Ruotsin Kristianstadissa joulukuussa 2016. Kokouksessa sovittiin taigametsähanhen kansainvälisen metsästyssäätelyn perusprosessit ja muuttoreitin tason metsästyskiintiön jako kansallisiksi kiintiöiksi. Merkittävää oli metsästyskieltojen sopiminen Itäisille ja Läntiselle kannanhoitoalueelle. Itäisten kannanhoitoalueiden metsähanhikantojen tilasta ei ole tuoretta tietoa, mutta oletuksena on taantuman jatkuminen. Läntisen kannanhoitoalueen populaation on pieni, noin 1500 lintua, ja se on jo aiemmin ollut kokonaan rauhoitettu. Keskisen kannanhoitoalueen osalta päätös siirrettiin 2. kokoukseen kesäkuussa 2017, jotta käytössä olisi tuore kanta-arvio tammikuulta 2017. 6 30.6.2017

Taigametsähanhen kannanhoidon uusi aika Euroopan hanhitoimintaohjelman 2. työryhmäkokous pidettiin kesäkuun puolivälissä 2017 Kööpenhaminassa. Kokouksessa tehtiin historiallinen päätös, kun Suomi, Ruotsi ja Tanska sopivat taigametsähanhen kestävästä ja tavoitteellisesta metsästyksestä kannanhoitoalueella. Ensimmäistä kertaa Euroopassa käynnistyy taantuneen riistavesilinnun sopeutuva metsästysverotus muuttoreitin mittakaavassa. 7 30.6.2017

Taigametsähanhen kannanhoidon uusi aika AEWA hanhitoimintaohjelman kokousmateriaalit verkossa. 1. kokous 15-16.12.2016 Kristianstad, Ruotsi: http://www.unepaewa.org/en/meeting/1st-meeting-aewa-european-goosemanagement-international-working-group 1. muistio: http://www.unep-aewa.org/en/document/report-1st-meeting- aewa-european-goose-management-international-working-group-15-16- june 2. kokous 15-16.6.2017 Kööpenhamina, Tanska http://www.unepaewa.org/en/meeting/2nd-meeting-aewa-european-goosemanagement-international-working-group-egm-iwg2 8 30.6.2017

Kansainvälisen metsästyssäätelyn vuosikello

Metsästysrajoitukset toimivat keskisellä kannanhoitoalueella Viime vuosien merkittävin toimenpide on ollut Suomen ja Tanskan voimakas metsästyksen rajoittaminen. Metsästyksen rajoituksen vaikutukset alkavat näkyä nyt, ja kanta on kääntynyt kasvuun. Taigametsähanhi aloittaa lisääntymisen kolmivuotiaana. Vuonna 2011 rajoituksista hyötyneet poikaset lisääntyivät ensimmäisen kerran kesällä 2014. Kesällä 2014 kuoriutuneet poikaset munivat ensimmäisen kerran kesällä 2017. Suomessa on aiemmin metsästetty noin puolet koko kannanhoitoalueen saaliista, ja Suomen pesimäkantaan kohdistunut metsästys on ollut voimakasta koko muuttoreitillä ennen 2010 alkaneita rajoituksia. Luonnonvarakeskuksen saalisarvion mukaan keskimääräinen saalis yli 6 000 lintua ja huippuvuonna 2006 ammuttiin 11 200 metsähanhea. Nykytiedon valossa korkea verotusaste ennen Suomen ja Tanskan rajoituksia selittää taigametsähanhen taantumaa. Kun kanta tulevaisuudessa elpyy metsästystä tullaan rajoittamaan edelleen ja rajoitukset vaihtelevat vuosittain kannan tilan perusteella. 10 30.6.2017

Kannan tila 2015/16 ja 2016/17 Keskinen kannanhoitoalue Yhteenveto, Keskinen kannanhoitoalue Tammikuun laskennat Tanskasta ja Ruotsista sekä Hollannista Hollannista kaularengashavainto, joka linkittää meidän kannanhoitoalueeseen, mutta havaintomäärä hyvin pieni, 11 lintua Saksasta ei laskentatietoja 2016 ja 2017 2016 46 645 taigametsähanhea 2017 56 792 taigametsähanhea kanta vaikuttaa kasvavan kannanhoitoalueella ja lähestyy 60 000 rajaa lähitulevaisuudessa. Kasvava trendi on havaittu myös kevälevähdysalueiden laskennoissa Ruotsissa vuosina 2007-2005 (2016 epävirallinen tulos näyttää trendin jatkuvan) Lue kanta-arvioraportti: http://www.unep-aewa.org/en/document/taiga-bean-goosepopulation-status-report-201516-and-201617

Metsästysverotusmalli Taigametsähanhen metsästys perustuu verotusmalliin. Mallissa on eri vaihtoehtoja verotusasteista. Kesäkuussa Kööpenhaminassa pidetyssä Goose Platformin kansainvälisessä kokouksessa päätettiin avata metsästys keskisellä kannanhoitoalueella 3 % verotusasteella, mikä mahdollistaa rajoitetun metsästyksen ja kannan samanaikaisen elpymisen. Tämä ns. elvytysvaiheen verotusmalli mahdollistaa rajoitetun metsästyksen ja kannan samanaikaisen kasvun. Kannan elpymisnopeus ja metsästysmahdollisuudet ovat kompromisseja. Mitä vähemmän metsästystä, sitä nopeammin kanta kasvaa ja päinvastoin.

Metsästysverotusmalli taigametsähanhen verotusmalli perustuu laskennalliseen kannan kasvuun käytettävissä olevien tietojen pohjalla Malli antaa eri verotusasteita, jotka mahdollistavat kannan kasvu ja samanaikaisen rajoitetun metsästyksen keskeiset parametrit on kanta-arvio tammikuussa sekä riittävän tarkka saalistieto Tutustu verotusmalliin 2016 malli http://www.unep-aewa.org/en/document/development-adaptive-harvest-management-program-taiga-beangeese 2017 tarkennettu malli http://www.unep-aewa.org/en/document/interim-harvest-strategy-taiga-bean-geese

Metsästysverotusmalli Saalismäärä-arviot ja 95 % luottamusväli Kestävä verotus eri talvikannan kokoluokilla ja verotusasteilla. Huom: luvut pitävät sisällään tavallisen metsästyksen, suojelumetsästyksen sekä haavoittamisesta johtuvan kuolleisuuden Luottamusväli kuvaa epävarmuutta kannan parametreistä ja väliä voidaan pitää myös hyväksyttävänä metsästysverotuksen haarukkana

EGM IWG 2 päätös 15.6.2017 Ruotsi esitti 4 % verotusta. Suomi ja Tanska 2 % verotusta kompromissi 3 % verotus. Suomi ja Tanska aikovat pitää verotuksen kansallista kiintiötä pienempänä tukeakseen kannan elpymistä. Ruotsi pyrkii rajoittamaan metsästystä kansalliseen kiintiöönsä käytettävissä olevin keinoin Kokonaiskiintiö vuonna Venäjä Suomi Ruotsi Tanska 2017 2 334 taigametsähanhea (2 123-2 643) Osuus saaliskiintiöstä 15 % 49 % 26 % 10 % Vuodelle 2017 sovittu verotusaste 3 %, maakohtainen kiintiö taigametsähanhia, 95 % luottamusväli 319-397 1040-1295 552-687 212-264

Kohti taigametsähanhen kestävää metsästystä Kuva Asko Kettunen 16 30.6.2017