Hirviverotussuunnittelu

Transkriptio

1 Hirviverotussuunnittelu Menettelyohje vuodelle Suomen riistakeskus 1

2 Tavoitteet Hirvikannan hoidon perustana on jatkossa hirvitalousaluetasolta lähtevä verotussuunnittelu. Tällä pyritään riittävän laajojen alueellisten kokonaisuuksien huomioon ottamiseen hirvikannan säätelyssä. Tavoitteena on yhtenäistää hirviverotussuunnitteluun liittyvää menettelyä siten, että prosessi etenee kaikilla alueilla samassa aikataulussa, jotta Eri toimijoiden välillä tarvittava yhteistyö on mahdollista Kulloinkin tarvittavat taustatiedot on käytettävissä eri vaiheissa Hirviprosessin eri vaiheet muodostavat loogisen kokonaisuuden Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi verotussuunnittelun vaiheet toivotaan toteutettavan ohjeistetussa järjestyksessä Suomen riistakeskus 2

3 Tavoitteet Verotussuunnittelun tarkoitus on tuottaa määrälliset ja laadulliset tavoitteelliset kehykset hirvikannan verotukseen. Viime kädessä luvanhakijat päättävät hakemastaan lupamäärästä ja lupien kohdentamisesta. Suomen riistakeskus ratkaisee pyyntilupahakemukset ja antaa pyyntilupapäätökset, joihin vaikuttavat haetun lupamäärän lisäksi verotussuunnitelma, lausunnot, mahdollinen vahinkotilanne ym Suomen riistakeskus 3

4 Hirvitavoitteet Alueellinen riistaneuvosto kuulee sidosryhmiä ja vahvistaa keväällä 2015 tavoitteet hirvikannan hoitosuunnitelmassa vahvistetuille hirvitalousalueille Tavoitteet asetetaan kaikille hirvitalousalueille hirvitiheyshaarukkana (esim. 3,0 3,5 kpl/1000 ha). Mittarina käytetään LUKE:n tuottamaa hirvitalousalueen hirvikanta-arviota suhteessa alueen kokonaismaapinta-alaan Lisäksi on mahdollista asettaa myös muita tavoitteita Hirvikannan hoitosuunnitelmassa asetetut hirvikannan rakennetta koskevat tavoitteet ohjaavat kannanhoitoa. (Hirvikannan naaras/uros lukusuhde hirvitalousalueittain enintään 1,5 ja talvikannan vasaosuus 20-30%) ARN voi lisäksi tarkentaa rakenteellisia tavoitteita näiden kehysten sisällä Aluetoimisto viestii vahvistetut tavoitteet riistanhoitoyhdistyksille Suomen riistakeskus 4

5 Aikataulu Verotussuunnitteluprosessin aikataulu keväällä 2015 on tiukka, jotta eri vaiheissa tarvittavat taustatiedot ovat käytettävissä kussakin vaiheessa. Luonnonvarakeskus tuottaa: hirvikannan kokoa ja rakennetta hirvitalousalueella koskevat arviot mennessä hirvitalousalueen kanta-arvioista ja asetetuista tavoitteista johdetut verotusskenaariot sekä rhy-kohtaiset kanta-arviot mennessä, minkä jälkeen verotussuunnitelmien valmistelu voidaan aloittaa. Hirvitalousalueen verotussuunnitelma ja sen pohjalta laadittu alustava riistanhoitoyhdistyksen verotussuunnitelma tulee olla valmiina mennessä, jotta riistanhoitoyhdistyksille jää aikaa pitää hirvipalaveri paikallisille luvanhakijoille. Luvanhakijoiden tulee jättää pyyntilupahakemukset mennessä. Myöhästyneitä hakemuksia ei voida käsitellä Suomen riistakeskus 5

6 Hirvitalousaluetason verotussuunnittelu Samaan hirvitalousalueeseen kokonaan tai osittain kuuluvien riistanhoitoyhdistysten edustajat kokoontuvat yhdessä laatimaan hirvitalousaluetason verotussuunnitelman Suositeltavaa on, että kutakin riistanhoitoyhdistystä edustaa toiminnanohjaaja ja puheenjohtaja. Tarvittaessa myös joku muu rhy:n edustajakseen valtuuttama voi toimia edustajana. Vuoden 2015 osalta Suomen riistakeskuksen aluetoimisto kutsuu koolle verotussuunnittelupalaverin riistanhoitoyhdistysten kanssa sopimanaan ajankohtana. Jatkossa riistanhoitoyhdistykset hoitavat kokoontumisen keskenään sopimallaan tavalla. Osa riistanhoitoyhdistyksistä kuuluu useampaan kuin yhteen hirvitalousalueeseen, jolloin ko. hirvitalousalueiden palaverit kannattaa mahdollisuuksien mukaan ajoittaa eri päiville Suomen riistakeskus 6

7 Hirvitalousalueen verotussuunnittelu Hirvikannan hoitosuunnitelmassa vahvistettiin uudet hirvitalousalueet ja ne otetaan käyttöön hirvitavoitteiden asettamisessa ja hirviverotussuunnittelussa vuonna Hirvitalousalueen palaverissa suunnitellaan tavoitteellinen haarukka hirvisaalismäärälle (ja siihen tarvittavalle pyyntilupamäärälle) hirvitalousalueella em. tavoitteellisen hirvisaalis- ja lupamäärän jakautuminen (haarukka) hirvitalousalueeseen kuuluvien riistanhoitoyhdistysten ja niiden osien kesken. verotuksen rakenne eli urosten, naaraiden ja vasojen %- osuudet saaliissa Suomen riistakeskus 7

8 Hirvitalousalueen verotussuunnittelu Tavoitteellisen hirviverotusmäärän jyvittämisessä hirvitalousalueeseen kuuluville riistanhoitoyhdistyksille ja niiden osille tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon Hirvikannan koon ja rakenteen vaihtelu hirvitalousalueen sisällä, samoin kehityssuunta viime vuosina Onnettomuus- ja vahinkotilanteen vaihtelu, todennäköinen vahinkoriski Suurpetotilanne/susireviirit Tasajako esim. pinta-alan suhteen ei todennäköisesti ole perustelluin ratkaisu! Etenkin hirvitalousalueen rajalla sijaitsevien riistanhoitoyhdistysten osalta kannattaa tarkastella myös naapurialueen kantatilannetta Suomen riistakeskus 8

9 Hirvitalousalueen verotussuunnittelu Jatkossa on tarkoitus, että hirvitalousalueeseen kuuluvien riistanhoitoyhdistysten yhteistyö on omatoimista Tämän vuoksi hirvitalousalueen palaverissa on tarpeen sopia myös tähän liittyvistä käytännöistä Voidaan valita joku sopiva henkilö hirvitalousaluevastaavaksi, joka kutsuu palaverin vuosittain koolle ja valmistelee sitä tarvittavalla tavalla Vaihtoehtoisesti voidaan sopia edellä mainittu tehtävä riistanhoitoyhdistyksille vuorovuosin. Voidaan myös sopia muutoin yhteydenpidosta, metsästyksen seurannasta ja muista tarpeellisista asioista Suomen riistakeskus 9

10 Riistanhoitoyhdistyksen verotussuunnittelu 2. Kukin riistanhoitoyhdistys suunnittelee hirvitalousalueella/-alueilla sovitun jaon perusteella oman toimialueensa sisällä tavoitteellisen hirvisaalis- (ja lupa)määrän luvanhakijoittain (Laajojen yhteislupien tapauksessa lupaosakkaittain tai muutoin yhteisluvan osaalueille) Suomen riistakeskus 10

11 Verotussuunnittelu ja pankkiluvat Joillakin alueilla on käytössä niin sanottu pankkilupakäytäntö, jossa pyyntilupia haetaan tietty määrä yli suunnitellun tarpeen. Lähtökohtana on suunnitellun mukainen verotus, mutta tarvittaessa pankkilupia voidaan ottaa käyttöön. Lopullisen verotusmäärän suunniteltuun nähden ratkaisevat luvansaajat omaehtoisesti metsästyskauden aikana havaitun hirvitilanteen mukaan. Verotussuunnittelussa tarkoitus on suunnitella kulloinkin tarvittava hirvisaalismäärä, jolla asetettu tavoite todennäköisesti toteutuu. Tämän perusteella voidaan johtaa kulloinkin tarvittava pyyntilupamäärä. Pankkilupakäytäntöä sovellettaessa pyyntilupien määrään vaikuttaa mahdollinen pankkilupapuskuri, esimerkiksi 20 %, jonka asettamisesta ja koosta on syytä sopia hirvitalousalueen suunnittelupalaverissa Suomen riistakeskus 11

12 Käytettävät taustatiedot Luonnonvarakeskuksen (ent. RKTL) tuottamat: Hirvitalousaluekohtaiset hirvikanta-arviot Kanta-arvioiden ja asetettujen tavoitteiden perusteella laaditut verotustarvearviot eli verotusskenaariot Verotusskenaarioissa on arvioitu hirvitalousalueittain tarvittava hirviverotuksen määrä ja rakenne, joka tähtää asetetun hirvitavoitehaarukan keskiarvoon. Arviot susireviirien sijainnista ja laumojen yksilömäärästä Mahdolliset muut tiedot (maalaskentatulos tms.) Alueellisen riistaneuvoston vahvistamat hirvitalousalueen hirvitavoitteet (tarkemmin diassa 3) Hirvionnettomuudet ja maa- ja metsätalousvahingot hirvitalousalueilla Vuonna 2015 aluetoimistot toimittavat em. tiedot riistanhoitoyhdistysten käyttöön Suomen riistakeskus 12

13 Verotussuunnitelmien koostaminen Riistanhoitoyhdistysten verotussuunnitelmat lähetetään mennessä hirvitalousaluevastaavalle tai sovitulle riistanhoitoyhdistykselle, joka laatii niistä vielä yhteenvedon ja vertaa hirvitalousalueen kokonaissuunnitelmaan. Tavoite on, että riistanhoitoyhdistysten verotussuunnitelmat on laadittu hirvitalousalueella suunnitellun kehyksen puitteissa Lisäksi laaditut hirvitalousalueen ja riistanhoitoyhdistysten verotussuunnitelmat lähetetään riistakeskuksen aluetoimistolle mennessä. Verotussuunnitelmia voidaan tarkastella yhdessä myös mahdollisilla aluetoimistojen ja riistanhoitoyhdistysten neuvottelupäivillä tai muussa vastaavassa tilaisuudessa Suomen riistakeskus 13

14 Paikallinen neuvonta Riistanhoitoyhdistykset järjestävät alueellaan luvanhakijoille hirvipalaverit, joissa Esitellään verotussuunnitelma ja sen taustatiedot Annetaan neuvontaa pyyntilupien hakemisesta Suomen riistakeskus 14

15 Tulevaisuuden näkymiä Lähivuosina sähköinen hirvihavainto- ja saalistietojen kerääminen ja tuottaminen mahdollistaa hirvikanta-arvioiden valmistumisen selvästi nykyistä aiemmin, mikä mahdollistaa myös kevään hirviprosessin selvästi väljemmän aikataulutuksen. Tällöin prosessiin on mahdollisuus lisätä mm. koulutuksellisia osioita, jotka eivät nykyisen aikataulun puitteissa ole käytännössä mahdollisia. Jatkossa hirvitalousalueiden tilaisuuksiin on tavoitteena kutsua myös luvansaajien edustajat. Tällöin osallistujille voidaan tarjota koulutusta kantatilanteesta, lupien hakemisesta, verotuksen rakenteesta ym. Samalla voidaan käydä yleiskeskustelua hirvitalousalueen verotustarpeista ja tavoitteista. Riistanhoitoyhdistysten edustajat kokoontuvat tilaisuuden päätteeksi laatimaan hirvitalousalueen verotussuunnitelman Suomen riistakeskus 15

16 Yhteenveto ARN asettaa hirvitavoitteet hirvitalousalueittain Luonnonvarakeskus tuottaa kanta-arviot sekä niistä ja asetetuista tavoitteista johdetut verotusskenaariot mennessä Samaan hirvitalousalueeseen kokonaan tai osittain kuuluvien riistanhoitoyhdistysten edustajat laativat hirvitalousaluetason verotussuunnitelman Tavoitteellinen hirvisaalishaarukka hirvitalousalueella, sen jakautuminen riistanhoitoyhdistysten ja niiden osien kesken sekä tavoitteellinen urosten, naaraiden ja vasojen %-osuus saaliissa. Sovitun jaon perusteella kukin riistanhoitoyhdistys suunnittelee tavoitteellisen hirvisaalis/-lupamäärän jakautumisen omalla alueellaan Edellä mainitut verotussuunnitelmat lähetetään mennessä hirvitalousaluevastaavalle tai sovitulle riistanhoitoyhdistykselle sekä riistakeskuksen aluetoimistolle Riistanhoitoyhdistykset järjestävät alueensa luvanhakijoille hirvipalaverit Suomen riistakeskus 16