ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 111/2013/1 Dnro PSAVI/48/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro 111/2013/1 Dnro PSAVI/48/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 22.11.2013 1 ASIA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupa, Kärsämäki LUVAN HAKIJA Valkama Farmi Oy Jylhänperäntie 239 86710 Kärsämäki

SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 4 Jätteet ja varastointi... 4 Muu toiminta... 4 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 5 Asutus ja maankäyttö... 5 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 5 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 6 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä... 6 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydennykset... 6 Esitys eläinsuojan vaihtoehtoisesta sijoituspaikasta... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 7 Lausunnot... 7 Muistutus... 8 Hakijan kuuleminen ja vastine... 8 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 9 Ympäristöluparatkaisu... 9 Lupamääräykset... 9 Eläinsuoja... 9 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 9 Hajuhaittojen torjunta... 10 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen... 10 Jaloittelualue ja laiduntaminen... 11 Jätteet ja varastointi... 12 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 13 Muut määräykset... 13 RATKAISUN PERUSTELUT... 13 Luvan myöntämisen edellytykset... 13 Lupamääräysten perustelut... 15 Eläinsuoja... 15 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 15 Hajuhaittojen torjunta... 16 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen... 16 Jaloittelualue ja laiduntaminen... 17 Jätteet ja varastointi... 17 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 18 Muut määräykset... 18 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 19 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen... 19 KORVATTAVA PÄÄTÖS... 20 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 20 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 20 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 20 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 20 Ratkaisu... 20 Perustelut... 20 Oikeusohje... 21 MUUTOKSENHAKU... 22

3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Valkama Farmi Oy:n eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 23.5.2013. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijoittuu Kärsämäen kunnan Saviselän kylään kiinteistölle Valkama 317-403-11-10. Rakennettavaksi suunniteltu lypsykarjapihatto sijoittuu nykyisen tilakeskuksen läheisyyteen, kiinteistöstä Marjomaa 317-403-11-11 erotetulle määräalalle. Tilakeskuksen osoite on Jylhänperäntie 239, 86710 Kärsämäki. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a) kohdan perusteella eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään 75 lypsylehmän eläinsuojan toimintaa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Toiminnan nykyisellä lypsykarjanavetalla on Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen 26.6.2012 myöntämä ympäristölupa. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. Tilalla on vuokrasopimukset 28,98 hehtaarin pelto-alasta ja sopimus tilojen välisestä lannan luovuttamisesta (1 000 m 3 /v). Hakemuksen mukaan sopimuspeltoala on noin 65 hehtaaria. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 17.2.2005) ei ole osoitettu erityisiä merkintöjä eläinsuojan sijaintialueella. Yleiskuvaus toiminnasta Tila on olemassa oleva maidontuotantotila. Tilan toimintaa laajennetaan rakentamalla lypsykarjapihatto, johon voidaan sijoittaa 148 lypsylehmää, 109 hiehoa ja 30 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa (1 242,4 eläinyksikköä). Lypsykarjapihaton valmistuttua nykyinen lypsykarjanavetta jää pois eläinsuojakäytöstä. Nykyisessä lypsykarjanavetassa on 45 lypsylehmää, 15 hiehoa ja 25 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa (351 eläinyksikköä). Voimassa olevan

4 ympäristöluvan mukaan navettarakennukseen on mahdollista sijoittaa luvan mukaisessa laajentamisessa 52 lypsylehmää, 19 hiehoa ja 38 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Ympäristöluvan mukaista toiminnan laajentamista ei ole toteutettu. Hakemuksen mukaisen laajennuksen jälkeen tila tuottaa vuodessa noin 1 300 000 litraa maitoa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lanta käsitellään lypsykarjapihatossa lietelantamenetelmällä. Eläinsuojan lietekuilut toimivat padotusperiaatteella ja lietekuilujen tilavuus on 1 100 m 3. Lypsylehmien poikimakarsinassa on 112 m 2 :n vinokuivikepohja, jossa kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Lypsykarjapihaton yhteyteen rakennetaan kaksi kattamatonta 2 500 m 3 :n lietelantasäiliötä, joihin liete johdetaan lietepinnan alapuolelta. Uudet lietesäiliöt rakennetaan kiinteistöstä Marjomaa RN:o 11:11 erotetulle määräalalle. Nykyisen lypsykarjanavetan yhteydessä olevat kattamattomat 500 m 3 :n ja 950 m 3 :n lietesäiliöt jäävät käyttöön. Tulevassa tilanteessa olemassa olevat lietesäiliöt voidaan täyttää lietepinnan ylä- ja alapuolelta. Lisäksi laajennuksessa rakennetaan kattamaton 240 m 3 :n kuivalantala olemassa olevien lietesäiliöiden läheisyyteen kiinteistölle Valkama RN:o 11:10. Kuivalantalan pinta-ala on 108 m 3, reunojen korkeus on 230 cm ja ajoluiskan korkeus 60 cm. Lantavarastot ovat betonirakenteisia. Maitohuoneen ja eläinsuojan muut pesuvedet, joita kertyy hakemuksen mukaan yhteensä 662 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön. Sosiaalitilojen wc-vedet johdetaan lypsykarjapihatosta erilliseen umpisäiliöön. Tilalla on lannanlevitykseen käytettävissä olevaa peltoa noin 208 hehtaaria, josta omaa on noin 114 hehtaaria, vuokrapeltoa noin 29 hehtaaria ja sopimuspeltoa noin 65 hehtaaria. Sopimuspeltoala kuuluu luomutilalle, jonka oma kokonaispeltomäärää on noin 90 hehtaaria ja vuosittainen lannantuotto noin 600 m 3. Lanta levitetään pelloille viikoilla 20 22 (60 %), 26 27 (20 %) ja 40 42 (20 %). Lannanlevitys toteutetaan tilan omana työnä tai tarvittaessa urakoitsijalla. Lanta sijoitetaan multaamalla peltoon. Jätteet ja varastointi Muu toiminta Hakemuksen mukaan toiminnassa muodostuu seuraavia jätteitä: kuolleita eläimiä (10 kpl/v), pilaantunutta rehua (50 m 3 /v), talousjätettä (2 m 3 /v), muovia (2 m 3 /v) sekä akkuja, öljyjä ja loisteputkia (yhteensä 0,2 m 3 ). Kuolleet eläimet noutaa käsiteltäväksi Honkajoki Oy. Pilaantunut rehu varastoidaan lietesäiliöön tai lantalaan ennen pellolle levitystä. Talousjätteen noutaa tilalta Vestia Oy. Muovit, akut, öljyt ja loisteputket toimitetaan tilalta hyötyjäteasemalle. Tilalla on käytössä 2 700 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lapon estolaitteella ja lukituksella. Säiliö sijaitsee kalustovajan vieressä ja se on sijoitettu rautarunkoisen alustan päälle, jossa on renkaat. Säiliö on tarkastettu säiliöhuollon yhteydessä lokakuussa 2011. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita enintään noin 400 litraa, joita säilytetään kalustovajassa. Tulevassa tilanteessa säilörehua valmistetaan esikuivattuna noin 1 800 tonnia vuodessa. Säilörehu varastoidaan laajennuksessa rakennettavalle

Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö 5 2 000 m 2 :n tuorerehulaatalle, jolta kertyvät puristenesteet johdetaan puristenestekaivoon ja josta ne pumpataan varastoitavaksi lietesäiliöön. Tuorerehulaatta on betonirakenteinen. Säilörehun valmistuksessa käytetään biologisia säilöntäaineita. Tilan eläimistä vain nuorkarja (noin 100 kpl) laiduntaa olosuhteista riippuen. Laitumella on juoma-allas tai liikuteltava juottokärry. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Eläinten laiduntamisaika on 4 5 kuukautta vuodessa ja laidunala 15 25 hehtaaria. Maito noudetaan tilalta joka toinen päivä ja teuraskuljetuksia on tarvittaessa. Väkirehukuljetuksia on kerran kuussa. Liikenteestä ei aiheudu haittaa naapureille eikä ympäristölle. Toimintaan liittyvä liikenne tapahtuu eläinsuojan oman tien ja tieliittymän kautta. Käyttöveden tila ottaa omasta porakaivosta tai vesijohtoverkostosta. Asutus ja maankäyttö Tilakeskus sijaitsee Kärsämäen taajamasta noin 14 kilometriä koilliseen Saviselän kylässä maatalousvaltaisella alueella. Rakennettavaksi suunnitellun lypsykarjapihaton sijaintipaikka on tilakeskuksen kaakkoispuolella ja siitä on lähimmillään noin 70 metriä nykyiseen lypsykarjanavettaan. Lypsykarjapihaton lähiympäristössä länsi-eteläpuolella on peltoa ja itäpuolella metsää. Asemapiirroksen ja karttatarkastelun perusteella lypsykarjapihattoa lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 290 metrin etäisyydellä. Nykyisestä navettarakennuksesta kyseiseen naapurin asuinrakennukseen on noin 200 metriä. Asuinrakennus sijaitsee lypsykarjapihatosta luoteeseen kiinteistöllä Marjomaa RN:o 11:11. Asuinrakennuksen ja lypsykarjapihaton sekä toiminnan lantavarastojen välisellä alueella on peltoa, vähäisesti puustoa ja hakijan tilakeskukseen kuuluvia rakennuksia. Muita naapureiden asuinrakennuksia ei sijaitse 400 metrin säteellä lypsykarjapihatosta. Käyttöön jäävät kattamaton 500 m 3 :n lietesäiliö sijaitsee noin 230 metrin ja kattamaton 950 m 3 :n lietesäiliö noin 245 metrin etäisyydellä edellä mainitun lypsykarjapihattoa lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta. Lietesäiliöiden läheisyyteen, niiden itäpuolelle rakennettava kattamaton 240 m 3 :n kuivalantala sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä mainitun naapurin asuinrakennuksesta. Lypsykarjapihaton itäpuolelle rakennettavista kattamattomista kahdesta 2 500 m 3 :n lietesäiliöstä on lähimmillään noin 315 metriä ja 2 000 m 2 :n tuorerehulaatasta noin 385 metriä mainitun naapurin asuinrakennukseen. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Tuotantorakennus, lannanvarastointisäiliöt tai lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella tai suojelualueella. Toimintoja ei sijaitse havaituilla tulva-alueilla. Tuotantorakennus, lannanvarastointisäiliöt ja pääosa lannanlevityspelloista sijaitsevat Vuohtjoen (54.085) vesistöalueella. Lannanlevityspeltoja sijaitsee myös Juurusojan (54.084) ja Kärsämäenjoen alaosan (54.081) vesistöalueilla. Vesistöalueet laskevat Pyhäjoen keskiosan ja Kärsämäenjoen vesistöalueille.

Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön 6 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Ympäristö otetaan huomioon lypsykarjapihaton suunnittelu- ja rakennusvaiheessa niin, että ympäristölle ei aiheudu vahinkoa. Eläinsuoja rakennetaan ohjesuositusten ja sääntöjen mukaisesti. Lypsykarjapihattoon asennetaan sammutus- ja hälytysjärjestelmä. Tilalla on aggregaatti sähkönjakelun keskeytysten varalta. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä Lannanlevityksessä toimitaan sääntöjen mukaisesti. Eläinsuojaan tulee painovoimaisesti tapahtuva ilmanvaihto. Säilörehun varastoinnissa puristenesteitä pääse valumaan ympäristöön. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 6.8.2013 päivitetyllä hakemuslomakkeella (päiväys 1.8.2013), kopiolla voimassa olevasta ympäristöluvasta, tiedolla uuden eläinsuojan eläinmääristä, olemassa olevien lietesäiliöiden mitoitukseen ja käyttöön tulevassa tilanteessa liittyvillä tiedoilla, laidunpeltoihin liittyvillä sijaintikartoilla, tiedolla ettei tilalla käytetä kasvinsuojeluaineita (luomutila), tiedolla tilan vuokrapelloista, tiedoilla lantaa vastaanottavasta tilasta, päivitetyllä asemapiirroksella, päivitetyllä lypsykarjapihaton pohjapiirroksella (päiväys 29.7.2013), päivitetyllä samassa piirustuksessa esitetyllä rakennettavien lietesäiliöiden ja kuivalantalan pohja- ja leikkauspiirroksilla (päiväys 29.7.2013) sekä tuorerehulaatan pohja- ja leikkauspiirustuksella (päiväys 29.7.2013). Hakemusta on täydennetty 29.8.2013 vuosittain valmistettavan säilörehun ja vuosittain kuolevien eläinten määrätiedoilla sekä päivitetyllä asemapiirroksella (korvaa 6.8.2013 toimitetun asemapiirroksen, päiväys 27.8.2013). Lisäksi hakemusta on täydennetty 29.8.2013 tarkistetulla tiedolla vuosittain valmistettavasta säilörehun määrästä ja asianosaisen yhteystiedolla. Esitys eläinsuojan vaihtoehtoisesta sijoituspaikasta Hakijaa on pyydetty 25.6.2013 toimittamaan aluehallintovirastoon esitys vaihtoehtoisesta eläinsuojan sijoituspaikasta, koska aluehallintovirastoon 23.5.2013 toimitetun hakemuksen mukaisessa toiminnassa suositusetäisyydet häiriintyviin kohteisiin eivät täyty. Tilakeskuksen kaakkoispuolella sijaitsevalle metsäalueelle suunniteltu uusi eläinsuoja sijaitsi asemapiirroksen ja karttatarkastelun mukaan lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta noin 280 metrin etäisyydellä. Kyseessä uuden eläinsuojan rakentaminen, jolloin Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukainen suositusetäisyys haetun kokoiselle eläinsuojalle (1 242,4 eläinyksikköä) on normaaliolosuhteissa noin 320 metriä. Hakija on 6.8.2013 toimittanut aluehallintovirastoon uuden asemapiirroksen, jossa eläinsuojaa oli siirretty siten, että etäisyys lähimpään naapurin asuinrakennukseen oli noin 300 metriä. Uusi sijoituspaikka sijaitsi edellisestä sijoituspaikasta noin 60 metriä lounaaseen, lähempänä Jylhänperäntietä. Asemapiirros korvasi 23.5.2013 toimitetun asemapiirroksen.

Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot 7 Hakijan mukaan eläinsuojan uusi sijoituspaikka ei ollut yhtä käytännöllinen maitoauton tilalla käyntiin ja lietelannan siirtoon uuden ja vanhan lietesäiliön välillä kuin, mitä oli hakijan esittämä alkuperäinen sijoituspaikka. Uudessa sijoituspaikassa eläinsuoja jouduttaisiin myös rakentamaan metsäalueen sijaan peltoalueelle. Hakijaa on pyydetty toimittamaan eläinsuojan asemapiirros 23.5.2013 toimitetun asemapiirroksen mukaisesti siten päivitettynä, että siinä tuli esittää myös rakennettavaksi suunniteltu 2 000 m 2 :n tuorerehulaatan sijainti. Hakija on 29.8.2013 toimittanut aluehallintovirastoon uuden asemapiirroksen (päivätty 27.8.2013), jossa eläinsuojaa oli siirretty siten, että etäisyys lähimpään naapurin asuinrakennukseen oli noin 290 metriä. Sijoituspaikka on suunniteltu tilakeskuksen kaakkoispuolella sijaitsevalle metsäalueelle, lähelle alkuperäistä sijoituspaikkaa. Alkuperäiseen sijoituspaikkaan verrattuna eläinsuoja sijaitsee noin 10 metriä kauempana naapurin asuinrakennuksesta ja eläinsuojaa (40 m x 84,6 m) on käännetty luoteiskaakkosuuntaisesta melkein pohjois-eteläsuuntaiseksi. Asemapiirroksessa on myös esitetty tuorerehulaatan sijainti. Asemapiirros korvaa 6.8.2013 toimitetun asemapiirroksen. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Kärsämäen kunnan virallisella ilmoitustaululla 6.9. 7.10.2013. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Kärsämäen kunnanvirastossa ja Pohjois- Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisia. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kärsämäen kunnalta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta. 1. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toteaa, että kunta on myöntänyt toiminnalle 26.6.2012 ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan, jota ei ole toteutettu. Olemassa oleva toiminta on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 12.10.2001. Tuotantorakennukset tai lannanvarastointisäiliöt eivät sijaitse pohjavesialueella tai suojelualueella. Lietelantaa, virtsaa tai muita jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueelle. Toimintoja ei sijaitse havaituilla tulva-alueilla. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 17.2.2005) ei ole osoitettu erityisiä merkintöjä eläinsuojan sijaintialueella. Tuotantorakennus, lannanvarastointisäiliöt ja pääosa lannanlevityspelloista sijaitsevat Vuohtjoen (54.085) vesistöalueella. Lannanlevityspeltoja sijaitsee myös Juurusojan (54.084) ja Kärsämäenjoen alaosan (54.081) vesistöalueilla. Vesistöalueet laskevat Pyhäjoen keskiosan ja Kärsämäenjoen vesistöalueille. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa (Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2010 2015: Osa 2) todetaan, että Pyhäjoen keskiosa on ekologisesti tyydyttävässä tilassa ja Kärsämäenjoki on ekologisesti välttävässä tilassa. Vesistön tilan parantamiseksi tarvitaan alueilla maatalouden nykykäytännön mukaisten kuormitusta vähentävien toimenpiteiden lisäksi lisätoimenpiteitä.

8 Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueelle soveltuvat keskeiset maataloutta koskevat lisätoimenpiteet Pyhäjoen vesistöalueella ovat (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2010 2015: Osa 2): toteutetaan laajamittaisesti lisätoimenpiteitä, jotka optimoivat peltojen lannoitusta ja vähentävät korkeita peltomaan fosforipitoisuuksia ja ravinnetaseita, toteutetaan toimenpiteitä lannan ravinteiden huuhtoutumisriskien pienentämiseksi ja perustetaan peltojen suojavyöhykkeitä ja monivaikutteisia kosteikkoja. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toteaa, että toimintaa koskevissa lupamääräyksissä tulisi soveltuvin osin huomioida vesienhoitoalueelle kohdistuvat tavoitteet. Luvanhakijan tulee seurata lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyviä tekniikkojen kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Hakemuksessa (pohjapiirros 29.7.2013) on jaoteltu eläinten ikäryhmät alle kahdeksan kuukauden ja yli kahdeksan kuukauden ikäiset. Eläimet tulisi jaotella nitraattiasetuksen (931/2000) mukaisella kuuden kuukauden ikäryhmällä, koska nitraattiasetuksen mukaan lannanvarastointitilavuudet mitoitetaan yli kuuden kuukauden ikäisille 15 m 3 /eläin ja alle kuuden kuukauden ikäisille 4 m 3 /eläin. Hakemuksen mukaan tässä vaiheessa ei ole suunnitteilla jaloittelutarhaa. ELY-keskuksen mielestä on lupamääräyksiin tästä huolimatta syytä asettaa määräykset suunnitelman hyväksyttämisestä valvontaviranomaisella, mikäli myöhemmässä vaiheessa jaloittelutarha haluttaisiin toteuttaa. Hakemuksen mukaan laiduntavia eläimiä pidetään öisin sisällä, jolloin eläimiä liikutellaan taajaan eläinsuojan ja laitumen välillä. Tällöin olisi tarpeen rakentaa tiivispohjainen alue eläinsuojan kulkuaukon luokse. 2. Kärsämäen kunta Kärsämäen kunta toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa ja se puoltaa hakijan ympäristölupahakemusta. Muistutus 3. Elenia Oy Hakijan kuuleminen ja vastine Muistuttaja toteaa, että hakemuksen mukaisen eläinsuojan rakentamisalueella tai sen läheisyydessä sijaitsee Elenian 20 kv:n keskijännitejohto. Turvaetäisyydet johtoon on otettava huomioon. Rakennettavien kohteiden etäisyys keskijännitejohdon pylväästä on oltava vähintään kuusi metriä. Mikäli johtoja joudutaan rakentamistöiden takia siirtämään, muistuttaja tekee muutokset laskutyönä. Muistutuksen liitteenä on esitetty kartta keskijännitejohdon sijainnista hakijan eläinsuojatoiminnan alueella. Aluehallintovirasto on 14.10.2013 varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausunnoista ja muistutuksesta. Hakija on antanut vastineen 17.10.2013. Vastineessa hakija toteaa, että Kärsämäen kunnan myöntämää ympäristöluvan mukaista laajennusta ei ole toteutettu eikä tulla toteuttamaan tulevaisuudessakaan. Tila on sitoutunut vuonna 2007 luonnonhaittakorvaukseen ja aloittanut luonnonmukaisen viljelyn siirtymisen vuonna 2012. Täten tila on sitoutunut viljelemään peltoja vaatimusten mukaisesti ja niin ettei

9 lannan valumista vesistöihin tapahdu ja lantaa levitetään peltoon sijoittamalla multaimella. Lannan levittäminen toteutetaan jo tällä hetkellä nykyaikaisilla koneilla. Rakennettavaksi suunniteltu ja lypsyrobotilla varustettu lypsykarjapihatto on suunniteltu niin, että karjaa ei ole tarkoitus laiduntaa eikä päästää jaloittelemaan erilliselle ulkoilutarhalle. Hakija ei näy tarvetta rakentaa nyt eikä tulevaisuudessa ulkoilulaatta. Lypsykarjapihattoon on suunniteltu riittävästi liikkumistilaa, jossa eläimet voivat liikkua vapaasti. Automaattiruokinta sekä automaattilypsy on suunniteltu niin, että lehmien ei ole tarve laiduntaa. Rakennettavaksi suunniteltu lypsykarjapihatto sijoittuu 20 kv:n keskijännitejohdosta ja sen lähimmästä pylväästä yli 50 metrin etäisyydelle, joten turvaetäisyyttä johtoon on riittävästi, eikä johdosta ole haittaa tai vaaraa eläinsuojalle tai sen rakennustyölle. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Eläinsuoja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Valkama Farmi Oy:n eläinsuojan toiminnalle Kärsämäen kunnassa Saviselän kylässä kiinteistöllä Valkama 317-403-11-10 ja kiinteistöstä Marjomaa 317-403- 11-11 erotetulla määräalalla hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. 1. Eläinsuoja, lantavarastot ja tuorerehulaatta on sijoitettava ja rakennettava hakemuksessa esitettyjen piirustusten mukaisesti; asemapiirros 27.8.2013, pohja- ja leikkauspiirros 29.7.2013 (lypsykarjapihatto), pohja- ja leikkauspiirros 29.7.2013 (2 500 m 3 :n lietesäiliöt, 240 m 3 :n kuivalantala) ja pohja- ja leikkauspiirros 29.7.2013 (2 000 m 2 :n tuorerehulaatta). Laajennuksessa rakennettavien kohteiden etäisyys tilakeskuksen koillispuolella kulkevasta 20 kv:n keskijännitejohdon pylväästä on oltava vähintään kuusi metriä. Eläinsuojan toiminnassa on huomioitava riittävät turvaetäisyydet keskijännitejohtoon. 2. Eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 148 lypsylehmää, 109 hiehoa ja 30 alle kuuden ikäistä vasikkaa (yhteensä 1 242,4 eläinyksikköä). Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 3. Eläinsuojassa muodostuva lanta ja toiminnassa muodostuvat pesuvedet sekä säilörehun puristeneste on varastoitava vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojan pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen sekä tuorerehulaatan on oltava vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM-RMO C4). Lietelannan, eläinsuojan pesuvesien, säilörehun puristenesteen ja lietesäiliöihin kertyvien sadevesien 12 kuukauden varastotilaa on oltava käytettävissä vähintään 6 750 m 3.

10 Eläinsuojan poikimakarsinasta kertyvän kuivikelannan ja pilaantuneen säilörehun varastoinnissa on otettava huomioon kuivalantalan tilavuuden riittäminen. Tarvittaessa varastointitilavuutta tulee lisätä. Eläinsuojan rakenteiden ja käytön tulee estää lannan tai niistä johtuvien valumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin. Eläinsuojan katolta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla lannanvarastointitilojen ja tuorerehulaatan kuntoa ja viivytyksettä korjattava mahdolliset niistä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain. Säilörehun puristeneste on otettava talteen ja käytettävä lannoitteena. Säilörehun varastointiin käytettävän 2 000 m 2 :n tuorerehulaatan tiivis puristenestekaivo tulee varustaa automaattisesti toimivalla pumpulla ja tiiviillä kannella. Puristenestekaivon nesteet tulee pumpata varastoitavaksi lietesäiliöön tai levittää kasvukaudella peltoon. Tuorerehulaatalta ei saa aiheutua puristenesteiden valumia ympäristöön. 4. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuva kuormitus vähenee orgaanisen aineksen (BHK 7 ) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %. Käymälävesiä ja saostuskaivolietteitä ei saa levittää peltoon ilman asianmukaista käsittelyä. Hajuhaittojen torjunta 5. Olemassa olevat 500 m 3 :n ja 950 m 3 :n ja rakennettavat 2 500 m 3 :n (2 kpl) avolietesäiliöt tulee täyttää lietepinnan alapuolelta. Mikäli hajuhaittoja ilmenee, tulee lypsykarjapihaton läheisyydessä olevat 500 m 3 :n, 950 m 3 :n ja 2 500 m 3 :n lietesäiliöt kattaa vähintään kelluvalla katteella. Kelluvaksi katteeksi käyvät esimerkiksi turve, leca-sora ja kelluvat kannet. Mikäli kelluvana katteena käytetään turvetta, on turvekerroksen paksuuden oltava vähintään 10 cm. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen 6. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle, jos ennen lannan luovutusta esitetään ELY-keskukselle lannan luovutussopimus. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 147,7 hehtaaria peltoa tai lannanluovutussopimuksia. Luvan saajan hallussa olevista lannanlevityspeltoaloista on oltava ajantasaiset vuokra- ym. sopimukset ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Lannan peltolevityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita.

11 Lannan levitysmäärissä on lisäksi otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä ravinnetarve. 7. Lannan kuormaus ja kuljetus on hoidettava tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa teiden varrella asuville asukkaille ja muille teiden käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levitys on hoidettava siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Lähellä asutusta lantaa levitettäessä tulee lanta mullata välittömästi tai käyttää lietelannan levityksessä multaavaa levitintä. Muilla hakijan hallussa olevilla tai lantaa vastaanottavan tilan peltoalueilla ja muualle kuin kasvustoon levitetty lanta on mullattava mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. 8. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö on kielletty kymmentä metriä lähempänä vesistöä. Valtaojien varsilla suojakaista tulee olla vähintään yksi metri. Suojavyöhykealueita ei lasketa edellä mainittuun levitysalaan mukaan. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Ravinteiden ja lannoitteen huuhtoutumisen estämiseksi tulee viljellä ensisijaisesti peltoja, joilla ei ole tulvan uhkaa. Viljeltäessä tulvanalaisia peltoja tulee tulvan mahdollisuus ottaa huomioon. Lanta tulee levittää pelloille vasta tulvan jälkeen. Tulvanalaisia peltoja ei tule kyntää syksyllä vaan vasta keväällä tulvan jälkeen. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Luokitetuilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Jaloittelualue ja laiduntaminen 9. Jos lypsykarjapihaton yhteyteen rakennetaan jaloittelualue, on se varustettava tiivispohjaisella alalla, reunoilla ja jätevesien keräyskaivolla. Suunnitelma jaloittelutarhasta ja sen jätevesien käsittelystä tulee toimittaa hyväksyttäväksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen vähintään kolme kuukautta ennen hankkeen toteuttamista. Eläinsuojan katolta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava tiivispohjaisen alueen ulkopuolelle. Tiivispohjaiselle alueelle kertyvä lanta tulee

12 poistaa säännöllisesti. Tiivispohjaista aluetta tulee huoltaa ja alustan tiiveyttä ylläpitää siten, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny. 10. Laiduntavan karjan määrä tulee sopeuttaa laidunalueen pinta-alaan, jottei ylitetä alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojasta laidunalueelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee pitää hyvässä kunnossa ja laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Laidunalueilla eläinten juotto- ja ruokintapaikat tulee olla järjestetty siten, etteivät ne aiheuta epäsiisteyttä eivätkä haju- ja terveyshaittaa. Eläimiä ei saa laiduntaa alle 50 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta. Jätteet ja varastointi 11. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit, voiteluaineet ja vaaralliset jätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 12. Polttoainesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Polttoainesäiliöiden alustan sekä tankkauspaikan alustan on oltava tiiviitä. Polttonestesäiliöt on sijoitettava katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliöt ovat vuodonilmaisulla varustettuja kaksoisvaippaisia säiliöitä. Säiliön ja letkun on oltava lukittavia. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin sekä paloviranomaisen määräykset. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Polttoaineet on varastoitava määräyksen mukaisesti viivytyksettä. 13. Jätehuolto on hoidettava Kärsämäen kunnan alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vaaralliset jätteet, kuten esimerkiksi loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjuntaaineet, on toimitettava sellaiseen vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa jätteitä. Jätteitä ei saa polttaa omatoimisesti. Pilaantunut rehu on varastoitava lantalassa tai muulla tiivispohjaisella alustalla ennen sen hyödyntämistä lannoitteena pelloilla. Tiivispohjaiselta alustalta ei saa syntyä ravinnevesivalumia ympäristöön. 14. Kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen. Kuolleiden eläinten varastointia on vältettävä. Mikäli ruhoja varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, on varastoinnin tapahduttava jäähdytetyssä varastotilassa tai erillisessä kylmäsäilytystilassa. Lyhytaikainen varastointi tulee hoitaa tiiviillä alustalla ja peitettynä.

Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 13 Muut määräykset 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot syntyneistä lantamääristä tiedot lannan levitysaloista ja vastaanottosopimuksista tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja -ajoista sekä käsittelytavoista tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. 16. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. 17. Häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi Kärsämäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. 18. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 19. Lypsykarjapihaton valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kuukausi ennen niiden käyttöönottoa ja varattava valvontaviranomaiselle mahdollisuus rakenteiden tarkistamiseen. Tuotannon lisääntymisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen ja asetettujen lupamääräysten mukainen eläinsuojan toiminta sekä luvanhakijan asiantuntemus täyttävät laissa asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset.

14 Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Hakemuksen mukaan eläinsuojan toiminta laajenee nykyisen eläinmäärän 351 eläinyksiköstä 1 242,4 eläinyksikköön, mikä vastaa noin 3,5-kertaista laajennusta. Pienten ja keskisuurten eläinsuojien laajennusten tulisi ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen suosituksen mukaan sijaita vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään katsonut, että yli 2,5-kertainen laajennus vastaa uuden eläinsuojan rakentamista, jolloin toiminnan sijoittamiseen voidaan soveltaa uudelta hankkeelta edellytettäviä etäisyysvaatimuksia. Ympäristönsuojeluohjeen mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan suositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta on normaaliolosuhteissa noin 320 metriä ja suotuisissa olosuhteissa noin 290 metriä. Uusi eläinsuoja on suunniteltu sijoitettavaksi tilakeskuksen kaakkoispuolelle siten, että etäisyys lähimpään naapurikiinteistön (Marjomaa) asuinrakennukseen on noin 290 metriä. Hakijan vireille laittamassa hakemuksessa uusi eläinsuoja sijoittui lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta noin 280 metrin etäisyydelle. Aluehallintovirasto pyysi hakijaa esittämään uudelle eläinsuojalle mahdollista vaihtoehtoista sijoituspaikkaa, jossa etäisyys naapurin asuinrakennukseen vastaisi ympäristösuojeluohjeen suosituksia. Hakija esitti eläinsuojan sijoittamista noin 300 metrin etäisyydelle naapurin asuinrakennuksesta, lähemmäksi Jylhänperäntietä. Mutta koska kyseinen sijainti ei ollut eläinsuojan toiminnalle yhtä käytännöllinen kuin alkuperäinen sijainti ja eläinsuoja olisi jouduttu rakentamaan pellolle metsäalueen sijaan, hakija esitti eläinsuojan sijoittamista lähelle alkuperäistä sijoituspaikkaa noin 290 metrin etäisyydelle naapurin asuinrakennuksesta. Uuden eläinsuojan sijoituspaikka on hyväksyttävä, koska toiminta siirtyy kauemmas lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta ja laajentaminen tapahtuu ympäristönsuojeluohjeen mukaisesti poispäin häiriintyvästä kohteesta. Myös uuden eläinsuojan ja lähimmän naapurin asuinrakennuksen välissä sijaitsee hakijoiden tilakeskukseen kuuluvia rakennuksia, mitkä osaltaan vähentävät eläinsuojan toiminnasta lähimmälle naapurille mahdollisesti aiheutuvia haju-, melu- ja pölyhaittoja. Muita naapureiden asuinrakennuksia ei sijaitse 400 metrin säteellä uudesta eläinsuojasta. Laajennuksessa eläinsuojakäytöstä poisjäävä nykyinen eläinsuoja sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä edellä mainitusta naapurin asuinrakennuksesta. Uusien lantaloiden tulisi sijaita ympäristösuojeluohjeen mukaan vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Lähimpään naapurikiinteistön (Marjomaa) asuinrakennukseen on etäisyyttä hakijoiden uudesta kattamattomasta 240 m 3 :n kuivalantalasta noin 250 metriä ja kahdesta uudesta kattamattomasta 2 500 m 3 :n lietesäiliöstä lähimmillään noin 315 metriä. Kyseiseen asuinrakennukseen on etäisyyttä olemassa olevasta kattamattomasta 500 m 3 :n lietesäiliöstä noin 230 metriä ja kattamattomasta 950 m 3 :n lietesäiliöstä noin 245 metriä. Toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja ympäristössä ehkäistään määräyksellä täyttää olemassa olevat ja rakennettavat uudet lietesäiliöt lietepinnan alapuolelta. Mikäli hajuhaittoja ilmenee, lannan varastointiin on annettu määräyksiä hajuhaittojen ehkäisemiseksi.

Lupamääräysten perustelut Eläinsuoja 15 Aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojatoiminta hakemuksessa esitetyllä paikalla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Toiminta sijoittuu haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Eläinsuojan toiminnassa hajua aiheutuu muun muassa lannan varastoinnista, käsittelystä ja levittämisestä. Lupapäätöksessä on annettu lannan varastointiin ja levittämiseen liittyviä hajujen vähentämistä koskevia sekä ympäristön pilaantumista ehkäiseviä määräyksiä. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa (Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2010 2015: Osa 2) todetaan, että Pyhäjoen keskiosa on ekologisesti tyydyttävässä tilassa ja Kärsämäenjoki on ekologisesti välttävässä tilassa. Vesistön tilan parantamiseksi tarvitaan alueilla maatalouden nykykäytännön mukaisten kuormitusta vähentävien toimenpiteiden lisäksi lisätoimenpiteitä. Maatalouden osalta keskeisimpiä ovat lisätoimenpiteet, joilla optimoidaan peltojen lannoitusta ja vähennetään korkeita peltomaan fosforipitoisuuksia ja ravinnetaseita, toteutetaan toimenpiteitä ravienteiden huuhtoutumisriskien pienentämiseksi ja perustetaan peltojen suojavyöhykkeitä ja monivaikutteisia kosteikkoja. Vesistökuormituksen vähentämiseksi on annettu määräykset muun muassa suojakaistojen leveydestä, jotka on huomioitava lannan levityksessä vesistöjen läheisyydessä, sekä eläinsuojan pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen tiiveydestä. Lannan levitysmäärissä on otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä ravinnetarve. Lisäksi lupaharkinnassa on selvitetty, että toiminnanharjoittajalla tulee olemaan käytettävissä riittävä peltoala lannanlevitykseen, jotta ylilannoittamista ei tapahtuisi. Lupapäätöksessä on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä varmistetaan eläinsuojan, lantavarastojen ja tuorerehulaatan sijoittaminen hakemuksessa esitettyihin paikkoihin. Rakennettavien kohteiden suojaetäisyys 20 kv:n keskijännitejohdon pylvääseen on asetettu keskijännitelinjan omistajan muistutuksessa esitetyn vaatimuksen mukaisesti. Suojaetäisyydet keskijännitejohtoon tulee ottaa huomioon, koska toiminnasta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle eikä energian jakelulle. Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien nautaeläinten eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemuksen pohjapiirustuksessa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella. (lupamääräykset 1 ja 2) Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2003). Päätöksen 4 :n mukaan lannan varastotilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja muut säiliöihin johdettavat nesteet.

16 Tilalla tarvitaan säiliötilavuutta lypsykarjapihatossa muodostuvan lietelannan, eläinsuojan pesuvesien ja puristenesteen varastointia varten yhteensä 6 059 m³ vuodessa. Lietelannan määrässä ei ole otettu vähentävästi huomioon eläinsuojassa poikimakarsinan kuivikepohjalle kertyvää lantaa ja virtsaa. Ilman kiinteää katetta oleviin 500 m 3 :n, 950 m 3 :n ja kahteen 2 500 m 3 :n lietesäiliöihin kertyvien sade- ja sulamisvesien varalle varastotilavuutta tarvitaan yhteensä 691,4 m³. Sade- ja sulamisvesien määräksi on arvioitu avonaisen varastotilan pinta-ala x 0,3 m. Lietesäiliöistä 500 m 3 :n pintaala on 201,1 m 2, 950 m 3 :n 380,1 m 2 ja 2 500 m 3 :n 862 m 2. Tilalla on varastointitilaa neljässä lietesäiliöissä yhteensä 6 450 m 3. Eläinsuojassa on hakemuksen mukaan lietekuilutilavuutta yhteensä 1 100 m 3. Varastointitilavuus riittää myös rehulaatalta kertyvien sadevesien varastointiin. Kuivikelannan varastointitilavuutta tarvitaan uudessa eläinsuojassa poikimakarsinan kuivikepohjalle kertyvän lannan varastointiin. Laajennuksessa rakennetaan kattamaton 240 m 3 :n kuivalantala, jonka pinta-ala on 108 m 2. Hakemuksen mukaan kuivalantalan mitoituksessa on otettu huomioon 168 m 3 :n lantamäärä, mikä vastaa seitsemän lypsylehmän vuosittaista lannantuottoa. Kuivalantalan sade- ja sulamisvesien varastointitilavuutta tarvitaan 10,8 m 3. Sade- ja sulamisvesien määräksi on arvioitu lantalan pinta-ala x 0,1 m. Kuivalantalassa varastoidaan myös pilaantunutta rehua noin 50 m 3 vuodessa. Hakemuksessa esitetyt varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden varastointitarvetta varten. Varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Tarkkailemalla säännöllisesti lannanvarastointi- ja johtamisrakenteita ja tyhjentämällä säiliöt vuosittain voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. (lupamääräys 3) Eläinsuojien yhteydessä olevien sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Jos sosiaalitilojen wc-vesiä käsitellään paikan päällä, on katsottu tarpeelliseksi, että ympäristöön wc-vesistä aiheutuvaa kuormitusta on vähennettävä vähintään yhtä paljon, kun vastaavia asuinkiinteistöjen asumisjätevesien kuormitusta vaaditaan vähennettävän valtioneuvoston asetuksessa (209/2011) talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. (lupamääräys 4) Hajuhaittojen torjunta Hajuhaittojen vähentämistä koskevat määräykset on annettu eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin perusteella. Täytettäessä lieteallas altapäin kuorettuu naudan lietelanta pinnasta ja muodostaa näin luonnollisen katteen lietelannan pintaan, mikä näin osaltaan vähentää lietealtaasta aiheutuvia hajuhaittoja. Tarvittaessa eläinsuojan läheisyydessä sijaitsevat avolietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. (lupamääräys 5) Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lannan levitystä varten on oltava riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Peltopinta-alavaatimus

17 perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavan fosforilannoituksen tasoon sekä ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antamaan ohjeeseen. Lannanlevitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa tai 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Hakijalla on lannanlevitykseen käytettävissä riittävästi peltoalaa. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. (lupamääräys 6) Lannan kuormausta, kuljetusta ja levitystä koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin sekä ympäristön yleiselle viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (lupamääräys 7) Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa lannan levityksestä tai levittämällä lanta kasvustoon vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Viljeltäessä tulvanalaisia peltoja tulee ravinteiden ja lannan huuhtoutuminen vesistöön estää. Jättämällä vesistöjen ja valtaojien varsille lannoittamattomat riittävän leveät vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Pohjavesialueella tarkoitetaan pohjavesialueiden muodostumisaluetta ja niiden suojavyöhykkeitä. Vaikka toiminnanharjoittajilla ei ole hakemushetkellä peltoa pohjavesialueella, on ympäristöluvassa katsottu tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. (lupamääräys 8) Jaloittelualue ja laiduntaminen Jos lypsykarjapihaton yhteyteen rakennetaan jaloittelualue, tulee niiden olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pintavesiin voidaan ehkäistä. Mahdollisen jaloittelualueen asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi suunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi. (lupamääräys 9) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen ehkäisemiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Laidunalueiden juotto- ja ruokintapaikkoihin liittyvät velvoitteet on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä viihtyisyys- ja terveystekijät huomioiden. Määräys vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laiduntamisesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympäristössä on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueen hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen estämiseksi. (lupamääräys 10) Jätteet ja varastointi Määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen sekä öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltijan on jätelain 12 :n mukaan

18 oltava selvillä jätteen alkuperästä, määrästä, lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä jätteen ja jätehuollon ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja tarvittaessa annettava näitä koskevat tiedot muille jätehuollon toimijoille. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi on tarpeen antaa määräys jätteiden, kemikaalien ja polttoaineen varastoinnista. Polttoaineet on varastoitava määräyksen mukaisesti viivytyksettä, koska polttoaineiden varastointi ei vastaa 26.6.2012 myönnetyn ympäristölupapäätöksen lupamääräystä 7. (lupamääräykset 11 ja 12) Jätelain 8 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä: Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Toimittamalla vaaralliset jätteet asianmukaiseen käsittelyyn, voidaan vähentää niiden aiheuttamia riskejä terveyteen ja ympäristöön. (lupamääräys 13) Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eläinperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eloperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä eloperäisiä jätteitä. (lupamääräys 14) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset Toiminnanharjoittajan kirjanpito- ja raportointivelvoite eläinsuojan toiminnan osalta on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Valtioneuvoston asetus (931/2000) edellyttää vähintään viiden vuoden välein tehtävää lanta-analyysia. (lupamääräys 15) Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman tehokkaiden haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (lupamääräys 16) Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeuksellisissa tilanteista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Määräys välittömiin torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan