ASIA LUVAN HAKIJAT. LUPAPÄÄTÖS Nro 102/2013/1 Dnro PSAVI/118/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 102/2013/1 Dnro PSAVI/118/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupa, Siikajoki LUVAN HAKIJAT Sammalkangas Mauri ja Paula Heilalansaarentie 132 B Ruukki

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 4 Toiminta... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 5 Jätteet ja varastointi... 6 Muu toiminta... 6 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 7 Asutus ja maankäyttö... 7 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 8 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 8 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä... 8 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä... 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 9 Lupahakemuksen täydennykset... 9 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 9 Lausunnot... 9 Metsähallituksen lausunto Hakijoiden kuuleminen ja vastine A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Eläinsuojan sijainti Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Hajuhaittojen torjunta Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jaloittelualue ja laiduntaminen Jätteet ja varastointi Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan sijainti Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Hajuhaittojen torjunta Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jaloittelualue ja laiduntaminen Jätteet ja varastointi Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut... 26

3 Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Mauri ja Paula Sammalkankaan eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijoittuu Siikajoen kunnan Lapin kylään kiinteistöille Uusi-Heilala ja Hämeenaho Tilakeskuksen osoite on Heilalansaarentie 312 B, Ruukki. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a) kohdan perusteella eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään 75 lypsylehmän eläinsuojan toimintaa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Toiminnalla on kaksi voimassa olevaa ympäristölupaa. Lihanautakasvattamolla on Ruukin kunnan myöntämä ympäristölupapäätös ja lypsykarjanavetalla Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa Dnro PPO-2009-Y Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukeen sopimuskaudeksi Tilalla on suulliset vuokrasopimukset 8,93 hehtaarin peltoalasta. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) on lypsykarjanavetan sijaintialueelle osoitettu mk-4-merkintä. Merkintä mk tarkoittaa maaseudun kehittämisen kohdealuetta. Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Lisämerkintä mk-4 tarkoittaa Siikajokilaaksoa, jossa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota erityisesti luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen. Yleiskuvaus toiminnasta Tila on olemassa oleva maidon- ja lihantuotantotila, jolla on lypsykarjanavetta (pihatto) kiinteistöllä Uusi-Heilala RN:o 2:49 (tilakeskus) ja

5 lihanautakasvattamo kiinteistöllä Hämeenaho RN:o 30:158. Tilan toimintaa laajennetaan rakentamalla umpilehmänavetta 40 ummessa olevalle lehmälle kiinteistölle Uusi-Heilala ja lihanautakasvattamo 100 lihanaudalle kiinteistölle Hämeenaho. Lisäksi lypsykarjanavettaan rakennetaan vasikkaosasto 40 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Vasikkaosastosta 38 m 2 on muutosalaa ja 138 m 2 eläinsuojaan rakennettavaa uudisosaa. Laajennuksessa ummessa olevat lehmät sijoitetaan umpilehmänavettaan ja ummessa olevien lehmien parsipaikat lypsykarjanavetassa muutetaan lypsyssä oleville lehmille. Lypsykarjanavetassa on edellä mainitun muutoksen ja vasikkaosaston rakentamisen jälkeen paikat 157 lypsylehmälle, 80 hieholle ja 87 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Lisäksi tulevassa tilanteessa yli 12 kuukauden ikäiset lihanaudat (100 kpl) sijoitetaan uuteen lihanautakasvattamoon ja 6 12 kuukauden ikäiset lihanaudat (175 kpl) nykyiseen käyttöön jäävään lihanautakasvattamoon. Tulevassa tilanteessa eläinsuojiin voidaan sijoittaa 197 lypsylehmää, 80 hiehoa, 275 lihanautaa (6 24 kk) ja 87 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Toiminnan nykyisissä eläinsuojissa on 157 lypsylehmää, 92 hiehoa, 175 lihanautaa (6 24 kk) ja 68 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Nykyiset eläinsuojat jäävät käyttöön. Laajennuksen jälkeen tila tuottaa vuodessa noin litraa maitoa ja kg lihaa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lanta käsitellään olemassa olevissa lypsykarjanavetassa ja lihanautakasvattamossa lietelantamenetelmällä. Eläinsuojien lietekuilut toimivat valutusperiaatteella ja niiden lietekuilujen tilavuus on hakemuksen mukaan yhteensä m 3. Lypsykarjanavetassa alle kuuden kuukauden ikäisistä vasikoista 20 (juottovasikat) on sijoitettu kuivitettavalle alalle, 40 kestokuivikepohjalle ja 27 lietelantamenetelmälle. Juottovasikat on sijoitettu kaksiosaisiin karsinoihin entisen lypsyaseman paikalle remontoituun tilaan. Hakemuksen mukaan kestokuivikepohjan tilavuus on 77 m 3 ja se tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa. Rakennettavissa umpilehmänavetassa ja lihanautakasvattamossa eläimet sijoitetaan vinokuivikepohjalle. Kuivikkeena eläinsuojissa käytetään kutteria, olkea ja haketta. Eläinsuojissa arvioidaan käytettävän kuivikkeita vuosittain noin 325 m 3. Lypsykarjanavetan yhteydessä on käytössä betonirakenteiset kattamattomat 62 m 3 :n (pumppaussäiliö), 550 m 3 :n, m 3 :n ja m 3 :n lietesäiliöt sekä betonirakenteinen kattamaton noin 170 m 3 :n lantala. Kuivalantalan pinta-ala on 72 m 2, reunojen korkeus 140 cm ja ajoluiskan korkeus 50 cm. Lihanautakasvattamon yhteydessä on betonirakenteinen kattamaton m 3 :n lietesäiliö. Lisäksi käytössä on m 3 lietelannan varastotilavuutta yhteiskäytössä olevasta kumisesta kattamattomasta etälietealtaasta. Liete johdetaan 550 m 3 :n, m 3 :n ja m 3 :n lietesäiliöihin pumppaamalla nestepinnan yläpuolelta ja m 3 :n lietesäiliöön valuttamalla nestepinnan alapuolelta. Nykyiset lantavarastot jäävät käyttöön. Etälietealtaan (19,2 m x 19,2 m) kokonaistilavuus on m 3 ja se sijaitsee noin kolme kilometriä hakijoiden lypsykarjanavetasta etelään kiinteistölle Keijula Lypsykarjanavetan yhteydessä sijaitsevien lietesäiliöiden tilavuudet on ilmoitettu hakemuksessa hieman erilaisiksi kuin, mitä voimassa olevassa ympäristöluvan (Dnro PPO-2009-Y ) kertoelmaosassa on ilmoitettu. 5

6 Hakemukseen toimitetussa täydennyksessä hakijat ovat todenneet, että hakemuksessa ilmoitetut tilavuudet vastaavat todellisuutta, sillä hankkeessa lietesäiliöiden tilavuudet on tarkistettu mittaamalla säiliöiden syvyydet ja halkaisijat. Laajennuksessa uuden umpilehmänavetan yhteyteen rakennetaan betonirakenteinen kattamaton m 3 :n lantala, joka rakennetaan olemassa olevaan laakasiiloon. Lisäksi uuden lihanautakasvattamon yhteyteen rakennetaan betonirakenteinen kattamaton 117 m 3 :n lantala, joka sijoittuu olemassa olevan lihanautakasvattamon ja uuden lihanautakasvattamon väliin. Kuivikelanta siirretään kerran kuukaudessa 117 m 3 :n lantalasta m 3 :n lantalaan. Maitohuoneen ja eläinsuojien muut pesuvedet, joita kertyy hakemuksen mukaan yhteensä 410 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön. Sosiaalitilojen wc-vedet johdetaan lypsykarjanavetasta erilliseen umpisäiliöön ja olemassa olevan lihanautarakennuksesta m 3 :n lietesäiliöön. Tilan hallinnassa on 282,64 hehtaaria peltoa, josta omaa on 273,31 hehtaaria ja vuokrapeltoa 8,93 hehtaaria. Peltoalasta luonnonlaitumia on 2,96 hehtaaria. Lanta levitetään pelloille viikkojen 18 19, ja välisenä aikana. Jätteet ja varastointi Muu toiminta Hakemuksen mukaan toiminnassa muodostuu seuraavia jätteitä: kuolleita eläimiä (7 kpl/v), sekajätettä 36 m 3, muovia (1,5 t/v), torjuntaaineita/lääkkeitä (1 kg/v), akkuja (3 kpl/v), loisteputkia (20 kpl/v), metalliromua (0,5 t/v) ja pilaantunutta rehua (7 t/v). Kuolleet eläimet noutaa käsiteltäväksi Honkajoki Oy. Sekajätteet noutaa tilalta Ruukin kiinteistöhuolto ja muovit Sita Finland Oy. Vaaralliset jätteet ja metallit toimitetaan Siikajoen kunnan keräyspisteelle. Pilaantunut rehu varastoidaan laakasiilossa ennen pellolle levitystä. Tilalla on käytössä litran ja litran polttoainesäiliöt, jotka on varustettu lapon estolaitteella ja sijoitettu betonilaatalle. Säiliöt on tarkastettu paloviranomaisen toimesta joulukuussa Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita enintään noin 300 litraa, joita säilytetään konehallissa. Kasvinsuojeluaineita varastoidaan lukitussa kaapissa lämmitetyssä korjaamohallissa. Tulevassa tilanteessa säilörehua valmistetaan esikuivattuna noin tonnia vuodessa. Säilörehu varastoidaan laakasiiloissa. Laajennuksessa laakasiiloja rakennetaan lisää m 3. Laakasiiloista muodostuvat puristenesteet varastoidaan lietesäiliössä. Tilan eläimistä ummessa olevat lehmät (40 kpl) ja kantavat hiehot (40 kpl) laiduntavat yöllä ja päivällä. Lypsylehmät pääsevät laidunalueelle päivällä ja sään mukaan, mutta niiden ruokinta perustuu eläinsuojan aperuokintaan. Laitumella on uimurilla varustettu juoma-allas sekä liikuteltava juottokärry. Laitumista osa rajoittuu vesistöön. Eläinten laiduntamisaika on neljä kuukautta vuodessa ja laidunala 20 hehtaaria. Maito noudetaan tilalta joka toinen päivä ja teuras- tai muita eläinkuljetuksia on joka toinen kuukausi. Rehukuljetuksia on päivittäin. Rehunkorjuuseen liittyvää liikennettä on kesällä kahtena eri ajanjaksona. Lannan levitykseen liittyvää liikennettä on kolme kertaa vuodessa 1 2 viikon jaksoissa. 6

7 7 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö Käyttöveden tila hankkii Paavolan Vesi Oy:ltä. Asutus ja maankäyttö Tilakeskus sijaitsee Ruukin taajamasta noin viisi kilometriä kaakkoon Lapin kylässä maatalousvaltaisella alueella. Tilan lypsykarjanavetta sijaitsee kiinteistöllä Uusi-Heilala RN:o 2:49 (tilakeskus) ja lihanautarakennus kiinteistöllä Hämeenaho RN:o 30:158. Karttatarkastelun perusteella eläinsuojat sijaitsevat noin 750 metrin etäisyydellä toisistaan ja eläinsuojien välinen alue on peltoaluetta. Lypsykarjanavetasta naapureiden asuinrakennuksia sijaitsee 300 metrin säteellä neljä (sijainti eläinsuojasta pohjoisluoteeseen) ja lihanautarakennuksesta kaksi (sijainti eläinsuojasta luoteeseen ja eteläkaakkoon). Lypsykarjanavetasta on noin 70 metriä koilliseen virtaa Ohtuanoja. Kiinteistöllä Uusi-Heilala RN:o 2:49 lypsykarjanavettaa ja sen yhteydessä olevia lantavarastoja lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 100 metriä eläinsuojasta luoteeseen kiinteistöllä Pirinen RN:o 2:33. Eläinsuojan ja asuinrakennuksen välissä on tie- ja piha-aluetta sekä rakennuksia. Lypsykarjanavetan eteläpuolella sijaitsevat betonirakenteiset kattamattomat 62 m 3 :n, 550 m 3 :n, m 3 :n ja m 3 :n lietesäiliöt sekä betonirakenteinen kattamaton noin 170 m 3 :n lantala. Lietesäiliöstä edellä mainittua naapurin asuinrakennusta lähinnä sijaitsee 550 m 3 :n lietesäiliö, noin 130 metrin etäisyydellä. Suurin lietesäiliö sijaitsee noin 220 metrin ja kuivalantala noin 200 metrin etäisyydellä asuinrakennuksesta. Rakennettavaksi suunniteltu vasikkaosasto (uudisosa) sijoittuu lypsykarjanavetan luoteisosaan. Rakennettavaksi suunnitellut umpilehmänavetta ja m 3 :n kuivalantala sijoittuvat lypsykarjanavetasta noin 60 metriä lounaaseen. Vasikkaosastosta on lyhyimmillään noin 110 metriä, umpilehmänavetasta noin 190 metriä ja m 3 :n kuivalantalasta noin 155 metriä edellä mainitun naapurin asuinrakennukseen, mikä on myös mainittuja rakennettavia kohteita lähin naapurin asuinrakennus. Vasikkaosasto rakennetaan poispäin kyseisestä naapurin asuinrakennuksesta. Lypsykarjanavettaa ja rakennettavia kohteita seuraavaksi lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee lypsykarjanavetasta noin 175 metriä luoteeseen kiinteistöllä Kulmala RN:o 30:135. Kiinteistöllä Hämeenaho RN:o 30:158 olemassa olevaa lihanautakasvattamoa lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 50 metrin etäisyydellä eläinsuojasta luoteeseen kiinteistöllä Pihaviita RN:o 30:123. Eläinsuojan ja asuinrakennuksen välillä kulkee Heilalansaarentie. Lihanautakasvattamon koillispuolella on betonirakenteinen kattamaton m 3 :n lietesäiliö, joka sijaitsee edellä mainitun naapurin asuinrakennusta noin 60 metrin etäisyydellä. Rakennettavaksi suunniteltu uusi lihanautakasvattamo sijaitsee vanhasta lihanautakasvattamosta noin 20 metriä kaakkoon. Rakennettavaksi suunniteltu 117 m 3 :n kuivalantala sijaitsee vanhan ja uuden lihanautakasvattamon välisellä alueella. Uudesta lihanautakasvattamosta on lyhyimmillään noin 120 metriä ja 117 m 3 :n kuivalantalasta noin 110 metriä edellä mainitun naapurin asuinrakennukseen, mikä on myös rakennettavia kohteita lähin naapurin asuinrakennus. Uutta lihanautakasvattamoa seuraavaksi lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee lyhyimmillään noin 145 metriä eläinsuojasta kaakkoon kiinteistöllä Koti-Halme RN:o 30:147. Eläinsuojan ja asuinrakennuksen välissä on metsäaluetta. Asuinrakennuksesta on lyhyimmillään noin 175 metriä rakennettavaan 117 m 3 :n kuivalantalaan ja noin 190 metriä olemassa olevaan lihanautakasvattamoon.

8 8 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Tuotantorakennukset tai lannanvarastointisäiliöt eivät sijaitse suojelualueella ja pohjavesialueella. Toimintoja ei sijaitse havaituilla tulva-alueilla. Lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Tilan lannanlevityspelloista peruslohkojen Takakaarto ( ) ja Uusi raivio (ei peruslohkotunnusta) läheisyydessä sijaitsee Revonneva- Ruonnevan (FI ) Natura alue. Karttatarkastelun perusteella peruslohko Takakaarto on lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä Natura alueesta ja peruslohko Uusi raivio rajoittuu siihen koillispäästään. Revonneva-Ruonneva on liitetty Natura-verkostoon luontodirektiivin (92/43/ETY) mukaisina yhteisön tärkeitä pitäminä alueina (SCI-alueet). Revonneva-Ruonneva on lisäksi lintudirektiivin mukainen erityinen suojelualue (SPA-alue). Lisäksi suoalue kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Tuotantorakennus, lannanvarastointisäiliöt ja pääosa lannanlevityspelloista sijaitsevat Ohtuanojan alaosan (57.091) vesistöalueella. Lannanlevityspeltoja sijaitsee myös Roppolanojan (57.093), Ruukin (57.013), Luohuanjoen alaosan (57.081), Hanhiojan (57.017) ja Kursunpuron (57.016) vesistöalueilla. Vesistöalueet laskevat Siikajoen alaosan vesistöalueelle. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Toiminnan laajentamisella ei ole vaikutuksia ympäristöön, eikä tilan liikenne lisäänny merkittävästi nykytilanteesta. Tulevassa tilanteessa keinolannoitteiden käyttö vähentyy ja karjalannan käyttö lisääntyy. Toimintaan liittyvistä kuljetuksista sorateillä sekä kuivikkeiden käytöstä pihapiirissä aiheutuu pölyhaittaa. Toiminnasta ei aiheudu merkittävää meluhaittaa. Lypsykarjanavettaan rakennettava vasikkaosasto (uudisosa) sijoittuu siten, että nykytilanne ei muutu merkittävästi. Rakennettava vasikkaosasto on mahdollista havaita Heilalansaarentieltä. Tilalla noudatetaan ympäristötuen, eläinsuojelulain sekä ympäristönsuojelu- ja paloviranomaisten ehtoja ja määräyksiä. Rakennukset ja lantavarastot pidetään hyvässä kunnossa. Tilalle on hankittu aggregaatti sähkönjakelun keskeytysten varalta. Eläinsuojiin on laadittu palo- ja pelastussuunnitelma. Vedenjakelun keskeytyessä tilan tarvitsema käyttövesi noudetaan palolaitokselta. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä Kattamattomien lantavarastojen mitoituksessa on huomioitu sadevesien tarvitsema tilavuus. Lantavarastot tyhjennetään ja tarkastetaan perusteellisesti vuosittain. Lannan levityksessä otetaan huomioon määrätyt suojaetäisyydet ja peltojen tulva-alueet Ohtuanojan ja Siikajoen varrella. Lisäksi lannan kuljetuksissa ja levityksissä otetaan huomioon naapurit ja ympäristön viihtyisyystekijät. Lannan kuljetusta ja levitystä vältetään juhlatilaisuuksien ja yleisten juhlapyhien aikana. Lietelannan levityksessä käytetään ammoniakin haihtumisen ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi multainta. Laidunalueille johtavat kulkutiet ovat kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta poistetaan säännöllisesti.

9 9 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemusta on täydennetty asianosaisten yhteystiedoilla, päivitetyllä hakemuslomakkeella (päiväys ), muutetulla lypsykarjanavetan pohjapiirroksella (päiväys ), olemassa olevan lihanautakasvattamon pohjapiirroksella, umpilehmänavetan leikkauspiirustuksella, julkisivupiirustuksilla lypsykarjanavetasta, umpilehmänavetasta ja uudesta lihanautakasvattamosta, lietelannan varastointiin liittyvillä mitoitusja käsittelytiedoilla, kuivike- ja kestokuivikepohjille sijoitettavien eläinten tiedoilla, uusien laakasiilojen rakentamistiedolla, tilan eläinsuojiin, lantavarastoihin ja peltoihin liittyvillä sijaintikartoilla ja tilan peltojen ja vuokrapeltojen yhteenvedolla. Hakemusta on täydennetty täydennetty kopiolla voimassa olevasta ympäristöluvasta, tiedolla olemassa olevien lietesäiliöiden tilavuudesta, tiedoilla eläinten määrästä ja alle kuuden kuukauden ikäisten vasikoiden sijoittamisesta lypsykarjanavetassa sekä wc-vesien johtamisesta olemassa olevassa lihanautarakennuksessa. Lisäksi hakemusta on täydennetty hakijoiden vahvistamilla tiedoilla liittyen lypsykarjanavetan eläinmääriin ja kyseisessä eläinsuojassa lietelantamenetelmällä oleviin eläimiin. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Siikajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Siikajoen kunnanvirastossa ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisia. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Siikajoen kunnalta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta. Lisäksi aluehallintovirasto on pyytänyt lausuntoa Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelulta hakijoiden lannanlevityspeltoihin kuuluvien peruslohkojen Takakaarto ja Uusi raivio sijainnista lähellä Revonneva- Ruonevan (FI ) Natura aluetta. 1. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toteaa, että hakijoiden lihanautakasvattamolla on Ruukin kunnan myöntämä ympäristölupapäätös. Lihanautakasvattamo on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Hakijoiden lypsykarjanavetalla on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa Dnro PPO-2009-Y Tilan tuotantorakennukset tai lannanvarastointisäiliöt eivät sijaitse pohjavesialueella tai suojelualueella. Toimintoja ei sijaitse havaituilla tulvaalueilla. Lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Lannanlevitykseen hakemuksessa esitetyistä pelloista peruslohkojen Takakaarto ja Uusi raivio (Keijula ) läheisyydessä sijaitsee Revonneva-Ruonnevan (FI ) Natura alue, joka kuuluu myös valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Natura-alueita

10 koskevat luonnonsuojelulain (1096/1996) 64 ja 65 :n säännökset. Hankkeen osalta ei ole ennalta objektiivisesti arvioiden pois suljettua, että suunniteltu toiminta merkittävästi heikentäisi kohteen valintaperusteina olleita luontoarvoja. Luvanhakijan tulee siten varmistua toiminnan Natura-alueisiin kohdistuvien vaikutusten haitattomuudesta, jottei suojelun tarkoitusta heikennetä eikä ravinnelisäyksellä vaikuteta Natura-verkoston perusteena oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin. Asiasta tulee pyytää lausunto Metsähallitukselta, jonka perustella voidaan arvioida Natura-arvioinnin tarpeellisuus. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) on lypsykarjanavetan sijaintialueelle osoitettu mk-4-merkintä. Merkintä mk tarkoittaa maaseudun kehittämisen kohdealuetta. Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Lisämerkintä mk-4 tarkoittaa Siikajokilaaksoa, jossa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota erityisesti luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen. Tuotantorakennus, lannanvarastointisäiliöt ja pääosa lannanlevityspelloista sijaitsevat Ohtuanojan alaosan (57.091) vesistöalueella. Lannanlevityspeltoja sijaitsee myös Roppolanojan (57.093), Ruukin (57.013), Luohuanjoen alaosan (57.081), Hanhiojan (57.017) ja Kursunpuron (57.016) vesistöalueilla. Vesistöalueet laskevat Siikajoen alaosan vesistöalueelle. Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma : Osa 2) todetaan, että Siikajoen alaosa on ekologisesti tyydyttävässä tilassa ja Luohuanjoki on ekologisesti välttävässä tilassa. Vesistön tilan parantamiseksi tarvitaan alueilla maatalouden nykykäytännön mukaisten kuormitusta vähentävien toimenpiteiden lisäksi lisätoimenpiteitä. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueelle soveltuvat keskeiset maataloutta koskevat lisätoimenpiteet Siikajoen vesistöalueella ovat (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma : Osa 2): toteutetaan laajamittaisesti lisätoimenpiteitä, jotka optimoivat peltojen lannoitusta ja vähentävät korkeita peltomaan fosforipitoisuuksia ja ravinnetaseita, toteutetaan toimenpiteitä lannan ravinteiden huuhtoutumisriskien pienentämiseksi ja perustetaan peltojen suojavyöhykkeitä ja monivaikutteisia kosteikkoja. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toteaa, että toimintaa koskevissa lupamääräyksissä tulisi soveltuvin osin huomioida vesienhoitoalueelle kohdistuvat tavoitteet. Hakijoiden tulee seurata lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyviä tekniikkojen kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lietelantaa, virtsaa tai muita jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueelle. Hakemuksen liitteessä olevassa lihanautakasvattamon pohjapiirroksessa ( ) on käytetty lantalan mitoituslaskelmissa 6 8 kk:n ikäisillä mitoitustietoa 8 m 3 /eläin. Nitraattiasetuksen (931/2000) mukaan kaikilla yli 6 kk:n ikäisillä nautaeläimillä tulee käyttää asetuksen mukaisesti mitoituksessa 15 m 3 /eläin. Nykyisen lihanautakasvattamon wc-vesiä johdetaan lietesäiliöön. Lihanautakasvattamon wc-vedet tulee käsitellä siten, että se täyttää valtio- 10

11 neuvoston asetuksessa (209/2011) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla vaadittavat puhdistustehot taikka johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai johtaa umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle. Hakemuksen mukaan toiminnassa ei ole suunnitteilla jaloittelutarhan rakentamista. ELY-keskuksen mukaan päätöksen lupamääräyksiin on tästä huolimatta syytä asettaa määräys suunnitelman hyväksyttämisestä valvontaviranomaisella, mikäli myöhemmässä vaiheessa jaloittelutarha halutaan toteuttaa. Mikäli eläimiä liikutellaan taajaan eläinsuojan ja laitumen välillä, tulee harkita riittävän laajan tiivispohjaisen alueen tarvetta eläinsuojan kulkuaukon luona. 2. Siikajoen kunta Siikajoen kunta toteaa, että hakijoiden harjoittama toiminta ja tuotanto muuttuvat hakemuksen mukaan oleellisesti. Hankkeesta aiheutuu myös merkittäviä muutoksia toiminnan ympäristövaikutuksiin. Tilan toiminnasta on oltu yhteydessä kunnan ympäristöviranomaisiin viime vuosien aikana. Yhteydenotot ovat koskeneet eläinsuojien ja lantavarastojen mahdollisia ravinnepäästöjä vesistöön sekä lannan levitystä. Lannan levitysajankohdan hajuhaitoista on ilmoituksia tilan Siikajokivarren peltojen läheisyydessä asuvilta asukkailta vuosilta 2011 ja Rakennussuunnitelmien osalta tulee lupaviranomaisen tarkistaa, että myös uudet tilat täyttävät nautojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset. Lietesäiliöiden ja lietekourujen asentamisessa tulee huomioida nitraattiasetuksessa mainitut vaatimukset vesitiiviistä rakenteista. Kattamattomien lantavarastojen mitoituksessa tulee ottaa huomioon sadevedet ja niiden vaatima tilantarve. Lietesäiliöiden tyhjennyksessä tulee lietteen sekoituksella tai muulla tavoin huolehtia siitä, ettei varastointitilavuus pienene aikaa myöten. Avonaisten lietesäiliöiden täytön tulisi aina tapahtua alhaalta päin, jotta liete pääsee kuorettumaan. Tämä ehkäisee tehokkaasti hajupäästöjä ympäristöön, ellei säiliöitä kateta. Hakemuksessa on esitetty oikeansuuntainen arvio toiminnan ympäristövaikutuksista. Tilakeskuksen käytössä olevien peltojen ja sitä kautta lannan levityksen vaikutuspiirissä on paljon häiriintyviä kohteita. Uudet eläinsuojat tulee rakentaa niin, ettei rakennuksista aiheudu haitallisia vaikutuksia Ohtuanojaan. Karjan jaloittelualueen riittävä pinta-ala ja sen tarvittaessa vaihtaminen toiselle peltoalueelle ehkäisevät jaloittelualueen liejukoitumista. Runsaiden sateiden aikana lannan kyllästämiltä alueilta saattaa aiheutua ravinnekuormitusta Ohtuanojaan. Hakemuksessa levitysajankohdat on esitetty riittävän suppeina. Tilan pellot sijaitsevat laajalla alueella ja pitkienkin etäisyyksien päässä tilakeskuksesta. Kuljetuksia yleisillä teillä kertyy paljon, mikä tulee ottaa huomioon käytettävässä kalustossa ja kaluston kunnossa. Lannan levityksessä on otettava huomioon nitraattiasetuksessa annetut määräykset. Koska tilan peltoja on Siikajoen, Ohtuanojan ja Luohuanjoen varrella, lupapäätöksessä vesistöihin tulee määrätä riittävät suojavyöhykkeet. Lannanlevityksen jälkeen muokattavaksi tarkoitettu maa tulee muokata mahdollisimman nopeasti ammoniakin haihtumisen ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Levitysmenetelmänä lietelannan sijoittaminen on suositeltavampaa kuin pintalevitys. Lannan levityksessä tulee huomioida, että osa pelloista Siikajokivarressa ja Ohtuanojan varressa ovat mahdollisesti keväisin tulvanalaisia. Myös muis- 11

12 Metsähallituksen lausunto Hakijoiden kuuleminen ja vastine sa tilan pelloissa tulee ottaa huomioon vesistön suojavyöhykkeen lisäksi riittävä suojavyöhyke valtaojan varrella. Tilan peltojen lähellä sijaitsee useita asuinrakennuksia, joiden asukkaille tulee tiedottaa lannan levitysajankohdista. Tilan polttoainesäiliöt tulee sijoittaa katokselliseen suojaaltaaseen. Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut toteaa, että Revonneva- Ruonnevan on liitetty Natura-verkostoon luontodirektiivin (92/43/ETY) mukaisina yhteisön tärkeitä pitäminä alueina (SCI-alueet). Revonneva- Ruonneva on lisäksi lintudirektiivin mukainen erityinen suojelualue (SPAalue). Natura-alueita koskevat luonnonsuojelulain (1096/1996) 64 ja 65 :n säännökset. Lisäksi suoalue kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan, jonka tavoitteena on soiden luonnollisen vesitalouden sekä alkuperäisen kasvillisuuden ja eläimistön säilyminen. Metsähallitus katsoo, että Revonnevan-Ruonnevan luontotyyppien ja lajiston säilyminen edellyttää, ettei suon vesi- ja ravinnetaloutta muuteta. Valtion maan rajalle ulottuvan peltolohkon Uusi raivio (kiinteistöllä Keijula ) koillispäähän tulisi jättää vähintään 20 metrin suojavyöhyke, jolle ei tehdä lannanlevitystä, muokkausta tai ojitusta. Naturaalueen rajan läheisyyteen ulottuvat pellon raivaustoimet voivat aiheuttaa ohutturpeisen ja läpäisevän hiekkamaan vuoksi paikallisia vesitalouden muutoksia, jolloin alueen suojeluarvot vaarantuvat. Aluehallintovirasto on varannut hakijoille tilaisuuden vastineen antamiseen lausunnoista. Aluehallintovirasto on varannut hakijoille tilaisuuden vastineen antamiseen Metsähallituksen lausunnosta. Hakijat eivät ole antaneet vastinetta. 12 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Eläinsuojan sijainti Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Mauri ja Paula Sammalkankaan eläinsuojan toiminnalle Siikajoen kunnassa Lapin kylässä kiinteistöllä Uusi Heilala RN:o 2:49 ja Hämeenaho RN:o 30:158 hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. 1. Eläinsuojat ja lantavarastot on sijoitettava ja rakennettava hakemuksessa esitettyjen piirustusten mukaisesti; asemapiirros (lypsykarjanavetta ja umpilehmänavetta), asemapiirros (lihanautakasvattamot), pohja- ja leikkauspiirros (lypsykarjanavetta ja vasikkaosasto), pohjapiirros (umpilehmänavetta), leikkauspiirros (umpilehmänavetta), pohja- ja leikkauspiirros (lihanautakasvattamo ja 117 m 3 :n lantala) ja pohja- ja leikkauspiirros (2 340 m 3 :n lantala). 2. Eläinsuojiin saa sijoittaa enintään 197 lypsylehmää, 80 hiehoa, 100 lihanautaa ikäluokassa kuukautta, 175 lihanautaa ikäluokassa 6 12

13 kuukautta ja 87 alle kuuden ikäistä vasikkaa (yhteensä 2 106,8) eläinyksikköä). Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 3. Eläinsuojassa muodostuva lanta ja toiminnassa muodostuvat pesuvedet sekä säilörehun puristeneste on varastoitava vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojan pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen on oltava vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM-RMO C4). Lietelannan, eläinsuojan pesuvesien, säilörehun puristenesteen ja lietesäiliöihin sekä lietealtaaseen kertyvien sadevesien 12 kuukauden varastotilaa on oltava käytettävissä vähintään m 3. Kuivikelannan varastotilavuutta tulee oltava käytettävissä vähintään m 3. Eläinsuojien rakenteiden ja käytön tulee estää lannan tai niistä johtuvien valumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin. Eläinsuojien katolta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla lannanvarastointitilojen kuntoa ja viivytyksettä korjattava mahdolliset niistä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain. Säilörehun puristeneste on otettava talteen ja käytettävä lannoitteena. 4. Eläinsuojien sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuva kuormitus vähenee orgaanisen aineksen (BHK 7 ) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %. Käymälävesiä ja saostuskaivolietteitä ei saa levittää peltoon ilman asianmukaista käsittelyä. Hakijoiden tulee esittää suunnitelma nykyisen käyttöön jäävän lihanautarakennuksen wc-vesien käsittelyn uudelleen järjestämiseksi aikatauluineen mennessä. Hajuhaittojen torjunta 5. Nykyisen käyttöön jäävän lihanautarakennuksen yhteydessä sijaitseva m 3 :n lietesäiliö on täytettävä altapäin ja tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella. Kelluvaksi katteeksi käyvät esimerkiksi turve, leca-sora ja kelluvat kannet. Mikäli käytetään kelluvaa katetta, on kelluvana katteena käytettävä vähintään 10 cm:n turvekerrosta. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Lietesäiliö tulee täyttää lietepinnan alapuolelta. Heilalansaarentien ja nykyisen käyttöön jäävän lihanautarakennuksen sekä m 3 :n lietesäiliön välillä olemassa oleva puusto tulee säilyttää. Lisäksi hakijoiden tulee istuttaa riittävän leveästi suojapuustoa Heilalansaarentien varteen kiinteistön Pihaviita RN:o 30:123 sijaitsevan naapurin asuinrakennuksen ja pihapiiriin kohdalle. Suojapuusto on kasvatettava pääasiassa kuusista sekä muista paikallisista puulajeista niin, että muodostuu haju-, melu-, näkö- ja pölyeste asuinkiinteistöstä lihanautaraken- 13

14 nukseen ja sen yhteydessä olevaan lietesäiliöön. Suojapuusto tulee istuttaa viimeistään kesän 2014 aikana. Uuden lihanautarakennuksen ja kiinteistöllä Koti-Halme RN:o 30:147 sijaitsevan naapurin asuinrakennuksen ja pihapiirin väliin jäävä metsäinen alue tulee säilyttää puustoisena. Lypsykarjanavetan yhteydessä oleva pumppaussäiliö (62 m 3 ) on katettava kiinteällä katteella. Hajuhaittojen vähentämiseksi lietteen pumppaus pumppaussäiliöstä lietesäiliöihin tulee toteuttaa niin, että liete pumpataan mahdollisimman lähelle lietepintaa. Mikäli hajuhaittoja ilmenee, tulee lypsykarjanavetan yhteydessä olevat 550 m 3 :n ja m 3 :n lietesäiliöt tarvittaessa täyttää altapäin ja/tai kattaa vähintään kelluvalla katteella. Samoin eläinsuojien yhteydessä olevissa kuivalantaloissa varastoitava kuivalanta tulee tarvittaessa kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella turvekerroksella, peitteellä tai muulla materiaalilla. Laakasiilossa säilytettävän sekä pilaantuneen tuorerehun hajuhaitat tulee tarvittaessa estää esimerkiksi peittämällä. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen 6. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle, jos ennen lannan luovutusta esitetään ELY-keskukselle lannan luovutussopimus. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 269,3 hehtaaria peltoa tai lannanluovutussopimuksia. Luvan saajan hallussa olevista lannanlevityspeltoaloista on oltava ajantasaiset vuokra- ym. sopimukset ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Lannan peltolevityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Lannan levitysmäärissä on lisäksi otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä ravinnetarve. 7. Lannan kuormaus ja kuljetus on hoidettava tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa teiden varrella asuville asukkaille ja muille teiden käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levitys on hoidettava siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Lähellä asutusta lantaa levitettäessä tulee lanta mullata välittömästi tai käyttää lietelannan levityksessä multaavaa levitintä. Muilla hakijan hallussa olevilla tai lantaa vastaanottavan tilan peltoalueilla ja muualle kuin kasvustoon levitetty lanta on mullattava mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. 8. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa 14

15 voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan käyttö on kielletty kymmentä metriä lähempänä vesistöä. Valtaojien varsilla suojakaista tulee olla vähintään yksi metri. Suojavyöhykealueita ei lasketa edellä mainittuun levitysalaan mukaan. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Ravinteiden ja lannoitteen huuhtoutumisen estämiseksi tulee viljellä ensisijaisesti peltoja, joilla ei ole tulvan uhkaa. Viljeltäessä tulvanalaisia peltoja tulee tulvan mahdollisuus ottaa huomioon. Lanta tulee levittää pelloille vasta tulvan jälkeen. Tulvanalaisia peltoja ei tule kyntää syksyllä vaan vasta keväällä tulvan jälkeen. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Luokitetuilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 9. Peruslohkon Uusi raivio koillispäähän tulee jättää kiinteistön rajasta vähintään 20 metrin suojavyöhyke, jolle ei saa levittää lantaa ja kasvinsuojeluaineita eikä tehdä muokkausta ja ojitusta. Jaloittelualue ja laiduntaminen 10. Jos lypsykarjanavetan yhteyteen rakennetaan jaloittelualue, on se varustettava tiivispohjaisella alalla, reunoilla ja jätevesien keräyskaivolla. Suunnitelma jaloittelutarhasta ja sen jätevesien käsittelystä tulee toimittaa hyväksyttäväksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen vähintään kolme kuukautta ennen hankkeen toteuttamista. 11. Lypsykarjanavetasta laitumelle avautuvan kulkuaukon eteen tulee rakentaa 300 m 2 :n tiivispohjainen alue ja niin muotoiltuna, että jätevedet voidaan johtaa keräyskaivoon. Tiivispohjainen alue tulee varustaa reunoilla, jos sitä käytetään myös pelkkänä jaloittelualueena. Suunnitelma tiivispohjaisesta alueesta rakentamisaikatauluineen tulee toimittaa hyväksyttäväksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen mennessä. Eläinsuojan katolta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava tiivispohjaisen alueen ulkopuolelle. Tiivispohjaiselle alueelle kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Tiivispohjaista aluetta tulee huoltaa ja alustan tiiveyttä ylläpitää siten, että pintavesien pilaantumisvara on mahdollisimman vähäinen ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny. 12. Laiduntavan karjan määrä tulee sopeuttaa laidunalueen pinta-alaan, jottei ylitetä alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojasta laidunalueelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä 15

16 lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee pitää hyvässä kunnossa ja laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Laidunalueilla eläinten juotto- ja ruokintapaikat tulee olla järjestetty siten, etteivät ne aiheuta epäsiisteyttä eivätkä haju- ja terveyshaittaa. Eläimiä ei saa laiduntaa alle 50 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta. Laiduntavien eläinten pääsy vesistöön tulee estää. Jätteet ja varastointi 13. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit, voiteluaineet ja vaaralliset jätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 14. Polttoainesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Polttoainesäiliöiden alustan sekä tankkauspaikan alustan on oltava tiiviitä. Polttonestesäiliöt on sijoitettava katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliöt ovat vuodonilmaisulla varustettuja kaksoisvaippaisia säiliöitä. Säiliön ja letkun on oltava lukittavia. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin sekä paloviranomaisen määräykset. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Polttoaineet on varastoitava määräyksen mukaisesti viivytyksettä. 15. Jätehuolto on hoidettava Siikajoen kunnan alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vaaralliset jätteet, kuten esimerkiksi loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjuntaaineet, on toimitettava sellaiseen vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa jätteitä. Jätteitä ei saa polttaa omatoimisesti. Pilaantunut rehu on varastoitava lantalassa tai muulla tiivispohjaisella alustalla ennen sen hyödyntämistä lannoitteena pelloilla. Tiivispohjaiselta alustalta ei saa syntyä ravinnevesivalumia ympäristöön. 16. Kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen. Kuolleiden eläinten varastointia on vältettävä. Mikäli ruhoja varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, on varastoinnin tapahduttava jäähdytetyssä varastotilassa tai erillisessä kylmäsäilytystilassa. Lyhytaikainen varastointi tulee hoitaa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. 16

17 17 Muut määräykset Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot syntyneistä lantamääristä tiedot lannan levitysaloista ja vastaanottosopimuksista tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja -ajoista sekä käsittelytavoista tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. 18. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. 19. Häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. 20. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 21. Lihanautakasvattamon, umpilehmänavetan ja lypsykarjanavetan vasiakkaosaston valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle viimeistään kuukausi ennen niiden käyttöönottoa ja varattava valvontaviranomaiselle mahdollisuus rakenteiden tarkistamiseen. Tuotannon lisääntymisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen ja asetettujen lupamääräysten mukainen eläinsuojan toiminta sekä luvanhakijoiden asiantuntemus täyttävät laissa asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka veden-

18 hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Eläinsuojien toiminta kiinteistöillä Uusi-Heilala RN:o 2:49 ja Hämeenaho RN:o 30:158 laajenee noin 1,3-kertaiseksi nykyisestä 1 712,4 eläinyksiköstä 2 106,8 eläinyksikköön. Kiinteistöllä Uusi-Heilala toiminta kasvaa noin 1,2-kertaiseksi ja kiinteistöllä Hämeenaho noin 1,6-kertaiseksi. Pienten ja keskisuurten eläinsuojien laajennusten tulisi ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen suosituksen mukaan sijaita vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Kiinteistöllä Uusi-Heilala lypsykarjanavettaan rakennettava vasikkaosasto (uudisosa) sijoittuu siten, että etäisyys lähimpään naapurikiinteistön (Pirinen) asuinrakennukseen on noin 110 metriä. Lisäksi kiinteistölle rakennettava umpilehmänavetta sijoittuu noin 190 metrin etäisyydelle edellä mainitusta asuinrakennuksesta, joka on myös sitä lähin naapurin asuinrakennus. Kiinteistöllä Hämeenaho rakennettava lihanautakasvattamo sijoittuu siten, että etäisyys lähimpään naapurikiinteistön (Pihaviita) asuinrakennukseen on noin 120 metriä. Uusien lantaloiden tulisi sijaita ympäristösuojeluohjeen mukaan vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Kiinteistöllä Uusi-Heilala uusi kattamaton m 3 :n kuivalantala sijoittuu lähimmästä naapurikiinteistön (Pirinen) asuinrakennuksesta noin 155 metrin etäisyydelle. Kiinteistöllä Hämeenaho uusi 117 m 3 :n kuivalantala sijoittuu lähimmästä naapurikiinteistön (Pihaviita) asuinrakennuksesta noin 110 metrin etäisyydelle. Kiinteistöllä Uusi-Heilala lypsykarjanavetta sijoittuu siten, että lähimpään naapurikiinteistön (Pirinen) asuinrakennukseen on noin 100 metriä. Eläinsuojan yhteydessä olevista 62 m 3 :n, 550 m 3 :n, m 3 :n ja m 3 :n lietesäiliöistä lähimpänä naapurikiinteistön (Pirinen) asuinrakennusta sijaitsee 550 m 3 :n lietesäiliö, noin 130 metrin etäisyydellä. Eläinsuojan yhteydestä olevasta 170 m 3 :n kuivalantalasta lähimpään naapurikiinteistön (Pirinen) asuinrakennukseen on noin 200 metriä. Lannanvarastojen ja naapurin asuinrakennuksen välissä on hakijoiden lypsykarjanavetta ja mainitun naapurin rakennuksia. Toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja ympäristössä ehkäistään määräyksillä kattaa lietteen 62 m 3 :n pumppaussäiliö kiinteällä katteella. Mikäli hajuhaittoja ilmenee, lannan varastointiin on annettu määräyksiä hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kiinteistöllä Hämeenaho nykyinen käyttöön jäävä lihanautakasvattamo sijoittuu siten, että lähimpään naapurikiinteistön (Pihaviita) asuinrakennukseen on noin 50 metriä. Eläinsuojan yhteydessä oleva m 3 :n lietesäiliö sijaitsee noin 60 metrin etäisyydellä edellä mainitun naapurin asuinrakennuksesta. Uuden lihanautarakennuksen valmistuttua lihanaudat sijoitetaan siten, että nykyisessä lihanautakasvattamossa on 6 12 kuukauden ikäiset lihanaudat ja uudessa lihanautakasvattamossa kaikki yli 12 kuukauden ikäiset lihanaudat, mikä osaltaan vähentää nykyisestä lihanautakasvattamosta aiheutuvia hajuja. Toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja ympäristössä ehkäistään määräyksillä kattaa m 3 :n lietesäiliö kelluvalla katteella, säilyttää puustoa kahden naapurikiinteistön (Pihaviita, Kotihalme) asuinrakennusten suuntaan sekä istuttaa suojapuustoa Heilalansaarentien varteen. Mikäli hajuhaittoja ilmenee, lannan varastointiin on annettu määräyksiä hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojatoiminta hakemuksessa esitetyllä paikalla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyt- 18

19 Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan sijainti tää luvan myöntämisen edellytykset. Toiminta sijoittuu haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Eläinsuojan toiminnassa hajua aiheutuu muun muassa lannan varastoinnista, käsittelystä ja levittämisestä. Lupapäätöksessä on annettu lannan varastointiin ja levittämiseen liittyviä hajujen vähentämistä koskevia sekä ympäristön pilaantumista ehkäiseviä määräyksiä. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa vuosille on todettu, että Siikajoen alaosa on ekologisesti tyydyttävässä tilassa ja Luohuanjoki on ekologisesti välttävässä tilassa. Vesistön tilan parantamiseksi tarvitaan alueilla maatalouden nykykäytännön mukaisten kuormitusta vähentävien toimenpiteiden lisäksi lisätoimenpiteitä. Maatalouden osalta keskeisimpiä ovat lisätoimenpiteet, joilla optimoidaan peltojen lannoitusta ja vähennetään korkeita peltomaan fosforipitoisuuksia ja ravinnetaseita, pienennetään ravienteiden huuhtoutumisriskiä ja perustetaan peltojen suojavyöhykkeitä ja monivaikutteisia kosteikkoja. Vesistökuormituksen vähentämiseksi on annettu määräykset muun muassa suojakaistojen leveydestä, jotka on huomioitava lannan levityksessä vesistöjen läheisyydessä, sekä eläinsuojien pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen tiiveydestä. Lannan levitysmäärissä on otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä ravinnetarve. Lisäksi lupaharkinnassa on selvitetty, että toiminnanharjoittajalla tulee olemaan käytettävissä riittävä peltoala lannanlevitykseen, jotta ylilannoittamista ei tapahtuisi. Lupapäätöksessä on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Tilan lannanlevityspelloista peruslohko Uusi raivio rajoittuu Revonneva- Ruonnevan Natura alueeseen. Lupapäätöksessä peruslohkon koillispäähän on määrätty vähintään 20 metrin suojavyöhyke, jolle ei saa levittää lantaa ja kasvinsuojeluaineita, eikä tehdä muokkausta ja ojitusta. Aluehallintovirasto katsoo, että päätöksessä on annettu riittävät määräykset, joilla ehkäistään merkittävästi heikentämästä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Revonneva-Ruonnevan alue on sisällytetty Natura verkostoon. Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä varmistetaan eläinsuojien ja lantavarastojen sijoittaminen hakemuksessa esitettyihin paikkoihin. Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien nautaeläinten eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemuksen pohjapiirustuksissa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella. (lupamääräykset 1 ja 2) Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2003). Päätöksen 4 :n mukaan lannan varastotilojen tulee olla niin 19