SUOMENOJAN PUHDISTAMON LAAJENNUSALUEEN MAAPERÄTUTKIMUS BWT

SUOMENOJAN PUHDISTAMON LAAJENNUSALUEEN MAAPERÄTUTKIMUS 2008 67080157.BWT02 04.06.2008

1 Yhteenveto Pöyry Environment Oy tutki Espoon Suomenojalla sijaitsevan jäteveden puhdistamon mahdollisen laajennusalueen maaperän haitta-aine pitoisuuksia. Näytteet otettiin kuudesta pisteestä, aluksi kaivinkonekuopista ja jatkettiin näytteenottoa syvemmissä täytöissä kairaamalla. Näytteistä analysoitiin raskasmetallien, öljyjen ja liuottimien pitoisuuksia sekä tehtiin havainnot jätteistä. Yhdessä pisteessä todettiin kromijätettä pitoisuutena yli ylemmän ohjearvon. Kolmessa pisteessä ylittyi alempi ohjearvo (öljy, kupari) ja kahdessa pitoisuudet alittivat alemman ohjearvon. Pilaantuneen maan määrät sekä alustavat kunnostuskustannukset arvioitiin alueen aiempien ja uusien tutkimusten perusteella. Puhdistamon laajennusalueen kohdalla pilaantuneiden massojen (pitoisuus yli alemman ohjearvon) määräksi arvioitiin 22000 t ja kustannuksiksi 1,2 M, laajennusvarauksen kohdalla 16000 t ja kustannuksiksi 0,9 M. Kokonaiskustannusarvio pilaantuneiden massojen käsittelystä on siten 2,1 M. Copyright Pöyry Environment Oy

Sisältö 1 Yhteenveto 1 TAUSTA... 2 2 TUTKIMUKSET... 2 2.1 Näytteenotto... 2 2.2 Analytiikka... 2 3 TULOKSET... 2 3.1 Täytön laatu... 3 3.2 Haitta-aine pitoisuudet... 3 3.3 Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arvioinnista... 3 4 KUNNOSTUKSEN KUSTANNUSARVIO... 3 4.1 Massamäärät... 3 4.2 Kunnostuksen alustava kustannusarvio... 5 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Sijaintikartta Näytepisteet ja pilaantuneen alueen rajaus Tutkimustulosten yhteenvetotaulukko Laboratorianalyysien tulosteet Copyright Pöyry Environment Oy

2 1 TAUSTA Suomenojan jätevedenpuhdistamon laajennus nykyisen sijaintipaikan pohjoispuolelle on yksi toteutusvaihtoehto lisätä puhdistuskapasiteettia. Tutkimusalueella on maankaatopaikka, mihin on läjitetty puhtaita ja pilaantuneita maaaineksia, mm teollisuusjätteitä (kromisakka), puhdistamolietettä, öljyisiä lietteitä ja maalijätteitä sekä viemärien sakkapesien hiekkaa. Laajennusalueen kohdalla on aiemmissa tutkimuksissa todettu pilaantunutta maata. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tutkia maaperää aiemmin tutkimattomilla osilla aluetta sekä tehdä alustava kustannusarvio pilaantuneiden massojen kunnostuksesta. 2 TUTKIMUKSET 2.1 Näytteenotto Näytteet otettiin aiemmin tutkitun kentän eteläpuolelta, jossa on mm. maanläjityskasoja sekä aiemmin toiminut öljyisten vesien vastaanottoallas. Näytteet otettiin kuudesta pisteestä ulottaen näytteenotto luonnon pohjamaahan, täytteen alapuoliseen saveen tai humukseen asti. Näytteet otettiin kaivinkoneella pisteistä 60-62, joissa pohjamaa oli alle 3,5 m syvyydellä. Pisteistä 63-65 otettiin pintamaanäytteet kaivinkoneella ja syvemmät näytteet (8-10 metriin asti) kairaamalla. Näytteet otettiin kaikista pisteistä jatkuvina kokoomanäytteinä maalajikohtaisesti tai korkeintaan yhden metrin korkuisesta vyöhykkeestä. 2.2 Analytiikka Kentällä tutkittiin näytteistä haihtuvien yhdisteiden kokonaispitoisuus PID- mittarilla. Laboratoriossa analysoitiin seuraavat parametrit ja näytemäärät: ph Raskasmetallisarja Öljyhiilivedyt Haihtuvat yhdisteet 29 kpl 29 kpl 9 kpl 4 kpl Laboratorioanalyysit tehtiin SGS:n laboratoriossa Haminassa. 3 TULOKSET Näytepisteiden sijainti ja pilaantuneiden alueiden rajaus on liitteen 2 kartalla ja yhteenveto tutkimustuloksista ja kenttähavainnoista liitteessä 3, jossa on myös vuoden 1999 maaperätutkimuksen tulokset. Copyright Pöyry Environment Oy

3.1 Täytön laatu Koko tutkimusalueella on täyttömaata, joka sisältää vaihtelevassa määrin kiviä, soraa, hiekkaa, silttiä ja savea sekaisin tai erillisinä kerroksina. Pohjalla oleva luonnonmaa on humusta sekä sen alla savea. Kairaus ulotettiin pisteissä 63-65 pohjasaveen 0,5 1,5 m syvyydelle. Täyttömaa sisältää vaihtelevia määriä jätteitä, kuten asfalttia, betonia, tiiliä, muovia, lasia, puuta ja kantoja. Vuoden 1999 tutkimusalueella todettiin pohjatäytössä louhetta sekä kiviä useissa pisteissä. Täytössä oli paikoin öljyn ja puhdistamolietteen hajua. Vuoden 1999 tutkimuksissa todettiin laajahko alue, joka sisälsi kromisakkaa seitsemässä pisteessä 0,2 2 m syvyisessä kerroksessa. Samaa kromisakkaa todettiin vuoden 2008 tutkimuksessa pisteessä 60. 3 3.2 Haitta-aine pitoisuudet Raskasmetalleista todettiin kromisakkaa pisteessä 60 syvyydellä 2-3,5 m. Kromipitoisuus tässä täyttökerroksessa oli 1300 mg/kg, mikä ylittää selvästi kromin ylemmän ohjearvon 300 mg/kg. Kuparin pitoisuus pisteessä 64 (syvyydellä 4-5m) oli ylemmän ohjearvon tasolla, 201 mg/kg. Pisteessä 563 (2-5 m) ylitti kuparipitoisuus alemman ohjearvon. Haihtuvien hiilivetyjen pitoisuus pisteessä 60 (2-3,5m) oli 1000 mg/kg, mikä ylittää ylemmän ohjearvon. 3.3 Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arvioinnista Liitteen 3 taulukossa analysoituja pitoisuuksia on verrattu ns. Pima-asetuksen (VnA 214/2007) pitoisuusrajoihin, ylempään ja alempaan ohjearvoon. Yleisesti ottaen maaperä katsotaan teollisuus- tai vastaavilla alueilla pilaantuneeksi pitoisuuden ylittäessä ylemmän ohjearvon. Asuinalueilla pilaantuneen maan raja-arvona pidetään alempaa ohjearvoa. Maaperän kunnostustarpeen arvioinnissa huomioidaan asetuksen mukaan sekä pitoisuudet että haitta-aineista aiheutuva terveys- ja ympäristöriski. Lopullinen kunnostustavoite riippuu siten sekä haitta-aine pitoisuudesta, että paikallisista olosuhteista, joiden arvioinnin perusteella voidaan päätyä joko ohjearvoja korkeampaan tai alhaisempaan tavoitetasoon. Pilaantuneen maan kunnostus tapahtuu alueellisen ympäristökeskuksen tekemän päätöksen mukaisesti. 4 KUNNOSTUKSEN KUSTANNUSARVIO 4.1 Massamäärät Pilaantuneiden massojen määrät arvioidaan alustavasti vuoden 1999 sekä 2008 tutkimusten perusteella. Massamäärät perustuvat liitteessä 2 esitettyyn pilaantuneiden maiden rajaukseen sekä tutkimusten yhteydessä todettuihin, liitteessä 3 esitettyihin kerrospaksuuksiin. Todelliset massamäärät selviävät vasta kunnostuksen yhteydessä. Voimakkaasti pilaantuneita (ylempi ohjearvo ylittyy) massoja on todettu tutkimusalueella seuraavissa kerroksissa, syvyys maan pinnasta: Copyright Pöyry Environment Oy

MV5, öljyä (3470 mg/kg) 1,4-2,7m MV6, kromisakkaa (Cr 1740 mg/kg) 1,4-2,2m MV7, kromisakkaa 1,7-3,6m (ei analyysitulosta) MV8, kromisakkaa 0,8-1,7m (ei analyysitulosta) MV12, kromisakkaa 1,7-3,4 m (ei analyysitulosta) MV13, kromisakkaa 1,3-1,9m (ei analyysitulosta) MV18, kromisakkaa 1,3-1,7 m (ei analyysitulosta) MV 19, kromisakkaa 1,9-3,6 m (ei analyysitulosta) MV11, öljyä (5600 mg/kg) 1,3-1,6 m 60, kromisakkaa (Cr 1300 mg/kg) 2-3,5m 4 Lievästi pilaantuneita (alempi ohjearvo ylittyy) massoja on todettu seuraavasti: MV1, öljy (915 mg/kg) 0-2,2 m MV10, öljy (1530 mg/kg) 0-2,3m 61, öljy (380 mg/kg) 1-2m; haihtuvat hiilivedyt (103 mg/kg) 1-2m 63, kupari (2-3m) 150 mg/kg ja (4-5m) 165 mg/kg; öljy (700 mg/kg) 7-7,5m 64, kupari (4-5m) 200 mg/kg Liitteen 2 kartalla on pilaantuneiden alueiden pinta-alat sekä tulevan puhdistamon sijainti. Pinta-alat on laskettu rakennusten kohdilta (+ 2 m seinärajasta) erikseen laajennuksen sekä laajennusvarauksen osalta. Pilaantunut massa sijaitsee useissa pisteissä puhtaan pintamaan alla. Puhtaat massat pyritään kunnostuksen yhteydessä erottelemaan pilaantuneista. Pilaantuneen kerroksen mitattuun paksuuteen on lisätty noin 0,5 m kaivukerros, koska kaivutyön yhteydessä ei pystytä pilaantuneita massoja kaivamaan kovin tarkasti etenkään louhetta sisältävällä alueella. Lievästi ja voimakkaasti pilaantuneet massat on laskettu erikseen. Massamäärät on laskettu kiintotilavuuksista kertoimella 1,85. Alueen eteläosassa olevat maaläjityskasat ovat tutkimusten perusteella pääosin puhtaita (pitoisuus alle alemman ohjearvon). Näitä massoja voidaan käyttää puhdistamon laajennusrakentamisen yhteydessä täyttöihin alueella. Laajennusalue: Voimakkaasti pilaantuneet massat: 2700 m 2 x 1,2m = 3240 m 3 = 6000 t 1300 m 2 x 2m = 2600 m 3 = 4800 t Yhteensä 10800 t Lievästi pilaantuneet massat: 1100 m 2 x 1,5 m = 1650 m 3 = 3000 t 1400 m 2 x 3 m = 4200 m 3 = 7800 t Yhteensä 10 800 t Laajennusvaraus: Voimakkaasti pilaantuneet massat: 2300 m 2 x 2,3 m = 5300 m 3 = 9800 t Lievästi pilaantuneet massat: Copyright Pöyry Environment Oy

1200 m 2 x 2,5 m = 3000 m 3 = 5600 t 5 4.2 Kunnostuksen alustava kustannusarvio Pilaantuneen maan kunnostuskustannuksiin on laskettu mukaan ainoastaan pilaantuneiden massojen (pitoisuus yli alemman ohjearvon) kunnostuksen aiheuttamat kustannukset sekä kunnostuksen valvontaan liittyvät kustannukset. Mukana ei ole puhtaiden massojen kaivamisen (mm. korkeat läjityskasat alueella) sekä mahdollisen poiskuljetuksen kustannuksia, eikä myöskään kaivantojen täytön kustannuksia. Kunnostuksen yksikköhinnaksi, sisältäen kaikki kunnostukseen ja valvontaan liittyvät kustannukset, arvioidaan voimakkaasti pilaantuneilla massoilla 50 /t ja lievästi pilaantuneilla massoilla 35 /t. Pilaantuneiden massojen loppusijoittamista varten tulee selvittää haitta-aineiden liukenevuus massoista. Se tehdään standardi liukoisuustesteillä, joiden tulokset tulkitaan kaatopaikkakelpoisuudelle asetettujen liukoisuuden vertailuarvojen perusteella. Eri kaatopaikkatyypeille on asetettu omat liukoisuusrajat. Kaatopaikkakelpoisuus vaikuttaa massojen käsittelyhintaan ja vastaanottopaikan valintaan. Kustannusarviossa on mukana 30 % varaus massamäärän kasvusta. Alueen pohjoinen osa on tutkittu melko tiheällä näytteenotolla, jolloin myös massamääräarvion luotettavuus on parempi. Eteläisen osan näytteenotto kohdistettiin historian perusteella todennäköisimmin pilaantuneille alueille (öljyisten vesien vastaanottoaltaan alue, eteläosan jätekasat) ja oletettavasti puhtaiden läjityskasojen tutkiminen jäi vähemmälle. Pilaantuneisuuden rajan arvioinnissa on siten enemmän epävarmuutta eteläisellä osalla aluetta. Kunnostuskustannuksiin vaikuttavat myös loppusijoituskohteen sijainti ja kunnostuksen ajankohta sekä urakan kilpailuttaminen. Puhdistamon laajennusalue: Voimakkaasti pilaantuneet massat 10 800 t x 50 /t = 540 000 Lievästi pilaantuneet massat 10 800 t + 35 /t = 380 000 0,9 M Varaus massamäärän kasvusta 30 % 0,3 M YHTEENSÄ 1,2 M Laajennusvarausalue: Voimakkaasti pilaantuneet massat 9800 t x 50 /t = 490 000 Lievästi pilaantuneet massat 5600 t x 35 /t = 200 000 0,7 M Varaus massamäärän kasvusta 30 % 0,2 M YHTEENSÄ 0,9 M Pöyry Environment Oy Risto Valo Johtava Asiantuntija Jari Ruohonen Ympäristökonsultti Copyright Pöyry Environment Oy

SUOMENOJAN PUHDISTAMON LAAJENNUSALUEEN MAAPERÄTUTKIMUKSET LIITE 1 SIJAINTIKARTTA

Skogbisa 30 Koulu Koulu Estdalen Eestinlaakso Koulu Koulu Biskopsby Koulu Koulu Friisilä Frisans Piispankylä 10 Kappeli 20 B Eestinmalmi H.as. H.as. Serv. P Serv. Estmalmen Suomenoja Matinkylä Mattby Distängen 5 Finno Besiktningsbyrå Yrk.lärov. Amm.oppil. Katsastusas. Hannus 20 20 20 Bondas Kappeli Tiistilä Vapaaniemi Distby Frisudden Puhdistamo Reningsanläggning Hannusjärvi Hannusträsket Urh. Idr. Koulu Skola Iivisniemi Ivisnäs 20 Iviskärr Kaitaa Själören Skola Koulu Kaitans Hyljelahti Tennis Suomenojan venesatama Pirisaari Birisholmen Finno båthamn Sälviken Stora Blindgrund Kaitamäki Kaitbacken Ryssjeholmen Granholmen Lilla Kalvholmen Pieni Vasikkasaari Kappeli Matasaari Mataskär Själakobben B. 10 Tirgrundet Hanikka Skataörarna Skaddan Björkholmen Skatan Lilla Hallonkobben Espoon Vesi Kättan Uimar. Suomenoja Badstr. Maaperätutkimus Sijaintikartta, 1: 20 000 (A4) Munkholmarna 26.05.08 0 250 500 Uimar. Kohde 10 Svinö Skataholmsörarna Pohjavesialueet Kutukari TärkeäSkataholmen pohjavesialue (luokka 1) 1 000 meters Tärkeä pohjavesialue (luokka 2) Muu pohjavesialue Svartholmen

SUOMENOJAN PUHDISTAMON LAAJENNUSALUEEN MAAPERÄTUTKIMUKSET LIITE 2 TUTKIMUSPISTEET JA PILAANTUNEEN ALUEEN RAJAUS

...\pisteet_suomenoja_260508.dgn 27.5.2008 15:53:58

SUOMENOJAN PUHDISTAMON LAAJENNUSALUEEN MAAPERÄTUTKIMUKSET LIITE 3 ANALYYSITULOSTEN YHTEENVETOTAULUKKO

Helsingin Energia Hanasaaren energiahuoltoalue A- voimalaitoksen maaperätutkimukset NÄYTE TUNNISTEET RASKASMETALLIT ORGAANISET YHDISTEET Haihtuvat yhdisteet VOC mg/kg Näyte Koordinaatit Syvyys mp:sta Maalaji Veden- Täytön laatu PID ph ICP/AES mg/kg SYANIDI PAH C10-C21 C22-C40 TOT VOC BTEX nro x y Z [m] pinta As Ba Cd Co Cr Cu Ni Pb V Zn mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg C4-C10 Bentseeni Tolueeni Etyyliben. Ksyleeni 60a 0 0,5 Tä,Hk,Sr asfaltin haju 3 10,2 <5 21 <0.4 <10 14 10 <10 <10 11 30 60b 0,5 1 Tä, Sa 4 7,2 <5 95 <0.4 <10 21 24 10 <10 24 54 60c 1 2 Tä; HkSr tiilenpaloja 0 8,1 <5 61 <0.4 <10 23 15 13 <10 26 39 <20 40 60d 2 3,5 Tä vaalea kromisakkakerros 27 12,4 <5 28 <0.4 <10 1308 132 <10 <10 <10 14 350 120 1000 <0.02 1.1 0.09 1.01 60e 3,5 Hm luonnonmaa, turvetta 15 61a 0 0,5 Tä, Hm,multa 3 8,2 <5 49 <0.4 <10 17 20 13 13 16 54 61b 0,5 1 Tä;Hk 7 8,9 <5 15 <0.4 <10 13 <10 <10 <10 <10 16 <20 20 61c 1 2 Tä; SaHk öljyn hajua 52 7,9 <5 29 2.8 <10 10 12 <10 19 11 38 380 490 103 <0.02 <0.02 <0.02 0.08 61d 2 3 Tä; sahk 3 7,7 <5 54 <0.4 <10 23 12 16 <10 23 44 <20 60 <5 61e 3 Hm luonnon pohjamaa 0 62a 0 0,3 Tä;HkSr 5.0 7.4 <5 71 <0.4 <10 13 27 16 <10 20 29 62b 0,3 1,5 Tä;Si tummaa, silttimäinen krs 8 8.6 21 111 <0.4 <10 21 10 24 <10 27 14 62c 1,5 2,5 Tä;KiHk 7.0 7.8 <5 <10 <0.4 <10 <10 <10 <10 <10 12 28 <20 20 62d 2,5 Hm luonnon pohjamaa 0 63a 0 1 Tä; SaHk 0 7,1 5 28 <0.4 <10 <10 13 10 <10 11 28 63b 1 2 Tä; SaHk 0 7,6 <5 37 <0.4 <10 16 11 10 <10 18 49 63c 2 3 Tä humusta, muovijätettä 0 7,2 9 101 0.6 <10 33 152 28 141 24 184 63d 3 4 Tä humusta, muovi ja puujätettä 0 7,3 5 142 0.6 <10 28 119 17 156 24 197 4 5 Hk, Ki 9,7 5 76 <0,4 <10 19 165 42 <10 25 142 5 6 Ki, porattu 9,9 <5 77 <0,4 <10 20 10 16 <10 26 44 6 7 Ki, ei näytettä 7 7,5 Hm luonnon pohjamaata 7,7 6 82 <0,4 <10 44 24 59 12 35 71 170 700 7,5 8 Sa 64a 0 1 Tä; SaHk öljyn hajua 0 6,9 <5 38 <0.4 <10 14 12 <10 <10 17 33 <20 70 <5 64b 1 2 Tä;sa tiilijätettä 0 7 <5 37 <0.4 <10 13 14 <10 11 15 50 64c 2 3 Tä;SaHk puuhaketta 0 7,4 <5 113 2.1 <10 26 95 15 100 20 152 64d 3 4 Tä;HkSi 0 7.5 <5 107 <0.4 <10 13 22 16 18 22 39 <20 140 4 5 Hk, Ki 8,2 <5 91 <0,4 <10 20 201 60 <10 20 142 5 6 Ki 6,5 8 Ki, porattu 8 9,6 Sa 65a 0 1 Tä;HkSa betonia, kantoja 0 8.0 <5 31 <0.4 <10 17 13 <10 11 14 36 65b 1 2 Tä;Sa 0 8.1 <5 67 <0.4 <10 25 18 14 11 27 112 65c 2 3 Tä; Sa 0 8.0 16 528 <0.4 <10 15 17 13 <10 35 25 65d 3 4 Tä; HkSi 0 8.1 18 541 0.4 10 28 31 35 19 76 51 4 5 Hk, Ki, Sa 8,2 <5 123 <0,4 14 47 22 22 <10 57 62 5 6 Hk, Ki, Sa 7,1 7 34 <0,4 <10 18 39 14 <10 15 51 6 7 Ki 7 8 Ki 8 9 Sa VANHAT TUTKIMUSPISTEET 1999 MV1 0 2,2 2.2 1 7,6 0.6 0.06 15 9 19 46 915 0 1,1 hk,sr, sa asfaltin paloja 1,1 2,2 hk,sa,sr 2,2 2,8 Lo, hk,sa MV3 0 1 Lo, murske 1 1,8 SaSi, Ki lietteen haju 0 1,8 2,5 Lo, Sa MV4 0 0.3 Sa,Hm, ki 0.3 0.8 SrHk,lo,ki 0 0.8 1,7 sa, hk, si 0.3 1.7 7.7 4 0.1 0.3 9 44 131 1.7 2.4 si,hm puunjuuria, 6.8 1 <0.05 <0.5 5 5 19 <1 2.4 2.7 sa lo MV5 0.0 0.3 sr,hk,asf 0.3 1.4 Ki,Sa,Hk 1,1-1,4 muovia, jätettä, hm 3 6.9 2 0.7 25 10 31 145 1.4 2.4 hksa, ki 1.4 2.7 Hk,Sa 7.5 6 0.1 27 11 13 71 1.2 3470 3.8 Sa MV6 0.0 1.4 Ki,HkSa asf paloja, muovia ym jätettä 5 7.0 3.5 <0.5 10 5 10 33 1.4 2.2 kromisakkaa 12.3 3 <0.5 1740 5 8 11 2.2 3.5 hk, sa tiiliä 11.0 5 0.6 37 11 11 28 <1 MV7 0.0 1.7 Ki,Hk 1,30 lasia, juuria, muovia, puuta, jätettä, liuott.hajua 10 1.7 3.6 kromisakkaa

Helsingin Energia Hanasaaren energiahuoltoalue A- voimalaitoksen maaperätutkimukset NÄYTE TUNNISTEET RASKASMETALLIT ORGAANISET YHDISTEET Haihtuvat yhdisteet VOC mg/kg Näyte Koordinaatit Syvyys mp:sta Maalaji Veden- Täytön laatu PID ph ICP/AES mg/kg SYANIDI PAH C10-C21 C22-C40 TOT VOC BTEX nro x y Z [m] pinta As Ba Cd Co Cr Cu Ni Pb V Zn mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg C4-C10 Bentseeni Tolueeni Etyyliben. Ksyleeni 3.6 4.1 hksa MV8 0.0 0.8 SaHk,ki,lo lietteen haju 0.8 1,7 lo 1,4-2,3 m sakkakerroksia 1.7 2.6 sa 2.6 3.8 lo 3.8 hksa MV9 0.0 1,3 Ki,Lo,Hk 1,70 juuria 1.3 2.5 Lo, Hk puupölkky 2.5 Sa, hk lietteen haju voimakas MV10 0.0 2.3 lo, Hk, Sr, Sa 2,30 7.0 4 0.7 37.4 12 19 214 0.9 1530 MV 11 1.3 1.6 5600 0.0 2.4 Hk,Ki,Sa,Sr,Lo 2.4 1.3 1.6 öljyinen voimakkaasti haiseva kerros 2.4 3.0 Lo,Hk,Sa MV12 0.0 1.7 Sr,Hk,Sa 3.9 0.7 0.9 Hm, multaa, juuria, org, kerros 1.7 3.4 Kromisakkaa 3.4 4.1 HkSa MV13 0.5 1.9 1.9 7.5 5 < 0.5 0.7 5.6 33 69 1.9 3.0 7.3 3.5 0.8 1 10 62 132 0.0 0.5 Murske, Hk 0.5 1.3 Ki, Hk, Lo, Hk, Si 1.3 1.9 Si, Hk, Ki Kromisakkaa 0,2-0,4 m krs 1.9 3.0 Si, Hk, Ki 3.0 Sa MV14 0.2 1.6 6.9 1.4 0.08 3.9 8.2 27 65 1.6 1.9 2.9 440 1.9 3.0 7.5 3 <0.5 8 4 8 20 0.0 0.2 multa, Hm 0.2 1.0 Lo,, Hk, Ki 1.0 1.6 Ki, Hk, Sa 1.6 1.9 Hk, Sa, tumma kerros 1.9 2.2 SaHk harmaa krs 2.2 3.0 SaHk ruskea krs 3.0 Sa MV15 0.0 1.4 Ki, Lo, SrHk 2.4 1.4 2.0 Hm, Sa KHk, Lo puunjuuria, kantoja 2.0 2.8 Sa MV16 0.3 2.3 3.9 6.4 1 <0.5 10 5.5 10 27 2.3 3.9 6.3 1.3 <0.5 11 5.2 6.5 26 0.03 0.0 0.3 Hk, Ki 0 0.3 1.2 Lo, Hk,Sa asfaltinpaloja 0 1.2 2.3 Sa, Hk, Ki puunjuuria, autonrengas 12 2.3 3.9 Si,Sa Ki, Hm 19 3.9 4.1 Sa, Hk, Ki 0 MV17 0.0 0.7 murske 1.8 0.7 1.7 Ki, SrHk,Hm lietteen haju 0 1.7 2.7 Lo MV18 1.7 3.0 2.7 <1 0.0 0.2 Sa,murske 0.2 1.3 SaHk,Ki 1.3 1.7 Siniharmaa kromisakka krs 1.7 2.7 Sa,Hk,Ki rautaa ja puupalasia 2.7 3.0 Sa,Hk,Ki 3.0 Sa MV19 0.0 1,9 Hk, Ki, Sa juuria, muovia; liuottimen haju 12 6.9 3.7 <0.5 29 9 14 39 130 1.9 3.6 siniharmaa kromisakka 12 1.1 0.8 182 3.5 8 4 3.6 3.9 Hk,Sa 8.4 5.3 0.6 61 31 21 99 Kynnysarvo (Pima-asetus 214/2007) 5 1 20 100 100 50 60 100 200 300 300 0,02 Alempi ohjearvo (Pima-asetus 214/2007) 50 10 100 200 150 100 200 150 250 300 600 100 0,2 5 10 10 Ylempi ohjearvo (Pima-asetus 214/2007) 100 20 250 300 200 150 750 250 400 1000 2000 500 1 25 50 50

SUOMENOJAN PUHDISTAMON LAAJENNUSALUEEN MAAPERÄTUTKIMUKSET LIITE 4 LABORATORIOANALYYSIEN TULOSTEET