Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä



Samankaltaiset tiedostot
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2008

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskysely 2008

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

OPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

KOULUTERVEYSKYSELY 2013

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila Eija Tommila

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Toivon tietoa sairaudestani

Kouluterveyskysely 2017

Toivon tietoa sairaudestani

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely terveydenhoitajan työssä

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy?

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk Utajärvi

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat

Kouluterveyskysely 2011

Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi

Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Kainuussa?

Kouluterveyskyselystä tietoa opiskeluhuollon tueksi

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Liite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!

Opiskeluterveydenhuolto ja ammattiin opiskelevien jaksaminen. ayl Paula-Maria Lehtipuu Skoopin koulutus

Kouluterveyskysely 2010

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

KUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET. Kouluterveyskysely 2013 Kuopion tulokset

Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Pohjois- Pohjanmaalla?

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Lapissa?

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Kouluterveyskysely 2011

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

FYYSISET TYÖOLOT. Pohjois-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 28 %

Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Ulkomaalaistaustaisen nuoren psyykkisen tuen asiakaspolku:

Oman elämänsä ekspertit

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

0 6v. 7 12v v v v v. Yhteensä

Kouluterveys Kauniaisten kuntaraportti. Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen

Lukion opiskelijoiden hyvinvointi ja mielenterveys

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Transkriptio:

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä

Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus 18 v. 22 v. Lastensuojelulaki: lapsi = 0-18 v. Nuorisolaki: nuori = 0-29 v. Loppuuko nuoruus 23 -vuotiaana tai 30 -vuotiaana? ikuisen nuoruuden ihanne 28.09.2010 Nuorten ehkäisevän kriisityön hanke 2007-2011/ Kirsi Luomanperä 2 Mielenterveysseura

NUORUUS ON OHI, kun nuori on Fyysisesti aikuinen Itsenäistynyt vanhemmistaan Luonut oman arvomaailman ja maailmankuvan Hankkinut itselleen oman ammatti- tai työroolin Saavuttanut oman itsenäisen aseman perheessään, ystäväpiirissään ja yleensä yhteiskunnassa Vai onko? 28.09.2010 Nuorten ehkäisevän kriisityön hanke 2007-2011/ Kirsi Luomanperä 3 Mielenterveysseura

Nuoruus Fysiologisia ja hormonaalisia muutoksia Roolimuutokset Ikätovereiden merkitys kasvaa Perusta työnteolle, ahkeruudelle ja osaamiselle rakentuu Itsenäisyyden ja riippuvuuden taistelu 28.09.2010 Nuorten ehkäisevän kriisityön hanke 2007-2011/ Kirsi Luomanperä 4 Mielenterveysseura

Ympäröivän yhteiskunnan muutokset Nuoren kehitystä ohjaavat yhteiskunta ja kulttuuri ja niissä tapahtuvat muutokset Nuoruuden laajentuminen Muutokset perheinstituutiossa ja aikuisuudessa Koulutusajan pidentyminen 28.09.2010 Nuorten ehkäisevän kriisityön hanke 2007-2011/ Kirsi Luomanperä 5 Mielenterveysseura

Nuoruuden kehitystehtävät (Aalberg ja Siimes) Muuttuvan ruumiinkuvan, seksuaalisuuden ja seksuaalisen identiteetin jäsentäminen. Liittyminen ikätovereihin. Irrottautuminen vanhemmista ja uudenlaisen suhteen luominen heidän kanssaan. 28.09.2010 Nuorten ehkäisevän kriisityön hanke 2007-2011/ Kirsi Luomanperä 6 Mielenterveysseura

Nuoren minäkuva Nuoren kuva itsestään muodostuu vuorovaikutussuhteessa toisten ihmisten kanssa Keskeisiä tekijöitä ovat muiden ihmisten palaute esimerkiksi ulkonäöstä, ikätovereiden hyväksyntä, koulumenestys ja menestys harrastuksissa (liikunta, musiikki, valokuvaus, teatteri, jne.) Myös elämäntapahtumat ja siirtymävaiheet (esim. yläasteelle siirtyminen) voivat vaikuttaa nuoren minäkäsitykseen Minäkuva vaikuttaa siihen, miten nuori suhtautuu haasteisiin ja vaikeisiin tilanteisiin ja miten hän niissä toimii 28.09.2010 Nuorten ehkäisevän kriisityön hanke 2007-2011/ Kirsi Luomanperä 7 Mielenterveysseura

Kouluterveystutkimukset 2008 ja 2009 Hiukan yli puolet nuorista kokee mielialansa melko tai erittäin hyväksi Nuoren mielialaan vaikuttavat: Positiivinen kokemus omasta terveydestä Nuorella on ainakin yksi hyvä ystävä Ettei joudu kiusatuksi Että saa omasta koulusta apua opiskeluun liittyvissä ongelmissa Että voi vaikuttaa koulunsa asioihin Nuoren suhde vanhempiin on kunnossa 28.09.2010 Nuorten ehkäisevän kriisityön hanke 2007-2011/ Kirsi Luomanperä 8 Mielenterveysseura

Aiheet, joista nuoret useimmin tulivat juttelemaan hankkeen työntekijän kanssa lukuvuonna 2009-2010 Kuulumisten kertominen Levottomuus, häiriökäyttäytyminen Huoli ystävästä Läheisen kuolema Riidat vanhempien kanssa Kiusaaminen Koulumotivaatio Seurustelu Rajat/rajattomuus Päihteet Stressi, väsymys Perheessä päihde- tai mielenterveysongelma Avioero 28.09.2010 Nuorten ehkäisevän kriisityön hanke 2007-2011/ Kirsi Luomanperä 9 Mielenterveysseura

HUOLENAIHEITA Kouluterveystutkimuksesta poimittua (v. 2010, 8. ja 9. luokat) Ruutuaikaa 4 tuntia tai enemmän 24% Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 27% Väsymystä lähes päivittäin 16% Koulu-uupumus ja keskivaikea tai vaikea masennus 13% Tupakoi päivittäin 16% Tosi humala vähintään kerran kuukaudessa 16% Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 9 % Ei yhtään läheistä ystävää 9% Kokenut fyysistä uhkaa 21% Kokenut seksuaalista väkivaltaa 14% Kiusattu vähintään kerran viikossa 8 % 28.09.2010 Nuorten ehkäisevän kriisityön hanke 2007-2011/ Kirsi Luomanperä 10 Mielenterveysseura

Huolenaiheita.. Vaikeuksia opiskelussa 34% Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa 29 % Koulun työilmapiirissä ongelmia 29% Ei tiedä, miten voi vaikuttaa koulun asioihin 47% Vaikeaa päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 14 % Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 40% Vaikea päästä koulukuraattorin vastaanotolle 26% Vaikea päästä koulupsykologin vastaanotolle 46% Avun puutetta koulunkäynnissä ja opiskelussa 10% Avun puutetta itseä huolestuttavissa asioissa 21% 28.09.2010 Nuorten ehkäisevän kriisityön hanke 2007-2011/ Kirsi Luomanperä 11 Mielenterveysseura

Opiskelu Joka viides lukiolaistyttö kärsii koulu-uupumuksesta Siirtymä peruskoulusta toisen asteen koulutukseen on haastava vaihe monelle nuorelle. Koulu-uupumusta eri koulu- ja opiskeluasteilla selvittäneen tutkimuksen mukaan erityisesti lukio on monelle nuorelle vaativa elämänvaihe. Eniten koulu-uupumuksesta kärsivät menestymistä hakevat lukiolaistytöt: jopa 20 prosentilla lukiolaistytöistä on koulu-uupumusta. Uupumus on vakava ilmiö, joka voi johtaa masennukseen. (05.05.2009 ) 28.09.2010 Nuorten ehkäisevän kriisityön hanke 2007-2011/ Kirsi Luomanperä 12 Mielenterveysseura

Koulu-uupumus Koulu-uupumuksesta kärsii 12% pojista ja 13% tytöistä (pk) 8% p ja 14% t (lukio) 5% p ja 9% t (ammattiin opiskelevat) Koulu-uupumuksen riskiä kasvattavat Työympäristön kiireisyys Opiskeluun liittyvät vaikeudet Kokemus, ettei saa apua opiskeluun liittyvissä asioissa omasta koulusta Ongelmat vuorovaikutussuhteissa Opettajien kanssa Kiusatuksi joutuminen Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa Koulu-uupumukseen puuttumalla voidaan vähentää nuorten masentuneisuutta. 28.09.2010 Nuorten ehkäisevän kriisityön hanke 2007-2011/ Kirsi Luomanperä 13 Mielenterveysseura

Masennus Vastaavasti masentuneisuus on yleisempää niillä, Joilla ei ole hyviä ystäviä Joita kiusataan Joilla on ongelmia koulukavereiden kanssa toimeen tulemisessa Joilla on opiskeluun liittyviä ongelmia Lukion pojilla myös se, ettei koe tulevansa koulussa kuulluksi ja koulussa on rauhatonta lisäävät masentuneisuuden riskiä. 28.09.2010 Nuorten ehkäisevän kriisityön hanke 2007-2011/ Kirsi Luomanperä 14 Mielenterveysseura

NUORI KAIPAA / TAHTOO.. Tulla nähdyksi, kuulluksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi omana itsenään Saada rakastaa Kuulua ryhmään/yhteisöön Erillisyyttä ja yhteyttä Kokea olevansa tärkeä Iloa, kauneutta ja toivoa Merkitystä elämälleen 28.09.2010 Nuorten ehkäisevän kriisityön hanke 2007-2011/ Kirsi Luomanperä 15 Mielenterveysseura

Muutokset kasvuympäristössä Nuorella on oikeus aikuisen tukeen Toteutuuko se koulussa ja vapaa-ajassa? Nuoruuteen liittyviä paineita Olenko normaali? Olenko kuin muutkin? Hyväksytäänkö minut? Pärjäänkö elämässä? Pääsenkö opiskelemaan? Selviydynkö työssä? Huoli omista vanhemmista Nuoreen kohdistuvia odotuksia Itsenäisyys ja pärjääminen Hyvä menestys koulussa ja opinnoissa 28.09.2010 Nuorten ehkäisevän kriisityön hanke 2007-2011/ Kirsi Luomanperä 16 Mielenterveysseura

Jokainen päätös ja toimenpide, jonka teen joko lisää tai vähentää yksilön toiseuden tunnetta Tarvitaan Lisää tilaa aikuisten ja nuorten yhteiselle keskustelulle Kouluun lisää aikuisia, joilla ei ole opetusvelvollisuutta Koulukiusaamiseen tulee puuttua ja systemaattisesti ehkäistä sitä. Sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen vahvistamista Lisää tukea oppimiseen liittyviin ongelmiin Lisää tutkimuksen ja käytännön työn yhteistyötä 28.09.2010 Nuorten ehkäisevän kriisityön hanke 2007-2011/ Kirsi Luomanperä 17 Mielenterveysseura

Tarvitaan Lasten ja nuorten turvataitokoulutusta (= itsesuojelua, yksilön koskemattomuutta ja seksuaalioikeuksia) tulee lisätä. Aggressionhallintakasvatusta neuvoloissa, kouluissa ja vanhempien kursseilla Tukemaan väkivallatonta kehitystä Rohkeuskoulutusta työntekijöille Jotta kyetään käsittelemään nuoren hyvinvointia silloin, kun perheessä on esim. väkivaltaa tai runsasta päihteiden käyttöä 28.09.2010 Nuorten ehkäisevän kriisityön hanke 2007-2011/ Kirsi Luomanperä 18 Mielenterveysseura

Mitä sinä sanot minusta, sitä sinä luulet minusta. Sellainen sinä olet minulle, miten näet minut. Mitä sinä teet minulle, miten sinä kohtelet minua, sellainen minusta tulee. (Tekijä tuntematon) 28.09.2010 Nuorten ehkäisevän kriisityön hanke 2007-2011/ Kirsi Luomanperä 19 Mielenterveysseura

KIITOS! TYÖNILOA JA VALOA SYKSYYN! www.mielenterveysseura.fi 28.09.2010 Nuorten ehkäisevän kriisityön hanke 2007-2011/ Kirsi Luomanperä 20 Mielenterveysseura