Sivu 1/30 Kaupunkiseudun työllisyyspalvelut Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu 2017-2018 OHJELMASUUNNITELMA 31.3.2017 LUONNOS 11.4.2017 KAUPUNGIN JOHTORYHMÄ 18.4.2017 KH SUUNNITTELUKOKOUS
Sivu 2/30 Sisällysluettelo 1 Ohjelman yleiskuvaus, tausta ja tarve... 3 1.1 Ohjelman lyhyt kuvaus... 5 1.2 Ohjelman tausta ja strategiset lähtökohdat... 6 1.3 Perustelut ohjelman ja ohjelmajohtamisen tarpeelle... 9 2 Nykytila ja visio ohjelman kohdealueella... 10 2.1 Nykytila ohjelman kohdealueella... 10 2.2 Visio tulevasta tilasta ohjelman kohdealueella... 13 3 Ohjelman sidosryhmät... 14 4 Ohjelman HYÖTYTAVOITTEET ja vaikutukset sekä niihin liittyvät mittarit... 15 5 Ohjelman tuotokset ja laajuus... 15 5.1 Ohjelman osa-alueet / tuotokset ja niiden hyödyntäminen... 15 5.2 Rajaukset ja yhteydet muuhun toimintaan... 22 5.3 Oletukset... 22 5.4 Riippuvuudet ohjelman sisällä... 23 6 Ohjelman etenemissuunnitelma ja tarvittavat resurssit... 24 7 Kustannukset ja rahoitus... 25 8 Ohjelman organisaatio ja vastuut... 25 8.1 Ohjelman omistaja... 26 8.2 Ohjelman johtoryhmä... 26 8.3 Ohjelmajohtaja... 26 8.4 Ohjelmatoimisto... 26 8.5 Ohjelman projektien organisaatio... 27 8.6 Ohjelman yhteistyökumppaneiden vastuut, roolit ja valtuudet... 27 9 viestintä... 27 10 Riskit... 28 10.1 Riskien hallinnan käytännöt ohjelmassa... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 10.2 Suurimmat riskit ja niiden toimenpidesuunnitelmat... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 11 Ohjelmajohtamisen käytännöt... 28 11.1 Raportointi ja ohjaus... 28 11.2 Muutosten hallinta... 28 11.3 Laadunvarmistus... 29 12 Muutoksen johtaminen ja hyötyjen varmistaminen... 29 13 Ohjelman ulkoiset riippuvuudet ja yhteydet... 29 14 Liitteet... 30
Sivu 3/30 1 OHJELMAN YLEISKUVAUS, TAUSTA JA TARVE Koko maan työttömyysaste oli tämän vuoden helmikuussa 12,6 %. Pirkanmaan työttömyysaste samaan aikaan oli 13,9 %. Pirkanmaan työttömyystilanne on erittäin haasteellinen, vaikka työttömyysasteen osalta on tapahtunut pientä positiivista kehitystä. Työttömien osuus työvoimasta oli helmikuussa 1,8 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tampereen työttömyysaste on Pirkanmaan korkein. Tampereen työttömyysaste oli helmikuussa 15,9 %. Vaikka työmarkkinoilla on yleisesti havaittavissa mm. avointen työpaikkojen määrän lisääntymistä ja kokonaistyöttömyysasteen alenemaa, niin Pirkanmaan ELY-keskuksen helmikuun 2017 tilaston mukaan Tampereen työttömistä työnhakijoista on rakennetyöttömiä 66,5 %. Nuoriso- ja rakennetyöttömyys on hieman viime kuukausina alentunut, mutta yli vuoden työttömänä olleiden osuus (pitkäaikaistyöttömyys) kasvaa edelleen. Työttömyyden lisäksi kuntien työmarkkinatuen maksuosuus on kasvanut jatkuvasti. Työllisyydenhoidon kokonaistilanteeseen pyritään vaikuttamaan mm. kuntien ja valtion järjestämillä työllisyydenhoidon palveluilla, mutta nykyisin keinoin ei saada aikaan riittävän vaikuttavia tuloksia. Monet toimintaympäristössä tapahtuvat merkittävät muutokset ja tulevaisuuden megatrendit vaikuttavat kuntiin. Esimerkiksi globaalisti toimiva talous, kriisit, teknologinen muutos (esim. digitalisaatio ja robotisaatio), elämäntapojen muuttuminen, demokratian murros sekä väestönkasvun ja rakenteen muutos haastavat kunnat ja julkisen hallinnon uudistumaan. Meneillään olevat hallinnon ja palvelujen muutokset vaikuttavat kuntien toimintaan, tehtäviin ja rahoitukseen. Lisäksi toimintaympäristön muutos edellyttää palvelujen uudistamista ja kehittämistä. Uudistamisen tarpeessa ovat sekä työttömyyttä ehkäisevät toimet että varsinaiset työttömyyden hoitoon liittyvät palvelut. Tampereen kaupunki käynnistää työllisyydenhoidon kokeiluun liittyvän kehitysohjelman ajalle jolloin toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön (23.6.2016) päätöksen mukaisia työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisia kokeiluja Suomessa. Alustavan tiedon mukaan alueellisia kokeiluja toteutetaan ajalla 1.7.2017-31.12.2018. Työllisyyskokeiluun liittyvästä ohjelmasta käytetään Pirkanmaan kokeilualueella nimeä *kaupunkiseudun työllisyyspalvelut*, joka huomioidaan erityisesti asiakasviestinnässä. Nimi on käsitelty kuntajohtajakokouksessa 24.3.2017, esitys nimestä on kokeilun projektiryhmän yksimielinen esitys. Tampereen kaupunginvaltuusto on päättänyt, että työllisyydenhoidon kokeilu organisoidaan kaupunginhallituksen ohjauksessa toteutettavaksi kehitysohjelmaksi. Kaupunginvaltuusto on päättänyt ohjelman valmistelun aloittamisesta hyväksyessään talousarvion 14.11.2016. Työllisyydenhoidon kokeilun päätavoitteet määrittyvät työ- ja elinkeinoministeriön kokeilupäätöksessä määrittäminen tavoitteiden mukaan. Työllisyydenhoidon kehitysohjelman varsinaiset hyötytavoitteet on Pirkanmaan kokeilualueella määritelty työllisyydenhoidolle asetettujen tavoitteiden ja kokeilulle asetettujen päätavoitteiden pohjalta. Hyötytavoitteet on kuvattu myöhemmin ohjelmasuunnitelmassa. Ennen kokeilun käynnistymistä hyötytavoitteiden pohjalta määritellään kunnittaiset operatiiviset työllisyydenhoidon tavoitteet kaikille kokeilussa mukana oleville kunnille Pirkanmaalla.
Sivu 4/30 Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaan työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisen kokeilu päätavoitteena on: - edesauttaa kokeilun toimenpiteillä uusien työpaikkojen syntymistä, uutta yrittäjyyttä, toimivien yritysten kasvua sekä vähentää työttömyydestä julkiselle taloudelle aiheutuvia kokonaiskustannuksia. - luoda työnhakija-ja työnantaja-asiakaslähtöinen kokonaisvaltainen, hallinnonalojen rajat ylittävä kustannusvaikuttava toimintamalli vuoden 2019 jälkeiseen aikaan. Kokeilut liittyvät hallitusohjelman kahden kärkihankkeen toimeenpanoon, jotka ovat kärkihanke 2, Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla ja kärkihanke 5, Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi. - tarjota kunnille mahdollisuus valmistautua tulevien kasvupalvelujen tuotantorakenteen muutokseen. - kehittää työttömille tarjottavia työllistämistä edistäviä palveluja ja palvelujen tuottamiseen liittyviä asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia toimintamalleja. Työllisyydenhoidon ohjelma on määritelty Tampereen kaupungin organisaatioon elinvoima- ja kilpailukykypalvelualueelle. Työllisyydenhoidon kokeiluun liittyvän ohjelman valmistelu on käynnistetty työllisyys- ja yrityspalvelujen alueellisen kokeilun koordinoimiseksi. Ohjelmajohtaja on aloittanut ohjelman valmistelun ja kokeilun toimeenpanon valmisteluun liittyvät toimet 1.1.2017. Työllisyydenhoidon kokeilu on alueellinen kokeilu. Työ- ja elinkeinoministeriö on kokeiluun liittyvässä päätöksessään valinnut Pirkanmaan kokeilualueeksi Tampereen kaupunkiseudun kunnat sekä Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan. Koska kyseessä on seudullinen kokeilu, kokeilun valmistelun etenemistä on käsitelty säännöllisesti Tampereen kaupunkiseudun seutuhallituksessa sekä Sastamalan ja Punkalaitumen yhteisellä edustajalla täydennetyssä kuntajohtajakokouksessa. Kokeilun yhteistä seudullista valmistelua on tehty kuntien työllisyysvastaavista nimetyn projektiryhmän, eri asiantuntijaryhmien (esim. seudun viestintäasiantuntijat, elinkeinojohtajat) ja TE-hallinnon eri toimijoiden kanssa tiiviissä yhteistyössä. Kokeilun ohjaus- ja johtamisrakenne on valmisteltu seudulliset erityispiirteet ja keskeiset kumppanuudet huomioiden kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa määritellyllä tavalla. Hallinnollisista uudistuksista työllisyydenhoidon palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen vaikuttaa keskeisesti maakuntauudistus. Työmarkkinatilanne ja toimintaympäristömuutokset vaikuttavat kuntien työllisyyspalvelujen rooliin ja tehtäviin, mutta muutokset haastavat myös kuntien työllisyyspalvelut uudistumaan. Elinvoiman edistämisen laajaalainen tehtävä korostuu tulevaisuuden kunnan kaikessa toiminnassa ja toiminnoissa. Kaupungin ja kaupunkiseudun vetovoimapalveluiden merkitys kasvaa osana elinvoimaa kasvaa ja kuntien työllisyydenhoidon ja edistämisen palvelut korostuvat. (Tulevaisuuden kunnan skenaariot ja visiot 2030; 3) Kaupungin ja kaupunkiseudun työllisyyspalvelut toimintatapoineen ovat monenlaisten muutosten edessä. Kuntien rooli ennaltaehkäisevässä toiminnassa korostuu maakuntauudistuksen jälkeen kuntien uuden roolin myötä.
Sivu 5/30 Työllisyydenhoidon ohjelma on ennen kaikkea palvelujen uudistamisohjelma. Kaupunkiseudun työllisyyspalvelujen uudistamisessa on tarkoituksenmukaista rakentaa jo nyt tulevaisuuteen kantavia palvelumalleja ja tiivistää työllisyys-, elinkeino-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveystoimen välistä yhteistyöstä nykyistä syvemmälle, yhteisen tekemisen tasolle. Tampereen kaupungin osalta yhteistyön tiivistäminen korostuu erityisesti elinvoiman- ja kilpailukyvyn palvelualueen eri palveluryhmien välillä, mutta myös palvelualueiden kesken. Ammatillisen koulutuksen reformi 2018, valmisteilla oleva kasvupalvelulaki, mahdollinen työ- ja elinkeinopalvelujen markkinaehtoisuus maakuntauudistuksessa sekä kuntien strategiset valinnat työllisyyspalvelujen järjestämisestä mm. yleisen toimialan puitteissa toisaalta haastavat ja toisaalta tarjoavat mahdollisuuksia uudenlaisten kaupunkiseudun työllisyyspalvelujen rakentamiselle. Kaupunkiseudun kunnilla on kokonaisvaltaisen työllisyydenhoidon kannalta merkittäviä rakenteellisia ja toiminnallisia vahvuuksia mm. oppilaitokset, yrittäjyysverkostot - ja toimielimet, kuntien elinkeinotoimet sekä seudullinen elinkeinoyhtiö Tredea. Kaupunkiseudulla on myös osaamista yhteistyöstä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Lisäksi voidaan mainita myös tiivis yhteistyö työllisyydenhoidon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä. Kaupunkiseudun työllisyyspalvelujen toimintamallin rakentamisen ohella kokeilussa valmistellaan, kehitetään ja toimeenpannaan palveluja, palveluprosesseja ja tarkoituksenmukaisin osin keskitettyä palvelutuotantoa. Työllisyyspalvelut ovat muiden palvelujen tavoin digitaalisen muutoksen edessä. Tampereen kaupungin digitalisaatio-ohjelman tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä kaupunkilaiset voivat saada palvelunsa ensi sijassa digitaalisesti. Useampi palvelukanavavaihtoehto asiakaspalvelussa luo palveluille saavutettavuutta ja valinnanvapautta ja palveluprosesseille kustannusvaikuttavuutta. Digitaliset ratkaisut mahdollistavat myös työllisyyspalveluiden asiakkaiden; työnhakijoiden, työnantajien sekä yritysten osallistumisen uudella tavalla mukaan työllisyyspalvelujen kehittämiseen. Digitaalisten palvelujen tarjoaminen työnhakija-asiakkaille työelämävalmiuksien vahvistamisen näkökulmasta ehkäisee myös osaltaan syrjäytymistä muuttuvan työelämän ja digitalisaatioon liittyvän yhteiskunnallisen murroksen aikana. 1.1 OHJELMAN LYHYT KUVAUS Työllisyydenhoidon kokeilu on Tampereen kaupungin, Tampereen kaupunkiseudun ja Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan työllisyyspalvelujen yhteinen kehitysohjelma, jonka tarkoituksena on yhtäältä vaikuttaa lyhyellä tähtäimellä työllisyyteen ja toisaalta luoda kaupunkiseudulle asiakaslähtöisempiä ja vaikuttavampia työllisyydenhoidon palveluja sekä toimintamalli vuoden 2019 jälkeiseen aikaan. Kokeilussa kärki on uudenlaisten asiakaslähtöisten työllisyyttä edistävien palvelujen kehittämisessä. Kokeilujen asiakaslähtöisyydellä ja toimintatapojen uudistamisella tavoitellaan nykyistä parempaa vaikuttavuutta työllisyydenhoidossa sekä haetaan kustannussäästöjä julkiselle taloudelle työttömyydestä aiheutuviin kustannuksiin. Pirkanmaan alueella kokeilussa mukana olevat kunnat vastaavat kokeilualueella kokeilun aikana työ- ja elinkeinotoimistolle kuuluvien lakisääteisten julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarjoamisesta kokeilun kohderyhmän työttömille työnhakija-asiakkaille osana kunnallisia työllisyydenhoidon palveluja ja palveluprosesseja. Lainsäädännöllisiin tehtäviin kuuluu kokeilun aikana työvoimapalvelujen osalta myös työllisyydenhoitoon liittyvä yritys- ja työnantajayhteistyö.
Sivu 6/30 Kokeilussa luodaan uusia palveluja ja palvelumalleja, joiden avulla työttömien osaamista ja ammatillisia valmiuksia vahvistaen voidaan nykyistä paremmin kyetä vastaamaan työmarkkinoiden tarpeisiin. Kokeilun tarkoituksena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja nuorten pääsyä työmarkkinoille. Kuntien määrittämänä erityisenä tavoitteena on parantaa työllisyyspalvelujen lähipalvelun ja henkilökohtaisen palvelun saatavuutta kokeilukunnissa. Kokeilun avulla pyritään paremmin tavoittamaan ne työttömät, jotka ovat osittain tai kokonaan luopuneet aktiivisesta työnhausta. Työllistymistä edistävien palvelujen sisällöllisen kehittämisen tarkoituksena on saada tietoa siitä, millaisilla palveluilla tai palvelukokonaisuuksilla voitaisiin parhaiten edistää työttömän työllistymistä. Kokeilun tuloksia seurataan myös valtakunnallisesti. Valtiovarainministeriön kanslia on tilannut kokeiluihin liittyvän TEAS-tutkimuksen. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan toimintansa käynnistävät maakunnat voisivat hyödyntää kokeilusta tuotettua tietoa maakunnallisten toimintamallien ja palveluhankintojen suunnittelussa. Kokeilussa mukana olevat kunnat voivat kokeilun aikana valmistautua tulevien kasvupalvelujen tuottajarakenteen muutokseen. 1.2 OHJELMAN TAUSTA JA STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT Maakuntauudistus on suurin hallinnon ja toimintatapojen uudistus, mitä Suomessa on vuosikymmeniin tehty. Maakuntauudistuksessa Suomeen on syntymässä kolmitasoinen hallinto; valtio, maakunnat ja kunnat. Muutos koskettaa kaikkia kolmea hallinnontasoa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirto kunnilta maakunnalle vuonna 2019, toimintaympäristön muutokset ja kuntien talousnäkymät laittavat kunnat suuntaamaan ja uudistamaan palvelujaan. Maakunnan käynnistäessä toimintansa elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskukset, työja elinkeinotoimistot ja maakuntien liitot lakkautetaan. Samassa yhteydessä työllisyydenhoidon lainsäädäntö on muuttumassa merkittävästi. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista on tulossa voimaan 1.1.2019. Voimaan tullessaan lainsäädäntö tulee muuttamaan nykyisiä julkisia työvoima- ja yrityspalveluja sekä niiden järjestämistä ja tuottamista. Kasvupalvelulainsäädäntöä valmistellaan ja siinä on esitetty, että maakunnalliset julkiset työvoima- ja yrityspalvelut muutettaisiin eräitä lainsäädännöllisiä tehtäviä lukuun ottamatta markkinaehtoiseksi. Palveluja voivat lakiesityksen mukaan tuottaa yritykset, kolmas sektori ja julkisomisteiset yritykset. Maakunta voi itse tuottaa palveluja vain markkinapuutetilanteessa ja silloinkin vain oman yhtiönsä kautta. Haasteena on sovittaa edellä kuvatut muutokset yhteen kuntien tulevien elinvoimatehtävien kanssa siten, että kasvavien kaupunkiseutujen rooli kansallisen kasvun moottoreina säilyy. Kokeilualueen kunnat pohtivat rakenteitaan suhteessa maakuntauudistukseen. Tampereen kaupunki on uudistanut toimintamalliaan vuoden 2017 alusta tulevaisuuden muutostarpeet huomioiden ja uusi toimintamalli käynnistyy täydellä teholla vuoden 2017 aikana. Kaupungin elinvoiman- ja kilpailukyvyn palvelualueen organisoituminen luo hyvät puitteet työllisyyspalvelujen uudenlaisten palvelujen rakentamiselle yli organisatoristen rajojen. Uudistuksen eteneminen palvelualueelta palveluryhmiin edellyttää muutosta myös palvelualueiden sisällä ja keskinäisessä yhteistyössä tulevaisuuden kunnan tavoitteet huomioiden. Tampereen kaupunki painottaa strategiassaan suurten kaupunkiseutujen roolia elinvoiman edistämisessä sekä kumppanuutta tulevien maakuntien kanssa. Hallituksen esitys
Sivu 7/30 eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista on hengeltään mitä suurimassa määrin yhteistyölaki valtion, maakunnan ja kuntien kesken. Lakiesitys haastaa osaltaan myös kunnat keskenään entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Uudet maakunnan kasvupalvelut tulee lakiesityksen mukaan maakunnasta yhteen sovittaa palvelukokonaisuuksiksi valtakunnallisten kasvupalvelujen ja kuntien tuottamien elinvoimapalvelujen kanssa. Maakunnallisten palvelukokonaisuuksien sisällöt saattavat pitää sisällään myös sellaisia palveluja, joita tuotetaan valtakunnallisesti tai alueella kuntien toimesta. Elinvoimatehtävät kuuluvat kuntien yleiseen toimivaltaan. Yhteensovittamisella tarkoitetaan sitä, ettei maakunta laajenna palveluvalikoimaansa epätarkoituksenmukaisesti toimintaan, jota jo esim. kunta tarjoaa tietyllä alueella. Kasvupalvelulain tarkoituksena on lähentää julkisten palvelujen järjestämistasoja (kunta, maakunta, valtio) toisiinsa yhteen sovittamalla julkisia panostuksia ja siten synnyttää vahvempaa lisäarvoa asiakkaille ja talouden kasvulle. Kunnat ja erityisesti suuret kaupungit panostavat merkittävästi yleisen toimialansa puitteissa elinvoimaa ja kilpailukykyä edistäviin toimenpiteisiin. Kuntien ja maakuntien on siten tärkeää yhdessä suunnitella alueen toimenpiteiden kokonaisuus, jossa maakunnan kasvupalvelutehtävä ja kuntien elinvoimatehtävä tukevat ja täydentävät toisiaan. Maakunnalliset kasvupalvelut ovat lakiesityksen mukaan pääosin harkinnanvaraisia. Maakunta voisi siis päättää tuottaa olennaisesti kasvupalvelulakia suppeammat kasvupalvelut, mikäli riittävää tarvetta ei niille ole. Maakunta sen sijaan ei voisi laajentaa palvelutarjontaansa sellaisille alueille, joilla sillä ei ole maakuntalakiin perustuvaa toimivaltaa. Jos lainsäädäntö toteutuu edellä kuvatulla tavalla, tulee kuntien ratkaista paljonko haluavat ja millä tavalla haluavat panostaa elinvoimatehtävissään mm. työllisyydenhoitoon. Kysymys on lisäksi yhteisestä sopimisesta maakuntatoimijoiden kanssa. (HE laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista 16 mom. 5 ja 6.) Kasvavilla kaupunkiseuduilla on keskeinen rooli koko Suomen kilpailukyvyn ja kasvun rakentamisessa ja Tampereen kaupunkiseutu haluaa olla rakentamassa koko Suomen elinvoimaa ja kilpailukykyä. Tampereen kaupunkiseudun yhteistyön lähtökohtana on olla Suomen vetovoimaisin kaupunkiseutu. Kaupunkiseudun visio on olla yhdessä tekemisen edelläkävijä ja kansainvälinen älykkään kasvun keskus. Työllisyydenhoidon ohjelmalla pyritään osaltaan näihin seudullisesti asetettuihin päämääriin. Kaupunkiseudun keskus on Tampere. Tampereen kaupunkistrategian visio on; Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki. Tampereen kaupungin strategia korostaa yhdessä tekemistä. Tampereen kaupungin elinkeinopolitiikan ydin on alueen vahva osaaminen. Tampereen kaupungin strategiassa työllisyydenhoidon kokeilu on määritelty yhdeksi viidestä kaupungin strategisesta kehitysohjelmasta. Kehitysohjelmat ovat keskeinen välinen strategisten muutosten toteuttamiseen. Työllisyydenhoidon kehitysohjelmalla ja siihen liittyvällä kokeilulla pyritään vastaamaan mm. osaavan työvoiman saatavuuteen liittyviin tavoitteisiin sekä ennaltaehkäisemään ja vähentämään työttömyydestä aiheutuvia ongelmia. Tampereen kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen tavoitteiden strategista toteutusta toimeenpannaan vahvistamalla työllisyyttä mm. työllisyydenhoidon kokeilun avulla. Samalla haetaan kokemuksia nykyistä vaikuttavammista toimintatavoista, joita voidaan soveltaa myös vuonna 2019 aloittavan uuden maakuntahallinnon kanssa tehtävässä yhteistyössä. Kokeilussa huomioidaan vahvasti myös strategiset toimintatavat: Kokeilussa toimitaan yhdessä toiminnan kehittämiseen liittyen niin kaupungin palvelualueiden, palveluryhmien, koko seudun kuin eri toimijoiden kesken. Kokeilun aikana pyritään luomaan työllisyydenhoitoon kustannus- ja resurssitehokkaita asiakaslähtöisiä palveluja. Kehitysohjelman aikana toimitaan myös rohkeasti kyseenalaistaen vakiintuneita toimintatapoja ja
Sivu 8/30 ideoidaan uutta lähtökohtana kuntalaisten etu. Kokeilussa on kysymys ennen kaikkea kokeilemisesta. Onnistuneet toimintatavat ja palvelut on tarkoitus ottaa käyttöön koko kokeilualueella. Koko kaupunkia koskevat toiminnan strategiset tavoitteet pyritään saavuttamaan ottamalla palvelujen käyttäjät, palveluntuottajat ja sidosryhmät mukaan palvelujen kehittämiseen. Asiakkaiden lisäksi erityisesti kokeilualueen kuntien välinen yhteistyö korostuu palveluja suunniteltaessa. Kunnat uudistavat myös työllisyydenhoidon toimintatapojaan kokeilun aikana. Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön uudistamisessa parannetaan henkilöstön osallistumismahdollisuuksia oman työn ja palvelujen kehittämiseen. Palveluja pyritään kokeilun aikana priorisoimaan asiakkaiden tulevaisuuden tarpeisiin, huomioiden talouden reunaehdot. Vastuullisella ja kannustavalla johtamisella pyritään talouden tasapainottamiseen ja rakentamaan motivoivaa ympäristöä. Tampereen kaupunkistrategiassa strategiset painotukset vuodelle 2025 ovat yhdessä tekeminen, ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen, elinvoima-ja kilpailukyky, kestävä yhdyskunta, tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio. Kehitysohjelmana työllisyydenhoidon kokeilu on laaja, useaa palvelualuetta yhdistävä kokonaisuus. Työllisyydenhoidon ohjelmalla vastataan seuraaviin strategisiin painotuksiin: Yhdessä tekeminen; - kaupunkiseudun työllisyyspalvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon osallistuu laajasti toimijoita seudulta ja eri tahoilta. - asiakkaat ja henkilöstö otetaan mukaan palvelujen kehittämiseen - työllisyydenhoidon palvelumalli uudistetaan seudullisesti - Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon malli ja työllisyydenhoidon yksikön toimintamalli uudistetaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen; Elinvoima- ja kilpailukyky; - Työttömien osalta aiempaa varhaisempi palvelutarpeiden tunnistaminen ja palvelujen tarkoituksenmukainen kohdentaminen kaventavat hyvinvointieroja. - Työttömyyden ehkäisyyn ja nopeaan korjaavaan toimintaan luodaan nykyistä vaikuttavampia palvelumalleja mm. oppilaitosten kanssa. Vastavalmistuneiden työllistyminen ja sijoittuminen jatko-opintoihin paranee. - Nuorisotakuun koordinaatio paranee osana kokeilua. - Palveluketjut yhdessä hyvinvointipalvelujen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa selkeytyvät ja asiakkaan tilannetta käsitellään hyvissä ajoin moniammatillisesti. - Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee vaikuttavammilla palveluilla - Turvallisuuteen liittyvät haasteet huomioidaan - Tampereen kaupunkiseudulla on Suomen parhaat edellytykset yritysten synnylle, kasvulle ja kansainvälistymiselle sekä työpaikkojen synnylle; kokeilussa kehitetään palveluja, joilla valmennetaan asiakkaita yrittäjyyteen, kehitetään yrittäjyyskoulutusta ja uudistetaan yrityspalveluja
Sivu 9/30 Kestävä yhdyskunta; (yritysten rekrytointipalvelut, työnvälitys, työvoiman saatavuuteen liittyvät palvelut sekä alkavan yrittäjän palvelut). - Elinvoima- ja yritysyhteistyötä vahvistetaan kaupunkiseudun työllisyydenhoidon palveluissa. - Osallistutaan kaupunkiseudun yrityspalveluprosessien kehittämiseen soveltuvin osin - Koulutuksen kansainvälisyyttä, vetovoimaisuutta ja työelämälähtöisyyttä lisätään. Osaavan työvoiman saatavuutta turvataan työllisyydenhoidon palveluilla ja työnhakijoiden osaamista ja muita työelämävalmiuksia kehittämällä. - Ulkomaisen työvoiman hyödyntämistä tuetaan. - Pk-sektorin yritykset, alueen suurimpina työllistäjinä otetaan sujuvien palvelujen järjestämisessä huomioon - Tampere kehittää koulutusta aktiivisesti ja turvaa osaavan työvoiman saatavuutta (työvoimakoulutus, omaehtoinen koulutus osana kokeilua) - Työllisyyspalvelujen palveluverkko ja sähköiset palvelukokonaisuudet muodostavat tehokkaan, esteettömän ja helposti saavutettavan kokonaisuuden ja aluekeskuksia (esim. hyvinvointikeskukset) kehitetään monipuolisina palvelukeskittyminä. - Asiakkaat ovat tyytyväisä palvelujen saavutettavuuteen. Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio - Työllisyydenhoidolla pyritään vaikuttamaan tulopohjan vahvistamiseen, työttömyydestä aiheutuvia vähentäminen on kokeilun tavoitteena - Parannetaan tuottavuutta ja laatua työllisyyspalveluissa - Työllisyydenhoidon palvelurakenteita ja palveluja uudistetaan rohkeasti, kokeillen - Monituottajamalli ja oman tuotannon kehittäminen tukevat palvelujen järjestämisen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. - Muutoksen läpivienti perustuu hyvään johtamis- ja hallintotapaan. Rekrytoinneissa ja henkilöstön hankinnassa huomioidaan tulevaisuuden osaamistarpeet. 1.3 PERUSTELUT OHJELMAN JA OHJELMAJOHTAMISEN TARPEELLE Kehittäminen on päätetty toteuttaa Tampereen kaupungin kehitysohjelman muodossa hyödyntäen systemaattista ohjelmajohtamista. Tähän on päädytty mm. seuraavista syistä: Ohjelman tavoitteet koskettavat kaikkia kaupungin palvelualueita, toimialoja ja laajemmin elinkeinoelämää ja työttömiä työnhakijoita koko kaupunkiseudulla ja kokeilualueella
Sivu 10/30 Ohjelmajohtaminen tarjoaa systemaattisen tavan johtaa tehokkaasti ja joustavasti laajaa kehityskokonaisuutta Ohjelman yleiset tavoitteet ovat päämäärätietoisia, kehittyviä ja liikkuvia maaleja, jotka tarkentuvat ohjelman aikana. Laaja, seudullinen ohjelma voidaan jakaa pienempiin kuntakohtaisiin osiin, ja toisaalta samaa päämäärää toteuttavat projektit ja muut toimenpiteet johdetaan koordinoidusti Kokonaisnäkemys hyötytavoitteiden tasolla varmistaa, että keskeisiä edellytyksiä tai toimenpiteitä hyötyjen saavuttamiseksi ei unohdeta Tunnistetaan paremmin yhteydet, riippuvuudet ja päällekkäisyydet, vältetään osaoptimointia ja saadaan synergiaa ohjelman projektien ja toimenpiteiden välille Kehityskokonaisuuden riskejä hallitaan systemaattisesti ja kokonaisuus huomioiden Keskeiset sidosryhmät voidaan sitouttaa tehokkaasti osallistamalla, mikä madaltaa muutosvastarintaa, luo muutosvalmiutta, varmistaa sidosryhmien toiminnan samansuuntaisuuden ja tukee onnistumista Ohjelman resursointi, kustannustehokkuus ja tulosten vaikuttavuus on parempaa seudullisena yhteistyönä kuin erillisinä projekteina Yhteisen tilannekuvan luominen ja keskinäinen viestintä rakenteellisiin uudistuksiin valmistautumisessa 2 NYKYTILA JA VISIO OHJELMAN KOHDEALUEELLA 2.1 NYKYTILA OHJELMAN KOHDEALUEELLA Työllisyydenhoidon ohjelman taustalla on yhtäältä Tampereen kaupunkiseudun alueen korkea työttömyys, toisaalta toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset.
Sivu 11/30 Pirkanmaalla oli 33 956 työtöntä työnhakijaa tammikuussa 2017. Tampereella työttömien työnhakijoiden määrä oli helmikuussa 18 369. Määrä oli 2415 työtöntä vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2016 (-11,6 %) Työttömyys aleni Pirkanmaalla vuositasolla neljäntenä kuukautena peräkkäin. Pirkanmaan työttömyystilanne on kuitenkin haasteellinen. Pirkanmaan työttömien osuus työvoimasta oli helmikuussa 13,9 %.Työttömyysaste oli helmikuussa 15,9 %. Positiivista on, että nuorten alle 25- vuotiaiden työttömyys on vähentynyt viime kuukausina kaikissa Pirkanmaan kunnissa. Tampereella vähenemä vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna oli helmikuussa - 14,6 %. Avointen työpaikkojen määrä on helmikuussa 2017 pysynyt viime vuotisella tasolla. Avointen työpaikkojen määrä lisääntyi tammikuussa 2017 vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna 39, 4 %, silloin suurin määrällinen työpaikkojen lisäys Pirkanmaalla oli Tampereella, jossa työpaikkojen määrä oli lisääntynyt n. tuhannella vuotta aikaisempaan tilanteeseen verrattuna (33,7 %). Uusien työpaikkojen määrään vaikuttaa keväällä voimakkaasti se, mihin kuukausiin kesätyöpaikkojen haku painottuu. ( Pirkanmaan TE-toimiston tilannekatsaus helmikuu 2017) Vaikka työmarkkinoilla on havaittavissa mm. avointen työpaikkojen määrän lisääntymistä, kokonaistyöttömyysasteen pientä alenemaa sekä nuoriso- ja rakennetyöttömyyden alenemaa, niin monissa kokeilualueen kunnissa pitkään työttömänä olleiden osalta tilanne on mennyt entistä haasteellisempaan suuntaan. Pitkään työttömänä olleiden määrä lisääntyi vuotta aikaisempaan tilanteeseen tammikuussa 2017 Tampereella 11 % Helmikuussa 2017 pitkäaikaistyöttömyys lisääntyi vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna seuraavissa kokeilualueen kunnissa: Kangasalla 2,8 % Lempäälässä 9,7 % Nokialla 22 % Orivedellä 37,4 % Punkalaitumella 20 %. Tampereella 2,6 % Vesilahdella 1,1 % Kuntien näkemyksiä työllisyydenhoidon nykyjärjestelmästä on kysytty syksyllä 2015 osana pitkäaikaistyöttömien työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuun siirtoa valtiolta kunnille selvittäneen työryhmän työtä. 1 Palvelujärjestelmässä ei ole kyselyn jälkeen toimeenpantu muutoksia tai uudistuksia, joten kyselyn vastauksia ja niissä esitettyjä näkemyksiä voidaan edelleen pitää edustavina. Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisten kokeilujen valmistelussa kokeilualueiden kunnat ja Kuntaliitto ovat tuoneet esille samansuuntaisia näkemyksiä. Kunnat ovat arvioissaan tuoneet esille, että kuntien tulisi voida päättää niiden työttömien palvelujen järjestämisestä, joiden työttömyyden aikaisesta työmarkkinatuesta ne maksavat osan. Kunnat ovat tuoneet esille myös sen, että vaikeimmin työllistyvät ovat usein 1 (TEM) Valtion ja kunnan työnjaon toimivuutta sekä kuntien osuutta työllistymistä edistävien palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa on arvioitu myös työmarkkinatuen rahoitusuudistuksesta vuonna 2014 tehdyssä arviointitutkimuksessa ja työllisyyden kuntakokeilun seurantatutkimuksessa vuonna 2015.
Sivu 12/30 kunnan järjestämisvastuulle kuuluvien sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä, mistä johtuen kunnilla on paljon tietoa kohderyhmään kuuluvista asiakkaista. Useat kunnat ovat olleet pettyneitä kuntien ja työ- ja elinkeinohallinnon väliseen yhteistyöhön ja yhteistyön vaatimattomiin tuloksiin. Kunnat kokevat myös olevansa liian riippuvaisia työ- ja elinkeinotoimiston päätöksenteosta ja aikataulutuksesta. Kunnat ovat toisaalta tuoneet esille, että kuntouttava työtoiminta ja muut kunnan tuottamat aktivointipalvelut toimivat vajaalla kapasiteetilla, koska työ- ja elinkeinotoimisto ei resurssipulan johdosta kykene ohjaamaan asiakkaita palveluihin. Kunnat ovat tuoneet esille, että kunnilla on parhaat tiedot mahdollisista työ- ja aktivointipaikoista. Kunnallisten työllisyyspalvelujen vahvuutena pidetään asiakaslähtöisyyttä sekä henkilökohtaista, yksilöllistä, oikea-aikaista ja ratkaisuihin pyrkivää palvelua. Perusteluina on esitetty, että paikallisesti tuotetulla palvelulla sekä saavutettavuus että asiakas- ja yritystuntemus olisivat parempia kuin nykyisin, minkä arvioidaan kokonaisuudessaan tehostavan toimintaa. Noin kolmannes syksyllä 2015 kyselyyn vastanneista kunnista ei kannattanut järjestämisvastuun siirtoa, mutta halusi lisätä kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa julkisten työvoimaja yrityspalvelujen järjestämiseen. Vaikuttamismahdollisuuksia katsottiin voitavan parantaa lisäämällä kunnan tiedonsaantia työttömistä, muuttamalla lainsäädäntöä ja lisäämällä työ- ja elinkeinotoimiston yhteistyötä kuntien kanssa. Vastaavia näkemyksiä ovat esittäneet alueelliseen kokeiluun valitut maakunnalliset kokeilut. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) johtajille syksyllä 2016 tehdyn kyselyn mukaan ostopalveluina hankitut TE-palvelut eivät riittävästi huomioi asiakkaiden palvelutarpeita ja palvelunaikaisen tuen tai ohjauksen tarvetta. TYP-johtajien näkemysten mukaan TYP-asiakkaiden on ollut tämän vuoksi vaikea päästä esimerkiksi työvoimakoulutukseen. Hallituksen esityksen valmistelussa kuntien edustajat toivat esille samanlaisia näkemyksiä myös muiden pitkään työttömänä olleiden asiakkaiden palvelutarpeiden huomioimisesta. Kuntien näkemyksen mukaan palveluja voitaisiin nykyistä paremmin räätälöidä pidempään työttömän olleiden tarpeisiin, jos kunnat osallistuisivat palveluhankintojen suunnitteluun. Tampereen kaupunkiseudun merkittävimmät haasteet ovat voimakas elinkeinorakenteen muutos ja maailmantalouden globaalit ongelmat ja niistä johtuva erittäin vaikea työttömyystilanne. Huomattavat irtisanomistilanteet Tampereen kaupunkiseudun alueella viime vuosina ovat heikentäneet työttömyystilannetta entisestään. Kaupunkiseudun erityispiirteitä ovat työttömyyden pitkittyminen, korkea nuorisotyöttömyys ja lisäksi korkeasti koulutettujen työttömyyden kasvu. Merkittävä osa työttömistä tarvitsee osaamisensa päivittämistä ja osa vahvaa tukea tai kuntoutumista edetäkseen työllistymisen suuntaan. Osalla asiakkaista työllistyminen palkkatyöhön ei ole realistinen tavoite. Kuntien vastuu työllisyydenhoidosta ja työttömyyden kustannuksista on kasvanut viime vuosina merkittävästi, mutta toimivalta ja työvälineet työllisyydenhoitoon ovat pääosin TE-hallinnolla. Tampereen kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus oli vuonna 2016 yli 32 milj. euroa. Koko kokeilualueella lähes 41 milj. euroa. Työllisyyspalveluihin kokeilualueen kunnat käyttivät vuonna 2016 reilut 19 milj. euroa. Työntekijäresursseja oli n. 135 henkilötyövuotta Työmarkkinatukien kunnittaiset maksuosuudet 2016 Kangasala 1745471 Lempäälä 1148485 Nokia 2057102
Sivu 13/30 Orivesi 691006 Pirkkala 764976 Punkalaidun 20270 Sastamala 308837 Tampere 32291414 Vesilahti 129785 Ylöjärvi 1722427 Yhtensä 40879773. Kuntien ja TE-hallinnon tiiviistä yhteistyöstä huolimatta Pirkanmaalla lainsäädännölliset ja hallinnolliset raja-aidat eivät mahdollista asiakaslähtöistä ja tehokasta toimintaa, vaan resursseja kuluu hukkaan. Asiakasohjaus eri toimijoiden välillä ei toimi riittävän ketterästi. Tiedonkulun katkokset haittaavat sujuvia ja asiakaslähtöisä palveluprosesseja ja viiveitä palvelujen saamisessa. Tehottomuudesta syntyy merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia. Tampereen kaupunkiseutu on vahva kasvualue ja vetovoimainen asuinpaikka. Väkiluku kasvaa n. 4000 asukkaalla vuodessa. Vahvuuksia elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta ovat laadukas koulutustarjonta, osaavan työvoiman saatavuus, elinkeinorakenteen monipuolisuus ja alueen dynaaminen kehittyminen. Tampereen kaupunkiseudulla on merkittävä potentiaali uuden liiketoiminnan kehittämiseen ja olemassa olevien yritysten uudistamiseen ja laajentamiseen. Tampereen kaupungin ja valtion yhteinen kasvusopimus vuosille 2016-2018 tukee kokeilun tavoitteiden toteutumista. Kasvusopimuksen toimenpiteet hyödyntävät koko kaupunkiseudun kehitystä. Tampereen kasvusopimuksen teemat ovat valmistavan teollisuuden uudistuminen ja digitalisaatio sekä hyvinvoinnin digitalisaatio. Lisäksi hallitusohjelman tavoitteita tukevaksi kokonaisuudeksi on nostettu korkeakoulujen yhdentymishanke Tampere3. Kaupunkiseudun kunnilla on kokonaisvaltaisen työllisyydenhoidon kannalta merkittävä rakenteellisia ja toiminnallisia vahvuuksia: oppilaitokset, yrittäjyysverkostot- ja yhteistyöelimet, seudullinen elinkeinoyhtiö Tredea sekä tiivis yhteistyö työllisyydenhoidon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä. Kaupunkiseudulla on lisäksi pitkät perinteet työllisyydenhoidon yhteistyöstä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Kaupunkiseudun roolilla ja profiililla elinkeino- ja työllisyyspolitiikassa on keskeinen merkitys. 2.2 VISIO TULEVASTA TILASTA OHJELMAN KOHDEALUEELLA Visio 2019 Kaupunkiseudun työllisyyspalvelut on seudullinen, asiakaslähtöinen, asiakkaan omatoimisuuteen kannustava ja vaikuttava toimintamalli. Tekemisellämme on vaikutuksia työllisyyteen, toimimme työllistymisen valmentajana ja mahdollistajana laaja-alaisesti osana kaupunkiseudun kuntien elinvoimapalveluja.
Sivu 14/30 Missio: Tuemme yritysten kasvua edistämällä sopivien ja osaavien henkilöiden työllistymistä. Edistämme työnhakijoiden ammatillista osaamista ja työelämätaitoja. Työllisyydenhoidon vision, mission ja hyötytavoitteiden luomiseen liittyvä prosessi on määritelty kohdassa 5.1 3 OHJELMAN SIDOSRYHMÄT Työllisyydenhoidon kehitysohjelman keskeisiä sidosryhmiä ovat kokeilualueen kohderyhmään kuuluvat työnhakijat, yritykset, yhteisöt, kokeilualueen kunnat sekä muut kaupungit ja kunnat mm. muut suuret kasvukeskukset, oppilaitokset, muu julkinen sektori erityisesti Pirkanmaan ELY-keskus ja TE-toimisto. Keskeisiin sidosryhmiin kuuluvat erityisesti maakuntauudistuksen valmistelijat (erityisesti maakunnallisten aluekehitys ja kasvupalvelujen, mutta myös sosiaali-ja terveyspalvelujen osalta). Muita keskeisiä sidosryhmiä ovat valtakunnalliset toimijat, Kuntaliitto, KEHAkeskus ja tulevat valtakunnalliset kasvupalvelujen tuottajat ja järjestäjät). Keskeisiin sidosryhmiin luetaan myös kolmannen sektorin toimijat, järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat. Kokeilun kohderyhmään kuuluvat työnhakijat ja alueen yritykset ja työnantajat ovat kokeilun sidosryhmiä, mutta myös asiakkaita. Kaupunkiseudulla keskeiset ohjelman toteuttamiseen vaikuttavat sidosryhmät ovat: Seutuhallitus: Toimii kokeilun ohjausryhmänä täydennettynä Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan yhteisellä luottamushenkilöedustajalla. Tampereen seudun kuntajohtajakokous: Käsittelee kokeiluun liittyviä asioita ennen seutuhallituksen kokousta. Kuntajohtajakokousta voidaan täydentää kokeilua käsiteltäessä Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan yhteisellä edustajalla, Pirkanmaan ELY-keskuksen, TE-toimiston sekä valtakunnallisen KEHA-keskuksen edustajilla. Esittelijänä kokouksessa toimii seutujohtaja. Projektiryhmä: Kuntajohtajakokouksen nimeämä seudullinen työryhmä. Kokeilun operatiivisten tavoitteiden ja seurantamittareiden asettaminen sekä seudullisen toimintamallin ja palvelujen valmistelu. Tampereen kaupungin sisällä keskeiset ohjelman toteuttamiseen vaikuttavat sidosryhmät ovat: Kaupunginvaltuusto: Asettaa ohjelman ja myöntää määrärahat talousarvion yhteydessä sekä seuraa kehitysohjelmien toteutusta yleisen raportoinnin mukaisesti. Kaupunginhallitus: Hyväksyy ohjelmasuunnitelman ja seuraa ja valvoo ohjelman tavoitteiden toteutumista kehitysohjelmien yleisen seurannan ja raportoinnin mukaisesti. Tekee ohjelmaa koskevat päätökset seutuhallitusta kuultuaan.
Sivu 15/30 Elinvoima- ja osaamislautakunta seuraa ja valvoo ohjelman tavoitteiden toteutumista kehitysohjelman seurannan mukaisesti. Järjestää osaamisen ja elinkeinojen edistämisen palvelut. Pormestari ja apulaispormestarit: Työllisyydenhoidon ohjelman Kaupunkiseudun työllisyyspalvelujen brändin ja viestin välittäminen, kaupungin sitoutumisen osoittaminen ohjelmakokonaisuuteen; ohjaavat ohjelmasuunnitelman toteutumista kaupungin johtoryhmän jäseninä sekä apulaispormestari elinvoima- ja osaamislautakunnan puheenjohtajana. Elinvoiman- ja kilpailukyvynpalvelualue (EKI): Työllisyydenhoidon palvelualueen -ohjelman omistaja. Elinvoiman- ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja, hyvinvoinnin palvelualueen johtaja, ammatillisen koulutuksen johtaja (Tredu) ja yritys- ja yhteiskuntasuhteiden johtaja ja apulaispormestari muodostavat kokeilun sparrausryhmän. Sparrausryhmä ideoi ja kommentoi kehitysohjelmaan liittyvien työllisyyspalvelujen kehittämistä osana Tampereen kaupungin kokonaispalvelutuotantoa. 4 OHJELMAN HYÖTYTAVOITTEET JA VAIKUTUKSET SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT MITTARIT Työllisyydenhoidon kehitysohjelman hyötytavoitteet: Vuoden 2019 alkaessa - Kokeilun kohderyhmään kuuluvien työttömien määrä kunnissa on vähentynyt vuoden 2016 vastaavasta. - Tampereen kaupungin työmarkkinatuen maksuosuus on vähentynyt kokeilun päättyessä 3 % vuoden 2016 vastaavasta. Laskelma ei huomioi muuttajia eikä uutta valumaa. - Ohjelman aikana on tehty asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia työllisyydenhoidon toimia ja saatu aikaan mitattavia tuloksia. - Osa palveluista on rakennettu kunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin palvelualueiden sekä kumppaneiden kanssa yhteisiksi palveluiksi. - Koulutuspalvelujen tuottajien kanssa on rakennettu toimivia yhteistyömalleja, jolla on ehkäisty työttömyyttä ja varmistettu osaavan työvoiman saatavuutta. - Uusi seudullinen toimintamalli on rakennettu ja valmis käyttöönotettavaksi. - kuntien työllisyyspalvelujen ydintehtävät on määritelty ja keskeiset ydinpalvelut on tuotteistettu 5 OHJELMAN TUOTOKSET JA LAAJUUS 5.1 OHJELMAN OSA-ALUEET / TUOTOKSET JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN
Sivu 16/30 Alla on kuvattu työllisyydenhoidon kehitysohjelman keskeiset ja suurimmat toimintatapoihin ja palveluihin vaikuttavat tuotokset, muutokset ja hankkeet. Osaa näistä toteutetaan myös muissa toiminnoissa, mutta työllisyydenhoidon kehitysohjelma on sitoutunut niiden edistämiseen ja kehittämiseen Työllisyydenhoidon kokeilu toteutetaan kehitysohjelmana lyhyessä, kahden vuoden aikataulussa valmisteluineen ja sen toimeenpanoon liittyy suuria ja merkittäviä toiminnallisia muutoksia, jotka sisältävät tavoitteita, mutta myös riskejä. Kokeiluun liittyvä suurin riski on kokeilulle määritelty äärimmäisen lyhyt määräaika. Muutoksista keskeisimpiä ovat: - Työ- ja elinkeinotoimiston tehtäväkenttään liittyvin lakisääteisten tehtävien haltuunotto kokeilun määräajaksi kokeilualueella - TE-toimiston henkilöstön siirtyminen kuntien työnjohdon alle kokeilun määräajaksi kokeilualueella - Seudullisuuden vahvistaminen työllisyyspalvelujen kokonaistuotannossa erityisesti Tampereelle keskitettyjen yhteisten palvelutoimintojen osalta -Työllisyyspalvelujen toiminnan uudistaminen yli organisatoristen rajojen. Uudenlaisten työttömyyttä ennalta ehkäisevien ja työllisyyden hoitoon liittyvien palvelujen rakentaminen eri toimijoiden välisenä yhteistyönä eri sidosryhmien, kaupunkiseudun sekä Tampereen kaupungin palvelualueiden ja ryhmien välillä - Tampereen kaupungin ja kokeilualueen kuntien työllisyyspalveluyksikön toimintamallien uudistaminen. Työllisyydenhoidon kentässä toimivat ja kokeiluaikana haettavat hankkeet tukevat osaltaan kokeilun tavoitteita. Suurin osa hankkeista toteutuu vuosina 2017-2018, mutta osa jatkuu vielä vuoden2019 jälkeenkin. Lainsäädännöllisten tehtävien ja palvelujen haltuunotto osana kokeilua: Hallituksen esitys laiksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisesta tarjoamisesta ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta on eduskunnan käsittelyssä huhtikuussa 2017. Työllisyydenhoidon kokeilun toteutuessa esitetyn mukaisena Pirkanmaan kokeilualueen kuntien vastuulle siirtyy n.22 000 työttömän työnhakijan lakisääteiset työvoima- ja yrityspalvelut (Tampere n.15 000). Kokeilun ajaksi Pirkanmaan TE-toimistosta siirtyy TE-hallinnon kanssa valmisteltujen sopimusten mukaisesti 80 henkilötyövuosimäärän verran henkilöstöä kuntien työnjohdon alle. Tampereen osuus on 60. Lakisääteisten tehtävien siirtymisen jälkeen, monia asiakkaiden palveluprosessin osia jää kokeilussa edelleen TE-toimistolle. Ohjelman aikana otetaan haltuun TE-toimiston siirtyvä henkilöstö, lakisääteiset tehtävät ja rakennetaan kunta- seutu ja sidosryhmätasoisia palveluprosesseja asiakkaille. Palveluprosesseissa yhdistyy sekä kuntien, TE-hallinnon että keskeisten sidosryhmien esim. palveluntuottajien palvelut kohderyhmän asiakkaille. Osaalueen valmistelu on menossa. Työllisyysohjelman valmistelu on tällä hetkellä keskittynyt tämän osa-alueen haltuunottoon, koska kuntien osalta vastuu palveluista alkaa välittömästi kokeilun alkaessa 1.7.2017. Lakisääteisten tehtävien haltuunoton valmistelu on käynnissä kaikissa kokeilualueen kunnissa ja kokeilun projektiryhmässä. Eri toimijoiden väliset yhteistyösopimukset on kunnissa hyväksytty allekirjoitettavaksi, henkilöstön siirtoon liittyvät YT-neuvottelut ovat käynnistymässä TE-hallinnossa 29.3.2017.
Sivu 17/30 Työllisyydenhoidon ohjelman vision, hyötytavoitteiden ja operatiivisten tavoitteiden määrittäminen: Ohjelman valmistelun aikana on hahmoteltu tulevaisuuden kunnan työllisyydenhoidon palvelujen tulevaisuutta vuoteen 2030. Kokeilun projektiryhmä on visioinut palveluja työpajassaan 20.3.2017 ja suhteuttanut tulevaisuudenkuvaa ohjelma-ajalle ja valmistellut sen pohjalta ohjelman vision. Prosessin aikana on pohdittu ohjelman jälkeisen jatkokehityksen eteenpäin viemiseksi alustavia tavoitteita myös seuraavan valtuustokaudelle. Ohjelmalle on määritelty hyötytavoitteet suhteessa ohjelman kestoon, työllisyydenhoidon tavoitteisiin ja kokeilun päätavoitteisiin pohjautuen. Työ- ja elinkeinoministeriö on tilannut kokeiluun liittyvän valtakunnallinen tutkimuksen, jonka avulla kokeiluja tullaan osaltaan arvioimaan. Hyötytavoitteet pilkotaan kuntien yhteisesti määriteltäviksi operatiivisiksi mitattaviksi tavoitteiksi projektiryhmässä (4.4.2017). Operatiiviset tavoitteet kytketään soveltuvin osin osaksi kokeilukuntien vuoden 2018 talousarvion tavoitteiden valmisteluun. Toiminnalle asetetaan operatiivisia tavoitteita asiakas-, prosessi-, talous- ja henkilöstönäkökulmasta. Yhteisten mitattavien tavoitteiden vahvistetaan suuntaa kohti yhteistä palvelumallia. Tulosten pohjalta pyritään siihen, että palvelujen ja toimintatapojen osalta voidaan vertailla eri kuntien työllisyydenhoidon palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta. Kokeilun visio ja hyötytavoitteet hyväksytään seutuhallituksessa. Ohjelman operatiiviset tavoitteet ovat valmistelussa. Operatiiviset tavoitteet, mittarit ja toimenpiteet tullaan kunnittain määrittämään kevään 2017 aikana. Seudullisen palvelutarjonnan rakentaminen: Työllisyydenhoidon kokeilun aikana valmistaudutaan maakuntauudistuksen jälkeiseen aikaan ja tulevaisuuden kunnan rooliin työllisyydenhoidossa. Kokeilussa keskitytään palvelujen rakentamiseen siten, että ne ovat tarvittaessa hyödynnettävissä kuntien strategisten päätösten jälkeen aikanaan, joko osana tulevaisuuden kunnan toimintaa tai maakunnallisia kasvupalveluja. Kokeilun aikana rakennetaan seudullinen toimintamalli, jossa osa palveluista tuotetaan kuntien omana lähipalveluna yhdessä elinkeino-, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuspalvelujen kanssa maakuntauudistus huomioiden. Palvelumalli pyritään luomaan niin, että se voidaan tarvittaessa laajentaa haluttaessa myös muihin Pirkanmaan kuntiin. Kuntien työllisyydenhoidonpalvelut ovat murroksessa ja kaikkia kokeilussa käyttöön saatavia työllisyydenhoidon palveluja ei ole tarkoitusta hoitaa kuntien keskitetyistä työllisyydenhoidon yksiköistä käsin. Kuntien tuottamien palvelujen osalta ekosysteemiajattelun avulla pystytään pureutumaan entistä vahvemmin työttömyyden ehkäisyyn ja hoitoon (esim. vastavalmistuneet; oppilaitokset ja työllisyydenhoitopalvelut tai esim. syrjäytymisen ehkäisy; hyvinvointipalvelut ja työllisyydenhoitopalvelut), elinvoimaan (esim. tulevaisuuden itsensä työllistäminen; elinkeinotoimi, työllisyydenhoito), kunnan ulkopuolisia toimijoita unohtamatta. Osaa valmisteltavan seudullisen palvelumallin työllisyydenhoidon palvelutuotannosta ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa jokaisessa kokeilualueen kunnassa.
Sivu 18/30 Osa palveluista toteutetaan keskitettynä palveluna Tampereelta (esim. kotouttaminen, työ- ja toimintakykyarvioyksikön toiminta). Kuntien erilaisia palveluja ja palvelumalleja vertaillaan projektiryhmässä asetettujen tavoitteiden pohjalta. Työllisyydenhoidon kokeilu perustuu kunnalliseen lähipalvelumalliin, jokaisen kunnan palvelutuotanto voi olla erilaista. Jokainen kunta voidaan lähipalvelujen osalta mieltää ohjelmassa projektin osaksi. Kuntajohtajakokous on määrittänyt, että kussakin kokeilualueen kunnassa laaditaan toimintasuunnitelma kokeilun toteuttamiseen liittyen. Toimintasuunnitelmat laaditaan viimeistään alkukesästä. Palvelutarjontaa rakennetaan koko kokeilun ajan, valmistelu tältä osin on käynnissä. Palvelumuotoilu ja tuotteistaminen: Kokeilun aikana valmistaudutaan tulevaisuuteen tuotteistamalla työllisyydenhoidon palvelujen ydinpalvelut. Tuotteistamisen perusajatus on uuden tuotteen tai palvelun kehittäminen tai sen tuominen markkinoille. Tuotteistuksen tavoitteena on kilpailukykyinen tuote. Tuotekehitysprosessi kerää tietoa, jonka avulla tuote saadaan vastaamaan mahdollisimman tarkasti asiakkaan tarpeita. Tiedon keruussa hyödynnetään asiakaspalautteet. Asiakkaat ja henkilöstö otetaan mukaan tuotteiden suunnitteluun. Epäonnistumisen riski uuden tuotteen tuomisessa markkinoille pienenee, kun se on tarkasti ennakkoon suunniteltu. Tuotteistamisen avulla saadaan realistinen kuva tuotteen hinta/laatu- suhteesta. Tuotteen muodostamisessa on huomioitava yksiselitteisyys, vertailukelpoisuus ja asiakaslähtöisyys. Sen muodostamisperusteita ovat palvelun tarkoitus ja kohderyhmä, laajuus, vaativuus, toteutustapa ja palvelutarve. Tuotteistaminen käynnistyy loppuvuonna 2017. Palvelujen monikanavaisuus: Digitalisaatio ml. esineiden internet, läpäisee tulevaisuudessa kaikki yhteiskunnan toiminnot ja on edellytys elinkeinojen menestymiselle. Monipuoliset palvelujen tuottamistavat (sisältäen digitaalisen palvelutarjonnan) parantavat työnhakijoiden, itsensä työllistäjien ja työnantajien palveluja. Digitaaliset ratkaisut ja kokeilut ovat osa työllisyydenhoidon ohjelman kokeilukulttuuria sekä palvelujen tuotteistamista. Kokeilun aikana testataan erilaisia palvelujen tuottamisen liittyviä monikanavaratkaisuja. Valmistelu on käynnissä. Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön ja kokeilualueen kuntien toimintamallin uudistaminen: Työllisyydenhoidon kokeilun aikana tapahtuva asiakasmäärän kasvu, TE-hallinnon henkilöstön siirtyminen kokeilun ajaksi kuntien työnjohdon alle, lakisääteisten tehtävien haltuunotto, lähipalvelujen ja keskitettyjen palvelujen erottaminen, monikanavaratkaisut (esim. digitalisaatio) ja poikkihallinnolliset asiakaspalveluprosessit edellyttävät kuntien nykyisten työllisyydenhoidon yksiköiden toiminnan arvioimista jokaisessa kokeilualueen kunnassa. Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon yksikön nykyisellä palvelumallilla ei pystytä vastaamaan 1.7.2017 alkavan kokeilun, eikä työllisyydenhoidon ohjelman hyötytavoitteiden saavuttamiseen. Peruste on asiakasmäärän kolminkertaistuminen ja TE-toimiston 60 henkilötyövuoden sijoittuminen kaupungin työllisyydenhoidon palvelutuotantoon. Toimintamallin uudistaminen on valmistelussa. Toiminnan uudistaminen edellyttää myös nykyisen henkilöstön tehtävänkuvien uudelleen määrittelyä. Kokeilu on määräaikainen. Kokeilun aikana Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön osalta tullaan määrittämään työllisyydenhoidon yksikön ydintehtävät osana tulevaisuuden työllisyyspalvelujen laajempaa ekosysteemiä koulutus-, elinkeino- ja hyvinvoinnin palvelutuotanto huomioiden.
Sivu 19/30 Työllisyydenhoidon palveluyksikön käynnissä olevat kansalliset ja kansainväliset hankkeet: Ohjaamo-hanke 2015-2018 (36 kk). Kansallinen hanke. Toiminta on käynnissä. Hankkeen hallinnoija on Tampereen kaupunki/ nuorisotakuutoiminta ja Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikkö. Hankkeen omistaja on työllisyydenhoidon kokeilun ohjelmajohtaja. Ohjausryhmässä on laaja edustus yhteistyökumppaneista ja rahoittajan edustus. Tavoitteena on matalalla kynnyksellä toimiva palvelupiste, jossa paikallisen tason toimijat on koottu yhden kokonaisuuden alla. Ohjaamon projektipäällikkö koordinoi koko kaupungin nuorisotakuuta. Hanke vastaa työllisyydenhoidon kokeilun tavoitteisiin. Ohjaamoon liittyy läheisesti myös Tampereen Nuorten talo-pilotti ja kaupungin hyvinvointikeskukset. Ohjaamossa ovat mukana mm. seuraavat toimijat: työllisyyspalvelut, sosiaalityö, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, oppilaitokset (2. aste) sekä etsivä nuorisotyö ja vapaa-aikapalvelut. Ohjaamo-toimintamallin rakentaminen ja testaaminen linkitetään työllisyyspalveluiden osaksi kaupunkiseudun työllisyyspalvelun kokeilua. Tuttu /6 aika-hanke 2016-2018 (29 kk). Kansallinen hanke. Toiminta on käynnissä. Hankkeen hallinnoija on Turun kaupunki/ työllisyyspalvelut. Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikkö on kumppanina 6aika-hankkeessa ja kumppanina paikallisella tasolla. Tampereen ammattikorkeakoulu on osatoteuttaja. Hankkeen omistaja Tampereella on työllisyydenhoidon palveluyksikön kehitysjohtaja. Hankkeen osatoteutuksen vastaava projektityöntekijä toimii työllisyydenhoidon palveluyksikössä. Hankkeella on yhdyshenkilö Tampereen ammattikorkeakoulussa. Hanke vastaa työllisyydenhoidon kokeilun tavoitteisiin. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on osallistumisen muotojen luominen työllistymistä edistäviin palveluihin sekä palvelujen ja palveluprosessien kehittäminen. Tavoitteena on uusien palvelujen ideointi ja pilotointi sekä nykyisten palveluprosessien kehittäminen asiakaslähtöisemmiksi. Toinen keskeinen tavoite on sähköisen asiointi- ja asiakaspalveluympäristön kehittäminen. Hankkeen kantava teema on, että työllisyysja koulutuspalveluja kehitetään yhdessä työnhakija- ja työnantaja-asiakkaiden sekä muiden sidosryhmien kanssa hyödyntäen osallistavia menetelmiä ja palvelumuotoilua. Näyttämöt ja kasvun pajat/ 6aika -hanke 2016-2018 (25 kk). Kansallinen hanke. Toiminta on käynnissä. Hankkeen hallinnoija on Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikkö. Osatoteuttajat ja kumppanit ovat (5): Tampereen Ammattikorkeakoulu, Turun Ammattikorkeakoulu, Turun Yliopisto, Turku Science Park ja Metropolia AMK, Vantaan yksikkö. Hankkeen omistaja on Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön kehitysjohtaja. Hankkeen koordinoija on vastaava projektityöntekijä työllisyydenhoidon palveluista. Osatoteuttajista on nimetty yhdyshenkilöt. Hanke tulee työllisyydenhoidon kokeilun tavoitteita: Hankkeen tavoitteena on luoda ja kokeilla uutta toimintamallia: valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat sekä kokeneet ja koulutetut osaajat innovoivat yhdessä kasvua alueen yrityksille ja samalla uutta työtä itselleen. Hankkeen myötä tarjotaan osaajille näytön paikkoja (Näyttämö) ja innovoidaan yhdessä liike-elämän kanssa (Kasvunpajat) uutta työtä.
Sivu 20/30 Cities GroW 2017-2019 (24 kk). Kansainvälinen hanke. Hanke käynnistyy toukokuussa 2017 ja osallistumispäätös on tehty. Hankkeen hallinnoija on Euro- Cities/Brysselin toimisto. Ohjausryhmä kokoontuu Brysselissä ja siinä Tampereen edustajina ovat hankkeen pääkoordinaattori ja työllisyyspalvelujen palveluyksikön kehitysjohtaja. Mukana hankkeessa on 16 eurooppalaista kaupunkia. Tampereelta hankkeessa osatoteuttajana ja kumppanina ovat maahanmuuttajapalvelut yritys- ja yhteiskuntasuhteiden palveluryhmästä ja työllisyydenhoidon palveluyksikkö. Tampereen kumppanina osatoteutuksessa on eritysiesti Rotterdamin kaupunki Alankomaista. Hanke tukee työllisyydenhoidon kehitysohjelman tavoitteita. Hankkeen tavoitteena on maahanmuuttajien integraation edistäminen osana kaupunkien kasvua elinvoimapalveluita. Hankkeeseen sisältyy vertaisoppimista ja tutustumista hankkeessa mukana olevien käytänteisiin, yhteistyökumppaniverkoston rakentaminen paikallisella tasolla ja siihen liittyen mahdollisimman hyvä toimintakokonaisuus edistämään projektin päätavoitetta. Vireillä olevat kotimaiset ja kansainväliset hankkeet: 6Aika ESR Kestävä kaupunkikehittäminen 2017 2019. Kyseessä on Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön hallinnoimaksi suunniteltu hanke. Tampereella toteutetaan osahanke. Hankkeen omistaja nimetään työlisyydenhoidon palveluyksiköstä. Tampereen osatoteutuksessa mukana Tredu ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Hankekumppaneina ovat kaikki kuutoskaupungit Tampere, Turku, Oulu, Vantaa, Helsinki ja Espoo ja niiden työllisyyspalvelut (mukana myös koulutustoimijoita). Hankeen valmistelun yhdyshenkilöinä ovat suunnittelupäällikkö Tampereen kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelta ja kehitysjohtaja työllisyydenhoidon palveluista. Hanke tukee työllisyyskokeilun ohjelman tavoitteita. Kyseessä on työllisyydenhoidon palvelujen rakentamiseen liittyvä kumppanuusmalli työllisyyspalveluiden ja koulutuspalveluiden resurssien uudenlainen yhdistäminen ja palvelumallin kehittäminen: Luodaan uusi osaamisen kehittämistä ja työllistymistä tukeva toimintamalli työllisyyspalveluiden ja oppilaitoksen välille ja rajapintaan, sisältää myös digitalisaatioratkaisuja. ESR-rahoitusta haetaan toimintalinjalta 4: 9.1, haku maaliskuussa 2017. Hankkeelle nimetään projektipäällikkö, joka työskentelee työllisyydenhoidon palveluyksikössä. Hankkeelle nimetään ohjausryhmä, jossa mukana myös kumppanien edustus ja rahoittaja. Paikallisella tasolla keskeinen menestystekijä on etenkin Työllisyyspalvelujen ja Tredun -yhteistyössä onnistuminen sekä kehitetyn toimintamallin ja yhteistyöpalveluiden integroiminen pysyvästi prosesseihin koulutuksen ja työllisyyspalveluiden rajapintaan. OKM- Maahanmuuttajien osaamisen kartoitusta sekä koulutus-työllisyyspalvelut - yhteistyötä edistävä hanke 2017 2019 (24-30 kk). Hankkeen hallinnoijaksi on suunniteltu Tampereelta Tredua. Kumppanina on työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja mahdollisia muita koulutustoimijoita. Hankeen valmistelun yhdyshenkilöinä ovat suunnittelupäällikkö Tampereen kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelta ja kehitysjohtaja työllisyydenhoidon palveluista. Maahanmuuttajien kotouttamisen liittyvät lakisääteiset tehtävät ja palvelut tuotetaan työllisyydenhoidon kokeilussa koko kokeilualueelle Tampereelta. Hankkeessa keskeistä on maahanmuuttajien osaamiskartoituksen ja siihen liittyvien palvelumallien kehittäminen sekä kokonaishallinnan kehittäminen koulutusrajapinnassa.
Sivu 21/30 Hankkeelle haetaan rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä mahdollisesti jo keväällä 2017, viimeistään seuraavassa haussa. Hankkeelle nimetään projektipäällikkö Tredusta sekä ohjausryhmä, jossa mukana myös kumppanien edustus ja rahoittaja. Hankeyhdyshenkilö nimetään Tredusta ja työllisyydenhoidon palveluyksiköstä. Erasmus+ - Guide 2.0 - kansainvälinen EU-hanke 2017 2019 (26 kk) ;Hyvä ohjauksen ja työelämälähtöisen valmennuksen kehittäminen sekä työllisyys- ja koulutuspalvelut yhteistyön edistäminen. MetropolisnetNet EEIG-verkoston johto Berliinistä on hankkeen hallinnoijana. Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikkö on mukana hankkeessa hankekumppanina ja osatoteuttajana. MetropolisNet-työllisyysverkoston jäsenistä mukana hankkeessa ovat Berliinin ja Tampereen lisäksi ovat Rooma, Dublin, Lontoo ja Hampuri. Mukana toteutuksessa paikallisella tasolla Työllisyyspalvelujen kumppanina on Tredu, joka pääsee kehittämisen ohessa mukaan hyödyntämään myös ko. verkostoyhteistyötä ja vertaisoppimaan hyvistä käytänteistä hankkeessa mukana olevien kesken. Hanke tukee työllisyyskokeilun tavoitteita. Hankkeessa keskeisenä tavoitteena on hyvä ohjauksen ja työelämälähtöisen valmennuksen kehittäminen sekä työllisyysja koulutuspalvelut yhteistyön edistäminen. Erasmus+ Strategic partnership KA2- rahoitusta (26 kk) haetaan maaliskuussa 2017, hanke on valmistelussa, päätöksiä hankehausta ei ole tehty. MetropolisNet Berliini nimeää ohjausryhmän ja projektipäällikön, ohjausryhmän jäsen Tampereelta nimetään työllisyydenhoidon palveluyksiköstä. Erasmus+ KV-hanke nuorisotakuun edistämiseksi 2017 19 (24 kk) sisältäen Eurooppalaisten suurkaupunkien yhteiseen nuorten yrittäjyyshankkeeseen osallistumisen. Hankkeen hallinnoijana toimii Lontoo/ Westminsterin kunta. Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikkö toimii hankkeessa hankekumppanina. Hankkeessa on kumppanina mukana myös den Haag Alankomaista. Lontoo nimeää hankkeen ohjausryhmän, Tampereen edustajana ohjausryhmässä on nuorisotakuukoordinaattori (varalla: kehitysjohtaja työllisyydenhoidon palveluyksiköstä). Osallistumispäätös tehty v. 2016: Tampereen kaupunki osallistuu esityksen mukaisesti eurooppalaisten suurkaupunkien yhteiseen nuorten yrittäjyyshankkeeseen ehdolla, että projekti saa myönteisen päätöksen rahoittajaviranomaisen käsittelyssä. Erasmus+ -hankerahoitusta haetaan (24 kk) uudelleen maaliskuun haussa 2017. Tampereen toimintojen osalta koordinointia hoitaa Tampereen kaupungin nuorisotakuun projektipäällikkö yhteistyössä työllisyydenhoidon palvelujen kehitysjohtajan kanssa. Hanke liittyy Tampereen kaupungin nuorisotakuutoimintaan, jota koordinoidaan kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksiköstä. Hankkeen tavoitteena on eurooppalaisen nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi vaihtaa nuorten yrittäjyyden edistämisen hyviä paikallisia käytäntöjä ja kehittää uudenlaisia, nuoria yrittäjyyteen kannustavia toimintamalleja, jotka ovat paikallisesti hyödynnettävissä nuorten tilanteen edistämiseksi. EASI - kansainvälinen EU-hanke 2017 2019 (24-30 kk): Fast Track integration into Labour Market Työelämälähtöisten maahanmuuttajapalveluiden ja tähän liittyvien toimintamallien kehittäminen. Milano on hankkeen hallinnoijana, Metropolisnetin Berliinin toimisto osakoordinoijana ja MetropolisNet-työllisyysverkoston jäseniä kumppaneina. MetropolisNet-työllisyysverkoston jäsenistä Tampereen lisäksi mukana hankkeessa ovat Berliini, Tukholma, Rooma, Lontoo Tampereen
Sivu 22/30 kaupungin maahanmuuttajapalvelut kaupungin yrityspalveluista sekä työllisyydenhoidon palveluyksikkö on mukana hankkeessa hankekumppanina ja osatoteuttajana. Easi/ Eu-rahoitusta haetaan maaliskuun 2017 haussa. Milano nimeää ohjausryhmän ja projektipäällikön, ohjausryhmän jäsen Tampereelta on koordinaattori maahanmuuttajapalveluista (varalla: kehitysjohtaja työllisyydenhoidon palveluyksiköstä). Hankeyhdyshenkilöinä Tampereen kaupungilla on koordinaattori maahanmuuttajapalveluista. Hankkeessa keskeisenä tavoitteena on Fast Track integration into Labour Market Työelämälähtöisten maahanmuuttajapalveluiden kehittäminen siten että mahdollisimman nopeasti päästään hyödyntämään maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille kohdemaassa. Kohderyhmään kuuluu osin myös maahanmuuttajien perheenjäsenet. Hankkeessa testataan välineitä em. tavoitteeseen liittyen sekä vertaiskehitetään eri maiden välisiä käytänteitä. Hanke parhaimmillaan edistää hyväksi havaittujen toimintamallien integroimista kotoaikaisten osalta eritoten jo hyvät osaamisvalmiudet omaavien pääsyä nopeammin työmarkkinoille. 5.2 RAJAUKSET JA YHTEYDET MUUHUN TOIMINTAAN Työllisyydenhoidon kehitysohjelma toimii tiiviissä yhteistyössä kaikkien Tampereen kaupungin palvelualueiden ja palveluryhmien, kokeilualueen kuntien ja muiden Pirkanmaan kuntien ja seututoimiston kanssa. Kehitysohjelma toimii yhteistyössä Pirkanmaan ELYkeskuksen, Pirkanmaan TE-toimiston ja valtakunnallisen KEHA-keskuksen kanssa. Lisäksi yhteistyö maakuntauudistusta valmisteleviin tahoihin sekä kansallisiin toimijoihin on keskeisellä sijalla. Työllisyydenhoidon ohjelma toimii yhteistyössä koulutusorganisaatioiden, Tredea Oy:n, yksityisten palveluntuottajien ja yhdistysten sekä järjestöjen kanssa. Focus yhteistyölle on Kokeilualueen kuntien, erityisesti Tampereen elinvoiman- ja kilpailukyvyn edistämiselle osaavan työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Ohjelman aikana keskitystään erityisesti asiakaslähtöisten ja vaikuttavien työllisyydenhoidon palvelujen kehittämiseen ja tämä perustehtävä määrittää yhteistyön sisällön. Ohjelman asiakkaisiin kuuluvat työnhakijat (itsensä työllistäjät), yritykset ja työnantajat. Osaltaan he ovat myös ohjelman sidosryhmiä mm. tilanteessa, jossa palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä kehitetään. Työllisyydenhoidon ohjelma toimii yhteistyössä kaupungin muiden kehitysohjelmien kanssa ja panostaa niihin erikseen sovittavalla tavalla. Työllisyys on läpileikkaavana teemana kaikissa Tampereen kaupungin kehitysohjelmissa. 5.3 OLETUKSET Pirkanmaan työllisyystilanne on haasteellinen. Palvelujen kehittämisen rinnalla tarvitaan uusia, nopeita ja vaikuttavia keinoja nykyiseen työttömyyteen vaikuttamiseksi. Työllisyystilanteen yleisellä kehityksellä on vaikutusta kokeilulle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Kuntien rooli työllisyydenhoidon palvelujen järjestäjänä ja tuottajana tulee muuttumaan Suomessa meneillään olevan hallinnollisen uudistuksen myötä jo muutamien lähivuosien aikana. Kunnat hakevat tällä hetkellä uutta rooliaan elinvoiman- ja kilpailukyvyn alueella.
Sivu 23/30 Kuntien ratkaisut elinvoimakuntakysymyksessä ovat erilaisia. Sillä, mihin suuntaan elinvoimakuntaa ja siihen liittyviä työllisyyspalveluja kokeilualueen kunnissa strategisesti halutaan kehittää ja millaisena valmisteilla oleva kasvupalvelulainsäädäntö vahvistetaan, on vaikutus kokeilun toteutukseen. Suuret kaupunkiseudut toimivat koko Suomen kasvun moottoreina. Osaavaan työvoimaan liittyvä kysymys on kasvun, elinvoiman ja kilpailukyvyn kannalta keskeinen kysymys. Suuret megatrendit esim. työn murros, digitalisaatio jne. haastavat työllisyydenhoidon palvelut. Muutoksen yleistavoitteena on entistä vaikuttavampi ja asiakaslähtöisempi palvelu. Toimintaympäristön muutosten huomioiminen palvelun uudistamisessa vaikuttaa myös yksittäisen työnhakijan, itsensä työllistäjän tulevaisuuteen. Sillä, miten hyvin asiakkaat saadaan mahdollisimman varhain oman työllistymisensä osalta huomioimaan toimintaympäristön muutokset suhteessa mm. perinteisen palkkatyön tulevaisuuteen ja digitalisaation käyttöön palveluissa, on merkitys myös syrjäytymisen ennalta ehkäisyssä. 5.4 RIIPPUVUUDET OHJELMAN SISÄLLÄ Työllisyydenhoidon kokeilu on n. kahden vuoden poikkileikkaava kehitysohjelma työllisyyspalvelujen tuottamisen ja kehittämisen kehityskaaressa. Työllisyydenhoidon ohjelmaan liittyy paljon sellaisia odotuksia, joihin ei tiedetä vastausta ohjelman aikana. Kehitysohjelma onkin käynnistysvaihe pidemmälle työllisyyspalvelujen kehitysprojektille Tampereen kaupungissa ja kokeilualueen kunnissa. Kehitysohjelman aikana saadaan liikkeelle systemaattinen, tavoitelähtöinen kehitysprosessi, joka on kuitenkin syytä pitää avoimena tulevaisuuden ratkaisuille siltä osin, millä tavalla ja missä muodossa kokeilussa hyväksi havaittua palveluja tullaan vuoden 2019 jälkeen ottamaan käyttöön. Osa kokeilussa käyttöönotetuista ja kehitetyistä palveluista jää käyttöön jo kokeilun aikana, mutta monien palvelujen osalta tarvitaan kuntien ja maakunnan välistä yhteistyötä kustannustehokkaan ja asiakaslähtöisen palvelukokonaisuuden järjestämisessä. Vaikka maakuntauudistus ei suoranaisesti vaikuta kunnan työllisyydenhoidon palveluihin, muuttaa se toimintakenttää merkittävällä tavalla ja kunnat määrittävät maakuntauudistuksen toteutuessa elinvoimaroolinsa uudella tavalla. Kokeilualueen kunnat maksavat yli 40 milj. euroa työmarkkinatuen kuntaosuuksia yli 300 päivää työttömänä olleiden työnhakijoiden osalta. Se, miten Suomen hallinnollisessa kokonaisuudistuksessa ratkaistaan tämän rahoituksen jatkotoimet, tulee todennäköisesti vaikuttamaan siihen, miten ja millaisin palveluin kunnat tulevaisuudessa suuntaavat työllisyydenhoidon toimiaan. Vuonna 2015 Suomen kunnat rahoittivat työllisyydenhoidon kokonaisuutta 800 milj. eurolla. Noin puolet tästä oli asiakkaille tuotettavaa palvelua. Tulevan maakunta- ja kasvupalvelulainsäädännön voimaan tulon jälkeen vasta paremmin tiedetään, miten kunnat ratkaisevat osallisuutensa maakunnallisten kasvupalvelujen tuottamiseen. Tällä hetkellä laki on vasta lausunnolla. Kokeilun aikana käytettävissä on vanha työvoima- ja yrityspalvelujen lainsäädäntö, jossa kokeilussa kunnille annettavia toimivaltuuksia ei enää mahdollisesti ole siinä muodossa, kun lainsäädäntö kasvupalveluista tulee voimaan. Kokeilun tehtävänä on luoda pohjaa tulossa oleville strategisille ratkaisuille työllisyydenhoidon palvelujen järjestämisen ja tuottamisen osalta. Ohjelman sisältöä rakennetaan niin, että kokeilun edetessä voidaan varautua erityyppisiin ratkaisuihin. Seudullisen toimintamallin ja palvelujen uudistamiseen vaikuttaa kokeilualueen kuntien tahtotila yhteisten tai yhdenmukaisten palvelujen rakentamiselle. Samoja elementtejä
Sivu 24/30 löytyy uudentyyppisen ekosysteemiajatteluun liittyvien työllisyydenhoidon palvelujen rakentamiseen liittyen sekä kunnan sisällä että kumppanuusverkostossa. Sidosryhmien tahtotilalla osallistua yhteisiin päämääriin perustuvan työllisyydenhoidon ekosysteemin rakentamiseen vaikuttaa siihen, millaiseksi palvelujen kokonaisuus muodostuu. Uudentyyppisten palvelujen rakentaminen mm. osaksi ammatillisen koulutuksen reformiin liittyviä ratkaisuja tai muutosturvan palveluja tulee vaikuttamaan siihen, miten hyvin työttömyyttä pystytään osaltaan ehkäisemään. Työllisyydenhoidon kentällä on menossa monia erilaisia kehityshankkeita ja projekteja. Sillä, miten hankkeiden toiminta saadaan osaksi työllisyydenhoidon ohjelman kokonaisuutta, on merkityksellistä kokeilun tulosten kannalta. Työllisyydenhoidon kehitysohjelman erityispiirteenä on kokeiluhenkisyys. Kokeilussa ideana on, että asioita voidaan testata. Kaikkia palvelukokeiluja ei todennäköisesti tulla ottamaan käyttöön kokeilun jälkeen ja joidenkin palvelujen osalta kokeilut jatkuvat vielä ohjelman jälkeenkin. Kokeilussa on sallittava mahdollisuus myös joidenkin kokeilunosien epäonnistumiselle. 6 OHJELMAN ETENEMISSUUNNITELMA JA TARVITTAVAT RESURSSIT 6.1. Ohjelman aikataulu Kehitysohjelma käynnistyy 1.7.2017, mutta sen valmistelu on alkanut jo 1.1.2017. Ohjelman eteneminen on kuvattu ohjelmasuunnitelman liitteenä (1) olevassa jatkuvasti täydentyvässä taulukossa kahdeksan vaiheen kautta. Vaiheet etenevät ajallisesti päällekkäin johtuen erittäin lyhyestä ohjelma-ajasta. Vaiheet ovat: Vaihe 1: Kokeilun käynnistämisen valmistelu: Vaihe 2: Kokeilun käynnistyminen Vaihe 3: Kokeilutoiminnan suunnan täsmentäminen Vaihe 4: Kokeilun asiakaspalvelun toimeenpano Vaihe 5: Ohjelman toisen vaiheen strateginen valmistelu Vaihe 6: Ohjelmaan toisen vaiheen toimenpano käynnistyy Vaihe 7: Asiakaspalvelun toimeenpano kokeiluvaiheessa päättyy Vaihe 8: Ohjelman päättämiseen liittyvät toimet, toiminta jatkuu v.2019 6.2 Resurssit Kokeilun lähtökohtana on ollut kustannusneutraali, nykyresurssein suunniteltu toiminta. Lisärahoitusta kokeilun toteuttamiseen ei ole esim. valtiolta saatu. Työ- ja elinkeinotoimistosta siirtyy kokeilun ajaksi henkilöstöä, jonka palkkaus ym. kustannuksista vastaa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti valtio. TE- toimiston henkilöstöä siirtyy kuntien työnjohdon alle. Tilojen käytön osalta pyritään kustannusneutraliteettiin, mutta tällä hetkellä se näyttää haasteelliselta, koska TE-hallinnon asiakaspalvelun tiloja ei saada käyttöön esim. Tampereella. Tilakustannukset pyritään sopeuttamaan toimintaan lähivuosina niin, että tilojen yhteiskäytön, digitaalisten palvelujen käyttöönoton ja palvelumuotoilun myötä käyntiasiointiin liittyviä tiloja voidaan vähentää. Yhteisiä toiminnallisia tiloja haetaan mm. Tredun
Sivu 25/30 kanssa. Tavoitteena on yhteisen toiminnan käynnistäminen kokeilun tavoitteisiin pääsemiseksi sekä kustannustehokkuus tilaratkaisuissa. Kokeilun aikana joistain tiloista syntyy lisäkustannuksia Tampereella. Tiloihin liittyviä kustannuksia syntyy TE-hallinnosta siirtyvän henkilöstön sijoittamiseen sekä asiakasmäärän kolminkertaistumisesta johtuvasta käyntiasioinnin määrän noususta. Kokeilusta aiheutuu myös kertaluontoisia kuluja asiakaspalvelun järjestelyjen vuoksi (Esim. Tullintorilla). Tietojärjestelmien käyttöönotosta aiheutuu kunnille kustannuksia siinä tapauksessa, että kunnat laajentavat TE-hallinnon tietojärjestelmän käyttöä omalle henkilöstölleen. Näin on kaikissa kokeilualueen kunnissa tarkoitus tehdä sujuvampien asiakaspalveluprosessien aikaansaamiseksi. Kuluja syntyy myös henkilöstön koulutuksesta ja muutosvalmennuksesta sekä tavoitteisiin liittyvien mittareiden (esim. Celkee) käyttöönotosta koko kokeilualueella. Erilaisten kokeilua tukevien hankkeiden oma-rahoitusosuudet vaikuttavat budjettiin. ELY-keskuksen työllisyysmäärärahoista saadaan asiakaspalveluihin määrärahaa erillisen sopimuksen mukaisesti. Tämä määräraha ei kuitenkaan kata kaikkea palvelutuotantoa. Muulta osin pyritään toimimaan pääasiassa kuntien talousarvion määrittämissä rahoissa toimintaa uudelleen suuntaamalla. Kustannustehokkuuteen vaikuttaa merkittävästi, miten palvelut suunnitellaan, miten hyvin asiakkaiden omatoimisuutta tai digitaalisia ratkaisuja otetaan käyttöön sekä millaisia palvelukokonaisuuksia pystytään rakentamaan kuntien sisällä, kuntien välillä ja ulkoisissa verkostoissa. Kokeilun tavoitteena ovat vaikuttavammat ja asiakaslähtöisemmät palvelut. Kokeilulla pyritään vaikuttamaan kuntien työmarkkinatukimenojen vähentämiseen. 7 KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Kokeilun kustannukset käyvät ilmi on ohjelmasuunnitelman liitteenä olevasta kustannustaulukosta. Kokeilualueen kunnat rahoittavat itse oman palvelutuotantonsa. Kokeilussa syntyy kuitenkin kaikkien kuntien kesken jaettavia yhteisiä kuluja sekä Tampereelle keskitetyistä palveluista aiheutuvia kuluja. Kunnat esittävät tarvittaessa kevään 2017 aikana lisätalousarvion kokeilun rahoitukseen liittyen. Tampereella vuoden 2017 lisätalousarvioon liittyvät lisäykset tulevat alustavan suunnitelman mukaan osaamis- ja elinkeinolautakunnan käsittelyyn 20.4.2017, kaupunginhallitukseen 2.5.2017 ja kaupunginvaltuustoon 15.5.2017 8 OHJELMAN ORGANISAATIO JA VASTUUT Työllisyydenhoidon ohjelman ohjaus ja johtaminen käy ilmi alla olevasta kuvasta.
Sivu 26/30 8.1 OHJELMAN OMISTAJA Työllisyydenhoidon ohjelman omistaa elinvoiman- ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja. Ohjelman omistajan vastuut ja valtuudet on määritelty Tampereen kaupungin ohjelmajohtamisen ohjeessa. 8.2 OHJELMAN JOHTORYHMÄ Työllisyydenhoidon - ohjelman toteutusta johtaa Tampereen kaupunginhallitus. Koska kyseessä on seudullinen kokonaisuus, tekee Tampereen kaupunginhallitus päätökset ohjelmasta kuultuaan seutuhallitusta. 8.3 OHJELMAJOHTAJA Työllisyydenhoidon ohjelman ohjelmajohtaja on Regina Saari. Ohjelmajohtajan erityisvastuulla on Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön johtaminen. Ohjelmajohtajan tukena ohjelman toimeenpanossa toimii seudun kuntajohtajakokouksen nimeämä seudullinen projektiryhmä sekä ohjelmatoimisto 8.4 OHJELMATOIMISTO Ohjelmatoimistoon on koottu henkilöt, jotka edustavat oman osaamisalueensa asiantuntemusta ja kokemusta. Ohjelmatoimiston kokoonpano muuttuu vaatimusten ja tarpeen mukaan ohjelman etenemisen aikana. Henkilöt osallistuvat työhön sisältötarpeen mukaan. Ohjelmatoimiston kokoonpano on seuraava. Ohjelmaan liittyvät erilliset kansalliset ja kansainväliset hankkeet, sekä kokeilualueen muiden kuntien työllisyydenhoidon erillisten hankkeiden kokonaiskoordinointi Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön kehitysjohtaja Ohjelmaan liittyvän seudullisen toimintamallin, prosessien ja palvelujen kokonaiskoordinointi, yhteistyö digitalisaation käyttöönotossa, työllisyydenhoidon palveluyksikön palvelupäällikkö. Voi siirtyä myös TE-hallinnosta.