Suomen Metsästäjäliiton strategia 2011 2020 ja metsästyspoliittinen ohjelma
SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO FINLANDS JÄGARFÖRBUND R.Y. SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON STRATEGIA 2011 2020 s. 3 Visio s. 3 Arvot s. 4 Toiminta-ajatus ja tehtävät s. 4 Metsästäjäliiton avaintehtävät s. 5 Haasteet s. 5 Keskeisimmät kehittämisasiat s. 5 METSÄSTYSPOLIITTINEN OHJELMA s. 6 Metsästäjäliiton arvot s. 6 Suomalainen ja pohjoismainen metsästyskulttuuri s. 6 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen s. 7 Riistahallinnon kehittäminen s. 8 Metsästäjien vapaaehtoinen yhteistoiminta s. 9 Metsästysharrastuksen haasteet s. 9 Muita kysymyksiä s. 11
SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO FINLANDS JÄGARFÖRBUND R.Y. SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON STRATEGIA 2011 2020 Liittokokouksen 27.11.2010 hyväksymä Visio Suomen Metsästäjäliitto on metsästäjien johtava valtakunnallinen etujärjestö, joka valvoo järjestäytyneiden metsästäjien etuja kotimaassa ja kansainvälisesti. Metsästäjäliiton organisaatio muodostuu valtakunnallisesta liitosta, piirijärjestöistä ja metsästysseuroista. Metsästäjäliitto on myös johtava metsästysseuratoiminnan koulutus- ja palveluorganisaatio Suomessa. Metsästäjäliitto palvelee metsästysseuroja monipuolisesti. Metsästysseurat pitävät jäsenyyttä Metsästäjäliitossa välttämättömänä ja jäsenmäärä jatkaa kasvuaan määrätietoisen edunvalvonnan ja jäsenhankinnan tuloksena. Suomi on suuri riistamaa, jossa jokaisella kansalaisella, joka hyväksyy metsästyksen säännöt ja etiikan, on mahdollisuus metsästää. Metsästäjäliiton asema yhteiskunnallisena vaikuttajana ja metsästyksen asiantuntijana on vakiintunut ja arvostettu. Metsästäjäliitolla ja julkisella riistahallinnolla on selkeä tehtäväjako. Metsästäjäliiton toiminta tapahtuu pääasiassa piireissä ja metsästysseuroissa. Liitto ja piirit kehittävät yhteisiä käytäntöjä, kuitenkin piirien omaleimaisuuden säilyttäen. Yhdessä piirien kanssa liitto pyrkii siihen, että piirien asema vahvistuu ja piirien voimavarat kasvavat yhdessä liiton kanssa. 3
Arvot Asiantuntemus itsenäisyys avoimuus pohjoismainen metsästyskulttuuri Metsästäjäliiton toiminta pohjautuu luonnon kunnioittamiseen ja luonnon tasapainon säilyttämiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Metsästäjäliitto palvelee toiminnallaan metsästäjiä ja metsästysseuroja. Liitto vastaa toiminnallaan metsästyksen ja kansalaisyhteiskunnan vaatimuksiin tarjoten tehokkaan vaikuttamiskanavan ja laadukkaan palvelukokonaisuuden. Liitolla on tehtäviensä suorittamiseen tarvittava henkilöstö ja liitto käyttää organisaatiotaan tehokkaasti. Liiton arvot pohjautuvat seuratoiminnan ja suomalaisen metsästyksen historiaan. Liitto on luonteeltaan kansalaisjärjestö ja taloudellisesti riippumaton julkisesta vallasta. Liiton toiminta-ajatus perustuu seuraaviin lähtökohtiin: Luonnon kunnioitus Lakien kunnioitus Metsästyskulttuurin vaaliminen Ihmisen oikeus hyödyntää riistaa Kestävän kehityksen tukeminen riistapolitiikalla Metsästäjien keskinäinen yhteistyö Avoimuus ja läpinäkyvyys Vapaan yhteiskunnan puolustaminen Vapaaehtoisuus metsästysseuratoiminnassa Taloudellinen riippumattomuus Toiminta-ajatus ja tehtävät Metsästäjäliitto on metsästysseuratoiminnan nykyaikainen keskus. Edunvalvonnan, koulutuksen, tiedottamisen ja neuvonnan palvelutaso pidetään riittävän korkealla tasolla toimivan, harrastajajärjestöön soveltuvan johtamisjärjestelmän sekä asiantuntevan henkilöstön ja piirien tukemana. 4
Metsästäjäliiton avaintehtäviä ovat Edunvalvonta Jäsenhankinta Tiedotus ja osallistuminen metsästystä koskevaan keskusteluun Koulutus Kilpailutoiminta Jäsenpalvelu Nuorisotyö Haasteet Metsästys suojelualueilla Kaupunkimetsästys kanit, ketut, lokit Vahinkoeläinten ja suurpetojen kantojen sääntely Kaupallinen metsästys Maanomistusolojen muutos Yleisen mielipiteen suhtautuminen metsästykseen Metsästyksen vastaiset liikkeet Katselukojut ja haaskat Ampumaratojen tulevaisuus Keskeisimmät kehittämisasiat Edunvalvonnan kehittäminen Kansainvälisen yhteistoiminnan kehittäminen Metsästysseurojen koulutustoiminnan kehittäminen Metsästäjäliiton talouden turvaaminen Järjestäytymisasteen nostaminen Jahti-lehden ja verkkopalveluiden kehittäminen Koulutustoiminnan uudistamisen jatkaminen Yhteistoiminta Suomen Riistakeskuksen kanssa Metsästysammunnan aseman ja koulutuksen nostaminen Piirien toiminnanjohtajien kouluttaminen Uusien luottamushenkilöiden ja asiantuntijoiden rekrytoiminen 5
SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO FINLANDS JÄGARFÖRBUND R.Y. METSÄSTYSPOLIITTINEN OHJELMA Liittokokouksen 27.11.2010 hyväksymä 1. Metsästäjäliiton arvot Metsästäjäliitto pyrkii lisäämään jäsenistössään sekä koko metsästäjäkunnassa luonnon ja riista- sekä muiden eläinten kunnioittamista, tukemaan kestävää kehitystä, vaalimaan ja kehittämään suomalaista metsästyskulttuuria, säilyttämään metsästysoikeuden sidonnaisuuden maanomistukseen sekä edistämään ja kehittämään riistanhoitotyötä ja edistämään metsästäjien keskinäistä vapaaehtoista yhteistyötä. 2. Suomalainen ja pohjoismainen metsästyskulttuuri Metsästys Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on koko kansan harrastus. Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että kaikilla metsästyksestä ja riistanhoidosta kiinnostuneilla kansalaisilla on mahdollisuus harrastuksensa toteuttamiseen yhteiseksi hyväksi. Metsästäjäliitto tukee metsästyskulttuuria vaaliessaan metsästysseuratoimintaa ja vapaata järjestäytymisoikeutta, tukee vapaan metsästysoikeuden säilymistä valtion mailla paikallisille asukkaille Pohjois- Suomessa, tukee kansalaisten vapaan metsästysoikeuden säilyttämistä ulkosaaristossa sekä pyrkii edistämään sosiaalista kanssakäymistä ja tasa-arvon toteutumista metsästäjien kesken. Kaupallinen metsästys on uusi ilmiö suomalaisessa metsästyskulttuurissa. Metsästysoikeus on sidoksissa maanomistukseen, ja maanomistajalla on oikeus määrätä metsästyksestä maillaan. Metsästäjäliitto pyrkii vaikuttamaan kaupallisten metsästysjärjestelyjen kehitykseen siten, että metsästysseuratoiminnan mahdollisuudet säilyvät. Metsästäjäliitto vastustaa uusien riistalajien tarkoituksellista tuontia Suomeen. Ilmastonmuutos kuitenkin todennäköisesti helpottaa ihmisestä riippumatta eräiden uusien lajien, kuten villisian, asettumista osaksi Suomen riistakantaa. Metsästäjäliitto katsoo, että villisian met- 6
sästyksestä on huolehdittava siten, että villisikakannat eivät pääse kasvamaan liian suuriksi, kuten naapurimaissamme on tapahtunut. Metsähallitus hoitaa valtionmetsiä, jotka ovat yhteistä kansallisomaisuutta. Metsähallituksen tuottamilla eräpalveluilla on jatkossakin tärkeä rooli kaikille metsästäjille. Metsästäjäliitto pitää tärkeänä sitä, että Metsähallitus voisi tulevaisuudessa avata entistä enemmän metsästykseen sopivia alueita myös eteläisessä Suomessa. Metsästäjäliiton kannan mukaan metsästys ja riistanhoito tulisivat olla sallittuja luonnonkäyttömuotoja laajasti myös suojelualueilla. Metsästäjävaihdon maan eri osien välillä liitto näkee hyväksi metsästysharrastuksen monipuolistamisessa ja metsästäjien tietoisuuden lisäämisessä maamme vaihtelevista metsästysolosuhteista. Tehdäkseen metsästyksen mahdolliseksi seuroihin kuulumattomille myös Etelä-Suomessa Metsästäjäliitto suosittaa metsästysseuroille vieraskorttikäytännön laajentamista. Kummitoiminnan Metsästäjäliitto näkee erääksi hyväksi tavaksi auttaa nuoria harrastuksesta kiinnostuneita saattaa metsästyksen ja metsästysseuratoiminnan pariin. 3. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen Metsästäjät pyrkivät lisäämään luonnon monimuotoisuutta edistämällä kosteikkojen ja riistapeltojen perustamista, säätelemällä metsästyksen avulla pienpetokantoja ja kannustamalla eri tavoin vierasperäisten pienpetolajien rajoittamista sekä säätelemällä hirvieläin- ja suurpetokantoja lupakäytännön puitteissa sääntöjä tarkoin noudattaen. Metsästys on yksi osa riistanhoitoa, jonka tarkoituksena on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja vahvistaminen. Metsästäjäliitto pyrkii hyvään yhteistyöhän kaikkien maanomistajien kanssa metsästyksen ja riistanhoidon tavoitteiden toteuttamiseksi. Metsästäjäliitto katsoo, että metsästäjien ja maanomistajien hyvät suhteet ovat paras tae onnistuneelle riistanhoitotyölle ja riistakantojen säätelylle kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Suomen luonnossa on useita suojelua tarvitsevia lajeja. Suomen suurpetokannat on suojeltu tehokkaasti ja sen tuloksena kaikkien suurpetojen määrä on voimakkaasti lisääntynyt. Suomi on yksi harvoja maita, 7
jossa esiintyvät kaikki eurooppalaiset suurpedot, karhu, susi, ahma ja ilves. Myös kotkan ja merikotkan suojelu on onnistunut erittäin hyvin. Tehokkaan suurpetojen suojelun kannalta myös petokantojen säätely on tärkeää. Suurpetojen metsästys on suunniteltava niin, että petokannat eivät kasva liian suuriksi. Liian suuret petokannat herättävät kansalaisissa petoalueilla oikeutettua tyytymättömyyttä päätöksentekijöitä kohtaan. On tärkeää, että suurpetojen suojelu ei johda myöskään muiden eläinlajien häviämiseen. Yksi erittäin uhanalainen eläin on metsäpeura, jonka viimeiset yksilöt asuvat Suomessa. Metsäpeuran suojelu on otettava kansalliseksi tehtäväksi. Mikäli metsäpeuran suojelu vaatii suurpetojen nykyistä voimakkaampaa kannan säätelyä, se on tehtävä. 4. Riistahallinnon kehittäminen Riistahallinto on uudistumassa, kun Suomen riistakeskus aloittaa toimintansa vuoden 2011 alusta. Riistakeskus toimii metsästysasioista vastaavana viranomaisena, joka käyttää merkittävää julkista valtaa. Riistakeskus myöntää jatkossa mm. hirvieläinten ja suurpetojen pyyntiluvat sekä vastaa riistapolitiikan toteuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa. Riistanhoitoyhdistykset toimivat edelleen paikallisena julkisena riistahallinnon organisaatioina. Riistanhoitoyhdistykset ovat osa valtion välillistä hallintoa. Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että uusi hallintomalli selkeyttää riistahallinnon viranomaisroolia ja roolia julkisen vallan käyttäjänä. Riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten tehtävänä on vastata riistanhoidon hallintotehtävistä hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Hallinnon ei tule ottaa tehtäviä, jotka kuuluvat vapaan kansallistoiminnan piiriin vapaaehtoisjärjestöille tai toisaalta kaupallisille yrityksille. Riistahallinnon tehtäviin ei kuulu etujärjestötoiminta eikä riistahallinto voi harjoittaa liiketoimintaa. Riistahallinto, joka muodostuu riistanhoitoyhdistyksistä ja Suomen riistakeskuksesta, toimii edelleen metsästäjien maksamien riistanhoitomaksujen eli metsästyskorttien tuotolla. On tärkeää, että riistahallinnon kaikessa taloudenpidossa noudatetaan säästäväisyyttä ja kustannustehokkuutta eikä metsästyskortin ja muiden maksujen nykyistä reaalista tasoa koroteta. 8
Metsästäjäliitto katsoo, että riista- ja kala-asiat on edelleen säilytettävä uudistuvista luonnonvaroista vastaavan Maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa eikä niitä tule siirtää minkään toisen ministeriön alaisuuteen. 5. Metsästäjien vapaaehtoinen yhteistoiminta Toimiessaan metsästysseurojen ja kaikkien metsästäjien etujärjestönä Metsästäjäliitto harjoittaa yhteistyötä kotimaassa metsästysoloihin vaikuttavien viranomaisten, maanomistajajärjestöjen, riistantutkimuksen, luonnonsuojelujärjestöjen sekä toisten ampumaurheilua harjoittavien järjestöjen kanssa. Liitolla on kahdenvälisiä suhteita naapurimaiden metsästäjäliittoihin sekä kansainvälistä yhteistyötä pohjoismaisella tasolla, ja EU:ssa. Metsästäjäliitto on Pohjoismaiden metsästäjäjärjestön NJS:n, Euroopan metsästäjäliiton Facen ja kansainvälisen ampumaurheiluliiton FITASC:n jäsen. Mahdollisuuksien mukaan kehitetään yhteistyötä myös Venäjän suuntaan. Metsästäjäliitto näkee metsästysammunnan kansainväliset kilpailut tärkeänä osana liiton kansainvälistä toimintaa. Toimiessaan jäsenseurojensa etujärjestönä Metsästäjäliitto mm. harjoittaa yhteistyötä kotimaassa metsästykseen vaikuttavien viranomaisten ja sidosryhmien kanssa sekä maanomistajajärjestöjen, riistantutkimuksen, luonnonsuojelujärjestöjen ja toisten ampumaurheilua harjoittavien järjestöjen kanssa. 6. Metsästysharrastuksen haasteet Kaupungistunut elämäntapa muodostaa haasteen sille, että metsästysharrastuksella on laajojen kansalaispiirien tuki myös tulevaisuudessa. Jatkuva tiedottamisen kehittäminen ja liiton asiantuntijaroolin korostaminen ovat keinoja vaikuttaa väestön myönteiseen suhtautumiseen metsästysharrastusta kohtaan. Tiedottamisessa on tärkeää tuoda esille metsästyksen myönteiset vaikutukset koko yhteiskunnalle. Nuorten kiinnostuksen lisääminen metsästysharrastusta kohtaan on yksi liiton tärkeimpiä tehtäviä. Liitto pyrkii rohkaisemaan metsästysseuroja ottamaan vastaan nuoria metsästäjiä. Liitto panostaa voimakkaasti nuorten metsästäjien koulutukseen ja ohjaamiseen harrastuksen pariin. 9
Metsästäjäliitto pyrkii kannustamaan metsästäjiä myös jousimetsästyksen harrastamiseen. Metsästäjäliiton mielestä jousella tulisi voida metsästää tulevaisuudessa kansainvälisen tavan mukaan myös valkohäntäpeuraa, kuusipeuraa ja villisikaa. Metsästäjäliitto jäsenyhdistystensä kautta pyrkii tukemaan maa- ja metsätalouselinkeinotoiminnan jatkuvuutta siltä osin kuin siihen on vaikutusta metsästyksellä ja riistanhoidollisilla toimenpiteillä. Riistaeläinten levittäydyttyä enenevässä määrin myös kaupunkiympäristöön joudutaan vahinkoeläimiä ja tulokaslajeja rajoittamaan myös kaupungeissa. Metsästäjät pyrkivät kehittämään myös kaupunkimetsästykseen sopivia muotoja yhdessä riistaviranomaisten kanssa. Metsästys on keskeinen väline riistakantojen tasapainon ylläpitäjänä. Metsästäjäliitto katsoo, että riistakeskukselle on annettava oikeus päättää myös rauhoitettuihin eläinlajeihin kohdistuvasta suojelumetsästyksestä silloin, kun tällaisten lajien kannat kasvavat ylisuuriksi ja aiheuttavat haittaa tai uhkaa ihmiselle ja toisille riistalajeille. Metsästäjäliitto näkee tärkeäksi sen, että kaikilla luonnossa liikkujilla on tilaa nauttia luonnosta henkistä ja ruumiillista kuntoa kehittävänä harrastuksena. Metsästäjät pyrkivät omalta osaltaan takaamaan sen, että marjastajat, retkeilijät ja lintuharrastajat sekä muut metsäluonnon harrastajakäyttäjät voivat nauttia luonnosta. Luonnollisesti metsästäjät odottavat vastaavaa myötämieltä myös muilta metsän käyttäjäryhmiltä. Jotta metsästys perinteisenä, luonnonmukaisena harrastuksena tulisi paremmin tunnetuksi ja hyväksytyksi nuorten keskuudessa tulisi metsästystä ja riistanhoitoa opettaa kouluissa biologian opetuksen yhteydessä. Jotta metsästys voisi jatkua perinteisenä koko kansan harrastuksena, Metsästäjäliitto pyrkii vaikuttamaan yhteistyössä maanomistajajärjestöjen kanssa siihen, että seuroilla olisi riittävästi käytössään metsästysoikeuksia ilman, että metsästysvuokraoikeuksien hinnat muodostuvat metsästyksen ja riistanhoidon esteeksi. Metsästäjäliitto vaatii kaikenlaisen metsästyksen sallimista luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueilla sekä niiden laajennuksilla. Koirametsästys on osa metsästyskulttuuriamme, sen mahdollisuudet on turvattava. Metsästäjäliitto suosittelee, että metsästäjät metsästäisivät koiran kanssa aina, kun tämä on mahdollista. 10
7. Muita kysymyksiä Metsästäjäliitto pyrkii vaikuttamaan ja seuraa tarkasti ampuma-aselainsäädännön kehitystä siten, että metsästäjien oikeudet ja mahdollisuudet hankkia ja omistaa aseita säilyvät hyvinä. Pienten ampumaratojen säilymisen liitto näkee tärkeäksi ampumataidon säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Uusi ampumaratalaki on kirjoitettava siten, että se ei estä pienten ampumaratojen toimintaa. Metsästäjäliitto korostaa sitä, että metsästyksessä on aina otettava huomioon turvallisuusnäkökohdat. Metsästäjät edellyttävät, että aseita käytetään vain turvallisella tavalla. Liitto pyrkii kaikin tavoin edistämään turvallista ja vaaratonta metsästystä. Hyvä ampumataito on metsästäjille välttämätön. Ampumataidon ylläpitäminen vaatii jatkuvasti erilaisten metsästysammuntatilanteiden harjoittelua. Metsästäjäliitto katsoo, että nykyinen hirven- ja karhunammuntakoe ei sellaisenaan takaa metsästäjien ampumataidon ylläpitoa. Tämän johdosta Metsästäjäliitto toivoo, että ampumakokeen oheen tulisi vapaaehtoinen ampumaharjoitteluosio. Metsästäjäliiton jäsenseurat ovat valmiita järjestämään tähän tarvittavan ampumakoulutuksen. Liikuntavammaisten metsästysmahdollisuudet tulisi taata, sallimalla poikkeusmenettelyin liikuntavammaisten siirtyminen maastossa ja aseenkuljetus metsästystapahtuman yhteydessä.
SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO FINLANDS JÄGARFÖRBUND R.Y. PL 91 (Kinturinkuja 4) Puh. 010 841 0050 11101 Riihimäki Fax. 010 841 0051 Email: suomen@metsastajaliitto.fi metsastajaliitto.fi 12