sote- ja maakuntauudistuksen UUTISKIRJE nro 4/2017 Tässä numerossa Esivalmistelusta väliaikaishallintoon s. 2 Yhteistoiminnan seuraavat vaiheet uudistustyössä s. 3 Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaihe on päättynyt s. 4 Esivalmistelu hahmottaa tulevien sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteita s. 5 Kesää kohti muutoksessa s. 9 mahdollinen hakeutuminen valinnanvapauspilottiin s. 9 Kiitos SOTE-henkilöstö - ensievästykset väliaikaishallinnolle koossa s. 11 keskussairaalan lastenpsykiatrian työryhmä kokosi ajatuksia ja kysymyksiä palaverissa 5.6.2017 s. 11 Miten maakuntauudistus muuttaa maaseutuhallinnon henkilöstön tehtäviä s. 12 Pidetään yhteyttä s. 14 www.ks2019.fi Keski-Suomi 2019
2 Esivalmistelusta väliaikaishallintoon väliaikaishallinto aloittaa epävirallisesti elokuussa ja virallisesti, kun uudistuksen voimaanpanolaki tulee voimaan syys-lokakuun taitteessa. Väliaikaishallinnon tehtävänä on suunnitella uuden maakunnan toimintaa ja strategisia vaihtoehtoja niin, että maaliskuussa aloittava maakuntavaltuusto pääsee aloittamaan päätöksenteon. Tärkeimpänä tavoitteena on palveluiden sujuva siirtäminen nykyisiltä vastuutahoilta uudelle maakunnalle vuoden 2019 alussa. maakuntahallitus hyväksyi väliaikaishallinnon kokoonpanon 16.6.2017. Varsinainen jäsen Organisaatio Varajäsen Organisaatio Johtaja Mikael Palola SoTe kuntayhtymä Saarikka Perusturvajohtaja Anu Pihl Toivakan kunta Sosiaali- ja terveysjohtaja Tuula Liehu Jämsän kaupunki Johtajaylilääkäri Vesa Kataja sairaanhoitopiiri Perusturvajohtaja Kati Kallimo Johtaja Päivi Ylä-Kolu Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Jyte Seututerveyskeskus Vammaispalvelupäällikkö Armi Lehtinen Hallintoylihoitaja Heljä Lundgrén-Laine Jämsän kaupunki sairaanhoitopiiri Johtaja Juha Kinnunen sairaanhoitopiiri Perusturvajohtaja Raija Kolehmainen Äänekosken kaupunki Ylijohtaja Pasi Patrikainen ELY-keskus Vastuualueen johtaja Kari Lehtinen ELY-keskus Johtaja Tuula Säynätmäki TE-toimisto Kehittämispäällikkö Pirjo Raittila-Parkkinen TE-toimisto Maakuntajohtaja Tapani Mattila liitto Aluekehitysjohtaja Pekka Hokkanen liitto Pelastusjohtaja Simo Tarvainen pelastuslaitos Pelastuspäällikkö Risto Helminen pelastuslaitos Henkilöstöjohtaja Arja Aroheinä Jyväskylän kaupunki Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio sairaanhoitopiiri Talousjohtaja Aija Suntioinen sairaanhoitopiiri Talousjohtaja Tero Mäkelä Keuruun kaupunki Tietohallintojohtaja Minna Rehn sairaanhoitopiiri Perusturvan toimialajohtaja Marja Laurila Viitasaaren kaupunki Lakimies Tuomo Ratinen Jyväskylän kaupunki Kunnanjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Toivakan kunta Väliaikaisen valmistelutoimielimen sihteerinä aloittaa Helena Anttonen liitosta. Viestinnästä vastaa Emmi Hyvönen Jyväskylän kaupungilta. Väliaikaishallinnon työjärjestyksen luonnoksen mukaan valmistelutoimielin kutsuu pysyviksi asiantuntijoiksi maakuntahallituksen edustajan ja henkilöstöjärjestöjen edustajan. Lisäksi kummallekin asiantuntijalle kutsutaan kaksi varaedustajaa. Väliaikaishallinto työskentelee kollegiaalisesti eli hyödyntää kaikkien jäsenten, varajäsenten, pysyvien asiantuntijoiden ja varaedustajien kokemusta ja näkemyksiä. Väliaikaishallinnon ensimmäinen kokous on 10.8.2017 klo 10.00. Ensimmäisessä kokouksessa päätetään väliaikaishallinnon omista pelisäännöistä sekä linjataan, kuinka valmistelutyö organisoidaan syksyn ja talven ajaksi. Työsuunnitelmassa ja aikataulutuksessa hyödynnetään päivitettyä valtakunnallista tiekarttaa. Väliaikaishallinnon työskentelypäiväksi on sovittu torstai. Kokouksia on 2 3 viikon välein.
Yhteistoiminnan seuraavat vaiheet uudistustyössä Sote- ja maakuntauudistus etenee. Esivalmisteluvaihe on nyt takana ja väliaikaishallinto aloittaa työnsä 1.8.2017. Tässä henkilöstön uutiskirjeessä kerrotaan mm. esivalmisteluvaiheen sisällöistä sekä väliaikaishallinnon tehtävistä. 3 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu valtakunnan tasolla etenee ja uusia tietoja valmistelusta tulee lähes joka viikko. Valmistelua tehdään myös maakuntatasolla koko ajan ja tarvittaessa omaa valmistelua sopeutetaan valtakunnallisiin muutoksiin. Mikäli lait hyväksytään, uudistus etenee seuraaviin vaiheisiin vauhdilla. Henkilöstötyöryhmä muistuttaakin, että yhteistoimintaa tulee työyhteisöissä toteuttaa jatkuvasti ja keskustella avoimesti siitä, mitä valmistelussa tapahtuu. Vastuu yhteistoiminnasta on henkilöstöä luovuttavilla organisaatioilla Henkilöstötyöryhmä muistuttaa, että jokainen tulevalle maakunnalle työntekijöitään luovuttava organisaatio on vastuussa yhteistoiminnasta ja sen toteuttamisesta. Työyhteisöillä on siten vastuu siitä, että uudistusta käsitellään säännöllisesti yhteistoiminnassa. Tämä voi tarkoittaa asian käsittelyä edustuksellisesti yhteistoimintaelimissä (esimerkiksi yhteistyötoimikunnat) mutta myös asian säännöllistä käsittelyä yhdessä henkilöstön kanssa. Yhteistoiminnan vastuu säilyy luovuttavilla organisaatioilla aina henkilöstösiirtojen toteutukseen asti, vaikka väliaikaishallinnon myötä rinnalle syntyykin maakunnan oma yhteistoimintaelin. Yhteistoiminnassa on käsiteltävä henkilöstön tai heitä edustavien pääluottamusmiesten kanssa yhteistoimintalakien mukaiset asiat. Huomioitavaa on, että henkilöstöä koskevat asiat on käsiteltävä yhteistoiminnassa aina ennen päätöksentekoa. Käsiteltäviä asioita ovat esimerkiksi henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavat muutokset toiminnassa, työn organisoinnissa, palvelutoiminnassa tai palvelurakenteessa. Huomioitavaa: Valinnanvapauskokeilu tulee käsitellä yhteistoiminnassa ennen kuntien ja kuntayhtymien päätöksentekoa kunnat arvioivat parhaillaan, osallistuuko maakunta maakunnalliseen valinnanvapauspilottiin. Päätökset osallistumisesta tehdään kunnissa tulevana syksynä. Päätökset joudutaan tekemään tilanteessa, jossa moni asia on vielä epäselvä ja ratkaisematta. Jopa pilotin sisältöihin voi vielä tulla muutoksia. Aivan varmaa ei ole vielä sekään, onko lainsäädäntö lopullisesti hyväksytty päätöksentekoon mennessä. Tästä syystä valtio on ilmoittanut, että pilotit käynnistyvät vain, jos lait hyväksytään. Vaikka tilanne elää koko ajan, hakeutuminen valinnanvapauspilottiin on käsiteltävä kaikissa sote-keskukseen henkilöstöä luovuttavissa kunnissa ja kuntayhtymissä ennen kuin päätöksiä kokeiluun lähtemisestä tehdään. Yhteistoiminnassa käsitellään valinnanvapauspilotin sisältö, henkilöstövaikutukset sekä henkilöstön asema. Tarkempaa tukimateriaalia valinnanvapauskokeilusta ja sen vaikutuksista tehdään luovuttaville organisaatioille elokuun alkupuolella. Esivalmistelua pääsee kommentoimaan syksyllä verkossa Yhteistoiminnan ensimmäisessä vaiheessa keväällä 2017 käytiin läpi uudistusta yleisellä tasolla. Tulevana syksynä ensimmäisessä vaiheessa käsittelyssä ovat 1) valinnanvapauspilotti sekä 2) esivalmisteluvaiheen loppuraportit. Syksyllä aloittavan väliaikaishallinnon tehtävänä on kartoittaa yhä tarkemmalla tasolla liikkeen luovutuksen piiriin kuuluva henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset siirtosuunnitelmiksi ja -sopimuksiksi. Tietojen luovuttamisesta ja toteutuksesta annetaan erilliset ohjeet työntekijöitä luovuttaville tahoille syksyllä 2017. Henkilöstöasioiden valmistelun edetessä ohjeistetaan myös, mitä asioita tulee käsitellä yhteistoiminnassa. Seuraa siis valmistelua! Esivalmisteluvaiheen loppuraporttien käsittelemisen rinnalla kerätään työyhteisöiltä palautetta valmistelusta ja pyydetään kertomaan näkemyksiä valmistelun sisällöstä. Vuoropuhelua tullaan käymään sähköisillä alustoilla. Keskustelua varten avataan jälleen erillinen sähköinen keskustelualusta. Lisäksi työyhteisöjen palautteen rinnalla työntekijöillä on mahdollisuus antaa henkilökohtaista ja anonyymia palautetta uudistuksesta. Keskustelujen käynnistymisestä tiedotetaan erikseen elokuussa. Olemassa olevaa tukimateriaalia yhteistoimintaan liittyen on koottu osoitteeseen: www.ks2019.fi/henkilosto/tukimateriaalia-esimiehille/ Hyvää kesää kaikille ja palataan syksyllä asiaan! Arja Aroheinä sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja
4 Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaihe on päättynyt sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen loppuraportit on julkaistu. Raporttien pohjalta on myös hahmoteltu ensimmäinen luonnos tulevan maakunnan rakenteista. Hahmotelma on alustava ja täydentyy, kun valtakunnallisessa lakivalmistelussa päästään eteenpäin. Kaiken toiminnan keskiössä on asukkaat, joiden parhaaksi uudistustyötä tehdään. Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus maakunta (Esivalmistelun pohjalta tehty alustava hahmotelma konsernirakenteesta) Maakuntajohtaja sekä asiantuntijajohto Maakuntavirasto Järjestämistehtävät SOTE-LIIKELAITOS PELASTUSLAITOKSEN LIIKELAITOS MAAKUNNAN MUUT LIIKELAITOKSET Markkinoilla toimiva palvelutuotanto MAAKUNNAN OMISTAMA SOTE-YHTIÖ Yhtiössä tuotetaan: Suoran valinnan palvelut - Sote-keskuksen palvelut ja - Suunhoidon yksikön palvelut Yhtiössä myös maakunnan asiakassetelillä tuotettavat palvelut Maakunnan muut palveluyhtiöt Konserniohjaus ja konsernipalvelut Keski- Suomen asukkaat Kaikki maakunnan toiminta on asukkaitamme varten. Valinnanvapauden laajentuessa asiakkaat päättävät, kenen palveluita he käyttävät. Maakunta liikelaitoksineen varmistaa taustalla, että palvelua on jokaisen saatavilla yhteisesti sovituilla kriteereillä. MAAKUNNAN MUUT YHTIÖT Yhtiöitettävät tukipalvelut (Esimerkiksi talous- ja henkilöstöpalvelut, ICT-palvelut, ateriapalvelut, siivous- ja kiinteistönhuolto jne.) Yhtiöt voivat olla maakunnan - Kokonaan tai osittain omistamia in house yhtiöitä. Yhtiö ei kilpaile markkinoilla ja maakunta voi ostaa suoraan sen palveluita. - Kokonaan tai osittain omistamia out house -yhtiöitä joissa maakunnalla on omistus(ta). Yhtiö kilpailee markkinoilla ja maakunta ostaa palvelut kilpailutuksen kautta. Maakuntapalvelut kehittävät alueen elinvoimaa ja turvallisuutta Maakuntalain luonnoksen mukaan muita kuin sosiaali- ja terveyshuollon tehtäviä on maakunnalla reilut 20. Näistä suurimmat palvelukokonaisuudet ovat kasvupalvelut ja pelastuspalvelut. Maakuntapalveluiden asiantuntijatyöryhmien mukaan on nojattava osaamisen ja innovaatioiden edistämiseen sekä jokaisen kykyyn kantaa oma vastuu turvallisuudesta. Kun talous kasvaa ja infrastruktuuri on kunnossa, pystytään turvaamaan asukkaiden hyvinvointi ja hyvinvointipalveluiden rahoitus. Asiantuntijaryhmien loppuraportit kuvaavat palveluita uudessa maakunnassa: millaisia ovat alustavat palvelulupaukset, keitä ovat keskeiset asiakasryhmät, millaisilla resursseilla työt hoidetaan ja millaisia muutoksia olisi hyvä tehdä. Maatilapalveluiden, strategisen suunnittelun ja kehittämisen sekä rahoituspalveluiden kokoamisesta laaditut lisäselvitykset kuvaavat hyvin nykyisten organisaatiorajojen purkamisen hyötyjä asiakkaiden ja sidosryhmien eduksi. Palveluiden järjestämisen ja tuottamisen eriyttäminen on uusi tapa tarkastella tehtäviä ja se vaatii vielä kaikissa palvelukokonaisuuksissa jatkotyöstämistä. Samalla selviää, mihin maakuntakonsernin osaan kukin tehtävä parhaiten voisi asettua. Erityisosaamista vaativissa, kapeita asiakassegmenttejä palvelevissa tehtävissä yhteistyö naapurimaakuntien kanssa jatkuu. Maakuntapalveluissa kuten sosiaali- ja terveyspalveluissakin, tähdätään pitkälti yhden luukun palveluperiaatteeseen. Yksi luukku tarkoittaa asiakkaan tarpeen kokonaisvaltaista ymmärrystä sekä sujuvaa tiimityötä yli palvelukokonaisuuksien rajojen. Haastetta lisää se, että palveluntuottajia on monia ja monenlaisia. Pirjo Peräaho Maakuntauudistuksen projektipäällikkö
Esivalmistelu hahmottaa tulevien sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteita 5 Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta raportit hahmottelevat jo hyvin konkreettisesti, miten maakunnan palvelut voitaisiin vuoden 2019 alussa järjestää. Samalla hahmottuu se, mitkä nykyisistä palveluista tuotettaisiin kenties maakunnan yhtiöissä, mikäli lait hyväksytään nykymuodossaan. Sote-keskusten laaja palveluvalikoimalla tähtää yhden luukun periaatteeseen Esivalmisteluun osallistuneet asiantuntijatyöryhmät esittävät tulevaisuuden sote-keskuksiin laajaa palveluvalikoimaa. Laajan palvelun sote-keskusten tulee tarjota nykyisten terveysasemien palveluiden lisäksi mm. sosiaaliohjauksen palveluita sekä erikoissairaanhoidon vastaanotto- tai konsultaatiopalveluita. Vastaanottopalveluita voidaan järjestää myös esimerkiksi etäyhteyksien kuten videotekniikkaa hyödyntäen. Sote-keskuksen palvelut ovat lakiluonnoksessa niin sanottuja suoran valinnan palveluita eli asukas päättää tulevaisuudessa itse, minkä sote-keskuksen asiakas hän haluaa olla. Maakunta maksaa tämän jälkeen palveluntuottajalle asiakkaan palveluista maakunnassa yhteisesti sovitun korvauksen. Sote-keskus Avosairaanhoidon vastaanottopalvelut Lääkärin vastaanotto Hoitajan vastaanotto Akuuttivastaanotto Hoitotarvikejakelu Kuntoutuspalvelut Lääkinnällisen kuntoutuksen laista kaikki avopalvelut Fysioterapia (avo) puheterapia (avo) fysioterapeutin kiireetön vastaanotto ja akuuttivastaanotto fysioterapiaryhmät kotikäynnit apuvälinepalvelu Hyvinvointipalvelut Perhepalvelukeskus: Neuvolat Perheohjaus Perheneuvola Terapiatyö (puheterapia, toimintaterapia, lasten fysioterapia, psykologit) Mielenterveys- ja päihdepalvelut: Päihde-/ depressio hoitajat+ psykologit Muut vastaanottopalvelut: Depressiohoitaja Jalkaterapeutti Ravitsemusterapeutti Tiettyjä erikoissairaanhoitopalveluita, jotka eivät tarvitse sairaalaolosuhteita ja jotka tukevat sote-keskuksen vastaanottotoimintaa mm. seuraavilta erikoisaloilta Sisätaudit; (diabetes, kardiologia, keuhkosairaudet, neurologia, ihotaudit), tuki- ja liikuntaelinsairaudet (fysiatria, ortopedia, reumatologia), gastroenterologia ja gastorkirurgias, synnytys ja naistentaudit, korva-, nenäja kurkkutaudit, silmätaudit, lastentaudit, urologia, psykiatria (nuoriso, lasten ja aikuispsykiatria), geriatria ja muistisairaudet, kuntoutus jne. Erikoisalat ja sisällöt määritellään tarkemmin myöhemmin, joten lista ei ole lopullinen! Diagnostiset palvelut Kuvantaminen, laboratorio Lakisääteiset seulonnat Sosiaalipalvelut Sosiaalihuollon (6 ) neuvonta ja ohjaus Päihdetyön (24 ) ohjaus ja neuvonta Mielenterveyttä (25 ) suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki Kasvatus- ja perheneuvonta (26 ) Vanhuspalvelulain (12 ) mukainen neuvonta ja ohjaus Asiakkaan tilapäisesti ja lyhytaikaisesti enintään kolmen kuukauden ajan tarvitsema (16 )sosiaaliohjaus, kotipalvelu ja kotihoito silloin, kun asiakkaan tarve palveluun ei ole jokapäiväinen Kuvassa sote-keskukseen esivalmistelussa ehdotetut palvelut.
6 Neuvolapalvelut esitetään osaksi sote-keskusta Esivalmistelussa sote-keskukseen ehdotetaan sijoitettavaksi myös neuvolapalvelut. Asiantuntijatyöryhmien mukaan tämä mahdollistaa sen, että sote-keskus kantaa asiakkaistaan vastuuta vauvasta vaariin. Lisäksi malli varmistaa mm. lääkäripalveluiden saamisen neuvolan asiakkaille. Neuvolapalvelut ovat osa sote-keskuksiin ehdotettuja perheiden hyvinvointipalveluita. Hyvinvointipalvelut sisältävät lisäksi perheohjauksen ja perheneuvolan palveluita sekä lapsen mahdollisesti tarvitsemia terapiapalveluita, kuten puhe- ja toimintaterapiaa tai psykologipalveluita. Sote-keskusten palveluvalikoiman taustalla on tahto muodostaa maakuntaan asukkaiden kokonaisvaltaisia palvelukeskuksia. Mallin nähdään vähentävän asiakkaiden pompottelua paikasta toiseen sekä mahdollistavan asioiden hoitamisen yhdessä paikassa jopa yhdellä käynnillä. Yhden luukun periaatetta vahvistetaan tuomalla sote-keskuksiin myös kuntien, järjestöjen ja maakunnan liikelaitokseen vastuulle kuuluvia palveluita (palveluohjaus, pitkäaikainen sosiaaliohjaus jne.), jotka liittyvät asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen. Keski-Suomessa on nostettu esille ajatus sote-keskuksissa toimivista järjestötoreista, jotka mahdollistavat järjestöjen palveluiden, kuten terveysneuvonnan, elämäntapaohjauksen tai vertaistuen tuomisen osaksi sote-keskusten palvelukokonaisuutta. Sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön palvelut tuotetaan tämän hetken tiedon mukaan yhtiömuodossa Lakiluonnosten mukaan asukkailla on jatkossa oikeus valita oman sote-keskuksensa lisäksi häntä hoitava suunhoidon yksikkö (hammashoitola). Suunhoidon yksikössä tuotetaan yleisimmät suun terveydenhuollon palvelut. Sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön palvelut tulee lakiluonnosten mukaan tuottaa maakunnan osalta sote-yhtiössä. Palveluita tuottavat maakunnan yhtiön rinnalla myös muut maakunnan hyväksymät palveluntuottajat. Valinnan siitä, kenen tuottamia sote-keskuksen tai suunhoidon yksikön palveluita keskisuomalaiset asukkaat tulevaisuudessa käyttävät, tekee jokainen asukas itse. Jos asukas ei pysty valintaa tekemään, maakunta on järjestäjänä velvollinen tekemään valinnan asukkaan puolesta. Maakunta ei valinnassa voi suosia omaa yhtiötään, vaan lakiesitysten mukaan asiakkaalle on osoitettava hänen kannaltaan esimerkiksi maantieteellisen saavutettavuuden kannalta järkevin vaihtoehto. Suunhoidon yksikkö Suun terveydenhuollon terveysneuvonta ja terveystarkastukset Suusairauksien ennaltaehkäisy ja siihen liittyvä neuvonta ja muut palvelut määräaikaiset suun terveystarkastukset muu kuin hammaslääketieteen erikoisaloihin kuuluva suun ja hampaiden tutkimus hoidon tarpeen arviointi ja hoidon suunnittelu suusairauksien oireiden toteaminen ja oireen mukainen hoito hammasproteettiset korjaukset sekä iensairauksien ja hammasinfektioiden hoidot suun ja hampaiston korjaavat ja kirurgiset hoitotoimenpiteet Huom. Liikelaitoksessa tuotetaan suun terveydenhuollon osalta: Alle 18-vuotiaiden palvelut Lasten oikomishoito Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikäisille (keskitettävä erikoissairaanhoito) Suunhoidon yksikköön esivalmistelussa ehdotetut palvelut. Suomi-sote-sanastoa Sote-keskus on lyhenne sanasta sosiaali- ja terveyskeskus. Sote-keskuksesta saa tulevaisuudessa terveyspalveluja (pitkälti samoja, joita jo nyt saa terveyskeskuksesta) sekä lisäksi lyhytaikaisesti tai tilapäisesti tarvittavia sosiaalipalveluja. Keski-Suomessa esitetään lisäksi, että sote-keskuksesta saisi tulevaisuudessa laajasti myös nykyisiä erikoissairaanhoidon palveluita sekä mm. neuvolapalvelut. Lakiin kirjoitettu suunhoidon yksikkö tarkoittaa puolestaan hammashoitolaa. Sote-keskusten ja hammashoitoloiden palvelut ovat tällä hetkellä laissa ns. suoran valinnan palveluita. Se tarkoittaa sitä, että palveluita voi tuottaa julkisen toimijan lisäksi myös yksityiset yritykset ja yhteisöt, jotka täyttävät maakunnan asettamat kriteerit ja laatuvaatimukset. Asiakas valitsee, missä sote-keskuksessa tai hammashoitolassa hän tulevaisuudessa asioi.
Liikelaitoksen palvelut tukevat kaikkia maakunnan sote-keskuksia Osa sosiaali- ja terveyspalveluista tuotetaan lakiesitysten mukaan jatkossakin julkisen toimijan tuottamana maakunnan omistamassa sote-liikelaitoksessa. Liikelaitokseen sijoittuvat asiantuntijatyöryhmien mukaan sosiaalityö sekä palveluohjauksen ja sairaalaolosuhteita edellyttävät palvelut. Liikelaitoksen vastuulla on myös yhteispäivystys, sosiaalipäivystys sekä ensihoito. Liikelaitoksessa tehdään ne viranomaispäätökset, jotka edellyttävät julkisen vallan käyttöä. Liikelaitoksen palvelut on esitetty alla olevassa kuvassa. Liikelaitoksen palvelut eivät lähtökohtaisesti kilpaile markkinoilla. Poikkeuksena ovat kuitenkin ne palvelut, jotka tuotetaan tulevaisuudessa niin sanotulla asiakassetelillä. Asiakassetelillä tuotettavat palvelut tulee lakiluonnosten mukaan tuottaa maakunnan sote-yhtiössä. Asiakassetelin käyttö lisää asukkaiden valinnanvapautta Asiakassetelin (joka vastaa pitkälti nykyistä palveluseteliä) voi saada sote-keskuksesta, suun hoidon yksiköstä tai liikelaitoksesta esimerkiksi tiettyihin suun terveydenhuollon erityispalveluihin tai kotona tuotettaviin palveluihin. Asiakassetelin saatuaan asiakas valitsee itse sen palveluntuottajan, joka tuottaa hänelle jatkossa kyseiset palvelut. Esivalmistelu ei vielä ota kantaa siihen, mitkä erikoissairaanhoidon palveluista ovat asiakassetelillä tuotettavia. Liikelaitoksella on myös mahdollisuus kilpailuttaa sellaisia palveluita, joita se ei pysty tuottamaan itse, mutta joita maakunnan on tuotettava asukkaiden tasavertaisten palveluiden takaamiseksi. Palveluiden ostaminen varmistaa maakunnan asukkaiden tasavertaisuuden palveluiden saannin esimerkiksi tilanteissa, joissa reuna-alueille ei muodostu markkinoilla palvelutarjontaa. 7 Sote-liikelaitos Rakenteellinen sosiaalityö Sosiaalityö (sis. lastensuojelun ja vammaispalvelut) Sosiaaliohjaus, kun tarve on pitempiaikaista Sosiaalinen kuntoutus Perhetyö Laitospalvelut (sis.vuode-/kuntoutusosastot, jotka liikelaitos voi hankkia myös ostopalveluna) Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta Sosiaalipäivystys Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi, asiakassuunnitelman teko ja päivittäminen, palveluiden myöntäminen, palveluissa ohjaaminen, integraatiosta huolehtiminen jne.) Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollon palveluja Sairaanhoito, jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa Erikoissairaanhoidon ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, ensihoitoon, päivystykseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluita Lääkinnällinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa) Yhteispäivystys Ensihoito Suunterveydenhuolto: Alle 18-vuotiaiden palvelut Lasten oikomishoito Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikäisille (keskitettävä erikoissairaan hoito) Huomioitava, että osa liikelaitoksen palveluista tuotetaan asiakasseteleillä, jolloin maakunnan oma tuotanto kyseisten palveluiden osalta tuotetaan maakunnan soteyhtiössä. Kuvassa sote-liikelaitokseen esivalmistelussa ehdotetut palvelut.
250ml 8 Asiakassetelillä tuotettavaksi ehdotetut palvelut Kotiin vietävät palvelut - Lapsiperheille, vanhuksille, vammaisille, mielenterveyskuntoutujille - Kotipalvelu - Kotihoito - Kotisairaanhoito - Kotihoidon kuntouttavat arviointijaksot? (Tätä selvitetään jatkovalmistelussa) - Erityistason kotiin vietävät palvelut (esim. psykiatria)? (Tätä selvitetään jatkovalmistelussa) Asumispalvelut Toimintakeskuspalvelut - Kehitysvammaiset - Päihdekuntoutujat - Mielenterveyskuntoutujat - Työllistämispalveluiden asiakkaat Päiväkeskuspalvelut Osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta Erikoissairaanhoidon palvelut: - Arvioidaan käyttökohteet sitten, kun on määritelty erikoisalojen suoranvalinnan palvelut - Terapia- ja peruukkipalvelut Asiakasseteli Esivalmisteluun loppuraportit luettavissa verkossa työyksiköitä kannustetaan keskustelemaan ja antamaan palautetta! Esivalmistelua on tehty 12 asiantuntijatyöryhmässä sekä erilaisissa työpajoissa ja -tapaamisissa, joihin on osallistunut satoja asiantuntijoita eri puolilta maakuntaa. Kokoonpanot ovat nähtävillä loppuraporteista, jotka ovat luettavissa osoitteessa www.ks2019.fi/tyoryhmat-ja-muistiot/asiantuntijatyoryhmat/esivalmistelun-loppuraportit Työyksiköitä kannustetaan keskustelemaan raporteista ja niiden hahmotelmista työyhteisöissään. Elokuussa avataan työyhteisöille mahdollisuus antaa valmistelusta yhteistä palautetta. Samalla mahdollisestaan myös omien mielipiteiden ilmaisu nimettömänä valmistelun tueksi. Annettu palaute auttaa jatkovalmistelussa, sillä syksyllä aloittava väliaikaishallinto jatkaa esivalmistelun ja tarkentuvan lainsäädännön pohjalta pohdintaa palvelurakenteiden hahmottamiseksi. Maakuntavaltuusto tekee varsinaiset päätökset palvelurakenteesta sekä palveluiden tuottamistavoista keväällä 2018. Samalla välitämme asiantuntijatyöryhmien puolesta ison kiitoksen kaikille valmistelutyöhön osallistuneille ja työtä jo tähän mennessä kommentoineille ja evästäneille työntekijöillemme! Muutos tehdään yhdessä ja tästä on hyvä jatkaa! Asko Rytkönen sote-uudistuksen vastuuvalmistelija Mikael Palola sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä käsitelleen asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja Juha Kinnunen sosiaali- ja terveyspalveluiden liikelaitoksen palveluita pohtineen asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja Kati Kallimo sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta pohtineen asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja
Kesää kohti muutoksessa 9 Esivalmistelun loppuraporteissa on laajasti käsitelty tulevan maakunnan tehtäviä, palveluja ja palvelulupauksia. Henkilöstöjärjestöt edellyttävät, että seuraavassa vaiheessa arvioidaan myös palveluiden tarvitsemia henkilöstöresursseja ja niihin tarvittavaa rahoitusta. Esivalmistelussa palvelut on jaoteltu eri toimijoiden tehtäväksi ja tuotettavaksi osittain hyvin tarkasti. Kuitenkaan henkilöstön sijoittumista ja tarvittavaa henkilöstömäärää ei raporteissa ole arvioitu, joten suunnitelmat ovat tältä tärkeältä osalta keskeneräiset. Henkilöstöjärjestöt ovat huolissaan olemassa olevan henkilökunnan sijoittumisesta tuleviin organisaatioihin. Henkilöstötyöryhmä on annetun ohjeistuksen mukaan kartoittanut henkilöstöä määrällisesti ja ammattinimikkeittäin, mutta ei työntekijöiden sijoittumista ehdotettuihin palveluihin. Syksyllä henkilöstö pääsee kommentoimaan esivalmistelun loppuraportteja. Nähtäväksi jää, miten kommentointi vaikuttaa suunnitelmien jatkovalmisteluun. Jo tässä vaiheessa kilpailu osaavasta henkilöstöstä käy kiivaana ja henkilöstöjärjestöillä onkin huoli, miten osaava, ammattitaitoinen henkilöstö saadaan pidettyä omissa palveluissa. On tärkeää, että palveluistamme ja niiden laadusta puhutaan ja kerrotaan positiivisesti kaikilla tasoilla. Tällä hetkellä asiakaspalaute palvelukokemuksesta on hyvää, kielteistä palautetta tulee pitkistä jonoista ja vaikeudesta päästä palvelujen piiriin. Henkilöstötyöryhmä on nostanut vahvasti esille henkilöstön muutostuen tarpeellisuuden kaikille työntekijäryhmille. Muutostuen on suunniteltu alkavan kesälomien jälkeen lähiesimiehille, jotka tukevat työntekijöitään tulevassa muutoksessa. Jatkossa on erityisesti nostettava esiin sosiaali- ja terveyspalvelujen käytännön integraatio, mikä on jäänyt vähemmälle huomiolle tähänastisessa valmistelussa. Aidolla integraatiolla saamme palveluketjut yhtenäisiksi ja toimiviksi. Maakuntien ja kuntiin jäävien palvelujen saumaton yhteistyö on myös varmistettava. Huolimatta siitä, millainen uusi palvelurakenne tulee olemaan, sillä on vaikutuksia suurelta osin sekä työntekijöiden sijoittumiseen että työyhteisöjen uudelleenmuovautumiseen. Muutoksessa työntekijöihin kohdistuvat haasteet ovat mittavat. Toimintakulttuurin muutos edellyttää työntekijöiltä jatkuvaa sopeutumista ja uuden oppimista. Me työntekijät teemme sote- ja maakuntauudistuksen! Hyvää kesää kaikille! Henkilöstöjärjestöt mahdollinen hakeutuminen valinnanvapauspilottiin Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat ilmoittaneet, että maakunnille osoitetaan vuosina 2017 2018 yhteensä noin 100 miljoonan euron määräraha, jolla voidaan pilotoida sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauslain toimeenpanoa jo ennen varsinaisten lakien voimaantuloa. Ministeriön raha jaetaan kokeiluun mukaan valittaville maakunnille. Ministeriö päättää hankehakemusten perusteella, ketkä valitaan kokeiluun mukaan. Hankehakemus kokeilusta tulee jättää 29.9.2017 mennessä. Pilottihankkeissa on mahdollista kokeilla joko suoran valinnan palveluja (ns. sote-keskusta koskevat pilotit) tai henkilökohtaista budjettia. Keski-Suomi tähtää suoran valinnan palveluita koskevaan pilottiin. Suoran valinnan palveluilla tarkoitetaan sellaisia palveluja, joissa asiakas voi itse valita hoitavan sote-keskuksensa. Alustavaa hahmotelmaa sote-keskusten palveluista on kuvattu tämän uutiskirjeen sivulla 5. Yhtiö kilpailisi asiakkaista avoimilla markkinoilla Keski-Suomessa kokeiluun mukaan lähteminen tarkoittaisi sitä, että Keski-Suomeen perustettaisiin maakunnallinen tuotantoyhtiö jo vuonna 2018. Yhtiö tuottaisi pilotissa sote-keskuksen palvelut. c
10 Pilotin myötä suoran valinnan piiriin kuuluvat palvelut määriteltäisiin yhtenäisesti koko Keski-Suomessa jo vuonna 2018. Myös palveluiden hinnoittelu yhdenmukaistettaisiin maakunnallisesti, jolloin sote-keskusten palveluita tarjoaville tuottajille (maakunnan yhtiölle ja yksityisille yhtiöille) maksettaisiin yhtenäisin perustein määräytyvä korvaus asiakkaista koko maakunnan alueella. Henkilöstön asema pilotissa Pilotointiin osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien siirtäessä oman tuotannon palveluja omistamansa osakeyhtiön tuotettavaksi, sovelletaan muutokseen maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta annetun lain säännöksiä henkilöstön asemasta ja lisäeläketurvasta. Pilotoinnin hallinnointi siirtyisi maakunnalle 1.1.2019, samalla yhtiö siirtyy maakunnalle kokonaisuutena, joten tässä muutoksessa henkilöstön asema ei muuttuisi vaikka yhtiön omistus muuttuu. Yhtiömuotoinen toiminta käynnistyisi viimeistään 30.6.2018 Maakunnallinen pilotti parantaisi julkisen toimijan valmiutta ja palveluverkon ylläpitoa sote-muutoksen ja maakunnan yhtiömuotoisen toiminnan käynnistymisen osalta. Pilotin tulisi käynnistyä viimeistään 30.6.2018. Ehtona pilottiin mukaan pääsylle on, että pilottiin osallistuu maakunnan alueen kunnat tai kuntayhtymät, joiden yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 % maakunnan asukasluvusta. Jotta asia voidaan kunnissa ja kuntayhtymissä käsitellä tiukassa aikataulussa, päätöksentekoa varten selvitetään seuraavaksi muun muassa yhtiöittämiseen liittyvät reunaehdot, yhtiön omistussuhteet sekä muodostuvan yhtiön pääomittamiseen ja riskienhallintaan liittyvät kysymykset. Samalla tarkennetaan tietoja siitä, mihin mahdollista kokeilurahoitusta voidaan yhtiömallissa kohdentaa. 28.9.2017 mennessä, jolloin mahdollinen hankehakemus ehditään jättämään hakuajan puitteissa. Pilottien toisen vaiheen hakuaika päättyy ministeriön tarkentamien tietojen mukaan 29.9.2017. Jyväskylä kokeilee jo valinnanvapautta Kokeilu ei maakunnassa ole täysin uusi, sillä Jyväskylässä on jo käynnissä ministeriön rahoittama valinnanvapauskokeilu. Kokeilua toteutetaan tällä hetkellä kolmen terveysaseman alueella. Kokeilussa on mukana 62 000 asukkaan väestöpohja. Tällä hetkellä vaihdon yksityiselle palveluntuottajalle on tehnyt noin 1700 asukasta. Maakunnallinen kokeilu olisi toiminnallisesti huomattavasti laajempi. Jyväskylä on luvannut jatkovalmistelua varten luovuttaa aiemmat prosessikuvaukset sekä rahoitusmallit, mikäli ne helpottavat kokeiluun hakeutumista ja kokeilun valmistelua. Päätöksiä tehdään lomien jälkeen Mielenkiinnolla seuraamme valinnanvapauslain käsittelyä eduskunnassa ja valiokunnissa kesän aikana. Valmistelua ja varsinaisia päätöksiä pilottiin hakeutumisesta tehdään Keski-Suomessa lomien jälkeen elokuussa. Nyt on aika hengähtää hetki ja nauttia kesän tuoksuista ja auringon lämmöstä. Oikein hyvää kesää ja lomien aikaa kaikille! Kati Kallimo sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta pohtineen asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja Mikael Palola sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä käsitelleen asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja Kunnat päättävät osallistumisesta kokeiluun Päätösvalta kokeiluun lähtemisestä on kunnilla. Kuntien kanssa käytiin 2.6.2017 yhteinen neuvottelu kokeilusta. Tilaisuudessa sovittiin, että kuntien johtavat viranhaltijat antavat juhannukseen mennessä alustavat näkemyksensä siitä, valmistellaanko maakunnallista hankehakemusta eteenpäin ja millaista lisätietoa päätöksenteon tueksi tarvitaan. Mikäli kunnista näytetään vihreää valoa jatkovalmistelulle, Keski-Suomessa ehditään valmistella myös yhteinen ohjeistus yhteistoimintaa varten ennen varsinaisia päätöksiä kokeiluun lähtemisestä. Varsinaiset poliittiset päätökset pilottiin osallistumisesta tulee tehdä kunnissa 2019 Keski-Suomi
Kiitos SOTE-henkilöstö - ensievästykset väliaikaishallinnolle koossa 11 Sote-henkilöstön palautteita ja kysymyksiä uudistuksesta koottiin 9.6. asti sähköisellä REAL-keskustelualustalla. Tiimipalavereissa, henkilöstöryhmissä tai muissa työyhteisön tapaamisten yhteydessä kootut palautteet ja kysymykset ovat eväänä väliaikaishallinnolle. Asiakkaiden arvostamat, sujuvat palvelut ovat se, mistä työyhteisöt haluavat huolehtia kaikissa muutoksen vaiheissa. Useat tiimit muistuttavat tulevaa työnantajaa siitä, kuinka tärkeää on varmistaa työntekijöiden osaaminen. Nopeita vastauksia väliaikaishallinnolta odotetaan moniin kysymyksiin: jatkuvatko työt, mikä on lähipalveluiden tulevaisuus, kuinka palveluketjut saadaan toimiviksi, kuinka tukipalvelut jatkossa organisoidaan, onko uudistuksen tavoitteet oikeasti saavutettavissa Keski-Suomessa. R Esimerkki: keskussairaalan lastenpsykiatrian työryhmän ajatuksia ja kysymyksiä uudistuksesta koottuna 5.6.2017 olleesta palaverista Mitä nykyään hyvin toimivaa haluamme saada onnistumaan myös tulevassa organisaatiossa? Maakunnallinen perheneuvoloiden - jatkossa perhekeskusten - säilyminen ja toiminnan riittävä palvelutarjonta monitoimijaisena. Hyvä tiimityö ja työnohjaus, riittävän koulutuksen ja ammattitaidon ylläpitäminen. Mitä uusia toimintatapoja on meidän yhdessä opeteltava, jotta uusi organisaatio saadaan toimimaan hyvin? Perinteistä verkostotyötä tulee kehittää niin, että osaaminen saadaan lasten ja perheiden muutosprosessien käyttöön monialaisesti. Tähän tarvitaan yhteistä koulutusta. Psykodynaamisen osaamisen ja psyykkisten esteiden tutkimisen haasteet eri tasoilla sekä vanhempien että toimijoiden parissa. Tällä hetkellä on vielä paljon sellaisia kysymyksiä, joihin ei ole valmiita vastauksia. Tähän kysymykseen haluaisimme kuitenkin pikimmiten selvyyttä: Mielenterveyspalveluissa potilaiden ja perheiden on joskus vaikea sitoutua hoitoon. Kun hoito vaatii paljon motivointityötä, voiko hankalia asioita ottaa esille yksityisenä palveluntuottajana? Huolena on neuvolatyön merkitys jatkossa. Kuinka vanhemmuuden psykoedukaation osaaminen vastaisi nykyhaasteisiin? Miten rahat käytetään ja kuka vastaa budjetista? Pääseekö koulutukseen? Onko toimialarajoja? Kuinka toimintakulttuurin muutos johdetaan? Kuka päättää suunnasta? Keski-Suomi 2019
12 Miten maakuntauudistus muuttaa maaseutuhallinnon henkilöstön tehtäviä Henkilöstön mukana olo uuden suunnittelussa poistaa niitä pelkotiloja, joita muutokset tuovat tullessaan. Tuleva uudistus vaatii toimintatapojen muuttamista koko henkilöstöltä, onhan kyseessä jokaiselle meille suuri muutos, mutta samalla se tuo tullessaan uusia mahdollisuuksia. Jari Halttunen Nykytila maatilapalvelujen osalta Maatilapalveluja tuotetaan ELY-keskuksessa tukitehtävien, tukien valvonnan, kasvintarkastusten ja maatilarahoituksen osalta. ELY:n toiminta toteutetaan Jyväskylän toimipaikasta koko maakunnan alueelle. YTA-alueet tuottavat maatilapalveluja neljän YTA-alueen toimesta (Keuruu, Laukaa, Pihtipudas ja Saarijärvi). Niiden palveluja ovat maataloustukihakemusten käsittely hakemusten vastaanotosta suorien tukien maksatukseen saakka. Palveluja toteutetaan neljän päätoimipisteen lisäksi 17 sivutoimipisteestä. Maatilapalvelun henkilöstöresurssit ELY ja YTA-alueet yhteen lukien ovat yhteensä 37 htv. Lomituksen henkilöresurssit maakunnan alueella ovat yhteensä 170 htv. lomituksen paikallisyksikkönä toimii Keuruun yksikkö, jonka resurssit ovat 150 htv. Lisäksi Sysmän paikallisyksikkö vastaa Joutsan, Luhangan ja Toivakan kuntien lomituspalveluista 22 htv:n resursseilla. Paikallisyksikkö ostaa lomituspalveluita vuosittaisen kilpailutuksen perusteella toimintaa harjoittavilta yrityksiltä. Keski- Suomen alueella yrityksiä on tällä hetkellä 18 kpl. Keuruun paikallisyksikön alueella yrityksiä on 15 kpl ja Sysmän paikallisyksikön alueella 3 kpl (Joutsa, Luhanka ja Toivakka). maakunnan alueella yritysten tuottamat lomituspalvelut vastaavat yhteensä n. 18 htv:tta. Maatilayrittäjillä on myös mahdollisuus tuottaa lomituspalvelut itse. Itsejärjestetystä lomituksesta tehdään sopimus paikallisyksikön ja maatilayrittäjän kesken. Itse järjestettyjen lomituspalvelujen kokonaismäärä vastaa noin 89 htv:tta. Mikä muuttuu? Tulevassa maakuntauudistuksessa koko henkilöstö siirtyy maakunnan palvelukseen. Palvelut ja tehtävät pysyvät samoina. Koko maakunnan alueelle tuotettava maatilapalvelut tulee olemaan yksi yhtenäinen palvelukokonaisuus. Palvelu tuotetaan koko maakunnan alueelle. Henkilöstö otetaan mukaan suunnittelemaan muutosta. Elokuun lopulla järjestetään henkilöstölle valmentavaa koulutusta kuutena päivänä. Koulutusta toteutetaan ryhmissä työpajatyöskentelynä. Jokainen pääsee ottamaan kantaa neljään osa-alueeseen: Mitä voidaan vähentää? Mitä olemassa olevaa pitää vahvistaa? Mistä voidaan luopua kokonaan? Mitä uutta pitää luoda? Kaikki edellä olevat kysymykset voivat liittyä arvoihin tai periaatteisiin, konkreettisiin tavoitteisiin, toimintatapoihin tai organisaation rakenteisiin.
13 Kuvassa maaseutuasiamies Matti Ilmonen palvelee asiakasta hakemusten jättämisessä. Syksyllä järjestettävällä valmennuksella saadaan henkilöstö paremmin mukaan uudistukseen Henkilöstön huomioon ottamisella on merkitystä jatkovalmisteluille. Maaseututoimenjohtaja Jari Halttunen Laukaan kunnasta kertoo: - Toki on hyvä tiedostaa valmistelujen tässä vaiheessa, että kaikki toiveet, joita tulemme syksyn aikana esittämään eivät toteudu. Valmennuksella on kuitenkin paikkansa, jotta henkilöstö saadaan aidosti osallistumaan uudistuksen valmisteluun. Henkilöstön mukana olo uuden suunnittelussa poistaa niitä pelkotiloja, joita muutokset tuovat tullessaan. Tuleva uudistus vaatii toimintatapojen muuttamista koko henkilöstöltä, onhan kyseessä jokaiselle meille suuri muutos, mutta samalla se tuo tullessaan uusia mahdollisuuksia. Halttunen luettelee näitä mahdollisuuksia ja etuja: mahdollisuus saada työhön vaihtelua uusilla työtehtävillä mahdollisuus kasvattaa omaa osaamistaan voidaan keskittää jotkut pienet asiat kaikkien ei tarvitse opetella jotain harvoin tehtävää pientä osa-aluetta työn yksinäisyys vähenee - ei ole enää yhden henkilön toimistoja saadaan koko maakunnan alueelle yhtenäiset toimintaohjeet töiden päällekkäisyys vähenee - ei ole enää kunta/ely. Muutoksen valmistelussa mukana olo ja avoin keskustelu muutosten vaikutuksesta pitää yllä työnjaksamisen ja avoimen mielen uudistuksen suhteen. Henkilöstön tietäessä missä mennään muutoksen eri vaiheissa takaa valmiuden jatkaa vuoden 2019 alussa parempaa ja asiakaslähtöistä palvelua. Keski-Suomi 2019
14 Pidetään yhteyttä! Muutosjohtaja Tapani Mattila, p. 040 595 0011, tapani.mattila@keskisuomi.fi Maakuntauudistuksen projektipäällikkö Pirjo Peräaho, p. 040 591 0760, pirjo.peraaho@keskisuomi.fi Sote-uudistuksen vastuuvalmistelija Asko Rytkönen, p. 014 269 1675, asko.rytkonen@ksshp.fi Henkilöstötyöryhmän jäsenet: Arja Aroheinä, Jyväskylän kaupungin henkilöstöjohtaja, työryhmän puheenjohtaja, p. 040 761 8760 Merja Virtanen, Jyväskylän kaupungin kehittämispäällikkö, työryhmän sihteeri, p. 0500 75 5570 Eeva Aarnio, sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja, p. 014 269 1380 Riitta Hallberg, Sote-kuntayhtymä Saarikan henkilöstöjohtaja, p. 044 459 8946 Sirpa Hyytiäinen, Luhangan perusturvajohtaja, p. 040 3479 211 Erkki Jäppinen, Laukaan kunnan henkilöstöjohtaja, p. 0400 791 425 Jukka Kaistinen, Muuramen kunnan talous- ja henkilöstöjohtaja, p. 050 311 9914 Arja-Leena Kriivarinmäki, Äänekosken kaupungin henkilöstöjohtaja, p. 020 632 2045 Sisko Piispanen, Wiitaunionin henkilöstö- ja taloussihteeri, p. 044 459 6973 Maarit Mäntykoski, Jämsän kaupungin palvelussuhdepäällikkö, p. 040 748 7992 Kari Luostarinen, liiton kehittämispäällikkö, p. 040 545 0570 Arja Erola, Ely-keskuksen hallintojohtaja, p. 0295 024 613 Jaana Pollari, Tehy, Jyväskylän kaupunki, p. 050 576 9121 Hannu Tuderus, JHL, Jyväskylän kaupunki, p. 040 829 0650 Heljä Siitari, Juko, Jyväskylän kaupunki, p. 040 834 2709 Ulla-Sinikka Sihvonen, Jyty, Jyväskylän kaupunki, p. 050 433 0058 Sari Harjulampi, SuPer, Äänekosken kaupunki, p. 020 632 2000 (vaihde) Marja-Leena Hannula, Pardia, TE-toimisto, 0295 046044 Viestintätyöryhmä: Maakuntauudistuksen viestintävastaava Virpi Heikkinen ( liitto), virpi.heikkinen(at)keskisuomi.fi, p. 040 595 0178 & liiton viestintäpäällikkö Tuulia Nieminen, tuulia.nieminen(at) keskisuomi.fi, p. 040 591 5058. Sote-uudistuksen viestintävastaava, (Jyväskylän kaupunki) Emmi Hyvönen, emmi.hyvonen@jkl.fi, p. 014 266 3025 & Tuija Ijäs & Elina Gråsten ELY-keskuksen viestintäpäällikkö Pirjo Ahapainen, pirjo.ahapainen(at)ely-keskus.fi, p. 0295 024 655 (sijaistaa väliaikaisesti myös TE-toimiston viestinnässä) & Santtu Lytsy. sairaanhoitopiirin viestintäpäällikkö Tuija Melville, tuija.melville(at)ksshp.fi, p. 014 269 1682 & Tuija Sivonen & Helmi Jukkala & Hanne Joenaho (Seututerveyskeskus) Aluehallintovirasto, Länsi- ja Sisä-Suomi, viestintäpäällikkö Annette Rinne, annette.rinne(at)avi.fi, p. 0295 018 492 Kuntien edustajat: Laura Walden, Jämsän kaupungin viestintäpäällikkö, laura.walden(at)jamsa.fi, p. 040 545 0687 & Esko Pulliainen, Äänekosken kaupungin viestintä- ja markkinointikoordinaattori, esko.pulliainen(at)aanekoski.fi, p. 020 632 2864. Uutiskirjeen taitto: Pirjo Ala-Hynnilä