Laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaalija terveydenhuollossa, lausuntopyyntö PERUSTURVAN TOIMIALAJOHTAJA MARJA LAURILA
Lain tarkoitus Edistää soten asiakkaan mahdollisuuksia valita hänelle sopiva palveluntuottaja Parantaa palvelujen saatavuutta Parantaa palvelujen laatua Vahvistaa palvelujärjestelmän kustannusvaikuttavuutta Edesauttaa jatkuvaa kehittämistä
Määritelmiä Suoran valinnan palvelut = asiakas voi valita palvelun ilman maakunnan osoitusta tai maakunnan liikelaitoksen tekemää palvelutarpeen arviointia. Sisältää kiireettömät palvelut ja hammashoidon osalta aukioloaikojen puitteissa toteutetut kiirevastaanotot (särkypäivystys) Maksuseteli = sote-keskuksen tai suun hoidon yksikön asiakkaalle myöntämä sitoumus korvata asiakkaan valitseman suoran valinnan palvelun kustannukset palvelun tuottajan ennalta määriteltyyn arvoon asti (valtakunnallinen palveluntuottajarekisteri). Esim. asiakas saa sote-keskuksesta lääkärin lähetteen fysioterepiaan asiakas valitsee fysioterepian tuottajan. Asiakasseteli = maakunnan liikelaitoksen asiakkaalle myöntämä sitoumus korvata muun palveluntuottajan antaman palvelun kustannukset maakunnan ennalta määräämään arvoon asti. Esim. jos ko. palvelu ei kuulu sote-keskukselle, voidaan ohjata maakunnan liikelaitokseen (esim. leikkaushoito) Henkilökohtainen budjetti = maakunnan liikelaitoksen asiakkaalle myöntämä sitoumus korvata asiakkaan valitsemien muiden palveluiden tuottajien antamien palveluiden kustannukset maakunnan liikelaitoksen ennalta määräämään arvoon asti (perustuu asiakkaan avun tarpeeseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin). Asiakas voi ostaa saamallaan summalla tarvitsevansa palvelut. Vanhus- ja vammaispalveluissa
Laki pähkinänkuoressa Asiakas voi valita palveluntuottajan, tämän toimipisteen ja palvelua antavat ammattihenkilöt Valinta voi kohdistua vain yhteen sote / hammashuollon palveluntuottajaan kerrallaan ja on voimassa 1 vuoden Suorassa valinnassa ei tarvita maakunnan liikelaitoksen osoitusta tai palvelujen tarpeen arviointia Suorassa valinnassa palveluntuottaja huolehtii palvelukokonaisuudesta Mikäli asiakas ei tee valintaa, maakunta huolehtii listaamisesta lähimpään sote-keskukseen Maakunta ei kilpailuta valinnanvapauden piirissä olevia palveluita Maakunta yhtiöittää sote-keskukset ja hammashoitoloiden palvelut 2021 mennessä Valinnanvapauspalveluita tuottavat maakunnan yhtiöt, yritykset ja järjestöt Tuottajaksi voivat ilmoittautua kaikki kriteerit täyttävät Voimaan 1.1.2019
Kysymys 1 Hoitoon pääsyn nopeutuminen suoran valinnan palveluihin sote-palveluihin voi ehkäistä ihmisten ongelmien kasaantumista ja vähentää erityistason palveluiden tarvetta sitoutuvatko kaikki palveluntuottajat ihmisten ja perheen kokonaisvaltaiseen huomiointiin? Peruspalveluiden vahvistuminen, mikäli uusia palveluntuottajia tulee lisää Resurssit kuitenkin kohdennettava oikein
Kysymys 2 Luonnoksessa ehdotetaan toteutettavaksi valtakunnallinen tiedonhallintapalvelu, jossa asiakkaat voivat käydä vertailemassa hyväksyttyjä palveluntuottajia valinnan toteutumisen tueksi tulee olla riittävästi tietoa saatavilla osaako asiakas etsiä / hyödyntää tietoa? Onko tieto ymmärrettävässä muodossa? Tietoa saatavilla pääsääntöisesti sähköisessä muodossa Lisäpalveluita saatavilla lisämaksusta Asiakas voi valita ammattihenkilön jatkossa myös sosiaalihuollossa
Kysymys 3 Palvelujen saatavuus voi parantua, mutta alueellisia eroja tulee esiintymään jatkossakin Palveluiden keskittämisen vaikutukset? Palvelujen saavutettavuus sähköisesti? Osaako asiakas arvioida hänen tilanteeseensa sopivan palvelun ja tuottajan?
Kysymys 4 Laaja-alaisilla palvelujen tarpeella tarkoitetaan useiden eri toimijoiden vastuualueeseen liittyviä tarpeita, joita nykytilanteessa hoidetaan mm. verkostotyön kautta Kuka on jatkossa se taho, joka ottaa vastuun asiakkaan tilanteeseen liittyvästä kokonaisuudesta? Esityksessä se on maakunta. Huomioitava, että asiakkailla on entistä enemmän laaja-alaisia palvelujen tarpeita, muistettava myös yhteistyö maakunnan ja kunnan palveluiden kanssa (mm. sivistystoimi)
Kysymys 5 Lakiesitys tarjoaa mahdollisuuksia menokehityksen hillitsemiseen, mutta säästötavoitteet ovat huomattavat ja niihin liittyy paljon epävarmuustekijöitä (mm. markkinat) Kannustaako lakiesitys kustannustehokkuuteen? Tietojärjestelmien osalta kustannukset voivat alussa kasvaa (hankinta-, koulutus-, ja ylläpitokustannukset) Laatukilpailu vs. voiton tavoittelu Toiminnan tehostaminen / tehostuminen tuo säästöjä
Kysymys 6 Hallinnollisten tehtävien määrä vaihtelee maakunnittain; monituottajamallin hallinnointi vaatii uudenlaista osaamista mm. maakuntien hinnoittelu- ja laskutuskäytännöt Maakuntien mahdollisuudet vastata järjestämistehtävästä eroavat toisistaan Maakunnan tulee varautua eri keinoin varmistamaan palvelujen saatavuus väestölleen myös maakunnan reuna-alueilla 8onko reuna-alueiden palveluntuotanto taloudellisesti kannattavaa maakunnalle?)
Kysymys 7 Toimintatapojen muutos ei tapahdu hetkessä, uudistuksen aikataulu on kuitenkin tiukka Kehittämistyössä tulee olla mukana myös palveluntuottajat Uudistuksella myös henkilöstövaikutuksia Innovatiivisuus edellyttää uudenlaista ajattelua; olemmeko liiaksi kiinni vanhoissa rakenteissa ja toimintatavoissa? toimivatko kaikki ratkaisut joka puolella maakuntaa? Alueellisia eroja on esim. väestörakenteessa
Kysymys 8; a, b, c, d Maakunnan liikelaitos ei voi tuottaa itse suoran valinnan palveluita, vaan ne olisi yhtiöitettävä, samoin kuin maksu- ja asiakassetelillä annettavat palvelutkin (laissa ei säädetä oikeudellista muotoa yhtiötä perustettaessa) Suoraan valintaan liittyvät perustason palvelukokonaisuudet, suun terveydenhuollon palvelut ja laajennetun perustason palvelut on lueteltu 15 Maksuseteli 17 Suoran valinnan palveluntuottajalla säilyy kokonaisvastuu asiakkaan palvelukokonaisuudesta, palvelujen vaikuttavuudesta ja laadusta myös silloin, kun asiakas käyttää maksusetelillä tuotettua palvelua Asiakas voi kieltäytyä maksusetelistä, jolloin palvelu järjestettävä muulla tavoin tuottaa itse tai ostaa Maksusetelillä ei voi saada suoraan palveluita maakunnan liikelaitokselta, mutta jos liikelaitoksella on yhtiö, joka tuottaa ko. palvelua, maksuseteli käy
Kysymys 9 Asiakas saa muut kuin suoran valinnan palvelut maakunnan liikelaitokselta esim. toimipisteitä ympäri maakuntaa Asiakas voi valita myös toisen maakunnan liikelaitoksen toimipisteen Maakunnan liikelaitoksella ei ole velvollisuutta tuottaa asiakkaan kotiin vietäviä palveluita maakunnan ulkopuolelle Asiakkaan on ilmoitettava perustason toimipisteen valinnasta maakunnalle, mikäli aikoo käyttää valinnanvapauttaan (sähköisesti tai kirjallisesti) astuu voimaan 3vkon kuluttua
Kysymys 10; a, b, c Maakunta päättää missä palveluissa asiakasseteli otetaan käyttöön Terveydenhuollossa asiakasseteliä voitaisiin käyttää esim. maakunnan liikelaitoksen vastuulla olevissa kiireettömissä erityistason palveluissa, kuten kaihileikkauksissa Sosiaalihuollossa asiakasseteliä voitaisiin käyttää perus- ja erityistason palveluissa, kuten asumispalveluissa, kotihoidossa ja henkilökohtaisessa avussa Maakunnan on määriteltävä strategiaan tavoitteet yksityisiltä palvelun tuottajilta hankittavien palveluiden vähimmäismäärästä Asiakasseteli edellyttää palvelutarpeen arviointia Alaikäisen asiakkaan kohdalla valinnan voi tehdä huoltaja tai muu laillinen edustaja
Kysymys 11 Maakunnalla on velvollisuus tarjota henkilökohtaista budjettia esim. iäkkäille ja vammaisille, joilla on pitkäaikaista, jatkuvaa ja laaja-alaista tuen ja avun tarvetta keskiössä palvelun tarvitsija, joka voi vaikuttaa asiakasseteliä enemmän myös palvelun sisältöön Voidaan käyttää vain muissa kuin suoran valinnan palveluissa Edellyttää laaja-alaista palvelutarpeen arviointia
Kysymys 12 Maakunta voi tehdä päätöksen potilaan päätöksenteon tukemisesta, mikäli hänellä on pysyvästi, pitkäaikaisesti tai toistuvasti vaikeuksia muodostaa tai ilmaista tahtoaan Päätöksenteon tukemista koskeva asia tulee vireille maakunnalle tehtävällä ilmoituksella tai maakunnan omasta aloitteesta Maakunta kuulee potilasta, jonka jälkeen tekee päätöksen päätöksenteossa tukevasta henkilöstä, joka antaa kirjallisen suostumuksensa Päätöksenteossa tukeva henkilö selvittää potilaan tahdon, mutta ei tee päätöstä potilaan puolesta
Kysymys 13; a, b Palveluntuottajat ensin hyväksyttävä rekisteriin Maakunta voi myös peruuttaa hyväksynnän, mikäli palveluntuottaja ei täytä enää edellytyksiä valvonta Palveluntuottajat sitoutuvat asiakastietojen sähköiseen käsittelyyn ja tietojärjestelmän käyttäjäksi Ilmoittautumisessa ilmoitettavat tiedot 33 Sopimuksessa sovittavat tiedot 36
Kysymys 14 Suoran valinnan palveluntuottaja velvoitetaan yhteistyöhön maakunnan ja kuntien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi Suoran valinnan palveluntuottajan on ilmoitettava verkossa enimmäisasiakasmääränsä ja se, kuinka paljon uusia asiakkaita se pystyy kulloinkin ottamaan Palveluntuottaja on velvollinen ilmoittamaan maakunnalle palvelutoimintaansa koskevat tiedot, esim. asiakkaille annetut palvelut ja niiden vaikuttavuus Palveluntuottaja voi määritellä millä alueella se tuottaa toimipisteensä ulkopuolelle annettavia palveluita, jos niitä sisältyy suoran valinnan palvelukokonaisuuteen
Kysymys 15; a, b Suoran valinnan palvelun tuottaja saa jokaisesta listautuneesta asiakkaasta maakunnan määrittelemän kiinteän korvauksen maakunta maksaa palveluntuottajalle tarvetekijöihin (ikä, sukupuoli, työssä käynti) perustuvan korvauksen Maakunta voi määritellä myös erityisiä ryhmäkohtaisia kiinteitä korvauksia tarvetekijöihin liittyen Korvauksen perusteena voi olla laatuun, kustannustehokkuuteen ja vaikuttavuuteen liittyviä mittareita Sanktiomaksut, elleivät perusteet täyty
Kysymys 16 Maakunnan on siirrettävä sekä perustasoon että laajennettuun perustasoon kuuluvat suoran valinnan palvelut sote-keskusten vastuulle viimeistään 1.1.2021 Suoran valinnan palveluntuottajien ilmoituksia on maakunnassa otettava vastaan vähintään 6 kk ennen kuin palvelujen tuotantovastuu siirretään heille Maakunnan asukkaat voivat ilmoittautua asiakkaiksi vähintään 2 kk ennen kuin maakunta siirtää tuotantovastuun Jos asukas ei tee valintaa viimeistään 14 pv ennen tuotantovastuun siirtämistä, maakunta osoittaa toimipisteen asiakkaalle
Kysymys 17 Maakunta on palveluiden järjestäjä, joka vastaa julkisesti rahoitetuista sote-palveluista alueellaan Maakunta saa rahoituksen valtiolta, mutta päättää itsenäisesti sen käytöstä
Kysymys 18; a, b Markkinoilla palveluntuottajat kilpailevat keskenään Pystyykö jatkossa pienet toimijat toimimaan markkinoilla? On todennäköistä, että valinnanvapauspalveluja tuottavien yritysten asiakaskunta muodostuu aiemman asiakkuuden pohjalta
Kysymys 19 Vaikuttaako ihmisen hoitoon se, että hän voi valita palveluntuottajan? Vaikuttaako hänen hoitoonsa se, että hän voi vaikuttaa entistä enemmän? Miten uudistus eroaa nykykäytännöstä, jossa asiakkaan osallistumista on jo edellytetty, esim. vanhuspalvelulaissa?
Kysymys 20 Suun terveydenhuollon palveluihin kuuluisi suusairauksien ennalta ehkäisy, neuvonta, määräaikaiset suun terveystarkastukset terveystarkastusten tulee olla vaikuttavia ja perustua näyttöön Suun terveydenhuollon suoran valinnan palveluissa myös suun ja hampaiden tutkimus, hoidon tarpeen arviointi ja hoidon suunnittelu, suusairauksien oireiden toteaminen ja hoito, suun ja hampaiston korjaavat toimenpiteet Suun kuvantamisen palveluja voidaan hankkia myös maksusetelillä
Sote-valinnanvapaustyöryhmän kommentteja lakiluonnoksesta Asetetut tavoitteet ja ydinasiat ja integraatio ovat hyvät Julkinen ja yksityinen palvelu ovat samalla viivalla Antaa mahdollisuuden tehdä maakunnallisia ratkaisuja, jotta palvelurakenteen muutos on mahdollinen Luonnoksessa esille nousivat tasa-arvoisuus, asiakkaiden oikeudet ja roolin muuttuminen vastuullisemmaksi Lakiluonnos koettiin vaikeaselkoiseksi, keskeneräiseksi ja liian yleisluontoiseksi Haasteellisena koettiin oikeudenmukaisuuden toteutuminen, tuotteistus, hinnoittelu, yhtiöittäminen, verkoston rakenne, tietojärjestelmien toimiminen sekä valvonnan toteutuminen, kapitaation sisältö, kustannusten hallinta ja luopuminen vanhasta Pohdittava kuka viime kädessä käyttää valtaa? Asiakas vai maakunnan liikelaitos?