Kun vakuutukset ovat Lähivakuutuksessa, ei pikku murheet paina. Arvostamme suuresti paikallisuutta sekä henkilökohtaista palvelua. Siksi me laitilalaisina lähijuoman tuottajina olemme vakuuttaneet tehtaamme toiminnan Lähivakuutuksessa. Myös henkilökohtaiset vakuutukseni ovat Lähivakuutuksen luotettavan aurinkoisessa hoidossa. Rami Aarikka toimitusjohtaja Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy Valtakunnallisen Yrittäjäpalkinnon 2010 saaja *EPSI Rating asiakastyytyväisyystutkimus: Suomen vahinkovakuutusyhtiöt 2009 ja 2010 (Yritysasiakkaat) Kumppaninamme yritysasiakkaiden lakisääteisissä työeläkevakuutuksissa toimii Eläke-Fennia. Otamme sen henkilökohtaisesti.
yö musiikkiviennin parissa on kaukana boheemista rock-elämästä. Yleensä ottaen kaikkien muusikoiden suhtautuminen on tosi määrätietoista ja kunnianhimoista, jos musiikkia haluaa tehdä ammatikseen, sanoo maabrändivaltuuskunnan jäsen ja Music Export Finlandin toiminnanjohtaja Paulina Ahokas. uusia käyttötapoja naapuruston lastenhoidon merkeissä, antanut lapseni mummalle virkkausoppia, kertonut ulkomaalaisille suomalaisesta tasa-arvosta. Lisäksi pyrin olemaan osallistuvampi ja kuuntelevampi johtaja sekä saarnaan puoliammattilaisena pulloveden käyttämisen lopettamisen puolesta. Iloinen olen myös siitä, että saan vahvistaa työkseni Suomen kansainvälistä tunnettuutta sekä kiinnostavuutta. Toimivaa, vastuullista, tasa-arvoista sekä turvallista yhteiskuntaa, jossa ihmiset panostavat korkeaan, laajapohjaiseen koulutukseen sekä kulttuuritarjontaan ja saavat nauttia poikkeuksellisen puhtaasta luonnosta. Komppaan siis lähes täysin maabrändityöryhmän loppuraporttia! Olen ilokseni huomannut, että monet niistä ovat jo ihan täydessä lennossa, kuten panostukset vedenpuhdistusteknologiaan. Useat ehdotukset ovat hyvällä alulla. Ihan tarkkaa tietoa kaikkien ehdotusten käyttöönotosta on mahdotonta saada, sillä useita niistä toteuttavat yksittäiset kansalaiset omassa päivittäisessä elämässään, mutta olennaisinta on saada mahdollisimman moni suomalainen tutustumaan raporttiin ja sen kautta kiinnostumaan siitä, että Suomi on parempi paikka olla, asua, työskennellä. Itse olen ottanut koppia kymmenistä tehtävistä: henkilökohtaisella tasolla en heittänyt tuolia pois vaan korjautin sen, osallistuin talkoisiin paikallisessa lastentapahtumassa, olen keksinyt kirjastolle Näen suurimpina haasteina huoltosuhteen sekä siihen liittyvän väestön hyvinvoinnin ja työmotivaation. Kansainvälisen talouden ja Suomen vientirakenteen murroksen aiheuttamat haasteet odottavat myös tekijöitä. Ahokas korostaa, että samalla ympäristö- ja työllisyyskysymykset ja nuorten syrjäytymisen estäminen tuovat omat haasteensa. Ilokseni edustamani sektori, musiikkiteollisuus sekä luova alat ja kulttuurisektori tarjoavat erittäin toimivia, selkeitä tuloksia tuovia ratkaisuja näihin kaikkiin. Ahokas muistuttaa Ilkka Taipaleen muutama vuosi sitten toimittamasta kirjasta 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta. Hänestä näistä innovaatioista ainakin 30 voisi tuotteistaa vientituotteeksi. Henkilökohtaisesti minua kiinnostavat suomalainen kokouskäytäntö, kirjastolaitos ja tasa-arvoon liittyvät asiat. Kiintiöistä, vanhempainvapaista ja koulutukseen liittyvistä asioista saisi hyviä vientituotteita. Monistamisen soisin muun muassa äitiyspaikkauksille ja kouluaterioille.
Minun Suomeni on entistä kommunikoivampi, positiivisempi ja vastuullisempi sekä ympäristön että talouden kysymyksissä. Sitä kautta Suomi on parempi paikka kaikille kansalaisille. Kasvu, työskentelymme yhteiskunnallinen vaikutus ja viennintekijöistä, eli alan ihmisistä löytyvä energia, intohimo ja sitoutuminen. Olen poikkeuksellisen onnekkaassa asemassa saadessani työskennellä tehtävässä, joka tuo menestystä suomalaisille musiikkisektorilla työskenteleville ja sitä kautta sosiaalista ja taloudellista hyvää sekä tunnettuutta koko Suomelle ja suomalaisille. Yksittäisiä onnistumisen ja onnen hetkiä on useita ja niiden avulla jaksaa myös kovan työn, jota tämä kaikki edellyttää. Näistä voi mainita onnistumiset suomalaiselle musiikille uusilla ja erittäin haastavilla Kiinan markkinoilla sekä teosmyynnin ja erilaisten uusien palvelu- ja välittäjäportaan yritysten syntymisen, jotka ovat uusia musiikkivientisektoreita. Hän nostaa esiin myös onnistuneet hankkeet ja kampanjat Japanissa sekä pohjoismaisen musiikkivientikentän yhdistyminen yhden hankkeen ja työskentelyn alle. Lisäksi iloitsen viime vuonna käynnistetystä Musiikkiviennin Naistenklinikka -prosessista, mikä parantaa naisten menestymisen edellytyksiä, Paulina Ahokas sanoo.
iisitoista vuotta Pariisissa, Tokiossa, Soulissa, Sydneyssä, Edinburghissa ja Lontoossa muun muassa Nordean brändäystä suunnitellut graafikko oli uuden edessä palattuaan Suomeen. Perheeseen syntyi pieni keskostytär ja äiti ihmetteli sairaalassa, kuka kumma suunnittelee vauvojen vaatteet, joissa paksut saumat ja niskalaput painavat vauvan herkkää ihoa. Vauva syntyi kaksi kuukautta etuajassa, joten Nina Ignatiuksen äitiyteen valmistuminen jäi kesken. Toisaalta ei hänellä myöskään ollut minkäänlaista vaatetusalan kokemusta, mutta ideoita sitäkin enemmän. Ostin pyyhkeitä, joissa oli puolet bambua. Ne olivat silkin pehmeitä. Yritysidea oli valmis. Beibamboo on yhtä kuin bambukuituiset vauvan vaatteet, joissa saumat ja niskalaput ovat päällipuolella ja oivallisilla lisäpaloilla ja -käännöksillä vaatteen pitoaikaa nopeasti kasvavilla vauvoilla voi pidentää. Beibamboo-vaatteita voi ostaa tai vuokrata. Vuokra on yksi euro per viikko ja vaate. Beibamboo Oy:n vaatteiden syntytaival kulkee Orivedeltä Helsingin ja Toijalan kautta Tampereelle. Orneule valmistaa kermanvärisen bambupuuvillakankaan Orivedellä, ja Nina Ignatius suunnittelee vaatteet Helsingissä. Marja Siltala tekee kaavat Toijalassa ja Pirkko Niemi ompelee sisältäpäin sileästä peitesaumasta mallisuojatut vaatteet Tampereella. Vaatevuokraamo idea syntyi sekin käytännöllisistä syistä. Vauvat kasvavat vauhdilla ja hyväkuntoiset vaatteet jäävät oitis pieniksi. Vaatteita tarvitaan paljon. Ostat kuinka hyvälaatuisia vauvanvaatteita tahansa, ne käyvät vauvan kasvaessa muutaman käyttökerran jälkeen pieneksi. Mietin, miten tämän vauvanvaateongelman voisi ratkaista. Siitä syntyi vuokrausidea, Nina Ignatius sanoo. Kaikki Beibamboo-vauvanvaatteet ovat kerman värisiä, joten ne käyvät yhtä hyvin tytöille kuin pojille. Kaikki materiaalit ja osat ovat ÖkoTex100 sertifioituja ja vaatteilla on Avainlippu. Nina Ignatius löysi Tammisaaresta pesulan, joka käyttää uusissa laitteissaan ekologista pesuainetta ja niin Beibamboo-vuokravaatteet tulevat seuraavalle käyttäjälle puhtaina ja desinfioituna. Silkinpehmeä bambukuitu on jo sinänsä antibakteerinen ja imee kosteutta paljon enemmän kuin puuvilla. Nina Ignatius on suunnitellut myös keskosille bodyn, jossa on kokonaan aukeavat hihat piuhoja varten. Kaikkien bodyjen haarassa on tuplarivinapitus, jolloin bodyyn saa noin neljä senttiä lisää pituutta. Bodyissä on myös tumpuiksi kääntyvät hihat, joten vauva ei voi heiluttaa tumppuja pois käsistään. Mallistoon on tullut myös keskoselle tarkoitettu myssy, jossa on vain yksi sauma ulkopuolella otsan puolella. Nina on löytänyt yhteistyökumppaniksi Suomen Neonataalihoitajista Aino Ezeonodon, joka on ollut ideoimassa vastasyntyneen myssyä. Hän on välittänyt Beibamboo-mallistoa kaikkiin Suomen keskoshoitoloihin. Verkkokaupassa www.beibamboo.com on ollut kuhinaa. Englanninkielisillä sivuilla kauppaa on tehty Britanniasta, Ranskasta, Venäjältä ja USA:sta. Beibamboo-vauvanvaatteita voi käydä ihastelemassa Lapsimessuilla Helsingin Messukeskuksessa 15. 17.4.2011.
arismaattinen Pertti Palmroth on luonut nimeään kantavan brändin ja saanut vuosikymmenien varrella uskollisen asiakaskunnan niin kotimaassa kuin maailmallakin. Hänen suunnittelemissaan kengissä ovat kävelleet Miss Universum Armi Kuusela, Ruotsin kuningatar Silvia ja presidentti Tarja Halonen, jotka ovat ottaneet kunnia-asiakseen suosia suomalaisia valmistajia. Vienti kasvoi viime vuonna lähes 20 prosenttia ja tänä vuonna kasvu tulee olemaan paljon suurempi. Meillä tulee olemaan kaikkien aikojen paras myynti sitten 80-luvun takaisten huippuvuosien, uskoo maailman kenkämessuilla sukkuloiva Hannele Palmroth, 66. Palmrothien suurin haaste on ollut matkustaa 11 suuren kenkälaukun kanssa. Olimme matkalla Kanadasta New Yorkiin, kun lentovirkailija ilmoitti, että laukkumme otetaan säilöön ja ne toimitetaan huolitsijan kautta rahtina perille. Pyysimme laukut takaisin ja toisessa terminaalissa amerikkalaisen lentoyhtiön virkailija toivotti meidät laukkuinemme tervetulleeksi lennolle. Laukuissa on vasemman jalan mallikenkiä, kaikki kokoa 4. Tullille pitää esittää pro forma, että matkatavarat ovat puolikkaita näytteitä, joilla ei ole arvoa ja palaavat matkaajan mukana Suomeen. Silti tulli on epäillyt jonkun tuovan Suomesta myöhemmin toiset 11 laukullista oikean jalan kenkiä! Olemme lähes 150 kertaa matkustaneet New Yorkiin vuodesta 1966 alkaen, mutta käyttäydymme kuin ensikertalaiset tullin edessä. Pertti Palmrothin isä Pentti Palmroth perusti Pirkkalaan kenkätehtaan 1928. Sattuma ohjasi nuoren pankkineidin Hannelen Paasosen kenkädynastiaan vientisihteerin äitiyslomittajaksi. Hakijalta edellytettiin kielitaitoa, mahdollisuutta matkustaa ulkomaille ja kengän numeroa 4. Hannele valittiin 200 hakijan joukosta, vaikka kengän numero oli 3,5!
28 prosentin tullin vuoksi Pentti Palmroth osti 1967 Hollannista kenkätehtaan, jossa valmistettiin kenkiä ja saappaita Manner- Euroopan markkinoille 1980-luvulle saakka. Hannele olikin pian töissä Hollannissa. Lähdin 1971 ensimmäistä kertaa Düsseldorfin kenkämessujen jälkeen myymään kenkiä Saksaan. Vuokrasin kuplavolkkarin ja juuri ajokortin saaneen varmuudella köröttelin rekkojen välissä, koska kenkiä täynnä ollut auto ei kiihtynyt ohituksiin. Jännitystä lisäsi ajatus siitä, että auto alkaa keittää. Hollanti oli Hannelen kotimaa 20 vuotta. Siellä syntyivät pariskunnan lapset Mikko ja Petrina. Pienten lasten äidillä oli harrastuksena lentokenttien lähtöporteille juokseminen. Joskus aika oli niin täpärällä, että Hannele pyysi maailman suurimpiin kuuluvan Amsterdamin Shipholin lentokentän poliisia viemään auton parkkihalliin ja avaimet Finnairin tiskille. Peräänantamattomuuden karjalaisilta vanhemmiltaan perinyt Hannele puhuu hollantia, saksaa, englantia, ruotsia ja vähän ranskaa. Ei kieliä tarvitse hallita täydellisesti, ilmeistä ja katseistakin selviää paljon. Hannele Palmroth on ollut mukana presidentti Tarja Halosen ja ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen delegaatiossa Kiovassa ja ministeri Väyrysen mukana Kiinassa. Presidentti- ja ministerivetoisilla matkoilla ovet näyttävät aukeavan ja Finpron paikallisedustajien apu on ollut loistavaa. Shenzhenissä uuteen ja vilkkaaseen ostoskeskukseen muiden maailman merkkien rinnalle haluttiin Pertti Palmrothin myymälä. Suurin osa ostoskeskuksen tavaravalikoimasta tulee Kiinan ulkopuolelta ja siksi se oli saanut heti suuren suosion kiinalaisten keskuudessa. Kiinalaiset haluavat ostaa Suomesta. Myös japanilainen Isetan tavaratalo Shanghaissa halusi Pertti Palmroth shop in shopin. Ongelmamme on, miten rahoitamme tämän kysyntäpotentiaalin. Matkoilla kehittyy päättäväisyys siihen, mitä tahtoo. Samalla silmä oppii näkemään vaatetuksesta, sisustuksesta ja koruista, mihin suuntaan ollaan menossa. 1 600 näytteilleasettajan joukossa messuosaston pitää olla erinomaisella paikalla ja oikeassa hallissa. Elinehto on tavata asiakkaita 40 maasta Australiasta Islantiin ja saada tilauskirjat täyteen. Milanon messumatkalta saattaa hyvinkin kertyä tilauksia miljoonan euron arvosta. Jos japanilainen asiakas haluaa tavata Hannele Palmrothin Milanossa, pistetään kenkälaukut koneeseen ja menoksi. Monta vuotta Milanossa kauppaa tehnyt Hannele oppi vasta muutaman vuoden jälkeen ymmärtämään japanilaisten ostotapaa. Alussa on kohteliaisuuksia ja lopussa ystävällisyyttä ja huumoria. Venäläiset ovat huumorintajuisia ja lämpimiä. Heidän kanssaan välit ovat niin hyvät, että ne kestävät pienet virheetkin. Hollannissa puhutaan ensin puoli tuntia perheasioita ja vasta sitten tehdään tilauksia. Messumatkoilla Pertin lisäksi mukana ovat olleet useasti toimitusjohtajana työskentelevä poika Mikko, 38, tai myymäläketjuista vastaava tytär Petrina, 28. Molemmat ovat pienestä asti sukeltaneet kenkien maailmaan vanhempiensa mukana.
Isona meistä kaikista tulee eläkeläisiä.
uotsalaisen Cloettan ja suomalaisen Fazerin yhteinen makeisyritys purettiin pari vuotta sitten ja kummatkin tekevät taas suklaata omissa kotimaissaan. Leipä- ja leipomopuolella Fazer kuitenkin on vahva toimija niin Venäjällä kuin Ruotsissakin: molemmissa maissa sillä on viisi leipomoa ja työntekijöitä Venäjällä noin 4 000 ja Ruotsissa noin 3 000. Lisäksi Fazer työllistää leipomoalalla noin 1 000 henkeä Baltian maissa. Loput konsernin 16 500 työntekijästä ovat Suomessa. Leipäpuolella Fazerin kaltainen sukuyritys voi olla hyvinkin merkittävä tekijä, sillä leipä on aina paikallinen tuote ja sopii siksi meille johtamismielessä hyvin. Täällä kotimaassa vuosi 2010 oli Fazerille erittäin hyvä suklaavuosi, mutta meidän on vaikea haastaa ja lähteä vientimarkkinoille kilpailemaan suklaajättien kanssa, Slotte myöntää. Kuluttajien suklaamieltymykset ovat usein myös hyvin kansallisia ja jo tavallaan äidinmaidossa omaksuttuja. Maailmalla suomalainen kaipaa Fazerin Sinistä, mutta samalla tavalla ruotsalainen ikävöi Marabouta, tanskalainen Tomsia ja norjalainen Freiaa, Slotte pohtii. Ruotsissakaan yhteisyritys suklaavalmistaja Cloettan kanssa ei taloudellisesti epäonnistunut. Yritys teki hyvää tulosta ja kehittyi ihan hyvin, kukaan omistajista ei kärsinyt arvon menetystä, pikemminkin päinvastoin. Mutta yhteinen näkemys yhtiön kehittämisestä omistajien välillä puuttui, ja siksi Fazerin Sinisen osuus tuli takaisin Suomeen. Mutta luovuttanut Fazer ei makeispuolellakaan ole. Pitää vain löytää maailmalta markkinarakoja, joita ei ole vielä täytetty ja joista muut eivät ole kiinnostuneita, mutta joihin meidän tuotteet sopivat ja menevät. Yksi tällainen niin laadullisesti kuin brändäysmielessäkin erittäin hyvä tuote on Geisha-suklaa, Slotte sanoo. Näitä täyttämättömiä markkinarakoja, eli nischejä, voi Slotten mukaan löytyä vaikkapa Kiinasta, jossa vielä toistaiseksi syödään vähän suklaata. Fazerin makeiset ovat Avainlippu-tuotteita. Tutkimusten mukaan kaikki tietävät, että kaikki leivät ja suklaat, joita me Suo-
messa myymme valmistetaan myös täällä kotimaassa. Tuntuu, että Avainlipun merkitys on taas kasvamassa. EU:hun menon huumassa aikoinaan tahtoi unohtua oman työllistävän teollisuuden merkitys, Slotte sanoo. Hän kaipaakin paukkuja kotimaisuuden ja lähituotannon markkinointiin. On meidän kaikkien etu, että Suomen koko maaseutu pysyy elävänä ja maa asutettuna. Fazerilla on kahdeksan leipomoa tasaisesti välillä Helsinki Oulu. Lisäksi Fazerilla on lähes 30 lähileipomoa myymälöissä eri puolilla Suomea. Kuljetuslogistisesti strategiamme on erittäin hyvä myös ympäristöasioita ajatellen. Kuvitellaan, että vain pieni on kaunista ja iso teollisuus pahasta. Avainlippu-tunnusta tarvitaan kommunikoimaan kuluttajille, että meidänkin leipiin ruis tulee paikallista tuottajilta ja että mylly on Päijät-Hämeessäkin ihan siinä vieressä, Lahdessa, missä myös leipomo sijaitsee. Me tarvitsemme pienempiä paikallisleipomoita täydentämään suurta kokonaisuuttamme, Slotte sanoo. Vaikka Fazer Venäjällä ja Ruotsissa panostaakin paikalliseen henkilökuntaan, johtoon, osaamiseen ja maan omiin makuperinteisiin, niin Suomesta löytyy esimerkiksi ruisleivän tekemiseen osaamista ja teknologiaa, jota voidaan hyödyntää maailmallakin. Venäjällä esimerkiksi Hlebnyi Dom on paikallinen ja erittäin arvostettu leipätuote, jonka brändin ympärille toimintamme rakentuu vahvasti. Mutta kun selvästi pystymme kalliimman hintaluokan tuotteissa ylittämään kuluttajien vaatimukset, laitamme niihin oman Fazer-tuotemerkkimme. Hyvä esimerkki tällaisesta premiumtuotteesta on Fazerin marjapiirakka. Slotte sanookin, että brändiosaaminen on Fazerin henkivakuutus. Ruotsissa Fazer-brändi yhdistetään leivässä paitsi herkullisuuteen, myös erittäin vahvasti terveyteen. Siksi olemmekin siellä ruisleivän selkeä ykkönen. Vaikka Fazer aloittikin jo 1990-luvulla sukukonsernin kolmannen polven yrittäjän, Peter Fazerin, johdolla kansainvälistymisen, niin jatkossakin se on suomalainen yritys. Tietysti yrityksen täytyy kasvaa ja hakea markkinoita maailmalta. Mutta suomalaisuus on meille erittäin tärkeää ja on itsestäänselvyys, ettei Fazer voi mihinkään lähteä Suomesta. Täällä on geenimme ja DNA:mme, Slotte vakuuttaa. TYÖLLISTÄÄ suomalaisia Pirkka-tuotteita valmistetaan 133 yrityksessä ympäri Suomea. Pirkka-tuotteiden valmistaminen tarjoaa monelle alueelliselle yritykselle mahdollisuuden laajentaa oman markkinansa koko valtakunnan laajuiseksi. Pirkka poron ulkofilepihvi LAPIN LIHA OY, Rovaniemi Pirkka perunalastu REAL SNACKS OY Pyhäntä Pirkka meijerivoi VALIO OY Seinäjoki Pirkka ranskalaisia pastilleja OY PANDA AB, Vaajakoski Pirkka konjakkisinappi RUOVEDEN HERKKU Ruovesi Pirkka karjalanpiirakka akka k PIELISPAKARI PAK OY Nurmes Pirkka bataattisose LIEKSAN LAATUHERKUT OY Lieksa Pirkka saariston kermajuusto ÅLANDS CENTRALANDELSLAG, ÅCA, Ahvenanmaa Pirkka Luomu maustamaton jogurtti JUVAN LUOMU OY Juva Pirkka sokeri SUOMEN SOKERI OY Kirkkonummi KAIKISTA SUOMEN YLI TUHANNESTA K-RUOKAKAUPASTA
runo-kahvinsuodatinpussi lienee volyymiltaan Euraconin suurin tuote, mutta vierasperäiseltä kuulostavan nimen takia kuluttajat harvoin mieltävät sitä kotimaiseksi tuotteeksi kuten vaikka Eskimo-pakastuspusseja. Bruno on myös leivinpapereissa johtava tuotemerkki. Bruno on Avainlippu-tuote, Suomessa valmistettu ja Suomessa myös kehitetty. Avainlippu-tunnuksella on meille tärkeä arvo. Sitä arvostavat kuluttajat paitsi kotimaassa, myös maailmalla. Bruno-suodattimia oman brändinsä alla Saksassa markkinoiva asiakkaamme halusi Avainlipun myös omiin pakkauksiinsa, kertoo Euraconin toimitusjohtaja, toisen polven yrittäjä Peter Fredman. Fredman jakaa perheyrityksen yrittäjävastuuta veljensä Clasin kanssa, joka vastaa yrityksen logistiikasta. Yrityksen noin 25 miljoonan euron liikevaihdosta viennin osuus noussee tänä vuonna, viime vuoden pienen notkahduksen jälkeen, taas 20 prosenttiin. Kotimaa on tietysti suurin ja tärkein markkina, mutta vienti on meille strategisesti luonnollinen kasvualue. Tällä hetkellä kuluttajien päivittäistavaratuotepuolella tärkeimmät kohteet ovat Ruotsi ja Viro. Elintarviketeollisuuden tarvitsemissa pakkauksissa tärkeimmät vientimaat ovat Englanti ja Saksa. Kaikkiaan meillä on parikymmentä aktiivista vientimaata, mukaan mahtuvat myös Pohjois-Amerikka ja Espanja, Peter Fredman sanoo. Päivittäistavarakaupassa Euracon lataa vientipaukut Pohjoismaihin, Venäjälle ja Baltiaan, mutta kuitupohjaisia kartonkipakkauksia on mahdollista viedä vieläkin pidemmälle. Maailmallakin kolmioleivät ja salaatit Finnvera tarjoaa kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille lainoja, takauksia ja vientitakuita. Lisätietoja www.finnvera.fi ja puhelinpalvelustamme 020 690 782. Tavoitteena kansainvälinen läpimurto? Finnveran rahoituksella eteenpäin!
pakataan yhä useammin muovin sijasta kartonkiin. Pakkausalalla ympäristö haastaa jatkuvasti toimijat uusilla säännöksillä, mutta Euracon on kääntänyt ne voitoksi. Isossa roolissa ovat myös logistiset palvelut. Jakeluketjun on oltava luotettava. Parhaimmillaan tavaramme on keskusliikkeen varastossa kahdeksan tunnin kuluttua tilauksesta, Peter Fredman sanoo. Euraconin suodatinpussit, leivinpaperit, kelmut ja foliot valmistetaan 13 500 neliön tuotantolaitoksessa Raumalla. Yritys perustettiin vuonna 1997, jolloin Peter Fredmanin isä Christian Fredman osti management buy out -kaupalla Ahlström Kuluttajatuotteilta sen toimivan liiketoimintaosan. Yritys tuli kokonaisuudessaan perheen omistukseen vuonna 2002 ja vuonna 2008 Euraconissa tehtiin operatiivinen sukupolvenvaihdos. Euracon työllistää suoraan 85 suomalaista, ja kun mukaan luetaan 5 10 suurinta alihankkijaa ja yhteistyökumppania, on sen työllistävä merkitys moninkertainen. Kuntien ateriapalveluissa se on pakkausjärjestelmien markkinajohtaja. Vuorovaikutus asiakkaiden kanssa korostuu varsinkin, kun teemme yhteistyötä suurkeittiöiden ja teollisuuden kanssa. Yhdessä yhteistyökumppanimme kanssa olemme pystyneet kehittämään lämpötilan hallintajärjestelmän, jonka avulla vanhuksille koteihin toimitettavat ateriat säilyvät pakkauksissa oikeanlämpöisinä keittiöstä perille asti, Peter Fredman esittelee. Yksi Euraconin keskeisistä arvoista on läheisyys. By Tanja Orsjoki www.vallilainterior.fi www.vallilankaksio.fi Vallila Outlet Vantaa, Vallila-Joensuu ja -Jyväskylä, Anttila, Asko, Bauhaus, Carlson, ISO-Kärkkäinen, Kodin Terra, Kodin Ykkönen, K-Rauta, Prisma, Sokos, Stockmann Helsinki, Veljekset Keskinen sekä hyvinvarustetut jälleenmyyjät kautta maan.
ellava paranee vanhetessaan. Mitä enemmän pellavatekstiiliä käytetään sen paremmaksi se muuttuu. Jokipiin Pellavan käyttämä materiaali on erittäin vahva materiaali. Jopa putkimiehet eristävät putkia pellavalangalla, joka kostuessaan turpoaa ja vahvistuu. Imukyvyn ansiosta pellava on myös käytännöllinen keittiö- ja kylpytekstiili. Jokipiin Pellavan alkutaipaleella kehrättiin pellavan lisäksi myös villaa. Maatilat toimittivat lampaanvilloja niin kovaan tahtiin, että 1940-luvulla kehräämölle johtavan koivukujan varrelle perustettiin oma postikonttori villatoimitusten helpottamiseksi. Nykyisin yrityksen käyttämä pellava kasvatetaan Ranskassa ja jalostetaan langaksi Italiassa. Kaikki tuotteet valmistetaan yhä Suomessa. Nykyaikaiset ja energiatehokkaat koneet helpottavat tuotantoa, Pellavatehtaantiellä on 20 vakituista työntekijää. Ammattinimikkeiden kukkanen eli luoja tekee loimet ja kaksi kutojaa työskentelee 40 koneen kutomossa. Valmiit kankaat leikataan edelleen yksitellen. Ompelimossa on viisi työntekijää, ja laaduntarkkailu vaatii oman ammattiosaajansa. Jokipiin Pellava on kolmannen sukupolven käsissä. Yli 90-vuotiasta yritystä luotsaa toimitusjohtaja Timo Laurila, joka luottaa yksilöllisiin tuotteisiin ja hyvään suunnitteluun. Kilpailukykymme perustuu lyhyeen toimitusaikaan ja laatuun. Pystymme toimittamaan muutamassa päivässä satoja pyyhkeitä, jotka tehdään asiakkaan tarpeiden mukaan, Laurila lupaa ja vahvistaa sanojaan avaamalla kaapin, joka on täynnä vakioasiakkaiden yrityslogoilla kirjailtuja ripustuslenkkejä. Yhtiön tuotannosta yli puolet ostetaan liikelahjoiksi, jotka
kertovat paljon lahjan antajasta. Kotimainen Avainlippu-liikelahja viestii yrityksen tai yhteisön arvoista. Asiakkaat arvostavat kotimaisuutta koko ajan enemmän. Liikelahjana kiinalainen ruokavälinesarja ei välttämättä saa aikaan haluttua vastaanottoa ja kotimaisuuden puolesta puhumisen soisi muuttuvan teoksi myös tässä asiassa, Laurila toivoo. Jokipiin Pellavan 90-juhlavuoden liina oli menestys ja on edelleen. Vuonna 2010 Aika-juhlaliinan myynti lähti heti alussa hyvin käyntiin. Vasta myöhemmin huomattiin, että tuotteesta oli unohdettu mainita kuosin suunnittelija: Jukka Rintala. Iltapuvuistaan tunnetun muotitaiteilijan suunnittelu oli puhunut puolestaan. Rintalan lisäksi tekstiileissä näkyy Ristomatti Ratian, Anu Saaren, Elina Heleniuksen ja Henna Mantereen kädenjälki. Suunnitteluun panostaminen on meille kunnia-asia. On myös ilo huomata, että nuorissa tekstiilisuunnittelijoissa on lahjakkuuksia, joiden hauskatkin kuosit kestävät varmasti aikaa, Laurila iloitsee. Minna Kokon Käpylehmä-pefletit saavat kyllä hymyn varttuneimmillekin huulille. Jokipiin Pellavan tuotteista 10 prosenttia menee vientiin. Pellava on haluttu materiaali Pohjoismaiden lisäksi Yhdysvalloissa ja Japanissa. Toisinaan maailmalta tulee erikoisiakin toiveita. Saksalainen verkkokauppa www.manufactum.de halusi mittavaan valikoimaansa Valtion Rautatiet -pyyhkeen. Luonnollisesti ajattelimme, että saksalaiset haluavat tekstiksi oman Deutsche Bahninsa. Tuote menikin kulttisarjaan, jossa on muun muassa Sveitsin armeijan ja Italian laivaston huopia. He siis halusivat pyyhkeisiin nimenomaan Valtion Rautateiden alkuperäistekstit, Laurila hämmästelee. Ajan hengen mukaan maailmalla myy nyt ekologisuus, johon Jokipiin Pellavan ei ole tarvinnut erityisesti pyrkiä. Pohjalaisina olemme olleet nuukia aina. Lankarullien hylsyt toimitamme muovin jalostukseen. Langat puolestaan toimitetaan meille pahvilaatikoissa, johon liimaamme uudet tarrat kylkeen ja käytämme ne kuljetuspakkauksina, Laurila kiteyttää. Pohjalaisuuden piikkiin voi laittaa myös Laurilan vapaa-ajan asenteen, sillä 34 asteen pakkanen ei hetkauta juoksulenkille lähtevää toimitusjohtajaa. Viisaita valintoja Matkalla menestykseen Suomi ei voi kilpailla halpatuotannolla. Meidän on siis kilpailtava harvinaisella tai ainutlaatuisella osaamisella, joka käy kaupaksi korkeallakin hinnalla. Lue lisää: www.tek.fi/viisaat_valinnat
KiiltoClean entistä vahvempi kotimainen KiiltoCleanista tuli Farmoksen ostamisen myötä Suomen johtava puhtausalan toimija. Siitä iloitsevat asiakkaatkin: on tärkeää, että monikansallisille kilpailijoille löytyy vahva kotimainen vaihtoehto. KiiltoClean on osa Kiilto Family -konsernia, jonka juuret ulottuvat vuoteen 1919. Silloin perustettiin Tampereella Teknokemiallinen Tehdas O/Y Santalahti, joka vuonna 1924 sai nimekseen Kiilto Oy. Siitä lähtien Kiilto on ollut saman suvun omistuksessa ja tänä päivänä konserni työllistää yli 800 työntekijää. KiiltoCleanin ostettua Farmoksen siitä muodostui yritys, jonka palveluksessa on 310 henkilöä, joista noin 200 työskentelee Suomessa. Yhdistymisen myötä yrityksen kotipaikka siirtyi Turkuun, jossa sijaitsevat tuotekehitys ja pääosa tuotannosta. Tuotantoa on lisäksi Hankasalmella ja Venäjällä Pietarissa. Kasvollinen perheomistus mahdollistaa pitkäjänteisen työn. Entistä monipuolisemmilla tuotekehitysresursseilla on mahdollista kehittää uusia ratkaisuja aikaisempaa paremmin, sanoo KiiltoCleanin toimitusjohtaja Juha Saarinen. JOUTSENMERKIN PIONEERI Suurin osa päivittäistavarakaupan teknokemian tuotteista tuodaan ulkomailta. KiiltoCleanin ja Farmoksen yhdistettyä voimansa monikansalliset yhtiöt saavat vastaansa entistä vahvemman suomalaisen kilpailijan. Serto ja Erisan ovat päivittäistavarakaupassa ainoat suomalaiset pyykinpesuainemerkit. Kiilto taas on viimeisten 10 vuoden aikana tullut yhä vahvemmaksi puhdistusainebrändiksi kauppojen hyllyillä, Saarinen sanoo. Kiilto puhdas koti vetää puoleensa -slogan onkin jo suomalaisille hyvin tuttu. Serton menestyksen kovassa kilpailussa monikansallisia toimijoita vastaan selittää juuri kotimainen tuotekehitys. Serto on hajusteiltaan sopeutettu miellyttämään suomalaisia kuluttajia: täällä ei pidetä voimakkaista hajusteista samalla tavalla kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, Saarinen sanoo. KiiltoCleanille tärkeitä tunnuksia ovat niin tuotteiden ympäristöystävällisyydestä kertova Joutsenmerkki kuin kotimaisuudesta viestivä Avainlippu-tunnuskin. Farmos toi aikoinaan markkinoille ensimmäiset ammattikäyttöön tarkoitetut Joutsenmerkityt tuotteet. Kiilto-puhdistus- ja hoitoaineista jo yli 40 % on ympäristömerkittyjä tuotteita. Avainlippu taas on yleisesti luotettu merkki kotimaassa ja kannamme sitä mielellämme. Siitä on apua Suomen ulkopuolellakin: varsinkin Venäjällä ja Baltian maissa Suomessa valmistettuun tuotteeseen yhdistyy mielikuva korkeasta laadusta, Saarinen sanoo. KASVUKIN ON VASTUULLISUUTTA Vastuu korostuu KiiltoCleanin toiminnassa kautta linjan. Yritykselle on myönnetty ISO 9001 -laatusertifikaatti, ISO 14001 -ympäristösertifikaatti sekä Euroopan pesu- ja puhdistusaineteollisuuden järjestön A.I.S.E.:n Charter for Sustainable Cleaning Kestävä Kehitys -ohjelman sertifikaatti. Vastuusta puhuttaessa ei pidä myöskään unohtaa taloutta: yrityksen pitää menestyä ja sen liiketoiminnan on oltava kannattavaa. Se on paras tae sille, että jatkossakin voimme tarjota työpaikkoja Suomessa, Saarinen muistuttaa. Pysyminen vahvana toimijana kotimarkkinoilla vaatii myös kasvamista maan
rajojen ulkopuolella. Baltiassa olemme puhtausalalla markkinajohtaja ja Venäjälläkin olemme toimineet menestyksekkäästi toistakymmentä vuotta. Olemme tällä toimialalla ainoa länsimainen yritys, jolla on oma valmistusyksikkö Venäjällä, Saarinen sanoo. EU:SSA VAIN VAHVA PÄRJÄÄ KiiltoCleanin kansainvälistyminen ei ole uhka suomalaiselle työlle. Päinvastoin, kasvu maailmalla tuo työtä myös Suomeen. Puhtausalan osaaminen Suomessa on maailman huipputasoa, tuskin kovinkaan monessa muussa maassa voi puhtautta opiskella yliopistotasollakin. Tulevaisuuden suuria haasteita ovat raaka-ainekustannukset. Toimialan tuotantokustannukset syntyvät hyvin pitkälle raaka-aineista. Kun maailman talous on menossa ylöspäin, nousevat myös raakaaineiden hinnat. Samoin arabimaiden tilanne nostaa öljyn hintaa ja sekin vaikuttaa esimerkiksi pakkauskustannuksiin, Saarinen sanoo. EU-lainsäädäntö tuo teknokemian alalle uusia haasteita ja ne ovat pienille yrityksille melko raskaita. On tärkeää, että Suomessa on KiiltoCleanin kaltainen vahva toimija, joka pystyy viemään eteenpäin suomalaista tuotekehitys- ja valmistusosaamista. On pidettävä Suomen lippua ylhäällä niin täällä kotimaassa kuin lähialueillakin, Saarinen korostaa. Valmistaa puhdistusaineita ja hygieniatuotteita Osa Kiilto Family -konsernia Työllistää 310 henkeä, joista n. 200 Suomessa Tuotantoa Turussa, Hankasalmella ja Venäjällä Pietarissa Vahva puhtausalan toimija Venäjällä ja Baltiassa Liikevaihto Farmoksen oston myötä arviolta n. 55 miljoonaa euroa Kiillossa on kiva olla Kolmannen polven perheyrittäjä, Kiilto Family -konsernin hallituksen puheenjohtaja Erkki Solja pitää tärkeänä, että puhdistusaineiden valmistaja KiiltoCleanistä tuli Farmoksen oston myötä tasavahva toimija konsernin muiden tuotteiden mm. liimojen, tasoitteiden, laastien ja vedeneristeiden valmistuksen rinnalle. Yhdistymisen myötä pääsemme vaikuttamaan alan tulevaan kehitykseen ja olemme mukana myös kansainvälisissä ympyröissä riittävällä painokkuudella, Solja sanoo. Kasvollinen, Perheyritysten Liiton vuonna 2010 palkitsema perheyritys aikoo olla olemassa pitempään kuin kolmen sukupolven ajan. Tässä onnistuminen vaatii liiketoimintaosaamisen lisäksi harkittuja ja loppuun asti hoidettuja sukupolvenvaihdoksia: omistamisen täytyy olla niissä käsissä, joilla on myös vastuu liiketoiminnan pyörittämisestä. Tällä hetkellä Erkki Soljan tytär Eeva ja poika Ville ovat jo mukana konsernin hallitustyöskentelyssä. Kosmetiikka-alalla markkinointipäällikkönä toimiva Eeva on kauppatieteiden maisteri ja Villenkin kauppatieteen opinnot ovat lähivuosina valmistumisvaiheessa. Yksi Kiilto Familyn tunnuslauseista läpi koko konsernin henkilöstön on: Kiillossa on kiva olla! Se on yksinkertainen lause, jota emme ole käärineet kultapaperiin. Pyrimme luomaan ja ylläpitämään ilmapiiriä, jossa on helppo viihtyä, Solja sanoo.