Henna Aarnio ja Pekka Härkönen

Henna Aarnio ja Pekka Härkönen

Väkivaltaa ei pääse pakoon lapsi väkivallan kohteena Väkivalta kotona, todistajaksi joutuminen Todellinen väkivalta ympäristössä, koulussa ja kadulla Viihdeväkivalta, mediaväkivalta, kulttuuriset kertomukset

Väkivaltakäsitteiden määrittelyä Mitä tarkoitetaan: Väkivallalla Tarkoitetaan perheissä ja lähisuhteissa tapahtuvaa vallankäyttöä Perheväkivallalla Samassa taloudessa asuvien henkilöiden välillä tapahtuva väkivalta Parisuhdeväkivallalla Nykyiseen tai entiseen seurustelukumppaniin, avo- tai aviopuolisoon kohdistuva väkivalta.

Väkivallan sykli TEKIJÄ VÄHÄTTELEE JA PUOLUSTELEE KÄYTTÄYTYMISTÄÄN UHRI SYYTTÄÄ ITSEÄÄN HYÖKKÄYS Impulssikontrolli pettää TEKIJÄ PYYTÄÄ ANTEEKSI SE EI TAPAHDU ENÄÄ KOSKAAN JÄNNITYS KASVAA Ärtyminen ja vihaisuus

Parisuhdeväkivallan erityispiirre On se, että pahaa tekee sama ihminen, josta uhri on riippuvainen ja tunnesuhteessa. Tilanne on erilainen, kun väkivalta tai sen uhka tulee läheisen ihmisen taholta kuin, jos tekijänä on tuntematon, vieras ihminen Lähisuhdeväkivallalle tyypillistä on myös jaksottaisuus, väkivallan uusiutuminen ja usein paheneminen

väkivallasta aggressiosta Suoraa -hyökkäävää tai uhkailevaa käydään käsiksi, kiroilua, mekastusta, toisen haukkumista, uhkaillaan tai valmistaudutaan tappeluun Epäsuoraa - hyökkäävää tai uhkailevaa esineiden rikkomista, omaisuuden tuhoamista, ovien paiskomista, panettelua toisen selän takana, kiristämistä, läheisten uhkaamista

Aggressiivisen käyttäytymisen teoriaa * persoonalliset tekijät (eletty ja koettu elämä, traumat, itsetunto, heikko impulssikontrolli) * biologiset tekijät (geneettiset ja neurologiset tekijät, testosteroni, dopamiini korkealla) * ympäristötekijät (fyysinen ympäristö, kulttuuri, asumismuoto, yhteiskuntaluokka, ystävät, sukulaiset, työ, vapaa-ajan harrastukset, media) Tietyissä tilanteissa ihminen suuttuu helpoimmin kuin toisissa: provokaatio, frustraatio, kipu, ikävä mieliala, sosiaalinen stressi, liian korkea lämpötila, alhainen verensokeri, nälkä, lääkkeet, huumeet, alkoholi

Parisuhdeväkivallalle altistavia tekijöitä Lapsuus Väkivallan sukupolvinen kierre Äidin ja isän väkivaltaisuuden näkeminen ja kokeminen - itse kokenut fyysistä ja henkistä väkivaltaa

Faktaa Väkivaltaa ei saa hyväksyä mihinkään kulttuuriin tai perheeseen kuuluvana tapana, joka olisi kulttuurin nimissä jollakin tavalla sallittua käyttäytymistä. Väkivallasta tulee puhua aina sen oikealla nimellä, eikä sitä pidä sekoittaa parisuhteessa tapahtuvaan riitelyyn. Väkivallan ehkäisytyö kuuluu kaikille

Riidan ja väkivallan eroja Tasavertaisuus EI PELKOA Oma mielipide Kinastelua Sopimista Lyhytkestoisempaa Ohimeneviä Vallankäyttöasetelma Pelkoa Ei uskalla sanoa Pakkoa Vaurioita Tuntuu pahalta Jatkuvampaa

Väkivallan muodot Fyysinen väkivalta Henkinen väkivalta Kunniaväkivalta Seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö Hengellinen väkivalta Taloudellinen väkivalta Hoidon ja huolenpidon laiminlyönti

Tilastoa 17 % alle 18-v lapsista on kotonaan joutunut näkemään ja kuulemaan äitiinsä kohdistuvaa väkivaltaa näistä 10 % on itse lisäksi joutunut väkivallan kohteeksi 14-15-vuotiaista 8 % on joutunut kotonaan vakavan väkivallan kohteeksi 40 % väkivaltaisen parisuhteen lapsista on joutunut väkivallan kohteeksi tai todistajaksi vauvoista 4 % on joutunut pahoinpidellyiksi tai laiminlyönnin kohteiksi kotonaan Henkistä väkivaltaa on kokenut 69 % lapsista: lasta on esim. haukuttu, alistettu tai vähätelty

tilastoa 1/3 hyväksyy ruumiillisen kurituksen kasvatuksessa 2/3 ei hyväksy kovia otteita 10 % sitä mieltä, että lapsen lyöminen nyrkillä tai potkaisemalla ei ole pahoinpitelyä Alle 14v. lapsista 72 % on ollut vanhempiensa lievän väkivallan kohteena: lasta on esim. tukistettu tai läimäytetty. Seksuaalisen väkivallan / hyväksikäytön kokemuksia on 6-8 % tytöistä ja 1-3 % pojista Iso osa hyväksikäyttötapauksista ei kuitenkaan tule viranomaisten tietoon Lapsen kuolemaan johtaneita tapauksia Suomessa 30-40 vuodessa

lisää tilastoa Yleisin nuoren kohtaama väkivallan muoto on koulukiusaaminen, 13 % joutuu kiusaamisen kohteeksi 16 % joutuu sähköisen kiusaamisen kohteeksi 9-luokkalaisista 6 % ilmoitti hakanneensa toisen henkilön viimeisen vuoden aikana (vastaajia 4855) 5 % tytöistä ja 3 % pojista ilmoitti entisen tai nykyisen seurustelukumppanin tekemästä väkivallasta

Väkivallan vaikutuksia nuoriin * Rauhattomuus Syyllisyys, häpeä * Syömisvaikeudet * Vaikeudet toverisuhteissa omaan maailmaan katoaminen * Väkivalta seurustelusuhteissa * Itsemurha-alttius

Tytöillä havaittu; Vähemmän empaattisia ihmissuhteita Somaattisia oireita Ahdistuneisuutta Oireilua sisäänpäin Pojilla havaittu; Tyttöjä ja naisia halveksuvia asenteita ja käyttäytymismalleja Väkivaltaista käyttäytymistä äitejä, sisaria ja seurustelukumppaneita kohtaan Käytöshäiriöitä Oireilua ulospäin

Mustasukkaisuus Mustasukkainen ihminen pelkää, ettei kelpaa tai riitä läheiselleen tai että lopulta hänelle rakkain ihminen hylkää hänet. Mustasukkaisuutta on monenasteista: Lievä mustasukkaisuus voi olla merkki välittämisestä ja kiinnostuksesta. Mustasukkaisuuden kohdekaan ei pidä sitä ahdistavana, vaan merkkinä rakkaudesta ja välittämisestä. Väkivaltainen mustasukkaisuus vahtii hänen menemisiään ja tekemisiään pyrkii kontrolloimaan kumppaniaan. Sairaanloinen mustasukkaisuus mustasukkaiselta puuttuu syyllisyydentunto. Yritykset kontrolloida kumppania päätyvät usein myös fyysiseen väkivaltaan. Henkinen väkivalta jatkuu pitkään, se ahdistaa ja masentaa uhrinsa ja nujertaa hänen itsekunnioituksensa

Vaaran merkkejä Kumppanisi alkaa valvoa tekemisiäsi. Kumppanisi käyttäytyy aivan kuin hän tietäisi sinua itseäsi paremmin, mitä sinä haluat. Hän saa sinut tuntemaan, että sinun on oltava pahoillasi jostain koko ajan. Hän käyttäytyy kuin omistaisi sinut Hän vähättelee asioita, joista pidät. Hän kritisoi ja puhuu sinusta alentuvaan sävyyn, Sinun elämäsi ilon ja mielihyvän aiheet tuntuvat häviävän. Hänen mustasukkaisuutensa on aiheuttanut sen, että et enää pidä yhteyttä ystäviisi ja perheeseesi. Olet yksinäisempi. Suhteen alku on hyvin tunnepitoinen ja etenee nopeasti vakavaksi.

Seurustelukumppani: No safety todistelee, että vain sinä voit tehdä hänet onnelliseksi eikä hän voi elää ilman sinua. on hyvin erilainen silloin, kun muita on paikalla. rajoittaa menemisiäsi ja haluaa tietää tarkasti missä liikut, tarkistaa tekstiviestisi tai soittelee jatkuvasti ja kyselee missä olet. nimittelee sinua, pilailee kustannuksellasi tai nolaa sinua muiden seurassa. saa sinut tuntemaan, ettet tee mitään oikein ja sinun täytyy koko ajan pyydellä anteeksi. tulistuu pienistä, käsittämättömistä asioista. Reaktiot ovat vahvat. vähättelee sinua naisena/miehenä. vaatii seksiä rakkauden osoitukseksi. on julma eläimiä kohtaan. uhkailee sinua tai läheisiäsi. lupaukset eivät pidä ja väkivalta toistuu. ei näe itsessään mitään vikaa. Hän syyttää sinua väkivaltaisesta käytöksestään. on käyttäytynyt väkivaltaisesti aikaisemmissa suhteissaan. Jos tunnistat tästä omaan seurustelusuhteeseesi kuuluvia asioita, kerro niistä jollekin luotettavalla ihmiselle.

ja seurauksia Joudut olemaan varuillasi: opit huomioimaan kumppanisi mielialanvaihtelut ja elämään niiden mukaan. Teet kaikkesi, ettei hän suutu. Vähättelet väkivaltaa ja selittelet, ettei kumppanisi teosta jäänyt jälkiäkään. Huomaat, että väkivaltaisesta elämästä on tullut tavallista elämäänne parempine ja huonompine jaksoineen. Et enää huolehdi itsestäsi. Samaan aikaan toivot ja pelkäät, että joku puuttuisi elämäänne. Häpeän takia välttelet ystäviäsi ja sukulaisia etkä halua kertoa heille totuutta hänen käytöksestä. Hänen lapsuudenperheessään on ollut väkivaltaa.

Selviytymiskeinoja: Sinun ei tarvitse hävetä tapahtunutta. Älä jää yksin. Älä pidä salaisuutena. Hae apua, puhu tapahtuneesta ulkopuoliselle. Älä usko lupauksiin, vaan vaadi konkreettisia tekoja. Pidä kiinni oikeuksistasi. Varaudu väkivallan toistumiseen, väkivalta ei lopu vaikka sinä yrittäisit muuttua paremmaksi.

Itsemääräämisoikeus Sinulla on oikeus päättää omasta kehostasi. tarkoittaa, että: sinun ei tarvitse suostua mihinkään, mikä ei tunnu hyvältä kukaan ei saa koskea sinuun ilman lupaasi! väkivalta tai uhkailua, ne eivät kuulu hyvään ihmissuhteeseen kukaan ei saa painostaa tai kiusata sinua Sinä saat sanoa, mitä haluat! voit ilmaista "ei", kun et esimerkiksi halua hyväillä kumppaniasi tai et halua hänen hyväilevän sinua ja kumppanisi hyväksyy sen kun seurustelusuhde loppuu, se tosiaan loppuu ja toisenkin pitää hyväksyä se: sinun ei tarvitse joutua kokemaan uhkaa tai pelkoa, jos lopetat suhteen. sinä päätät, mikä sinusta tuntuu hyvältä sinä kunnioitat muiden itsemääräämisoikeutta.

Lopuksi Väkivalta läheisissä suhteissa on asia, josta usein vaietaan. Vaikeneminen ei lopeta väkivaltaa. Väkivalta aiheuttaa sen osapuolille häpeän ja syyllisyyden tunteita - siksi siitä puhuminen on vaikeaa. Läheiset saattavat huomata, etteivät asiat ole kohdallaan, mutta saattavat sulkea silmänsä väkivallalta, koska eivät tiedä, miten voisivat auttaa. Jotkut empivät, koska pitävät toisen kotona tapahtuvia asioita yksityisinä. Merkki läheisissä suhteissa tapahtuvasta väkivallasta voi olla esimerkiksi se, että läheisesi muuttuu pelokkaaksi ja eristäytyy. Hän saattaa esimerkiksi lopettaa yhteydenpidon. Pelokkuus saattaa näkyä niin, että hän säpsähtää, vaihtaa puheenaihetta tai alkaa käyttäytyä eri tavalla, kun kumppani tulee paikalle. Läheisesi saattaa selitellä ja vähätellä kumppanin kurjaa käytöstä tai antaa erikoisia selityksiä mustelmiinsa. Puhuminen ja huolen osoittaminen on tärkeää. Jos olet läheisestäsi huolissasi, ota asia puheeksi.

Mihin voi ottaa yhteyttä. henna.aarnio@turunensi-jaturvakotiry.fi pekka.harkonen@turunensi-jaturvakotiry.fi Turun Turvakoti, 02 5134 100 Koulukuraattori, opettaja Terveydenhoitaja, lääkäri Nuorten turvatalo Perhe- ja sosiaalipalvelu Poliisi

Kiitos

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/jasenyhdistykset/violavakivallasta_vapaaksi_ry/hankkeet/ajoissa_apua_perhevakivaltaan_aa/materiaalit/lyhytelokuvat/