ARKKITEHTUURIKILPAILUJA ARCHITECTURAL COMPETITIONS IN FINLAND

ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 ARCHITECTURAL COMPETITIONS IN FINLAND Kangasalan Lamminrahka Lamminrahka area ideas competition

paikan vahvuudet kirkastuivat aatekilpailun avulla vallas oy kilpailualue competition site Kilpailun tarkoituksena oli saada vaihtoehtoisia näkemyksiä monipuolisen ja kestävän kehityksen mukaisen asuinalueen ja edustavan työpaikka-alueen toteuttamiseksi. Tavoitteena oli etsiä 2020-luvun sekoittuneen elinympäristön mallia, joka luo edellytykset toimivalle joukkoliikenteelle, sovittaa rakentamisen polveilevaan maastoon ja ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet. Palkitut ehdotukset Awarded entries 1. palkinto 1st prize Plus Serum arkkitehdit Oy lunastus purchase Hevosenkenkä Arkkitehtitoimisto AJAK lunastus purchase lomittain Kari Martikainen, arkkitehti SAFA M.Sc. (Archit.) lunastus purchase Piiri Arkkitehdit m3 Oy lunastus purchase Puolukkarahka Petri Väinö Laaksonen, arkkit. SAFA M.Sc. (Archit.) lunastus purchase Vihreä nauha Valtteri Heinonen, arkkit.yo student of archit. kilpailun järjestäjä competition organizer Kangasalan kunta Municipality of Kangasala kuvat vasemmalla ja kansikuva, voittanut ehdotus pictures left and cover picture, winning entry Kangasalan kunta järjesti Tampereen ja Kangasalan rajalla sijaitsevasta Lamminrahkan alueesta aatekilpailun. Lamminrahka on tekeillä olevan Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman tärkeimpiä uusia asuin- ja työpaikka-alueita, joka laajentaa nykyistä yhdyskuntarakennetta. Uuden alueen tulee tukeutua ensi vaiheessa läheisiin palveluihin ja uuteen, rakennettavaan joukkoliikennereittiin. Mahdollinen raideliikenne edellyttää suurta asuntovolyymiä pysäkkipaikkojen ympäristössä. Sen johdosta asukasmäärätavoite saattaa vielä nousta kilpailuohjelman tavoitteita suuremmaksi. Myös rakentamisen painopisteet saattavat jonkin verran muuttua. Selvitysten tekeminen ja suunnittelu, verkostojen täydentäminen ja maiseman valmistaminen rakentamiseen kestää nykyisellään vuosikausia. Asumisympäristön luonteeseen ja toimivuuteen liittyvien tavoitteiden asettaminen yli vuosikymmenen päähän edellytti niin järjestäjältä kuin kilpailijoiltakin monenlaisten ympäristöä ohjaavien vaatimusten ja trendien selvittämistä. Kaupunkimaisesti toimivan, palveluja tarjoavan, mutta silti luonnonläheisen kokonaisuuden rakentaminen liikenteen ja talouden ehdoilla antaa vielä paljon purtavaa jatkosuunnitteluun. Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta ovat tehneet yhteistyötä Ojalan ja Lamminrahkan alueiden maankäytön yhteensovittamisessa rakennemallitarkasteluiden avulla. Kuntarajaa siirrettiin työn pohjalta Ojalassa kokonaisuuden kannalta järkevään paikkaan. Myös asuinalueiden lähipalveluiden järjestämisessä pyritään yhteistyöhön kuntien kesken. Yhteisesti on tarkoitus rakentaa myös valtatien eritasoliittymä ja alueiden välinen katu. Suunnittelutehtävä osoittautui erittäin haasteelliseksi. Kilpailuun osallistui 54 kokonaisrakenteeltaan hyvin erilaista ehdotusta. Tulos oli kärjen osalta laadukas, kilpailu täytti hyvin sille asetetut tavoitteet, ja ideoita saatiin runsaasti jatkosuunnittelua varten. Kilpailun tulokset selkiyttivät ajatuksia asuntorakentamisen tavasta, sen kytkeytymisestä työpaikka-alueeseen sekä liikenneverkon jäsentämisestä. Ehdotuksia vertailemalla saatiin myös ideoita alueen keskustan luonteesta ja sen sijoittumisesta. Seuraavana vaiheena Lamminrahkan hankkeessa alkaa osayleiskaavan laatiminen, jota tehdään vuorovaikutuksessa asukkaiden ja viranomaisten kanssa. Suunnittelua jatketaan voittajatyön pohjalta yhteistyössä sen tekijöiden kanssa. Innovatiivisessa suunnitelmassa on omaperäinen, vapaamuotoinen ja joustava korttelirakennemalli, joka mahdollistaa hyvin sen kehittämisen seudullisten linjausten mukaiseksi. Selkeä rakenne edesauttaa vahvan identiteetin toteutumista Lamminrahkaan. Markku Lahtinen, kaavoitusarkkitehti, Susanna Virjo, suunnitteluarkkitehti, Kangasalan kunta 2 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 3

11. palkinto 1st prize EUR 26 000 ehdotus entry Plus tekijät authors Antti Lehto, arkkitehti SAFA M.Sc. (Archit.) Vesa Humalisto, arkkitehti SAFA M.Sc. (Archit.) Sami Heikkinen, arkkitehti SAFA M.Sc. (Archit.) Serum arkkitehdit Oy työryhmä working group Anna-Kaisa Aalto, maisema-arkkitehti, Maisemaarkkitehtitoimisto Avaus, maisemasuunnittelun asiantuntija landscape architect, landscape specialist Heimo Keskisaari, liikenneinsinööri, Ramboll Finland Oy, liikennesuunnittelun asiantuntija traffic engineer, traffic planning specialist Pekka Lahti, johtava tutkija, VTT, yhdyskuntarakenteen ja energiatehokkuuden asiantuntija leading researcher, VTT, Technical Research Centre of Finland, community structure and energy efficiency specialist liikenneverkkokaavio traffic network diagram Ote arvostelupöytäkirjasta Kaikilla tasoilla hieno, tasapainoinen, innovatiivinen ja punnittu ehdotus. Korttelimalli perustuu verkkomaiseen liikenneväylästöön, jossa risteyksistä on muotoiltu persoonallisia kyläkeskuksia. Kokonaisuus antaa vaikutelman itsestään syntyneistä perinteisistä kyläasutuksista. Koko alueen keskusta palveluineen ja rakentamisen painopisteineen on sijoitettu oikein kokoojakadun varrelle lähelle asemaa. Se yhdessä asema-aukion kanssa muodostaa kauniin kaupunkikokonaisuuden, joka on tilallisesti ja toiminnallisesti riittävän tiivis. Keskustan tulisi kuitenkin olla mutkattomammin tavoitettavissa alueelle saavuttaessa. Kehämäiseen pääkatuun tukeutuvan liikenneverkon ansiosta joukkoliikenteen käyttö on luontevaa. Kevyen liikenteen raittien määrätietoisempaa tukeutumista joukkoliikenteeseen ja erityisesti asemaan tulisi kehittää. Kyläkeskusten keskelle sijoittuvat rakennukset tarjoavat kokonaisuutta rikastuttavia kaupunkirakenteellisia elementtejä, mutta niiden ratkaisut vaativat tarkempaa tutkimista. Asuinkorttelit ovat muodoltaan toimivia ja mahdollistavat erilaiset asumisratkaisut. Kestävää rakentamista edesauttavia ratkaisuja on tutkittu ja esitetty ansiokkaasti. Excerpt from the jury s report On all levels, a fine, balanced, innovative, and well-considered entry. The block model is based on a mesh-like set of traffic routes, in which the intersections are formed into personal village centres. The totality gives the impression of traditional village settlements that have arisen by themselves. The centre of the entire area, incorporating services and the centre of gravity of building, is correctly situated along a collector street near the station. Together with the station square, it forms a beautiful urban totality, which is sufficiently compact both spatially and functionally. The centre should, however, be more easily accessible when arriving in the area. Thanks to the traffic network based on a ring-like main street, the use of public transport is natural. A more determined linking of the cycle and pedestrian routes to public transport and especially to the station should be developed. The buildings located in the middle of the village centre provide elements of urban structure that enrich the totality, but their solutions in the forms shown require more detailed analysis. The housing blocks are functional in shape and permit different kinds of housing solutions. The masses and number of storeys of the buildings shown are mainly practicable. Solutions promoting sustainable building are studied and shown creditably. kokonaissuunnitelma overall plan 1:10 000 4 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 5

Plus Pihat ja piirit asuinrakennusten korttelialue residential block area asuinkerrostalojen korttelialue appartment building block area keskustatoimintojen korttelialue city core activities block area yleisten rakennusten korttelialue public building block area liike- ja toimistorakennusten korttelialue commercial and office building block area teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue industrial and storage building block area virkistysalue recreation area urheilu- ja virkistyspalvelujen alue sports and recreation area kaavarunko structure plan oikealla yllä above right asuinpientalojen alue small house area oikealla alla below right keskustatoimintojen alue city core activities area 6 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 7

Llunastus purchase eur 8 000 ehdotus entry Hevosenkenkä tekijät authors Adalbert Aapola, arkkitehti SAFA M.Sc. (Archit.) Jarkko Kettunen, arkkitehti architect Arkkitehtitoimisto AJAK avustaja assistant Olli Eloranta tekijänoikeus copyright Arkkitehtitoimisto AJAK Adalbert Aapola ja Jarkko Kettunen kaavarunko structure plan Ote arvostelupöytäkirjasta Suunnitelma istuu luontevasti Lamminrahkaan, alueen eteläosa rakentamisen painopisteenä. Melko selkeä kokonaisuus on tiivis ja toiminnot hyvin sekoittuneita, jolloin etäisyydet ovat lyhyitä, palveluiden käyttö tehokasta ja luonnonalueiden säästäminen mahdollista suurina yhtenäisinä kokonaisuuksina. Ehdotus rakentuu hevosenkengän muotoisen kokoojakadun varaan. Sisemmälle kehälle on muodostettu toimiva kevyen liikenteen yhteys, joka yhdistää keskustaa, keskuspuistoa ja asuinalueita. Keskusta voidaan saavuttaa hyvin valtatieltä käsin, mutta se sijaitsee pääkokoojakatuun ja asemaan nähden sivussa. Tori on alueen kokoon nähden sopivan suuruinen, mutta itse kävelykeskusta olisi voinut olla laajempikin. Palveluiden ääreen on melko hyvät kevyen liikenteen yhteydet asuinalueilta. Keskellä sijaitseva viheralue kokoaa hyvin yhteen asuinalueet, ulkoilualueet, keskustan ja reitit. Yhteydet asunnoista puistoihin ja metsään toimivat hyvin lukuun ottamatta katujen ympäröimää keskustakorttelia. Pohjoisosan pientaloalueet voisi sijoittaa tehokkaammin joukkoliikennekäytävän varrelle. Työpaikkaalueet luovat julkisivun valtatielle, ja ne on nivottu lähelle palveluita. Excerpt from the jury s report The design sits naturally in Lamminrahka, with the centre of gravity of building in the south part of the area. The relatively clear totality is compact and the functions are well mixed, so that distances are short, the use of services is efficient, and the natural areas can be saved as large unified totalities. The entry is built around a horseshoeshaped collector street. A functional cycle and pedestrian traffic connection is formed on an inner ring, connecting the centre, the central park, and housing areas. The street views of the collector street are somewhat cramped. The centre can be easily reached from the highway, but is located to one side relative to the collector street and the station. The market square is suitably sized for the area, though the actual pedestrian centre could have been more extensive. There are reasonably good cycle and pedestrian connections to the services from the housing areas. The green area in the centre of the area effectively gathers the housing areas, recreational areas, centre, and routes. The links from dwellings to the parks and forests work well, except in the case of the centre blocks surrounded by streets. The small-house areas in the northern part could be located more efficiently along the public-transport corridor, or closer to the rest of the structure. The workplace areas form a facade for the highway and are closely linked to services. kokonaissuunnitelma overall plan 1:10 000 8 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 9

Hevosenkenkä Hevosenkenkä näkymä rautatieaseman luota view from railway station näkymä pientaloalueen reunalta view from edge of small housing area liikennekaavio tarffic diagram rakenne structure keskustakorttelit center blocks asemakorttelit station blocks pientalokorttelit small house blocks 10 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 11

Llunastus purchase EUR 8 000 ehdotus entry Lomittain tekijä author Kari Martikainen, arkkitehti SAFA M.Sc. (Archit.) asuminen residency asuminen, erillistalot residency, detached-houses yritysalue business area keskustapalvelut city core services viheralueet green area toriaukio market square kaavarunko structure plan Ote arvostelupöytäkirjasta Esitetty kaupunkirakenne on tasapainoinen, ja sen liittyminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen on toimiva. Suunnitelma perustuu vanhojen ruutukaavakaupunkien mittakaavaa muistuttavaan matalaan kaksikerroksiseen rakentamiseen ja perinteiseen korttelipihamalliin. Ruutukaavan sopivuutta Lamminrahkan korkeussuhteiltaan voimakkaasti vaihtelevaan maastoon epäiltiin, samoin sen alueelle tarjoamaa identiteettiä. Maankäytön verraten alhaisesta tehokkuudesta johtuen asukasmäärä jää turhan alhaiseksi. Työpaikkakorttelit ja keskusta muodostavat eheästi valtatien liittymään kiinnittyvän kokonaisuuden. Keskustarakenteen toimivuutta tosin heikentää etäälle keskustasta jätetty asema. Myös ydinkeskustan olisi ollut toivottavaa sijaita lähempänä valtatien liittymää. Asuinrakentamiseen kaivattiin enemmän asuntotyyppien ja kortteliratkaisujen vaihtelua sekä tiiviiseen joukkoliikennekaupunkiin sopivia kerrostaloratkaisuja. Keskustan torialueen toiminnot on sijoiteltu hyvin, ja torin kaupunkitila on miellyttävä. Kaupunkikuvallisesti ehdotus jää viitteelliselle tasolle. Luonnonarvot on huomioitu, mutta säilytettävistä viheralueista olisi voinut tehdä voimakkaammin osan alueen identiteettiä. Excerpt from the jury s report The urban structure shown is balanced while its connection to the surrounding urban structure is also functional in terms of the street network. The design is based on low, two-storey building and a traditional block-yard model, reminiscent of old gridiron-plan cities. The appropriateness of a gridiron plan for the terrain of Lamminrahka with its great variations in level was doubted, as was the identity it would provide for the area. Due to the relatively low density of land use, the number of residents is unnecessarily small. The workplace blocks and the centre form an unbroken totality connected to the highway intersection. It must be said that the functionality of the centre structure is weakened by leaving the station far from the centre. The core centre could also have been located closer to the highway intersection. A greater variety of housing types and block solutions would be needed for housing construction, as well as solutions with blocks of flats suitable for a compact public-transport town. The functions of the centre market-square area are well placed around the square and the urban space of the square is pleasant. In terms of townscape, the entry remains on an outline level. Natural values have been taken into account, but the green areas to be preserved could have been integrated more strongly in the area s identity. kokonaissuunnitelma overall plan 1:10 000 12 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 13

Lomittain Lomittain asumista puutarhakaupungin bulevardilla housing along boulevard of garden city liikenneverkkokaavio traffic network diagram toimisto- ja verstastyötä bulevardin varrella offises and workshops along boulevard yritysalue valtatielle päin business area towards Valtatie road leikkaus keskustabulevardin kohdalta center boulevard section leikkaus asuntokorttelin kohdalta housing block section havainnekuva illustration 1: 5 000 14 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 15

Llunastus purchase EUR 8 000 ehdotus entry piiri tekijä author Kari Nykänen, arkkitehti SAFA M.Sc. (Archit.) Arkkitehdit m3 Oy avustajat assistants Jaakko Kallio-Koski, arkkitehti SAFA M.Sc. (Archit.) Toni Österlund, arkkit.yo student of architecture Jorma Hämäläinen, liikenneinsinööri traffic engineer tekijänoikeus copyright Kari Nykänen, Arkkitehdit m3 Oy kaavarunko structure plan Ote arvostelupöytäkirjasta Ehdotus perustuu tiiviisti rakennettuun joukkoliikennekehäkatuun, jonka varrelta keskustan palveluihin on kevyen liikenteen kulkijoilla verraten lyhyt matka. Alue on liitettävissä hyvin ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Alueen rakentamisen painopisteitä on sijoitettu liian kauaksi valtatien liittymästä, työpaikkakortteleista sekä asemasta, mikä lisää liikennettä, hajauttaa toiminnallista rakennetta ja heikentää keskustan toimivuutta. Keskusta liittyy asemaan heikosti, eikä suoria kevyen liikenteen yhteyksiä ole osoitettu. Omakotitontit ovat jääneet alueen yhteen nurkkaan, mitä ei pidetty hyvänä ratkaisuna. Hoidettuja viheralueita olisi voinut sijoittaa paremmin asukkaiden saavutettavaksi, jolloin myös työpaikka-alueita ja keskustaa olisi voinut lähentää toisiinsa ja toiminnallinen rakenne olisi muodostunut sekoittuneemmaksi. Korttelirakenne on yksityiskohtia myöten mietitty. Rakenne ja mittakaava ovat tasapainoisia. Omaperäiset ratkaisut ovat kuitenkin jääneet puuttumaan. Joukkoliikenteen asemaa korostavat pysäkkiaukiot ovat kehittämiskelpoinen ehdotus. Kauniiden asuinkorttelitutkielmien rinnalla eritoten alueen keskusta olisi kaivannut rohkeampaa otetta ja tarkempaa tutkimista. Excerpt from the jury s report The entry is based on a compactly built publictransport ring street, along which the centre services are situated a relatively short distance for cyclists and pedestrians. The area is well connected to the surrounding urban structure. The centre of gravity of building in the area has been placed too far from the highway intersection, the workplace blocks, and the station, which increases traffic, disperses the functional structure, and weakens the functionality of the centre. The centre is weakly connected to the centre, and no good, direct cycle and pedestrian links are shown. The detached-house plots remain in one corner of the area, which is not regarded as being a good solution. The managed green areas could have been placed to be more easily accessible by the residents, in which case the workplace areas and the centre could have been closed together and the functional structure would have been more mixed. The block structure is well thought out down to its details. The structure and scale are balanced. However, the original solutions are missing. The parking squares emphasizing the position of public transport are a suggestion worthy of development. The connection of the centre services to the street network and the housing blocks could have been developed to be more compact and more limited spatially. Next to the beautiful housing-block studies, particularly the area s centre would have needed a bolder approach and more detailed study. kokonaissuunnitelma overall plan 1:10 000 16 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 17

Piiri Piiri saarekekorttelin pientaloryhmät blocks of groups of small houses saarekekorttelin pihakatujärjestely recidential street arrangement liikenneverkkokaavio traffic network diagram näkymä asuinalueelle view towards residential area oikealla alla below right havainnekuva illustration 1: 5 000 aukio kehäkadulla square at ring street 18 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 19

Llunastus purchase EUR 8 000 ehdotus entry Puolukkarahka tekijä author Petri Väinö Laaksonen, arkkitehti SAFA M.Sc. (Archit.) kaavarunko structure plan AO- ja AP-korttelit (241 700 km 2 ) detached-house blocks AK- ja AK AP-sekakorttelit (92 300 km 2 ) mixed multistorey and detached-house blocks liike,- toimisto- ja työpaikkakorttelit (85 900 km 2 ) working, business and office blocks julkisten palvelujen korttelit (17 000 km 2 ) public service blocks aseman LPA-pysäköintikorttelit (436 000 km 2 ) station parking blocks Ote arvostelupöytäkirjasta Ehdotuksen lähtökohta on meanderimainen kokoojakatu, joka johtaa sekä Ojalan että Risson suuntaan. Muu rakenne seuraa kokoojakatua jopa liiankin orjallisesti. Ehdotuksessa on poikkeuksellisen selkeä kokonaisrakenne, jota esitystekniikkakin tukee. Tasapainoinen alueen käyttö liittää Lamminrahkan hyvin ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen. Rakentamisen tapa on pääosin alueelle sopivaa tiivistä, matalaa ja yhtiömuotoista, joskin korttelit ovat turhan samanlaisia ja kaavamaisia. Ehdotuksessa on otettu huomioon alueen pintavesi- ja luonnonolot ja yhdistetty luontoarvot hyvin osaksi viherverkkoa. Ydinkeskustassa toiminnallisten alueiden mitoitus vaikuttaa liian pieneltä. Lahdentien ajoneuvoliittymän sijoitus on erinomainen alueen käyttöön nähden, mutta sen etuja ei ole kaikin osin pystytty hyödyntämään. Muun muassa keskusta jää hieman syrjään alueen sisääntulosta. Keskusta on jäänyt myös tilallisesti epämääräiseksi ja muotoaiheiden kahlitsemaksi. Lähijuna-asema liittyy kiinteästi rakenteeseen ja on sijoitukseltaan kiinnostava. Asumisen ja työpaikkojen lomittaminen on onnistunutta. Suunnitelma ei maisemaan istutetusta rakenteestaan huolimatta aivan kestä yksityiskohtaista tarkastelua. Excerpt from the jury s report The entry is based on a meandering collector street, leading in the directions of Ojala and Risso. The rest of the structure follows the collector street perhaps too slavishly. The entry has an exceptionally clear overall structure, the clarity of which is supported by the presentation technique. The balanced use of the area connects Lamminrahka well to the surrounding community structure. The form of building is mainly suitable for the area; dense, low building based on housing companies, though the blocks are unnecessarily similar and stereotyped. In the entry, the area s groundwater and natural conditions are taken well into account and nature values are well combined as part of a green network. In the core centre, the dimensioning of the functional areas seems to be too small. The location of the vehicular intersection with the Lahti road is excellent in relation to the use of the area, but its benefits have not been fully exploited in all cases. For instance, the centre remains somewhat to the side of the entry to the area. The centre has also remained spatially indeterminate while the form themes are restrictive. The commuter station is firmly secured to the structure and has an interesting location. The overlapping of housing and workplaces has succeeded. Despite its structure set in the landscape, the design does not quite stand up to detailed examination. kokonaissuunnitelma overall plan 1:10 000 20 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 21

Puolukkarahka Puolukkarahka liikenneverkko traffic network seudullinen tai valtakunnallinen pääväylä regional or national major artery kokoojakatu distributor road asuntokatu housing street pihakatu yard street kevyen liikenteen väylä, ulkoilureitti cycle or pedestrian route, outdoor path seudullinen ulkoilureittiyhteys regional outdoor path connection kävelykatu, jalankulkualue, toriaukio pedestrian street or area, market square viheraluejärjestelmä ja luontokohteet green area structure and nature sites luonnon erityiskohde, säilytetään luonnontilaisena special nature site, maintained in its natural state puistometsät, tuore niitty, kuiva niitty forest parks, fresh meadow, dry meadow kujanteet, nurmet, pihapuutarhat, pellot lanes, lawns, gardens, fields havainnekuvat illustrations 1: 5 000 keskusaukio central square korttelisuunnitelmia block plans 22 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 23

Llunastus purchase EUR 8 000 ehdotus entry vihreä nauha tekijä author Valtteri Heinonen, arkkit.yo student of archit. kaavarunko structure plan Ote arvostelupöytäkirjasta Mielenkiintoinen puheenvuoro keskustelussa Lamminrahkan alueen identiteetistä. Innovatiivinen ja selkeä suunnitelma luo paikkaan uudenlaisen kaupunkirakennustaiteellisen idean: rakentaminen sijoittuu asemalle asti johtavan, polveilevan julkisen kaupunkitilan varaan, jonka reunamia pääkatu seuraa. Avoin rakennettu puisto ja sitä tiukasti reunustavat talot luovat selkeän kontrastin vapaasti vaihtelevaan maastoon sijoittuville pientaloille ja luonnonmukaiselle metsäalueelle. Puistonäkymät pääkadulta ovat mielenkiintoisia ja vaihtelevia. Suunnitelmassa on huolellisesti analysoitu paikkaa osana Kangasalan ja Tampereen seudun nauhamaista rakennetta ja maastoa. Rakentaminen on sijoitettu johdonmukaisesti valittua teemaa tukien, mutta liian tiiviisti ja tehokkaasti esimerkiksi puistoalueen mitoituksen suhteen. Keskustatoiminnat ja palvelut ovat hajautuneet liikaa ja osa on kaukana lähijuna-asemasta. Vaiheittainen toteutus tällaisella mallilla on vaikeaa. Asunnoista on pääsääntöisesti lyhyet etäisyydet joukkoliikennekadulle ja metsäalueille. Kevyen liikenteen reitit pääkadun varrella ovat selkeät. Toimintojen sekoittuneisuus on melko hyvin onnistunut. Excerpt from the jury s report An interesting contribution to the discussion on the identity of the Lamminrahka area. An innovative and clear design creates a new urban-architecture idea for the place: building is placed around an undulating public urban space leading to the station, which is followed at its edges by the main street. The open built park and the buildings that tightly surround it form a clear contrast to the small houses freely located in the varied terrain and to the area of natural forest. The park views from the main street are interesting and varied. In the design, the location is carefully analysed as a part of the ribbon-like structure and terrain of Kangasala and the Tampere region. Building is situated logically supporting the chosen theme, though too tightly and densely relative to the dimensions of the park area, for instance. The centre functions and services are too dispersed and some are far from the commuter station. Such a model is difficult to implement in stages. Most of the dwellings are a short distance from the public-transport street and the forest areas. The cycle and pedestrian routes along the main street are clear. Functions have been mixed quite successfully. kokonaissuunnitelma overall plan 1:10 000 24 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009

Vihreä nauha Vihreä nauha eläimistö fauna häiriölähteet sources of disturbance maisema landscape näkymä puistoon view to park rakennettavat alueet ja painopisteet built areas and points of emphasis rakennettavat alueet, viherkäytävä built areas, greenbelt liikenneverkkokaavio traffic network diagram liittyminen ympäristöön, reunaehdot ja tavoitteet joining to environment, border conditions and goals rakentaminen built areas havainnekuvat illustrations 1: 5000 kilpailualue, reunaehdot ja tavoitteet competition area, border conditions and goals 26 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 27

Kangasalan Lamminrahkan alueen aatekilpailu Kangasala Lamminrahka area ideas competition 13.10.2008 20.2.2009 Kilpailutehtävänä oli laatia Lamminrahkan alueelle kokonaissuunnitelma, jossa asuminen, työ ja vapaa-aika yhdistyvät hyvin toimivaksi ja eläväksi kudokseksi. Lamminrahkan tuli olla yhteydessä ympäröiviin asuinalueisiin Vatialaan, Ojalaan ja Atalaan, mutta tärkeät virkistysalueet tuli jättää leveinä alueiden väliin. marja nuottajärvi / fcg planeko oy Riesonpolun päästä länteen west from end of Riesonpolku rämereunaista neva-aluetta pine swamp edged open bog area POIMINTOJA KILPAILUOHJELMASTA Kangasala sijaitsee 20 minuutin ajomatkan etäisyydellä Tampereelta. Kangasala on kaunis viiden harjun ja kolmen suuren järven halkoma kunta. Asukkaita on noin 28 000, ja väkiluku kasvaa vuosittain noin 500 asukkaalla. Lamminrahkasta tavoitellaan vetovoimaista, houkuttelevaa ja imagoltaan vahvaa asumisen ja työpaikkojen aluetta kaupunkiseudulla. Kilpailulla etsittiin 2020-luvun kaupunkiympäristöä, joka tukeutuu joukkoliikenteeseen. Kilpailutehtävänä oli laatia Lamminrahkan alueelle kokonaissuunnitelma, jossa asuminen, työ ja vapaa-aika yhdistyvät hyvin toimivaksi ja eläväksi kudokseksi. Lamminrahkan tuli olla yhteydessä ympäröiviin asuinalueisiin Vatialaan, Ojalaan ja Atalaan, mutta tärkeät virkistysalueet tuli jättää leveinä alueiden väliin. Rakentamisratkaisujen tuli olla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä ja kaupunkirakenteen tehokas siten, että bussiin ja tulevaisuudessa raideliikenteeseen tukeutuminen olisi mahdollista. Henkilöauton tarpeen tuli olla mahdollisimman vähäinen, aseman ympäristön houkutteleva ja liityntäliikenteen asemalle toimiva. Haasteena oli rakentamisen sijoittaminen vaihtelevaan maastoon tiiviisti siten, että pihoilta on yhteys virkistysreteille ja luontoon. Virkistysyhteyksien ja ekologisten käytävien jatkuvuuden tuli säilyä alueella. Ohjeellisena tavoitteena oli sijoittaa alueelle 4500 6000 uutta asukasta. Työpaikkarakentamista tulee sijoittaa alueelle n. 80 000 100 000 km 2 tehokkuusluvulla e=0,4. Valtatien 12 ja rautatien melu oli huomioitava. Puistojen ja maisematilojen avoin tai suljettu luonne tuli esittää kokonaissuunnitelmassa. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet tuli säilyttää. Alueen suunnittelussa tuli ottaa huomioon vaiheittain rakentuminen. Kilpailualue on liikenneväylien rajaama metsätalousalue, joka sijoittuu Kangasalan länsiosaan Tampereen rajalle. Sen pinta-ala on noin 270 ha. Lännessä ja pohjoisessa kilpailualue rajautuu Tampereen kaupungin rajaan ja etelässä Lahdentiehen, (Valtatie 12). Alueen itäreunassa kulkee lounas koillinen suunnassa Tampere Jyväskylä-rautatie, ja idässä kilpailualue rajoittuu muuntoasemaan ja suurjännitelinjaan. Alueen pohjoisreunassa kulkee seudullisesti merkittävä ulkoilureitti. Vuonna 2002 Kangasalan kunta käynnisti Lamminrahkan osayleiskaavan laatimisen. Rautatien itäpuolella on voimassa Hampun osayleiskaava. Tampereen kaupungin puolelle kilpailualueen pohjoispuolelle suunnitellaan parhaillaan noin 4000 asukkaan Ojalan asuinaluetta ja länsipuolelle uutta noin 400 asukkaan asuinaluetta Atalan Rissoon. Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan rajaa siirrettiin kilpailualueen pohjoispuolella toimivan aluekokonaisuuden muodostamiseksi. Kilpailuehdotukset tehtiin maanomistusoloista riippumatta. Nykyiset lähialueen palvelut eivät riitä kattamaan uuden asukasmäärän tarpeita. Lamminrahkan alueella leimallista on metsätalous ja virkistyskäyttö. Kilpailualue on suosittua ulkoilu- ja liikuntamaastoa. Luonnonmaisemaa luonnehtivat laajahkot kallioiset ylänköalueet ja niiden välissä notkelmissa sijaitsevat suot. Kilpailualue rajautuu pohjoisessa ja lännessä laajoihin suoalueisiin, Lamminrahkaan ja Petäjässuohon. Kilpailualueelle sijoittuu arvokkaita luontokohteita, kuten liitooravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Nykyisellään kilpailualueella kulkee vain muutamia metsäteitä, joille kuljetaan pääosin Vatialasta Lahdentien ali. Suunnittelussa tuli varautua Tampere Jyväskylä -radan lähijuna-aseman rakentamiseen. Rakennettavuudeltaan alue on hyvin haastavaa kallioiden ja soisten notkelmien vuoksi. Kilpailualue ei ole pohjavesialuetta. POIMINTOJA ARVOSTELUPÖYTÄKIRJASTA Palkintolautakunta painotti arvostelussaan seuraavia näkökulmia: alueen kokonaisratkaisun toimivuus ja suhde ympäröivään kaupunkirakenteeseen alueen vahva identiteetti ja omaleimaisuus toimintojen sekoittuminen ja monipuolisuus korttelimiljöö liikenneympäristön toimivuus ja turvallisuus kehityskelpoisuus vaiheittain toteutettavuus Arvostelussa ehdotusten kokonaisratkaisun ansiot olivat tärkeämpiä kuin yksityiskohtien virheettömyys. Kilpailuun hyväksytyt 54 ehdotusta olivat tasoltaan vaihtelevia. Useimmissa ehdotuksissa kuvastui paneutuminen Lamminrahkan ympäristön haasteisiin, joita olivat joukkoliikenteen edellytysten luominen, toimintojen sekoittaminen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden kohteiden suojelu. Kokonaisuuden hallinta oli suunnittelussa osoittautunut vaikeammaksi tehtäväksi kuin asumisvaihtoehtojen kehittäminen ja lähiympäristön suunnittelu, joihin saatiin monenlaisia mielenkiintoisia ehdotuksia. Kokonaisuute-na kilpailu selkiytti ajatuksia asuntorakentamisen luonteesta ja kytkeytymisestä työpaikkoihin, keskustan ja palveluiden sijoittumisesta ja alueen liikenneverkon jäsentämisestä. Osa ehdotuksista oli sijoittanut alueelle ennalta nähtyjä tai kaavamaisia kaupunkirakenteita ja sommitelmia, ruutukaavoja tai kehäkaupunkeja, jotka johtivat yksipuoliseen rakentamisen tapaan ja istuivat huonosti tähän ympäristöön. Osa oli rakentanut puumaisen kaupungin maaston ehdoilla, mikä oli johtanut lähiömäiseen ympäristöön, ns. keuhkokaavaan. Kehityskelpoisimmiksi osoittautuivat vapaamuotoisesti maastoon sijoittuvat, verkostolliset rakenteet. Rakentamisen tavalta monimuotoisimmat ehdotukset olivat puolestaan luontevasti johtaneet rakenteen jatkuvuuteen alueelta myös ulospäin. Parhaissa ehdotuksissa keskusta oli onnistuttu sijoittamaan lähelle alueen sisääntuloa niin autolla Lahdentieltä, pyörällä Vatialasta kuin jalkaisin asemalta. Osassa ehdotuksista rakentamiseen oli käytetty vain alueen eteläosaa. Nämä ratkaisut johtivat yleensä liian tehokkaaseen kerrostalovaltaiseen rakentamiseen ja kalliisiin paikoitusjärjestelyihin. Parhaisiin tuloksiin päästiin muodostamalla työpaikkakortteleista Lahdentien varteen kapeahko, asutusta liikenteen haitoilta suojaava vyöhyke. Alueen voimakkaat korkeuserot oli otettu ehdotuksissa hyvin huomioon, välillä jopa orjallisestikin. Palkintolautakunta piti hyvänä ajatuksena alueen korkeimpien lakien ja suonotkelmien jättämistä rakentamattomiksi samoin kuin niiden maisemallista korostamista. Maisemallisestikin parhaat tulokset tuotti rohkea maisemapainanteiden avaaminen, joka yhdisti kukkuloille sijoittuvia rakentamisalueita. Muita esiin nostettavia identiteettiä luovia tekijöitä olivat Lamminrahkan keskustamiljöön ja toimintojen sekoittaminen, joka tuki alueen palvelutarjonnan luomista. Raideliikenteeseen perustuvaa identiteettiä ei ehdotuksissa kunnolla onnistuttu luomaan. Useimmissa ehdotuksissa oli ansiokkaita ja toteutuskelpoisia korttelimallitutkielmia. Niin pienimuotoinen korttelirakenne kuin suurkorttelitkin tuottivat onnistuneita ratkaisuja. Monia ehdotuksia heikensi omakotiryppäiden sijoittaminen irralleen muusta rakenteesta. Vaikka kilpailuohjelman lähtökohtana oli joukkoliikennepainotteisuus, monet ehdotukset olivat ottaneet lähtökohdaksi autoliikenneverkkoon perustuvan jäsentelyn. Raideliikenteen huomioonotto oli kilpailijoille vaikeaa, kun taas bussiliikenteen mahdollisuudet oli otettu huomioon hyvin. Vain harvoissa ehdotuksissa oli onnistuttu luomaan toimiva sisäinen kevyen liikenteen verkosto, kun paino oli mieluummin pantu ulkoilureittien kehittämiseen. Paikoituksen järjestäminen kerrostalovaltaisella alueella osoittautui hankalaksi ja tuotti monesti kalliita kansiratkaisuja tai epämiellyttävän laajoja paikoitusalueita. Katuverkon mitoitus oli parhaissa ehdotuksissa hyvin ratkaistu. Sadevesien kulun hidastamisesta ja käyttämisestä maisemaelementtinä tuotiin esille useita mielenkiintoisia ratkaisuja. Suuressa osassa ehdotuksia ei juurikaan paneuduttu esittämään kaavoitus- tai rakennusvaiheen ohjauskeinoja tai toimenpiteitä kestävän kehityksen ja ekologisuuden toteutumiseksi. Kaupunkimaisten ehjien katutilojen sekä viihtyisien ja turvallisten piha-alueiden yhdistäminen ehdotuksissa oli haasteellista. Palkintolautakunta päätti yksimielisesti jakaa palkinnot kilpailuohjelmasta poiketen seuraavasti: 1. palkinto 26 000 euroa ehdotukselle Plus ja lunastukset 8 000 euroa ehdotuksille Hevosenkenkä, Lomittain, Piiri, Puolukkarahka ja Vihreä nauha. Palkintolautakunta suositti kilpailussa ensimmäisen palkinnon saanutta ehdotusta alueen jatkosuunnittelun pohjaksi. Voittajasta todettiin mm. seuraavaa: Ehdotus on ratkaisut alueen rakenteen luontevasti, jalostanut maisemaa taitavasti ja kehittänyt alueelle yksilöllisen keskustan. ark 28 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 29

Excerpt from the COMPETITION PROGRAM Kangasala is a 20-minute drive from Tampere. Kangasala is a beautiful municipality divided by five eskers and three large lakes. It has about 28 000 inhabitants, with an annual increase of about 500. The aim is to make Lamminrahka a dynamic and attractive housing and workplace area in the urban region, with a strong image. The competition sought an urban environment for the 2020 s, based on public transport. The competition task was to prepare an overall plan for the Lamminrahka area, combining housing, work, and leisure in a highly functional and lively fabric. Lamminrahka was to be linked to the surrounding housing areas of Vatiala, Ojala, and Atala, leaving the important recreational areas as broad bands between the areas. The building solutions were to be ecologically, socially, and economically sustainable and the urban structure efficient, so that it could support bus and later rail transport. There was to be as little need for private cars as possible, the environment of the station was to be attractive and feeder traffic to the station functional. The challenge was to place building compactly in the varied terrain, so as to give the yards access to the recreation routes and nature. Within the area, the continuity of the recreational connections and ecological corridors was to be retained. The target was to locate 4500 6000 new residents in the area. About 80 000 100 000 m 2 of floor area of workplace building with a building density of e = 0.4 was to be located in the area. Noise from Highway 12 and the railway was to be taken into account. The overall plan was to show the open or closed nature of parks and landscape spaces. Valuable areas of natural diversity were to be preserved. The design of the area was to allow building to take place in stages. The competition area is a forested area bounded by traffic lanes and located in the western part of Kangasala, on the boundary with Tampere. Its surface area is about 270 ha. In the west and north, the competition area is bounded by the city of Tampere and in the south by Highway 12 (the Lahti road). The Tampere to Jyväskylä railway runs in a southwest northeast direction on the eastern edge of the area while in the east the competition area is bounded by a transformer station and a high-tension line. A regionally important recreational route runs along the northern edge of the area. The municipality of Kangasala started preparing the Lamminrahka submaster plan in 2002. The Hamppu sub-master plan is in force on the east side of the railway. On the north side of the competition area, the city of Tampere is presently planning the Ojala housing area for about 4000 residents and a new housing area for about 400 residents at Risso in Atala on its west side. The boundary between the city of Tampere and the municipality of Kangasala on the north side of the competition area was adjusted to form a practicable area totality. The competition entries were made without regard to existing land ownership. Existing services in the immediate area are insufficient for the requirements of the new number of residents. The Lamminrahka area is characterized by forestry and recreational use. The competition area is popular terrain for rambling and exercise. The natural landscape is characterized by extensive rocky upland areas with bogs in the hollows between them. The competition area is delimited to the north and west by extensive areas of bog, Lamminrahka and Petäjässuo. Valuable nature sites are to be found in the competition area, such as flying squirrels breeding and rest areas. At present, only a few forestry roads run through the competition area, mostly reached from Vatiala, under the Lahti road. The plan was to make provision for constructing a commuter station on the Tampere Jyväskylä railway. The rocks and boggy hollows make the area very challenging for building. There is no groundwater catchment area in the competition area. Extracts from the jury s minutes In its evaluation, the jury emphasized the following aspects: the functionality of the overall solution and its relation to the surrounding urban structure the area s strong identity and originality the mixing and diversity of functions the block milieu the functionality and safety of the traffic environment the possibilities for further development the possibility of implementation in stages In the evaluation, the merits of the entries overall solutions were regarded as being more important than the perfection of their details. The 54 entries accepted for the competition varied in level. Most entries succeeded in getting to grips with the challenges of the environment of Lamminrahka, these being the creation of conditions for public transport, the mixing of functions, and the protection of important sites for natural diversity. In the design, it proved to be more difficult to control the totality than to develop the housing alternatives and design of the local environment, for which many different interesting proposals were obtained. As a whole, the competition clarified ideas on the nature of housing construction and its connection to workplaces, the positioning of the centre and services, and the articulation of the traffic network. In some entries, preconceived or stereotyped urban structures and compositions, gridiron plans or ring towns, were placed in the area, leading to a one-sided form of construction and sitting uncomfortably in this environment. Some had constructed a tree-like town based on the terrain, leading to a suburb-like environment, a so-called lung plan. The entries most worthy of development turned out to be network-like structures placed in a free form on the ground. For their part, the entries with the most diverse form of building also led naturally to the continuation of the structure outwards from the area. In the best entries, the area s centre was successfully situated near the entry to the area by car from the Lahti road, by bicycle from Vatiala and by foot from the station. In some entries, only the south part of the area was used for building. These solutions generally led to overly efficient building based on blocks of flats and to expensive parking arrangements. The best results were achieved by forming a narrow zone of workplace blocks along the Lahti road, protecting the housing from traffic detriments. The area s large differences in level were taken into account well in the entries, sometimes even slavishly. The jury regarded leaving the area s high parts and boggy hollows free of building as being a good idea, as was emphasizing their effect in the landscape. In landscape terms too, the best results were produced by boldly opening the landscape hollows, which linked the areas of building placed on the heights. Other creative factors presented creating an identity were the mixing of the milieu and functions of the centre of Lamminrahka, which help to create a palette of services for the area. The entries did not properly succeed in creating an identity based on rail traffic. Most entries included laudable and practicable block-model studies. Thus, both a small-scale block structure and large blocks produced successful solutions. Many entries were weakened by placing clusters of detached houses separately from the rest of the structure. Though the competition programme was based on emphasizing public transport, many entries started from an articulation based on a private-car traffic network. Competitors also had difficulty in taking rail traffic into account, but made good use of opportunities for bus traffic. Only a few entries succeeded in creating a functionally successful internal cycle and pedestrian network, the emphasis being preferably placed on developing recreational routes. In areas dominated by blocks of flats, parking proved difficult to arrange and often led to expensive deck solutions, or to unpleasantly extensive parking areas. The best entries successfully resolved the dimensioning of the street network. Several interesting solutions were proposed for slowing the movement of rainwater and using it as a landscape element. Most entries suggested few management means or measures in the planning or construction stage for implementing sustainable development and ecological soundness. In the entries, it proved challenging to combine unbroken urban street spaces and pleasant and safe yard spaces. The jury decided unanimously to distribute prizes differing from the competition programme as follows: marja nuottajärvi / fcg planeko oy Riesopolulta from Riesonpolku 1st prize of 26 000 Euros to the entry Plus, and purchases of 8000 Euros each to the entries Piiri, Lomittain, Vihreä nauha, Puolukkarahka, and Hevosenkenkä. The jury recommended the use of the entry winning the first prize in the competition as a basis for the further planning of the area. It was said of the winner that, among other things, the entry had solved the structure of the area in a natural manner, had refined the landscape skilfully, and had developed an individualized centre for the area. ark tiedot kilpailusta competition facts järjestäjä organizer Kangasalan kunta Municipality of Kangasala ratkaisu result 27.5.2009 ehdotusten lukumäärä number of entries 54 palkintolautakunta jury kilpailun järjestäjän nimeämänä appointed by competition organizer Jukka Mäkelä, kunnanjohtaja, palkintolautakunnan puheenjohtaja municipal manager, chairman of jury Pekka Lehtonen, kunnanhallituksen puheenjohtaja chairman of municipal government Eija Eskola, kunnanhallituksen jäsen member of municipal government Pertti Turtiainen, kunnanhallituksen jäsen member of municipal government Raimo Kouhia, ympäristölautakunnan puheenjohtaja chairman of environment department Kaarina Lannetta, rakennuslautakunnan jäsen member of the building board Mikko Järvi, arkkitehti SAFA M.Sc. (Archit.) Mikko Ilkka, RI, johtava rakennustarkastaja, Kangasalan kunta building engineer, building control department manager, Municipality of Kangasala Merja Saarilahti, RI (AMK), rakennuspäällikkö, Kangasalan kunta building engineer, building manager, Municipality of Kangasala Markku Lahtinen, arkkitehti SAFA, kaavoitusarkkitehti, Kangasalan kunta M.Sc. (Archit.), city planning architect, Municipality of Kangasala Susanna Virjo, arkkitehti SAFA, suunnittelija, Kangasalan kunta, palkintolautakunnan sihteeri M.Sc. (Archit.), planner, Municipality of Kangasala, secretary of the jury Suomen Arkkitehtiliitto SAFA Finnish Association of Architects Jyri Haukkavaara, arkkitehti SAFA M.Sc. (Archit.) Mikko Rusanen, arkkitehti SAFA M.Sc. (Archit.) asiantuntijat experts Outi Palttala, arkkitehti, Arkinor Oy, ekologisuus M.Sc. (Archit.), ecology Anita Santapukki, suunnitteluinsinööri, Kangasalan kunta, taloudellisuus planning engineer, Municipality of Kangasala economy Mauri Hirvonen, toimistorakennusmestari, Kangasalan kunta office building master, Municipality of Kangasala 30 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009 31

uom! Jyväskylän Kuokkalan alueesta järjestettiin vuonna 1978 yleinen asemakaavakilpailu, jonka voitti Juhani Bomanin ehdotus. Kaupunginosa on rakentunut Bomanin suunnitelmien pohjalta. Kuokkalan keskustaan valmistuu kirkko vuonna 2010. juhani boman, arkkitehtityö oy / arkkitehti 8 1986 Laadukasta ja kestävää arkkitehtuuria Arkkitehtuurikilpailu on hyvä keino hankkia vaihtoehtoisia ratkaisuja mitä erilaisimpiin suunnittelutehtäviin. Se on työväline, kun halutaan varmistaa rakentamisen laatu ja haetaan tuoreita näkökulmia. Kilpailun kautta suunnittelutehtävä tulee valotetuksi monipuolisesti ja päätöksenteon pohjaksi saadaan useita vaihtoehtoja. Arkkitehtuurikilpailu on menettely, jossa usealta suunnittelijalta pyydetään samanaikaisesti ehdotus samaan suunnittelutehtävään. Lähtökohtana on aina järjestäjän asettamat tavoitteet. Tehtävänasettelu määritetään kilpailuohjelmassa. Yleinen kilpailu antaa hyvät mahdollisuudet löytää innovatiivisia ideoita ja toteuttaa laadukasta arkkitehtuuria. Käyttöön saadaan suuri työpanos, sillä ehdotuksia jätetään yleensä useita kymmeniä, jopa yli sata. Yleinen arkkitehtuurikilpailu on kaikille avoin. Palkintolautakunta, jonka jäsenet valitsee kilpailun järjestäjä ja Suomen Arkkitehtiliitto, tutkii ehdotukset, arvioi tuloksen ja valitsee palkittavat työt. Järjestäjä tekee aina lopulliset päätökset hankkeen toteuttamisesta ja suunnittelijavalinnasta. ARKKITEHTUURIKILPAILUJA ARCHITECTURAL COMPETITIONS IN FINLAND 9 2009 Arkkitehti-lehden 6 2009 irtoliite Published with Finnish Architectural Review 6 2009 päätoimittaja editor-in-chief JORMA MUKALA toimitus ja taitto editing and layout Pauliina Ilonoja käännös translation alan robson julkaisija publisher Suomen Arkkitehtiliitto Finlands Arkitektförbund SAFA Finnish Association of Architects yhteystiedot contact information SAFA Runeberginkatu 5, FI-00100 Helsinki, Finland puh. tel. +358 (0)9 5844 48 fax +358 (0)9 5844 4222 www.safa.fi irtonumero single copy EUR 5 (sis. alv / inc. VAT 22 %) painopaikka printers Forssan Kirjapaino Oy ISSN 0066-7676 Suomen Arkkitehtiliiton kilpailupalvelu: kilpailut@safa.fi puh. (09) 5844 48 www.safa.fi 32 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 9 2009