Helsinki No YS 163. Pernajan kunta Kiesitie Pernaja Liike ja yhteisötunnus:

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 8.2.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2006 Y 511 111 No YS 163 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Lurensin kaatopaikan sulkemista. Päätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Pernajan kunta Kiesitie 6 07930 Pernaja Liike ja yhteisötunnus: 0214034 9 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lurensin kaatopaikka Pernajan kunta RN:o 585 415 4 52 Toimialatunnus: 90020 Kiinteistön omistaja Pernajan kunta LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 12 a MAKSU 3 080 A14 111 AT2152 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki 020 490 101 Asiakaspalvelu 020 690 161 www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland +358 20 490 101 Kundservice +358 20 690 161 www.miljo.fi/uus

2 (36) ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 26.10.2006. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA MUUT VIRANOMAISRATKAISUT Kaatopaikalla ei ole aiempia lupia. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Itä Uudenmaan seutu ja maakuntakaavayhdistelmässä (vahvistettu 5.4.2002) kaatopaikka alue on osoitettu maa ja metsätalousalueeksi. Itä Uudenmaan maakuntakaavassa (hyväksytty Itä Uudenmaan maakuntavaltuustossa 12.11.2007) kaatopaikka alueelle ja sen ympäristöön ei ole osoitettu merkittävää käyttötarkoitusta. KAATOPAIKAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Lähin asutus Ympäristön tila ja laatu Pintavesistö Ilman laatu Lurensin kaatopaikka sijaitsee Pernajan kunnan koillisosassa Kuggomin kylästä noin kaksi kilometriä länteen. Kaatopaikalle on noin yhdeksäntoista kilometriä Pernajan kirkonkylästä ja noin kuusi kilometriä Loviisan keskustasta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat kaatopaikan koillispuolella noin 0,9 kilometrin, itäpuolella noin 1,4 kilometrin ja lounaispuolella noin 1,5 kilometrin etäisyydellä. Pintavedet kulkeutuvat kaatopaikka alueelta pääsääntöisesti lounaaseen Sarvlaxträsket järveen. Järvestä vedet laskevat Suomenlahden Hormnäsfjärden lahteen. Pintavesien purkureitin pituus kaatopaikka alueelta Sarvlaxträsket järvelle on noin kuusi kilometriä. Kaatopaikalla ei ole tehty varsinaisia ilman laatuun liittyviä selvityksiä. Maaperän tila Kaatopaikka sijoittuu kallioisten mäkien välisen maastopainanteen alimpaan osaan. Kaatopaikkaa ympäröivien mäkien rinnealueilla maaperä on hiekka ja soramoreenia. Kaatopaikan itä ja länsipuolella moreeniker

3 (36) rosten paksuus on 6 8,4 metriä. Jätetäytön alapuolella on 1,1 1,9 metriä savista silttiä (k= 3,4 x 10 10 ). Savisen kerroksen alapuolella on kallionpintaan saakka ulottuva 2,4 2,9 metrin paksuinen soramoreenikerros. Lähimmät kalliopaljastumat sijaitsevat kaatopaikka alueen etelälounaispuolella noin 200 300 metrin etäisyydellä. Tehtyjen tutkimusten mukaan kallionpinta alueella on tasolla +24,86 +28,47. Kaatopaikan länsipuolisen pohjavesiputken sijaintialueella maaperän taso on +33,26. Itäpuolisen pohjavesiputken alueen maaperän pinta on tasolla +34,47. Pohjaveden tila Kaatopaikka ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin I luokan tärkeä pohjavesiesiintymä (Kuggom) sijaitsee kaatopaikan koillispuolella noin 1,3 kilometrin etäisyydellä. Pohjavedellä on virtausyhteys länsija itä koillispuolitse kaatopaikka alueen ulkopuolelle. Kaatopaikkaa ympäröivän pohjaveden valuma alueen pinta ala on noin 9 hehtaaria. Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä 20 m 3 /d. Kaatopaikan itä ja länsipuolille on asennettu yhdet pohjavesiputket (Hp2 ja Hp1). Pohjaveden pinnantasot olivat vuonna 2004 +31,57 (Hp1) ja +31,57 (Hp2). Kaatopaikkavaikutusta pohjavedessä ilmentävät kaatopaikan länsipuolella kohonnut kemiallisen hapenkulutuksen arvo ja itäpuolella kohonnut sulfaattipitoisuus ja korkea ammoniumtyppipitoisuus. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Liikennöinti Lurensin kaatopaikalle tapahtuu Loviisa Lapinjärvi maantieltä nro 176. Maantieltä johtaa kaatopaikalle noin 2 kilomeriä pitkä paikallistie. Maantiellä nro 176 liikennettä on keskimäärin 2 600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaatopaikan kunnostustyöstä aiheutuvan liikenteen arvioidaan olevan keskimäärin 15 25 ajoneuvoa/vko. Kunnostustyö kestää noin kolme kuukautta. KAATOPAIKAN TOIMINTA Kaatopaikan käyttöhistoria Kaatopaikka oli käytössä vuosina 1965 1997. Kaatopaikalle arvioidaan läjitetyn 25 000 m 3 jätettä. Kaatopaikan pinta ala on noin 0,7 hehtaaria. Kaatopaikalle sijoitettu jäte on pääasiassa yhdyskuntajätettä. Jätetäytön paksuus on enimmillään viisi metriä.

4 (36) Kaatopaikan nykytila Pintakerrokset Korkeustaso kaatopaikan lakialueella on noin +37. Reunaluiskien kaltevuus on 1:2 1:4. Luiskat ovat loivimmat jätetäyttöalueen pohjoisreunalla ja jyrkimmät eteläpuolella. Jätetäytön päällä olevan esipeittokerroksen paksuus on 1 2 metriä. Kerros on pääosin silttistä kivennäismaa ainesta. Jätteen hajoamistila Painumat Varustukset Jätetäytön prosessien arvioidaan olevan jälkivaiheen hajoamistilassa. Käytännössä jätetäytössä esiintyy useassa eri hajoamistilassa olevia vyöhykkeitä. Tuorein täyttöalue on länsipäädyssä ja pintaosissa. Jätetäytön painumia ei ole seurattu. Kaatopaikan sisääntulotiellä on puomi. Kaatopaikan lounaispuolella on kaatopaikkavesiallas. Allas on osittain ruovikoitunut ja reunoiltaan umpeenkasvanut. Altaan pinta ala on arviolta 150 m 2 200 m 2 ja tilavuus 90 m 3 120 m 3. KAATOPAIKAN KÄYTÖSTÄ POISTAMINEN Yleistä Kaatopaikan sulkemistyöt tehdään vuosina 2007 2010. Kaatopaikan sulkemistyön arvioidaan kestävän yhteensä kolme kuukautta. Sulkemistyön vaiheita ovat: luiskien muotoilu jätetäytön tasaaminen ja mahdollinen lisätiivistys pintarakenteiden rakentaminen. Ajoyhteys viimeistellylle kaatopaikka alueelle estetään puomilla. Kaatopaikan käyttökielto esitetään opastetaulussa. Kaatopaikka alueen tuleva käyttö Hakemuksessa ei ole esitetty kaatopaikka alueelle tulevaa käyttöä.

5 (36) Pilaantumattomien ja pilaantuneiden maa ainesjätteiden hyödyntäminen Hyötykäytettävät maa ainekset Varastointi Kaatopaikalla voidaan hyödyntää tarkoitukseen soveltuvia ylijäämämaaaineksia ja lievästi pilaantuneita maa aineksia (pitoisuudet alle ylemmän ohjearvon). Kaatopaikan pintarakenteiden rakentamisessa arvioidaan tarvittavan maa aineksia tai muita rakennemateriaalia rakentamisvaihtoehdoista riippuen yhteensä 10 500 m 3 tai 16 100 m 3. Kaatopaikalta on varattu alueet pilaantumattomien ja pilaantuneiden maa ainesjätteiden välivarastoinnille. Pilaantumattomien maa ainesjätteiden varastoalue sijaitsee kaatopaikan pohjoisreunalla. Pilaantuneiden maa ainesjätteiden varastoalue on kaatopaikan itäreunalla. Lievästi pilaantuneen maa ainesjätteen varastoalueelle rakennetaan reunapenger maa aineksesta. Ennen pilaantuneen maa ainesjätteen läjittämistä alueen pohjalle levitetään hake, puru, turve tai muu imukykyinen kerros. Pilaantuneen maa ainesjätteen varastokasat peitetään pressuilla. Vastaanotetut maa ainekset Sulkemistyöt Kaatopaikka alueelle on varastoitu 229 t (130 m 3 ) pilaantuneita maaaineksia. Maa ainekset on toimitettu alueelle 31.10.2006. Maa ainekset sisältävät arseenia, kuparia, lyijyä, sinkkiä ja mineraaliöljyä. Haitta ainepitoisuudet ovat SAMASE ohje ja raja arvojen välissä. Valmistelevat työt Kaatopaikka alueen ympäristö siivotaan. Kaatopaikan luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1:3 1:4. Kaivumassat ja alueelle tuodut pilaantuneet maa ainesjätteet sijoitetaan jätetäyttöalueen keskiosaan. Kaatopaikan muotoiluun tarvitaan arviolta 3 800 m 3 maa aineksia. Muotoilu pyritään tekemään luiskien leikkausmassoilla. Pintarakenteet Yleistä Kaatopaikalle rakennetaan ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavat pintakerrokset:

6 (36) Vaihtoehto 1 pintakerros, 1 metri kuivatuskerros, 0,5 metriä mineraalinen tiivistyskerros, 0,5 metriä kaasunkeräyskerros, 0,3 metriä. Vaihtoehto 2 pintakerros, 1 metri kuivatuskerros, 0,5 metriä bentoniittimatto kaasunkeräysputkisto. Kaasunkeräys Jätetäyttö peitetään vähintään 0,3 metrin esipeittokerroksella. Kerros toimii myös kaasunkeräyskerroksena. Materiaalina käytetään kivennäismaa aineksia, kuten soraa ja karkeaa hiekkaa, lievästi pilaantuneita maa aineksia, välppäkiviä, rengasrouhetta tai muuta karkearakenteista materiaalia. Materiaalivalinnassa huomioidaan kaasunjohtavuus. Vaihtoehtoisena ratkaisuna on korvata kaasunkeräyskerros kaasunkeräysputkistolla. Putket asennetaan jätetäyttöön noin puolen metrin syvyyteen ja kallistetaan noin 0,5 % kaltevuuteen siten, että ne nousevat keräyskaivoja kohti. Kaivannot peitetään hiekalla, lasimurskeella tai vastaavalla materiaalilla ja suojataan yläpuolelta suodatinkankaalla. Putkistoratkaisulla vähennetään pintarakenteissa tarvittavaa maa ainesmäärää 2 100 m 3 :llä. Tiivistyskerros Kerroksen materiaalin vedenläpäisevyys on k < 10 8. Materiaalina voidaan käyttää luonnonmaa aineksia, kuten savea, silttiä tai silttimoreenia, maabentoniittiseoksia, polymeerilisättyjä maabentoniittiseoksia, bitumitai sementtistabiloituja maa aineksia ja teollisuuden sivutuotteita, kuten kivihiilivoimalaitosten tuhkia tai metsäteollisuuden vesienkäsittelyn kuitulietettä. Vaihtoehtoisesti kerros rakennetaan ohennettuna bentoniittimatosta. Maton vedenläpäisevyys on k < 5 x 10 11 m/s. Ohennettu rakenne vähentää pintarakenteissa tarvittavaa materiaalimäärää 3 500 m 3 :llä. Rakenteen toimivuus osoitetaan laskennallisesti rakenteen käyttöolosuhteissa. Laskelmissa tarkastellaan kerroksen kyllästys ja tiivistysastetta. Kuivatuskerros Kerroksessa käytettävän materiaalin suositeltava vedenläpäisevyys on k > 1,0 x 10 3 m/s. Materiaalina voidaan käyttää soraa, karkeaa hiekkaa, välppäkiviä, rengasrouhetta tai muuta karkearakeista materiaalia. Kerros erotetaan tarvittaessa ala ja yläpuolisista rakennekerroksista suodatinkankaalla.

7 (36) Pintakerros Kerros rakennetaan kahdesta osasta. Alaosan paksuus on 0,7 metriä ja sen materiaalina käytetään luonnon maa aineksia, esimerkiksi moreenia. Yläosa toimii kasvukerroksena ja se on paksuudeltaan 0,3 metriä. Kasvukerroksessa käytetään luonnonmaa ainesta, kompostimultaa tai turverouhetta. Kerroksen luiska alueilla otetaan huomioon materiaalin kestävyys pintaeroosiota vastaan. Koetiivistysrakenne Rakenteesta tehdään koekenttä todellisissa olosuhteissa. Maisemointi Pintakerrosten valmistumisen jälkeen alueelle kylvetään aluskasvillisuutta, kuten heinä ja varpukasveja tai nurmikkoa. Kaasun keräys ja käsittely Kaatopaikalle rakennetaan 2 kaasunkeräys ja käsittelykaivoa. Kaivot varustetaan pystyputkella ja neljällä vaakasalaojalla. Kaivojen kohdille kaatopaikan pintarakenteen yläosaan rakennetaan kaatopaikkakaasun biologinen käsittelyjärjestelmä. Rakenteen halkaisija on noin viisi metriä ja se ulottuu tiivistyskerroksen pintaan saakka. Rakenne erotetaan muusta pintarakenteesta bentoniittimatolla. Kaasujen käsittelyjärjestelmän pohjaosa rakennetaan kuivatuskerrosmateriaalista, johon asennetaan kaatopaikkakaasun jakotukki. Pohjaosaan kertyvä vesi johdetaan poistoputkella alarinteen puolelta kuivatuskerrokseen. Pohjaosan päälle asennetaan tiheäsilmäinen verkko. Verkon päälle levitetään 150 mm:n kerros puuhaketta ja hakkeen päälle kompostia 700 mm. Kaivo varustetaan tuuletusputkella, joka varustetaan tiiviillä lukittavalla kannella. Putki ulotetaan noin metrin korkeuteen suodattimen pinnasta. Vesien käsittely ja johtaminen Kaatopaikkavesi Kaatopaikan ympärille rakennetaan tarvittavilta osin tiivis patopenger. Penger erottaa kaatopaikkavedet puhtaista pintavesistä. Kaatopaikkavesien keräämiseksi jätetäytön ympärille asennetaan salaojaputki. Salaojat varustetaan tarkastuskaivoilla ja kaatopaikan lounaisreunaan asennettavalla kokoojakaivolla. Salaojan kokoojakaivosta kaatopaikkavesi johdetaan kaatopaikan luoteisosaan rakennettavaan laskeutusaltaaseen. Altaan koko on 4 m x

8 (36) Laadunvalvonta 15 m. Syvyys on noin 1,3 metriä. Altaan pinta ala on noin 60 m 2 ja tilavuus lietetila huomioonotettuna 72 m 3. Yhtenä vaihtoehtona altaasta tulevan veden käsittelylle on maasuodatus. Suodattimen pinta ala on noin 30 m 2. Altaan ja maasuodattimen välille rakennetaan kokoojakaivo. Toisena vaihtoehtona on käsitellä altaasta tuleva kaatopaikkavesi juurakkopuhdistamolla. Puhdistamon pinta ala on noin 60 m 2. Altaan ja puhdistamon välille rakennetaan suotopenger. Penger tasaa puhdistamoon tulevan veden virtausta ja poistaa pintaroskat. Puhdistamon ja purkuojan välille rakennetaan myös suotopenger, jonka pohjalle asennetaan kokoojasalaojat. Suotopenkereet rakennetaan sorasta ja murskeesta. Molemmissa vaihtoehdoissa käsitelty vesi johdetaan kokoojakaivon kautta lounaaseen laskevaan pintavesiojaan. Kaivo varustetaan mahdollisuuksien mukaan V padolla virtaamamittausta varten. Pintavedet Viimeistellyltä kaatopaikka alueelta tulevat puhtaat pintavedet johdetaan kaatopaikan ympärille rakennettavaan niskaojaan. Vedet ohjataan niskaojalla kaatopaikkaveden käsittelyjärjestelmän ohi lounaaseen laskevaan ojaan. Laadunvalvontaan kuuluvat käytettävien materiaalien ja työn laadunvalvonta. Laadunvalvontaan osallistuvat rakennuttaja, suunnittelija, urakoitsija ja riippumaton laadunvalvoja. Valvonnan pääpaino on materiaalien ja työtapojen ennakkovalvonnassa. Rakennustyön aikana tehdään suoritemääriin sidottuja pistokoeluonteisia kenttä ja laboratoriokokeita. Materiaaleista otetaan koepaloja ja maaaineksista selvitetään ottopaikka ja rakeisuus ja k arvot. Rakenteesta selvitetään tiiveyttä ja rakennetun kerroksen paksuutta. Laadunvalvontasuunnitelma tehdään rakennussuunnittelun yhteydessä. Kaatopaikan pinnan muotoilun aikana ei toteuteta erityisiä laadunvarmennustoimia. Seuranta tapahtuu työtapatarkkailuna ja perustuu urakoitsijan toimittamiin asiakirjoihin ja mittausaineistoon. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Kaatopaikan pintarakenteet tehdään valtioneuvoston kaatopaikkapäätöstä noudattaen. Lisäksi viitataan ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 4 kohtaan parhaan käyttökelpoisesta tekniikasta ja todetaan Lurensin kaatopaikalla noudatettavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

9 (36) YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin Päästöt ilmaan Kaatopaikkavesi Kaatopaikkaveden keräysjärjestelmien valmistuttua kaatopaikkavedet käsitellään ennen niiden johtamista avo ojaan. Kaatopaikkavedessä on todettu kohonnut sähkönjohtavuusarvo ja ammoniumtyppipitoisuus. Kaatopaikalle rakennettavat pintakerrokset vähentävät merkittävästi jätetäyttöön suotautuvan veden ja siten kaatopaikkaveden määrää. Kaatopaikan sisäinen vesi Kaatopaikan sisäisen veden pinnan tasot olivat +32,50 +32,64 vuonna 2004. Maanpinta putkien sijaintialueilla oli +37,20. Vedessä todettiin kohonneet sähkönjohtavuus ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot sekä kohonneet barium ja sinkkipitoisuudet että korkea ammoniumtyppipitoisuus. Ennen pintarakenteiden toteutusta kaatopaikka alueen sadannasta arviolta 50 % suotautuu jätetäyttöön. Muodostuvan kaatopaikkaveden määrä on noin 2 300 m 3 /a. Bentoniittimatolla toteutetun pintaeristyksen valmistumisen jälkeen jätetäyttöön suotautuvan veden määrän arvioidaan olevan 10 % muodostuvasta suoto ja valumavesimäärästä eli noin 230 m 3 /a. Kaatopaikkakaasu Pöly Kaatopaikalla ei arvioida muodostuvan enää merkittävästi kaatopaikkakaasua. Tutkimuksissa metaanipitoisuus oli suurimmillaan 1,9 %. Laskennallisesti arvioituna kaatopaikalla muodostui kaatopaikkakaasua enimmillään vuonna 1985. Tällöin arvioitu kaasuntuotto oli 7 m 3 /h. Vuonna 2004 kaasua arvioitiin muodostuvan 2 m 3 /h. Kaatopaikkakaasusta aiheutuvia haittoja vähennetään rakentamalla kaatopaikalla kaasun biologinen käsittelyjärjestelmä. Eri työvaiheissa muodostuu pölyä. Pölyämistä ehkäistään muun muassa kastelemalla. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Kaatopaikan pintarakenteet vähentävät merkittävästi kaatopaikkaveden määrää.

10 (36) Melu ja tärinä Melua lisäävät tilapäisesti liikenne ja maansiirto. Melu on tavanomaista rakentamistoiminnalle ja lyhytkestoista. Toimintaa harjoitetaan päiväaikaan. Yli 45 dba:n melu kantautuu teoreettisesti 370 530 metrin etäisyydelle. Melua vaimentavat maastonmuodot ja kasvillisuus. Melua voidaan vähentää käyttämällä hyväkuntoista kalustoa ja pitämällä ajoväylät hyvässä kunnossa. Meluhaittaa pidetään vähäisenä. Haju Hajuhaittaa voi esiintyä kaasunkeräyskaivojen ja putkien asentamisen aikana. Hajuhaitta on paikallinen. Lähimmän asutuksen sijainti 1,5 kilometrin etäisyydellä ja metsävyöhyke kaatopaikan ja asutuksen välillä vähentävät tehokkaasti hajuhaittoja. Mahdollinen hajuhaitta on lyhytaikainen ja kertaluonteinen. Kunnostustöistä aiheutuvia hajuhaittoja torjutaan pitämällä avoimena oleva kaivanto mahdollisimman pienenä. Kaivannot pyritään täyttämään mahdollisimman nopeasti. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Kaatopaikan maisemahaitat ovat alueen sijainnin ja ympäristön maankäytön johdosta vähäiset. Jätetäyttö on matalahko ja talousmetsän ympäröimä. Kaatopaikan sulkemistyön vaikutukset luontoon ovat paikallisia ja lyhytaikaisia. Kaatopaikan sulkemisrakenteen rakentaminen vähentää sadeveden imeytymistä jätetäyttöön. Rakenteet pienentävät myös kaatopaikkavesimäärä ja haitta aineiden kulkeutumisriskiä maaperään ja pohjaveteen sekä pintaveteen. Kaatopaikan sulkemisen jälkeen vähenevät jätetäytöstä aiheutuvat paikalliset vaikutukset ilmaan. Vaikutuksia pienentävät kaatopaikkakaasun keräämisen tehostuminen, kaasun käsittelyn aloittaminen ja työmaaliikenteen loppuminen. Tiivis pintakerros ehkäisee kaatopaikkakaasujen kulkeutumista kasvualustaan ja parantaa siten viherrakentamisen onnistumisedellytyksiä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Sulkemistöissä riskejä aiheuttavat työmaaliikenne ja polttoaineiden käsittely. Lisäksi jätetäytön painuminen saattaa aiheuttaa pintarakenteen vaurioitumisen.

11 (36) Jätetäyttö voi syttyä metsäpalon tai ilkivallan seurauksena. Voimakas savunmuodostus voi heikentää lähialueiden ilman laatua merkittävästi. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Liikenteen riskeihin varaudutaan noudattamalla liikennesääntöjä. Kaatopaikka alueella ei varastoida polttoaineita. Kaatopaikan painumisen arvioidaan olevan nykyisellään suhteellisen tasaista. Rakenteen kuntoa seurataan. Kunnossapitotyöt ovat osa kaatopaikan jälkitarkkailua. Tulipaloriskejä vähennetään käyttämällä rakenteissa palamattomia materiaaleja ja järjestämällä kaatopaikka alueelle valvontaa. Lisäksi alueen pitäminen siistinä ja mahdollisuus sulkea alue ulkopuolisilta pienentävät tulipalon riskiä. Toimet onnettomuus ja häiriötilanteissa Kunnostustoiminnasta aiheutuvat riskit liittyvät lähinnä työmaaliikenteeseen ja polttoaineiden käsittelyyn. Riskit minimoidaan noudattamalla liikennesääntöjä. Työmaalla ei varastoida polttoaineita. Jätetäytön syttymisen riski lisääntyy kaasunkeräysrakenteita rakennettaessa ja jätetäytön luiskia loivennettaessa. Itsestään syttymisriski Lurensin kaatopaikalla on pieni. Tulipalon todennäköisyyttä vähennetään kieltämällä tupakointi työmaa alueella ja peittämällä paljas täyttö mahdollisimman nopeasti. Lisäksi alueen siistinä pitämisellä ehkäistään palon leviämistä ja helpotetaan vaaratilanteen havaitsemista. Palo sammutetaan tukahduttamalla ja vedellä. Onnettomuuden tai muun häiriötilanteen sattuessa kunnostustyöt keskeytetään välittömästi. Töitä jatketaan vasta, kun häiriö on poistettu. Onnettomuudesta tai häiriöstä ilmoitetaan välittömästi pelastustoimeen LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Rakenteet Rakentamisen aikainen tarkkailu Tiivistyskerroksen materiaalin kelpoisuus todetaan kenttäkokeilla ennen käyttöönottoa. Kaasun ja kuivatuskerroksen materiaalin kelpoisuus todetaan koeseulonnalla ja materiaalin vedenläpäisevyyskerroin määritetään seulontakäyrän perusteella.

12 (36) Päästötarkkailu Jälkitarkkailu Viimeistellyllä kaatopaikka alueella toteutetaan: jätetäytön tarkkailu kaasunpoistojärjestelmän tarkkailu ja huolto kaatopaikkaveden kierrätysjärjestelmän tarkkailu ja huolto kaatopaikan luvattoman käytön tarkkailu. Tarkastuskäyntejä tehdään säännöllisesti. Tarkastuksilla tutkitaan kaatopaikkakaasu ja vesien keräys ja käsittelyrakenteiden kunto. Tarvittaessa järjestetään rakenteiden korjaus. Lisäksi seurataan kasvillisuuden muutoksia ja poistetaan katkomalla syvälle juuria kasvattavat puuntaimet. Jälkitarkkailusta tehdään tarvittaessa ohjelma. Ohjelma hyväksytetään Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Kaatopaikan sisäinen vesi Tarkkailua tehdään putkista Pt3 ja Pt4. Putkista mitataan kahdesti vuodessa vedenkorkeus ja lämpötila. Mittaukset tehdään yhtäaikaisesti pohjavesiputkien näytteenoton kanssa. Kaatopaikkavesi Maastoon johdettavan kaatopaikkaveden laatua tarkkaillaan suodattimen jälkeisestä kokoojakaivosta K1. Vesinäytteistä tutkitaan jokaisella näytteenottokerralla väri, sameus, ph, sähkönjohtavuus, COD Cr, kloridi, rauta, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, kiintoaine, BOD 7, kokonaisfosfori, sulfaatti ja fekaaliset koliformiset bakteerit. Joka kolmas vuosi otettavista näytteistä tutkitaan myös mineraaliöljyt, TOC ja VOC sekä arseeni, kadmium, koboltti, kupari, kromi, nikkeli, lyijy ja sinkki tai vaihtoehtoisesti raskasmetallipaketti. Kaatopaikkakaasu Kaatopaikkakaasun esiintymistä mitataan kahdesti vuodessa ennen kaatopaikan sulkemisrakenteiden valmistumista ja kahden vuoden ajan rakenteiden valmistumisen jälkeen. Jos kaasunmuodostusta ei havaita, voidaan mittaukset lopettaa. Muutoin seurantaa jatketaan puolivuosittain. Mittaukset tehdään kahdesta jätetäyttöalueen tarkkailuputkesta Pt3 ja Pt4 sekä rakennettavista kahdesta kaasukaivosta Kk1 ja Kk2. Mittauksissa tutkitaan metaanin, hiilidioksidin ja hapen pitoisuuksia. Tarvittaessa tarkastellaan myös muodostuvan kaatopaikkakaasun määrää.

13 (36) Vaikutustarkkailu Yleistä Pohjavesi Pintavesi Vesinäytteet otetaan kahdesti vuodessa, huhti ja toukokuussa. Laaja analyysivalikoima tutkitaan kahdesti vuodessa joka kolmas vuosi. Pohjaveden laatua tarkkaillaan havaintoputkista Hp1 ja Hp2. Vesinäytteistä tutkitaan jokaisella näytteenottokerralla väri, sameus, happi, ph, sähkönjohtavuus, COD Mn, kloridi, rauta, mangaani, alkaliteetti, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, sulfaatti ja fekaaliset koliformiset bakteerit. Joka kolmas vuosi otettavista näytteistä tutkitaan myös mineraaliöljyt, TOC ja VOC sekä arseeni, kadmium, koboltti, kupari, kromi, nikkeli, lyijy ja sinkki tai vaihtoehtoisesti raskasmetallipaketti. Näytteenoton yhteydessä mitataan pohjaveden pinnankorkeudet ja veden lämpötila sekä tehdään aistinvaraiset havainnot. Lisäksi kirjataan putkien antoisuustiedot. Pintaveden laatua tarkkaillaan kaatopaikan pohjoispuolisesta niskaojasta (P1) ja kaatopaikan länsipuolisen pintavesien purkuojasta (P2). Vesinäytteistä tutkitaan jokaisella näytteenottokerralla väri, sameus, ph, sähkönjohtavuus, COD Cr, kloridi, rauta, alkaliteetti, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, kiintoaine, BOD 7, kokonaisfosfori, sulfaatti ja fekaaliset koliformiset bakteerit. Joka kolmas vuosi otettavista näytteistä tutkitaan myös mineraaliöljyt, TOC ja VOC sekä arseeni, kadmium, koboltti, kupari, kromi, nikkeli, lyijy ja sinkki tai vaihtoehtoisesti raskasmetallipaketti. Näytepisteiden veden virtaamat arvioidaan tai mitataan näytteenoton yhteydessä. Lisäksi tutkitaan veden lämpötila ja tehdään aistinvaraiset havainnot. Vesinäytteiden näytteenotto ja analyysimenetelmät Näytteenotossa noudatetaan voimassa olevia standardeja ja Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät (Vesi ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja B, nro 10/1992) julkaisussa esitettyjä yleisiä ohjeita. Näytteet analysoidaan käyttämällä ympäristöviranomaisten hyväksymiä, standarditai muulla tavoin validoituja menetelmiä.

14 (36) Kirjanpito Kaikista laadunvarmennustoimenpiteistä pidetään kirjaa. Kirjattavia asioita ovat tehdyt materiaalien kelpoisuusselvitykset ja työmaalla tehtyjen tarkkailu ja varmistustoimenpiteiden tulokset. Raportointi Laadunvarmennustoimenpiteistä tehdään yhtenäinen raportti. Raportti toimitetaan muun muassa Uudenmaan ympäristökeskukselle. Vesi ja kaasutarkkailuohjelman mukaisten tarkkailukertojen tulokset toimitetaan kuukauden kuluessa kunkin tarkkailukerran jälkeen tarkkailuvelvolliselle ja viranomaisille. Vuosittain tehdään yhteenvetoraportti edellisvuoden tuloksista. Raporttiin kirjataan muun muassa kaatopaikkakaasun, kaatopaikan sisäisen veden, kaatopaikkaveden, pintaveden ja pohjaveden tarkkailutulokset, poikkeukselliset tapahtumat ja poikkeamat hyväksytyistä suunnitelmista. Lisäksi esitetään kaatopaikasta aiheutuva ympäristökuormitus, haittojen torjunta ja esitys tarkkailun kehittämistarpeista. Tarkkailun yhteenvetoraportti tehdään helmikuun loppuun mennessä. Raportti toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Pernajan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. TOIMINNAN ALOITTAMISLUPA Pernajan kunta hakee lupaa aloittaa toiminta ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta. Perusteluina kunta toteaa, että kaatopaikan viimeistelytyöt vähentävät jätetäytöstä aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Työt eivät aiheuta merkittäviä muutoksia alueen olosuhteissa. VAKUUS Pernajan kunta esittää kaatopaikan sulkemisen vakuudeksi Pernajan kunnan antamaa sitoumusta ympäristöluvan mukaisten velvoitteiden täyttämisestä. Kunnanvaltuuston asiasta tekemä päätös toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle vakuusjärjestelyn hyväksymisen jälkeen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 31.10.2006, 27.6.2007 ja 20.12.2007. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla 8.8. 28.9.2007 Uudenmaan ympäristökeskuksen ja 2.8. 28.9.2007

15 (36) Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Pernajan kunnan ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta on ilmoitettu Uusimaa ja Borgåbladet nimisissä lehdissä. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille. Ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastus tehtiin ja lupahakemuksesta neuvoteltiin 26.10.2007. Neuvottelusta on kirjoitettu Uudenmaan ympäristökeskuksen muistio No YS 1457/5.11.2007. Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Pernajan kunnanhallitukselta, Pernajan kunnan rakennus ja ympäristölautakunnalta ja terveydensuojeluviranomaiselta. Pernajan kunnan rakennus ja ympäristölautakunta totesi 6.9.2007 päivätyssä lausunnossaan, ettei lautakunnalla ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Loviisanseudun terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto edellytti 14.8.2007 päivätyssä lausunnossaan, että kaatopaikan vesien ja kaatopaikkakaasun tarkkailuohjelman vuosiyhteenvetoraportti tulee toimittaa ympäristöterveydenhuoltoon. Työvaiheiden aikana tulee seurata pölyn muodostumista. Tarvittaessa pölyämistä tulee ehkäistä muun muassa kastelemalla ja peittämällä pölyäviä maamassoja. Muilta osin ympäristöterveydenhuollolla ei ole huomauttamista ympäristölupahakemuksesta. Hakemuksesta ei jätetty kirjallisia muistutuksia eikä mielipiteitä. Uudenmaan ympäristökeskus varasi kirjeellään No YS 1282/5.10.2007 Pernajan kunnalle tilaisuuden tulla kuulluksi ja esittää vastineensa annetusta lausunnoista ja muusta lupamenettelyssä kertyneestä aineistosta. Pernajan kunta ei esittänyt vastinetta. RATKAISU Luvan myöntäminen Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Pernajan kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Lurensin kaatopaikan sulkemiselle.

16 (36) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt asiat on huomioitu tämän päätöksen määräyksissä ja perusteluissa. A. Alueen yleinen hoito ja haittojen ehkäiseminen Toiminnan toteutus (YSL 43, 45, JL 6, 51, NaapL 17 ) A.1. A.2. A.3. Tämä päätös koskee Lurensin kaatopaikkaa ja kaatopaikkatoiminnan seurauksena roskaantunutta ja mahdollisesti pilaantunutta jätetäyttöalueen ulkopuolista aluetta. Kunnostettava alue on merkittävä maastoon. Alueelle on myös asetettava asianmukaisia varoituskylttejä. Työn aloittamisesta on tiedotettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle, Pernajan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Loviisan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollolle. Tiedote on toimitettava viimeistään kahta viikkoa ennen töiden aloittamista. Eristysrakenteet on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastettavaksi ennen valmiin rakenteen peittämistä. Luvan saajan on esitettävä valmistuneet rakenteet Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Pernajan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lopputarkastettavaksi kahden kuukauden kuluessa kaatopaikan pintarakenteiden valmistuttua. Vastaava hoitaja (YSL 43, YSA 20, JL 51, JA 10 ) A.4. Pernajan kunnan on nimettävä henkilö, joka vastaa kunnostustyön valvonnasta ja tarkkailusta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle, Pernajan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Loviisan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollolle viimeistään kahta viikkoa ennen töiden aloittamista. Kun vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on tiedot viipymättä ilmoitettava edellä mainituille viranomaisille. A.5. Kaatopaikan rakenteiden rakentamisen ja rakennemateriaalien laadunvalvontaan on nimettävä riippumaton valvoja. Henkilön nimi ja yhteystiedot sekä selvitys henkilön asiantuntemuksesta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Pernajan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahta viikkoa ennen töiden aloittamista. Työkoneiden polttonesteiden varastointi (YSL 7, 8, 43, JA 8 ) A.6. Jos alueella varastoidaan tai tankataan työkoneiden polttonesteitä, on polttonestesäiliöt, säiliöiden täyttöpaikat ja polttonesteen jakelu

17 (36) alueet sijoitettava pinnoitetulle tai muulle kiinteälle alustalle. Säiliöalueen ympärille on rakennettava polttonesteen kulkeutumista rajoittava rakenne. Polttonesteiden varastointi ja käsittely (purku ja täyttö) on tehtävä siten, että mahdolliset vuodot saadaan hallitusti kerättyä ja toimitettua asianmukaiseen käsittelyyn. Polttonesteiden varasto ja tankkausalueilla on oltava riittävästi imeytysmateriaalia. Haittojen ehkäiseminen (43, JL 6, 19, 20, JA 8, NaapL 17 ) A.7. Toimintaa saa harjoittaa arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 7.00 20.00 ja tarvittaessa lauantaisin klo 7 16. Toiminnasta ei saa aiheutua vaaraa eikä kohtuutonta haittaa liikennereittien varsilla asuville. Toiminta ei saa aiheuttaa ympäristön roskaantumista, maaperän, pohja tai pintaveden pilaantumista eikä muuta terveys tai ympäristöriskiä. Jätteen ja pilaantuneen maaaineksen leviäminen kaatopaikan ulkopuolelle on estettävä. Jätettä kaivettaessa ja käsiteltäessä työntekijöiden on varustauduttava asianmukaisin suojavarustein. A.8. A.9. Toiminnat on järjestettävä ja liikennealueet on hoidettava siten, että toiminnoista ei aiheudu pölyhaittoja. Tiealueet on kasteltava tai pölyäminen on estettävä muulla asianmukaisella menetelmällä. Jätetäytön luiskauksen aikana pölyäminen on tarvittaessa estettävä esimerkiksi kostuttamalla. Toiminnan aikana on ehkäistävä tehokkaasti hajuhaittoja eikä hajusta saa aiheutua kohtuutonta rasitusta lähimmille häiriintyville kohteille. Toiminnan jätehuolto (YSL 43, 45, JL 6, JA 7, 8, YMA 1129/2001) A.10. Kaatopaikan sulkemistoiminnassa ja jätetäyttöalueen ulkopuolisten alueiden siivoamisessa ja puhdistamisessa syntyvät jätteet on toimitettava laitokselle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Jätetäyttöalueen ulkopuolisilta roskaantuneilta alueilta poistettavista jätteistä on erotettava hyödyntämiskelpoiset jätejakeet, kuten autonrenkaat ja puu, metalli ja vastaavat jätteet. Hyödynnettäväksi kelpaavat jätteet on toimitettava laitokselle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisten jätteiden vastaanotto. Vesien hallinta ja käsittely (YSL 43, 45, JL 6 ) A.11. Jätetäyttöalueen ulkopuolelle on rakennettava ympärysojat tai muut vastaavat rakenteet täyttöalueen ulkopuolisten puhtaiden pintavalumavesien keräämiseksi. Puhtaat valumavedet eivät saa joutua kosketukseen kaatopaikkaveden kanssa eivätkä ne saa päästä jätepenkereeseen. Ympärysojista puhtaat vedet on johdettava hallitusti

18 (36) maastoon. Vesien johtamisesta ei saa aiheutua veden purkualueen vettymistä eikä muuta haittaa. A.12. Kaatopaikkavedet on kerättävä hallitusti yhteen salaojilla tai muilla tarkoitukseen soveltuvalla rakenteilla. Kerätyt kaatopaikkavedet on käsiteltävä ennen purkuojaan johtamista lupahakemuksessa esitetyllä laskeutusallas ja suodatinjärjestelmällä tai muulla kyseiseen kohteeseen soveltuvalla tehokkaalla menetelmällä. Purkuojaan laskettava kaatopaikkavesi ei saa aiheuttaa terveydellistä vaaraa tai haittaa eikä olennaisesti luontaisesta tasosta poikkeavaa ympäristökuormitusta eikä muuta haittaa purkuvesistössä. Luvan saaja on vastuussa kaatopaikkaveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista tai muusta edunmenetyksestä. A.13. Jos maaperän tiiveys laskeutusaltaan sijoitusalueella ei luonnostaan ole k < 1 x 10 9 m/s, on altaan pohjarakenteen tiiveyttä parannettava rakennetulla tiivistyskerroksella vastaavan suojaustason saavuttamiseksi. Altaan rakenteen on kestettävä pitkäaikaisesti kaatopaikkaveden haitallisia vaikutuksia. A.14. Vesien keräys, käsittely, allas ja johtamisrakenteista on tehtävä suunnitelma. Suunnitelma on esitettävä määräyksen B.20. pintarakenteiden rakennus ja mittaussuunnitelman erillisenä liitteenä. Kaatopaikkakaasu (YSL 43, YSA 20 ) A.15. Jätetäyttöalueelle on rakennettava tarvittavat kaatopaikkakaasun keräysrakenteet. Kerätty kaasu on käsiteltävä haitattomaksi ympäristölupahakemuksessa esitetyllä biosuodatuksella tai muulla vastaavantasoisella menetelmällä. Poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, YSA 30 ) A.16. Voimakkaan tuulen tai rankkasateen aikana alueella ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta voi aiheutua hallitsematonta jätteen tai pilaantuneen maa aineksen pölyämistä tai haitta aineiden leviämistä ympäristöön tai muuta terveys tai ympäristöriskiä. Poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joista aiheutuu määrältään ja laadultaan poikkeavia päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle, Pernajan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Loviisan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollolle. Toimenpiteet haittojen torjumiseksi on aloitettava viivytyksettä.

19 (36) B. Kaatopaikan sulkeminen Maa ainesjätteen vastaanotto (YSL 43, 45, JL 6, 9, 15 ) B.1. B.2. Kaatopaikalle saa ottaa vastaan jätetäyttöalueen muotoilussa ja sulkemisrakenteissa hyödynnettäväksi: pilaantumattomia maa ainesjätteitä tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maaainesjätteet yhteensä enintään 1 000 m 3. Maa ainesjätekuormien vastaanottopäivinä kaatopaikalla on oltava valvoja. Valvojan on tarkastettava maa aines kuormaa tyhjennettäessä. Valvojan on tarkastettava jätekuormaa koskevat asiakirjat, kuten pilaantuneen maa ainesjätteen kaatopaikkakelpoisuuslausunnot, ja kuorma asiakirjat. Valvojan on annettava pilaantuneen maaainesjätteen tuojalle kirjallinen todistus vastaanotetuista jätteestä. Kaatopaikalle hyödynnettäväksi tuotavat maa ainesjätteet, joiden vastaanottoa ei ole hyväksytty tässä ympäristölupapäätöksessä, on viipymättä palautettava jätteen haltijalle tai laitokselle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Maa ainesjätteen välivarastointi (YSL 43, JL 6 ) B.3. Kaatopaikalla saa välivarastoida hyödynnettävää maa ainesjätettä ennen sen hyödyntämistä enintään kolmen vuoden ajan. Rakenteissa käytettävät maa ainesjätteet on esikäsiteltävä puu ja muiden jätteiden sekä rakentamista haittaavan kiviaineksen poistamiseksi. B.4. B.5. Orgaanisia haitta aineita sisältävän maa ainesjätteen varastointipaikalle on levitettävä hake tai muu tarkoitukseen soveltuva materiaalikerros jätteestä mahdollisesti valuvan haitta aineen imeyttämiseksi. Vastaanotettu pilaantunut maa ainesjäte on peitettävä tiiviillä peitteellä, jos maa aineksen varastointiaika on yli kaksi kuukautta Peitteiden saumat on limitettävä riittävästi ja peitteiden alaliepeissä on käytettävä tarkoitukseen soveltuvia painoja. Rikkoontuneet peitteet on viivytyksettä korvattava ehyillä. Maaperän pilaantuneisuus (YSL 7, 43, 108, JL 6, 51, NaapL 17 ) B.6. Maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä kaatopaikan eristysrakenteiden ulkopuolelle jääviltä alueilta, kuten kaatopaikkaveden purkuojasta. Selvitykset on tehtävä siten, että pilaantumattomat ja mahdollisesti pilaantuneet maa alueet tulevat luotettavasti ja seikkaperäisesti selvitetyiksi.

20 (36) B.7. B.8. Eristysrakenteiden ulkopuolelle jääviltä kaatopaikkatoiminnan seurauksena pilaantuneilta alueilta on poistettava pilaantunut maaaines, jonka haitta ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvot, ja jätetäyttö. Pilaantuneisuusselvityksestä ja mahdollisesta pilaantuneen maaaineksen kaivusta on tehtävä seikkaperäinen toteutussuunnitelma. Suunnitelmaan on liitettävä näytteenotto ohjelma. Suunnitelma on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Pernajan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahta viikkoa ennen kaivun aloittamista. Kaatopaikan sulkeminen (YSL 43, YSA 20, JL 6, JA 8 ) Kaatopaikan pinnan muotoilu B.9. Kaatopaikan pinta on tasoitettava ja muotoiltava riittävien kallistuksien ja tehokkaan pintakuivatuksen järjestämiseksi. Kaatopaikan luiskien pinnankaltevuudet saavat olla jyrkimmillään 1:3. Muotoilun yhteydessä on varmistettava, että jätetäyttöalue on peitetty tarkoitukseen soveltuvasta materiaalista rakennetulla vähintään 0,3 metrin esipeittokerroksella. B.10. Jätteen esipeitossa ja jätetäyttöalueen muotoilussa saa hyödyntää: jätetäytön luiskauksessa syntyviä maa aineksia tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia maa ainesjätteitä pilaantumattomia ylijäämämaa ainesjätteitä määräyksessä B.19. tarkoitettuja materiaaleja. Pintarakenteet B.11. Esipeittokerroksen päälle on rakennettava seuraavat rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuna: pintakerros > 1 metriä kuivatuskerros > 0,5 metriä mineraalinen tiivistyskerros > 0,5 metriä tai lupahakemuksessa esitetty ohennettu tiivistysmateriaali kaasunkeräysrakenteet. Esipeitto /kaasunkeräyskerroksen yläpuolisissa rakennekerroksissa on käytettävä pilaantumattomia maa aineksia tai määräyksessä B.19. tarkoitettuja muita materiaaleja. Pintarakenteet on oltava rakennettu viiden vuoden kuluessa päätöksen saatua lainvoiman. B.12. Jos rakenteissa esitetään käytettäväksi ympäristölupahakemuksesta poikkeavia materiaaleja tai jätemateriaalista valmistettavia rakennemateriaaleja, on materiaalit hyväksytettävä erikseen Uudenmaan ympäristökeskuksella.

21 (36) Tiivistyskerros B.13. Tiivistyskerroksen mineraalisen materiaalin vedenläpäisevyyden on oltava k < 1 x 10 8 m/s. Tiiveysvaatimus on saavutettava koko rakennekerroksen paksuudelta. Tiivistyskerroksessa käytettäväksi valitun materiaalin tekninen ja ympäristökelpoisuus sekä rakennettavuus että eristävyysominaisuuden säilyminen pitkällä aikavälillä kyseisissä olosuhteissa on osoitettava ja perusteltava erillisellä selvityksellä. Selvitys on esitettävä määräyksen B.20. rakennus ja mittaussuunnitelmien erillisenä liitteenä. B.14. Kaatopaikan luiska alueilla tiivistysrakenne on rakennettava siten, että tiivistyskerros liittyy tiiviisti mahdollisimman yhtenäiseen huonosti vettä läpäisevään maa aineskerrokseen. Tiivistyskerroksen on ulotuttava riittävän kauas luiskatun jätepenkereen alareunasta ja siten, ettei reuna alueelle mahdollisesti kertyvä vesi pääse jätetäyttöön. Tiivistysrakenteen vaurioituminen, kuten haitallinen jäätyminen tai kuivuminen, on estettävä asianmukaisilla suojaustoimenpiteillä rakentamisen aikana ja rakenteen valmistuttua. Suojaus on toteutettava esimerkiksi peitteillä tai suojamaakerroksella. B.15. Valitusta tiivistysmateriaalista on rakennettava koetiivistyskenttä kaatopaikka alueelle ennen varsinaisen tiivistysrakenteen rakentamisen aloittamista. Ainoastaan asetetut vaatimukset kaikilta osin täyttävää rakennetta voidaan käyttää osana tiivistysrakennetta. Kuivatuskerros B.16. Kuivatuskerroksen mineraalisen materiaalin vedenläpäisevyyden on oltava k > 1 x 10 3 m/s ja/tai raekoon 8 mm 32 mm. Kuivatuskerroksen materiaali ja paksuus on valittava siten, että kerroksen toimivuus ei heikkene haitallisesti pitkän ajankaan kuluessa tukkeutumisen, painumisen tai muun tekijän seurauksena. Valitun kuivatusrakenteen pitkäaikaistoimivuus on osoitettava luotettavasti määräyksen B.20. laadunvalvontasuunnitelmien erillisenä liitteenä. Kerroksen kaltevuuden on oltava riittävä, jotta vesi voidaan johtaa kerroksesta tehokkaasti vesienkeräilyjärjestelmien kautta avoojaan. Kuivatuskerroksen tukkeutumisen estämiseksi kerroksen pinta ja tarvittaessa pohja on erotettava muista rakennekerroksista tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla. Kaatopaikan luiskan alareunan rakenne on toteutettava siten, että kuivatuskerroksen toimivuutta, kuten kerroksesta poistuvan veden määrää, voidaan tarkkailla.

22 (36) Pintakerros B.17. Pintakerros on rakennettava ensivaiheessa vähintään 0,5 metrin yhtenäisenä kerroksena heti kuivatuskerroksen valmistuttua. Pintakerroksen lopullinen kerrospaksuus on oltava rakennettu kahden vuoden kuluessa ensivaiheen päättymisestä. Viimeistely ja maisemointi (YSL 43, YSA 20, JL 6, JA 8 ) B.18. Suljetulle kaatopaikka alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa rakentaa rakennuksia eikä sijoittaa muita rakenteita, jotka voivat aiheuttaa kaatopaikan pintarakenteiden vaurioitumisriskiä tai vaarantaa rakenteiden pitkäaikaiskestävyyttä tai toimivuutta. Pintarakenteiden valmistuttua kaatopaikka alue on maisemoitava ja alue on nurmetettava ja istutettava tulevan käyttötarkoituksen mukaisesti. Kaatopaikalle saa istuttaa vain matalajuurisia kasveja eikä alueelle saa muodostua sellaista kasvillisuutta, jonka juuristo voi vaarantaa pintarakenteiden toimivuutta. Jätemateriaalit (YSL 43, YSA 20, JL 51, VNA 861/1997) B.19. Jos rakennekerroksissa käytetään jätemateriaalia, teollisuuden sivutuotetta tai uusiomateriaalia, on materiaalien ympäristö ja tekninen kelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvitettävä luotettavasti riippumattomalla asiantuntijalla. Esipeitto ja kaasunkeräyskerroksen jätemateriaalien on täytettävä vähintään tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Tiivistyskerroksessa ja sen yläpuolisessa kuivatusrakenteessa käytettävien jätemateriaalien on täytettävä pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Rakennus ja laadunvalvontasuunnitelmat (YSL 43, YSA 20, JL 51 ) B.20. Kaatopaikan pintarakenteista ja alueen maisemoinnista on tehtävä yksityiskohtaiset rakennus ja mittaussuunnitelmat. Suunnitelmaasiakirjojen on sisällettävä yksityiskohtaiset tiedot käytettävistä materiaaleista, materiaalien laatu ja käyttökelpoisuustiedot, rakenteiden toteutuksen tekniset asiakirjat sekä tiedot käytettävistä mittausmenetelmistä ja teollisuuden sivutuotetta tai uusiomateriaalia koskevat ympäristö ja hyötykäyttökelpoisuusselvitykset. Materiaalien ja rakentamismenetelmien vaatimuksista on tehtävä laadunvalvontasuunnitelmat. Suunnitelmissa on esitettävä laadunvalvontaorganisaatio, laadunvalvontakokeet ja mittaukset, luvan saajan ja urakoitsijan laadunvalvonta sekä suunnitelma laadunvalvontajärjestelmän varmistamisesta riippumattomalla asiantuntijalla. Suunnitelmat on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Pernajan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Loviisan terveydenhuollon kun

23 (36) tayhtymän ympäristöterveydenhuollolle viimeistään kahta kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. C. Tarkkailu ja raportointimääräykset Käyttötarkkailu (YSL 46, 108, YSA 20, JL 51 ) Rakentaminen ja rakenteet C.1. Jätetäyttöalueen pinnan tasot on mitattava vähintään nykytilanteessa ja luiskauksen ja tasauksen päätyttyä ennen pintarakenteiden rakentamisen aloittamista. Rakentamisen aikana on mitattava eri rakennekerrosten pintojen tasot. Jälkihoitovaiheen aikana pinnan tason mittaukset on tehtävä vähintään kolmen ja kuuden vuoden kuluttua rakenteiden valmistumisesta. Jatkotarkkailutarve on arvioitava viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraportissa. C.2. C.3. Pintarakenteiden rakentamisen aikana on seurattava tarkasti rakentamistapaa ja työn toteutusta. Lisäksi on tehtävä materiaalien ja valmiin rakenteen laadunvalvontakokeita ja mittauksia. Tehtävät kokeet ja mittaukset on esitettävä yksilöidysti tämän päätöksen määräyksessä B.20. edellytetyissä laadunvalvontasuunnitelmissa. Vesien ja kaasunkeräysjärjestelmien kuntoa ja pintarakenteiden mahdollisia vaurioita on tarkkailtava vuosittain tehtävillä tarkastuksilla. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Tarkkailuohjelmaan kuuluvien pohjavesi ja kaatopaikan sisäisen veden tarkkailuputkien toimivuus on tarkastettava vuosittain. Vialliset putket ja tarkkailupisteet on kunnostettava tai uusittava viipymättä. Kaatopaikan sisäinen vesi C.4. Kaatopaikan sisäisen veden korkeutta ja lämpötilaa on seurattava vähintään puolivuosittain havaintopisteistä Pt3 ja Pt4. Vesinäytteet on otettava yhdestä havaintopisteestä vähintään kerran ennen kunnostuksen aloittamista ja sen jälkeen vähintään kahden vuoden välein. Näytteistä on tutkittava ainakin yleinen ulkonäkö, haju, väri, ph, COD Cr, BOD 7, sähkönjohtavuus ja happi sekä ammoniumtypen, kokonaistypen, kloridin, sulfaatin, raudan ja sinkin pitoisuudet. Lisäksi vesinäytteistä on analysoitava vähintään BTEX yhdisteiden, MTBE:n, kloorattujen liuottimien, syanidin, mineraaliöljyn, PAHyhdisteiden ja fenolien mukaan lukien kloorifenolien pitoisuudet kerran vuonna 2008. Jatkotarkkailutarve on arvioitava tarkkailuvuoden vuosiraportissa.

24 (36) Päästötarkkailu (YSL 46, 108, YSA 20, JL 51 ) Kaatopaikkakaasu C.5. Kaatopaikkakaasun esiintymistä ja koostumusta on mitattava ennen pintarakenteiden rakentamista vähintään neljästä tarkkailupisteestä ja pintarakenteiden valmistuttua kaasunpoistokaivoista. Mittaukset on tehtävä ainakin puolivuosittain. Mittauksissa on tutkittava vähintään metaanin, hiilidioksidin ja hapen pitoisuudet. Kaatopaikkavesi C.6. Purkuojaan maasuodattimen tai muun käsittelymenetelmän jälkeen johdettavan kaatopaikkaveden laatua ja määrää on seurattava vähintään puolivuosittain. Jos vesinäytettä ei voida ottaa kuivuuden takia ohjemaan merkittynä ajankohtana, on näytteet otettava runsasvetisempänä ajankohtana. Vesinäytteistä on tutkittava jokaisella näytteenottokerralla vähintään yleinen ulkonäkö, haju, väri, sameus, ph, kiintoaine, sähkönjohtavuus, sulfaatti, kloridi, COD Cr, BOD 7, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, kokonaisfosfori, koliformiset bakteerit, fekaaliset streptokokit, mineraaliöljy, alumiini, arseeni, barium, elohopea, kadmium, kalsium, kromi, koboltti, kupari, nikkeli, molybdeeni, lyijy, sinkki, rauta, vanadiini ja TOC. Lisäksi vesinäytteistä on analysoitava vähintään kerran vuodessa kahden vuoden välein PAH yhdisteet, fenolit mukaan lukien kloorifenolit, haihtuvat orgaaniset yhdisteet, kuten klooratut liuottimet, BTEX yhdisteet ja MTBE. Jatkotarkkailutarve on arvioitava viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraportissa. Vaikutustarkkailu (YSL 46, 108, YSA 20, JL 51 ) Pohjavesi C.7. Kaatopaikan itäreunan ja Kuggomin pohjavesialueen väliselle alueelle on asennettava yksi uusi pohjavesiputki (HP3). Vesinäytteet on otettava vähintään pohjavesiputkista HP1, HP2 ja HP3. Näytteenotto on tehtävä kaikista putkista vähintään puolivuosittain. Vesinäytteistä on tutkittava jokaisella näytteenottokerralla vähintään yleinen ulkonäkö, haju, väri, lämpötila, happi, sameus, kokonaiskovuus, ph, alkaliteetti, sähkönjohtavuus, sulfaatti, kloridi, COD Mn, kokonaisfosfori, ammoniumtyppi, kokonaistyppi, nitraattityppi, nitriittityppi, rauta, sinkki ja TOC. Putkien HP2 ja HP3 vesinäytteistä on tutkittava lisäksi vähintään kerran vuodessa ainakin alumiini, arseeni, barium, kadmium, ko

25 (36) Pintavesi boltti, kromi, kupari, lyijy, molybdeeni, nikkeli, vanadiini, mineraaliöljy ja fenolit mukaan lukien kloorifenolit sekä klooratut liuottimet, BTEX yhdisteet ja MTBE. Putken HP1 vesinäytteistä on tutkittava lisäksi joka toinen vuosi vähintään alumiini, arseeni, barium, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, molybdeeni, nikkeli ja vanadiini sekä klooratut liuottimet, BTEX yhdisteet ja MTBE. Pohjavesiputkien vedenpinnan tasot on mitattava näytteenottojen yhteydessä. C.8. Kaatopaikan ympäristön pintaveden laatua on tarkkailtava pisteistä P1 ja P2. Kaatopaikan lounaispuoleisen ojan tarkkailupiste P2 on sijoitettava siten, että pisteen vesinäytteillä voidaan luotettavasti seurata käsitellyn kaatopaikkaveden vaikutuksia pintaveden laatuun. Virtaama on mitattava molemmista tarkkailupisteistä. Mittaukset ja näytteenotto on tehtävä vähintään puolivuosittain. Jos pintavesinäytettä ei voida ottaa kuivuuden takia ohjemaan merkittynä ajankohtana, on näytteet otettava runsasvetisempänä ajankohtana. Näytteistä on tutkittava kaikilla näytteenottokerroilla vähintään yleinen ulkonäkö, haju, lämpötila, väri, sameus, kiintoaine, ph, sähkönjohtavuus, happi, sulfaatti, kloridi, COD Mn, BOD 7, ammoniumtyppi, nitraattityppi, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kupari, sinkki ja rauta. Tarkkailupisteen P2 vesinäytteistä on analysoitava edellä esitetyn lisäksi vähintään kerran vuodessa COD Cr, alumiini, arseeni, elohopea, kadmium, koboltti, kromi, lyijy, molybdeeni, nikkeli ja vanadiini, mineraaliöljy ja TOC sekä klooratut liuottimet ja BTEXyhdisteet. Lisäksi tarkkailupisteen P2 vesinäytteistä on analysoitava ainakin PAH yhdisteet, fenolit mukaan lukien kloorifenolit, kertaluonteisesti vuonna 2008. Jatkotarkkailutarve on esitettävä vuoden 2008 tarkkailun vuosiraporttiin liitettävässä erillisessä selvityksessä. Tarkkailupisteen P1 vesinäytteistä on tutkittava vähintään kerran vuodessa kahden vuoden välein ainakin alumiini, arseeni, elohopea, kadmium, koboltti, kromi, lyijy, molybdeeni, nikkeli, vanadiini ja TOC. Tarkkailuohjelma (YSL 46, 108, YSA 20, JL 51 ) C.9. Kaatopaikan käyttö, päästö ja vaikutustarkkailuista on tehtävä tämän ympäristöluvan määräysten mukaisesti päivitetty tarkkailuohjelma. Ohjelmaan on liitettävä pohjavesiputkien putkikortit ja