Länsi-Uudenmaan yritysten kilpailukyvyn kehittäminen luovan talouden näkökulmasta Materiaali yrityskehittäjille Toteutus: CreaMentors Oy 2010 1
Sisältö 1 Esipuhe... 3 2 Mitä on luova talous?... 4 2.1 Luova talous... 4 2.2 Luovat alat... 4 2.3 Luova talous yritysten kannalta... 4 2.3.1 Tuotekehitys luovien alojen toimijoiden tukemana... 5 2.3.2 Myynnin kehittäminen luovien alojen toimijoiden tukemana... 5 3 Aineettomien oikeuksien suojaaminen (IPR)... 6 3.1 Patentti... 7 3.2 Tavaramerkki... 7 3.3 Mallioikeus... 8 3.4 Verkkotunnukset... 8 3.5 Tekijänoikeudet... 8 4 Kehittämisen julkinen rahoitus... 10 4.1 Valtakunnalliset ESR-kehittämisohjelmat (Opetusministeriö)... 10 4.2 Rakennerahastot (ESR, EAKR)... 11 4.3 Länsi-Uudenmaan koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO 2010-2013... 12 4.4 Uudenmaan ELY-keskuksen yritysrahoitus... 12 4.5 Maaseudun Leader-toimintaryhmien kehittämisrahoitus... 14 4.6 Tekesin kehittämisrahoitukset... 14 4.7 Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (TEM)... 15 4.8 Finnveran rahoitus... 15 4.9 Maakunnan kehittämisraha... 16 4.10 Media 2007 ohjelma... 16 5 Miten lähestyä yritystä luova talous aiheella?... 17 Liite 1. IPR-oikeuksien ja suojaamisen kartoitustyökalu Liite 2. Kysymystyökalu yrityskohtaiseen kehittämiseen erityisesti myynnin kehittämisen ja tuotekehityksen näkökulmista Liite 3. Miten ideoimalla voidaan synnyttää uusia tuotteita, palveluita, konsepteja, toimintamalleja ja brändejä? Ideointivaiheen työkaluja. Liite 4. Case-esimerkit hyvistä käytännöistä 2
1 Esipuhe Tämä materiaali on tuotettu Länsi-Uudenmaan aluekeskusohjelman toimeksiannosta. Materiaali perustuu vuoden 2009 aikana tehtyyn Luova talous-selvitystyöhön. Materiaalin tarkoituksena on perehdyttää alueen yrityskehittämisestä vastaavat henkilöt luova talous-aiheeseen sekä sen hyötyihin ja mahdollisuuksiin yrityskehittämistyössä. Lisäksi tarkoituksena on tuoda yrityskehittäjille uusia kehittämistyökaluja- ja malleja jokapäiväiseen yrityskehittämistyöhön. Materiaali koostuu kahdesta osa-alueesta: 1) Yrityskehittäjän taustamateriaalista (luvut 2-4) sekä 2) Yritysten kehittämismateriaalista (luku 5 ja liitteet). Luova talous-selvitystyössä kyselytutkimukseen vastasi 49 luovan alan toimijaa ja 73 muiden alojen yritystä. Tutkimuksen avulla saatiin käsitys luovan talouden nykytilasta Länsi-Uudellamaalla. Luovien alojen vastaajista noin 73% ja muiden alojen yrityksistä noin 84 % ilmoitti olevansa kiinnostuneita osallistumaan luovan talouden kehittämisohjelmaan. Toivomme, että materiaali kannustaa luovaan yritysten kehittämiseen ja auttaa aikaansaamaan uusia ja innovatiivisia tuotteita ja palveluita Länsi-Uudellamaalla. CreaMentors Oy 3
2 Mitä on luova talous? 2.1 Luova talous Luova talous on käsite, joka läpäisee kaikki toimialat. Sen ytimessä ovat luovat yksilöt, jotka synnyttävät uusia innovaatioita mm. uusia tapoja toimia, palvelukonsepteja, uusia tuotteita ja palveluja sekä brändejä. Innovaatioita edistävä luovuus voi olla organisaatioiden sisällä tai tulla sen ulkopuolelta erilaisten yhteistyömuotojen ja toimialarajapintojen kautta. Luovien alojen yrityksistä esim. markkinointiviestinnän ja muotoilun asiantuntijat sekä sähköisten ympäristöjen sisällöntuottajat tuovat luontevimmin muiden toimialojen yrityksille tukea liiketoimintaan ja innovaatioiden synnyttämiseen. Luovan talouden arvoa voidaan mitata mm. tavaramerkkien, patenttien, muotoilusuojien sekä yleisemmin tekijänoikeuksien avulla. Luova talous on nostettu osaksi Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiopolitiikkaa: luovilla aloilla on runsaasti innovaatio-, kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuksia, joilla voidaan parantaa Suomen kilpailukykyä. 2.2 Luovat alat Luovat alat ovat Suomen tulevaisuuden aloja, joiden liiketoiminnallinen merkitys kasvaa maailmanlaajuisesti. Työ ja elinkeinoministeriön laatimassa Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategiassa (KTM 10/2007) luovilla toimialoilla tarkoitetaan mm. seuraavia toimialoja: animaatiotuotanto, arkkitehtipalvelut, elokuva- ja äänitetuotanto, kuvataide ja taidegalleriat, käsityö, liikunta- ja elämyspalvelut, mainonta ja markkinointiviestintä, muotoilupalvelut, musiikki ja ohjelmapalvelut, peliala, radio- ja äänitetuotanto, taide- ja antiikkikauppa, tanssi ja teatteri sekä viestintäala. Lisäksi luetteloon voi sisällyttää palvelukonsepteja kulttuurin ja hyvinvoinnin sekä kulttuurin ja matkailun rajapinnoilta. >>ohjelmistopalvelut 2.3 Luova talous yritysten kannalta Luovan talouden kehittäminen tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että teollisuus- tai palveluyritys kehittää menestystekijöitä liiketoimintaansa luovien alojen osaajien avulla. Näitä yrityksen uusia menestystekijöitä voivat olla mm. - uudet tuotteet ja palvelut - uudet palvelukonseptit - uudet toimintamallit (esim. myynnissä tai markkinoinnissa) - elämyksellisemmät palveluprosessit - kiinnostavammat brändit Länsi-Uudellamaalla luovan talouden kehittämisen painopisteiksi on kehittäjien yhteisissä tapaamisissa vuoden 2009 lopussa sovittu yritysten tuotekehitys ja myynnin kehittäminen. 4
Yritykset voivat etsiä uudenlaisia näkökulmia luovan talouden kehittämiseen (tuotekehitys ja myynti) mm. seuraavilla tavoilla: 1) Hyödyntämällä ja kehittämällä yrityksen sisäistä luovuutta. Tällöin keskeisessä roolissa ovat yrityksen työntekijät ja yrityksen johtaminen siten, että se ohjaa työntekijöitä uusien luovien ratkaisujen jatkuvaan kehittämiseen. 2) Hyödyntämällä kumppaneiden luovuutta. Tällöin keskeistä on etsiä sellaisia kumppaniyrityksiä, joiden kanssa voidaan synnyttää yhteisiä uusia, luovia asiakasratkaisuja, tuotteita ja palveluita. Kumppaneiden kanssa toimiessa yritys keskittyy omaan ydinosaamiseensa, jota täydennetään kumppaneiden osaamisella. Kumppanuuden tulee olla ns. win-win toimintaa. Se pohjautuu yhteiseen ideointiin ja tuotekehitykseen. 3) Tekemällä yhteistyötä luovien alojen toimijoiden kanssa 2.3.1 Tuotekehitys luovien alojen toimijoiden tukemana Käytännössä yrityksen tuotekehittäminen luovien alojen toimijoiden avulla voi olla esim. - tuotteen käytettävyyden parantamista - tuotteen visuaalisen ilmeen (houkuttelevuuden) parantamista (muoto, pakkaus, jne) - tuotteen valmistettavuuden parantamista - uudenlaisen tuotantoprosessin kehittämistä - palvelumuotoilu (uudenlaisen palvelukokemuksen kehittäminen) - palveluprosessin elämyksellistämistä - myymälän / asiakaspalvelutilan, ulkoalueen houkuttelevuuden kehittämistä - teknologian liittäminen osaksi palvelua > mm. asiakas voi koota tai suunnitella tuotteen tai palvelun yrityksen internetsivuilla - animaatioiden kehittäminen osaksi tuotetta Kehittämistyön lähtökohtana voi olla nykyisen tuotteen tai palvelunparantaminen tai täysin uuden tuotteen tai palvelun kehittäminen. Tavoitteena on tuotteiden ja palveluiden erilaistaminen kilpailijoiden vastaavista ja siten kilpailuedun luominen. 2.3.2 Myynnin kehittäminen luovien alojen toimijoiden tukemana Yrityksen myynnin kehittäminen luovien alojen toimijoiden avulla voi käytännössä olla mm. - yritysilmeen uskottavuuden ja houkuttelevuuden kehittämistä - tuotteiden ja palveluiden visuaalisen ilmeen houkuttelevuuden kehittämistä - Internet-sivuston saavutettavuuden, käytettävyyden ja visuaalisen ilmeen kehittäminen - sosiaalisen median tehokkaampi hyödyntäminen, esim. - videoita ja animaatioita YouTube -palveluun - blogien ja Facebookin hyödyntäminen viestinnässä - animaatioiden hyödyntäminen tuotteen tai palvelun esittelyssä - musiikin, kuvataiteen jne. hyödyntäminen osana yrityskuvaa - tapahtumien hyödyntäminen myyntityössä ja yrityksen tunnettuuden ja imagon kehittämisessä - markkinoinnin elämyksellistäminen mm. pelien avulla Myös myynnin kehittämisen tavoitteena on myyntityökalujen ja toimintamallien erilaistaminen kilpailijoiden vastaavista ja siten kilpailuedun luominen nykyisten asiakkuuksien hoidossa ja uusasiakashankinnassa. 5
3 Aineettomien oikeuksien suojaaminen (IPR) Luovan talouden kehittämisen tuloksena yritykselle syntyy usein aineettomia oikeuksia, joita kutsutaan arkikielessä myös immateriaalioikeuksiksi tai IPR:ksi (lyhennelmä sanoista Intellectual Property Rights). Nykyisin yritysten arvoa mitataan kasvavasti erilaisilla yritystoimintaan olennaisesti liittyvillä aineettomilla pääomilla, joiden suojausmuotoja ovat mm. - patentit - tavara- ja tuotemerkit - tekijänoikeudet - malli- ja muotoilusuojat - yrityksen verkkotunnukset Yritysten on syytä huomioida, että ilman asianmukaisia suojaus- ja rekisteröintitoimenpiteitä aineettomien omaisuuksien arvo on pienempi. Asianmukaisen suojauksen avulla yritys - saa keskeistä kilpailuetua muihin toimijoihin nähden - saa keinon erilaistaa ja yksilöidä omaa toimintaansa, tuotteita ja palveluita - voi minimoida yritystoimintaan liittyviä ulkoisia riskejä - saa oikeuden käyttää tuotteelle/palvelulle määriteltyä nimeä markkinoilla - voi estää omien tuotteiden ja palveluiden väärinkäytön Yritys voi parantaa oman toimintansa arvoa, kiinnostavuutta ja kilpailuetua luomalla aineettomien oikeuksien hallinnan kautta eräänlaisen suojaverkon. Yrityksen suojaverkko voi koostua mm. seuraavista osioista: - verkkotunnukset - sopimukset - työsopimukset - liikesalaisuudet - patentit - muotoilun suoja - tavaramerkit - toiminimi Seuraavassa on esitelty eri aineettomien oikeuksien suojaamismenetelmiä. Liitteessä 1 on yritystapaamisia varten laadittu työkalu yrityksen IPR-oikeuksien kartoittamiseksi ja suojaamisen mahdollistamiseksi. 6
3.1 Patentti Patentilla pyritään suojaamaan yrityksen tuotekehitystulokset. Patentti on viranomaisen (Patentti- ja rekisterihallitus Suomessa) antama määräaikainen yksinoikeus keksinnön ammattimaiseen hyväksikäyttöön elinkeinotoiminnassa ja jonka avulla kielletään muilta toimijoilta sen ammattimainen hyödyntäminen. Yksinoikeus on alueellisesti rajallinen ja voimassa enintään 20 vuotta hakupäivästä. Jotta keksintö olisi patentoitava, sen on 1) oltava teollisesti käyttökelpoinen, 2) oltava uusi ja 3) erottava olennaisesti ennestään tunnetuista. Patenttia haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta. Hakemukseen tarvitaan hakemuslomake, jonka saa PRH:sta tai Internetistä (www.prh.fi). Hakemuslomakkeen yhteydessä on toimitettava lisäksi seuraavat asiakirjat: 1. keksinnön selitys mahdollisine piirustuksineen 2. patenttivaatimukset 3. tiivistelmä Lomake on annettava kahtena kappaleena ja selitys, vaatimukset ja tiivistelmä kolmena kappaleena. Hakemuksen laatimisen ja koko prosessin hoidon voi antaa myös patenttiasiamiehen tehtäväksi. Luettelon rekisteröidyistä patenttiasiamiehistä saa PRH:sta. Lisätietoa: http://www.prh.fi/stc/attachments/patenttiopas_2003.pdf (Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus www.prh.fi) 3.2 Tavaramerkki Tavaramerkki on tunnus, jonka avulla tuotteet ja palvelut voidaan erottaa toisistaan. Tavaramerkki voi olla esim. san, logo, kuvio tai niiden yhdistelmä tms. graafisesti esitettävä merkki. Yksinoikeuden tavaramerkkiin saa rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla merkin. Yksinoikeus tarkoittaa sitä, että vain rekisteröinnin haltija saa käyttää kyseistä tavaramerkkiä elinkeinotoiminnassaan ja hän voi tarvittaessa kieltää muita käyttämästä merkkiään tai siihen sekoitettavissa olevaa toista merkkiä. Tavaramerkin rekisteröintiä voi hakea Patentti- ja Rekisterihallituksesta erillisellä hakemuslomakkeella. Hakemuksen tulee sisältää: - Hakijan tiedot - Tiedot haettavasta tavaramerkistä - Tiedot tavaramerkkiluokista (tavara- ja palveluluettelo), joiden tavaramerkiksi merkin rekisteröintiä haetaan - Tiedot hakemusmaksujen maksamisesta Rekisteröidyn tavaramerkin suoja alkaa hakemuksen vireilletulopäivästä. Rekisteröinti on voimassa 10 vuotta rekisteröintipäivän jälkeen, ja se voidaan uudistaa aina 10 vuodeksi edellisen rekisteröintikauden päättymisestä. Voimassa olevat tavaramerkit on koottu Internet-osoitteeseen: http://tavaramerkki.prh.fi/ (Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus www.prh.fi) 7
3.3 Mallioikeus Mallioikeudella suojataan tuotteen ulkomuotoa, näköä tai sen muotoilun osaa, joka voi olla mm. pintarakenne, ääriviiva, erityiset linjat, koristelun piirteet tai tuotteen väri. Suojan kohteena on aina jokin konkreettinen tavara ja mallioikeuden saanti edellyttää että malli on uusi ja yksilöllinen. Suojan kohteena voivat olla arkisetkin esineet, kuten esimerkiksi kirjahylly, solmio, sämpylä, graafinen symboli tai jopa hampurilaispaikan interiööri. Lisäksi on mahdollista suojata tuotteen irrottamaton osa eli esimerkiksi kankaan kuvio tai kahvikupin korva. Mallioikeuden rekisteröintiä haetaan kirjallisesti Patentti- ja rekisterihallituksen lomakkeella. Hakemusmaksun maksaminen on edellytys mallioikeushakemuksen vireilletulolle. Hakemuksen tulee sisältää: - Hakijan tiedot - Mallin luojan / luojien tiedot - Tiedot tuotteesta ja tuoteluokasta (luokitusluettelo), jota varten rekisteröintiä haetaan - Mallin kuva-aineisto, halutessa mallikappale - Tiedot hakemusmaksujen maksamisesta - Mallioikeuden rekisteröinti on voimassa 5 vuotta hakemuspäivästä lukien ja se voidaan uudistaa neljästi viideksi vuodeksi kerrallaan. Lisätietoa: http://www.prh.fi/fi/mallioikeudet.html (Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus www.prh.fi) 3.4 Verkkotunnukset Verkkotunnus (eng. domain) on internetsivuston osoite, joka voi koostua kirjaimista, numeroista ja väliviivoista. Merkkejä tulee olla vähintään kaksi. Yritykset käyttävät verkkotunnusta yleensä siten, että lisäävät omaan nimeensä tai tuotteensa / palvelunsa nimeen tai niiden lyhenteeseen päätetunnuksen, joista yleisimpiä ovat fi- ja com-päätteet. Fi-verkkotunnus ilmaisee yhteisön kotimaan ja sitä voivat hakea vähintään 15 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset sekä Suomeen rekisteröidyt yritykset ja yhteisöt. Fiverkkotunnuksen myöntää Viestintävirasto (www.ficora.fi) Hyvä verkkotunnus on helposti muistettava ja kirjoittaa. Verkkotunnusten hankinnassa täytyy ensimmäiseksi selvittää, onko tunnus vapaana. Se onnistuu esimerkiksi Viestintäviraston sivuston avulla (https://domain.ficora.fi/fidomain/aca.aspx) tai hyödyntämällä esimerkiksi seuraavia palveluita: http://www.verkkotunnus.fi (Viestintäviraston palvelu, fi-tunnukset) tai www.verkkotunnukset.fi (yksityinen palvelu, fi-, com-, net-, org- jne. tunnukset). Löydettyäsi sopivan verkkotunnuksen, se täytyy liittää ns. nimipalvelimeen. Verkkotunnuksen hankkimisessa kannattaa käyttää apuna palveluntarjoajaa, joka voi samalla liittää tunnuksen nimipalvelimeen. Edellä mainituilta sivustoilta löytyy tietoa palveluntarjoajista, jotka voivat auttaa verkkotunnuksen hankkimisessa. 3.5 Tekijänoikeudet Tekijänoikeudella suojataan ja edistetään henkistä luomistyötä sen eri muodoissa. Tunnustamalla tekijöiden oikeuden määrätä teostensa hyväksikäytöstä kannustetaan luovaa toimintaa edistäen samalla myös henkisten tuotteiden tuotantoa, levitystä, investointeja ja kauppaa. 8
Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saamiseksi teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys eli yltää teostasoon. Suojattu teos on tekijänsä luovan työn ainutlaatuinen ja omaperäinen tulos. Tekijänoikeuden katsotaan syntyneen kun teos on luotu. Tekijänoikeuden saaminen ei edellytä rekisteröintiä, ilmoitusta tai muunlaisen muotovaatimuksen täyttämistä. Tekijänoikeus ei kuitenkaan suojaa aihetta, ideaa, metodia, periaatetta, tietosisältöä tai juonta. Tekijänoikeus tuottaa tekijälle sekä taloudellisia että hänen henkilöönsä liittyviä oikeuksia. Suomessa tekijänoikeusasioista vastaa Opetusministeriö. Lisätietoa tekijänoikeuksista www. minedu.fi/opm/tekijaenoikeus (Lähde: Opetusministeriö, www.minedu.fi) 9
4 Kehittämisen julkinen rahoitus Yritysten innovatiiviseen kehittämiseen luovan talouden näkökulmasta on olemassa useita kohdistettuja rahoitusinstrumentteja, mutta myös perinteiset yrityskehittämisen tuet voivat sopia kehittämisen rahoitusvälineiksi. Seuraavassa on esitelty tiiviisti Länsi-Uudenmaan alueella hyödynnettäviä luovien alojen yritysten, luovan talouden ja innovaatioiden kehittämisen eri rahoitusmahdollisuuksia. Tarkemmat tiedot kustakin rahoituskanavasta löytyvät internet-osoitteista kuvauksen ohessa. 4.1 Valtakunnalliset ESR-kehittämisohjelmat (Opetusministeriö) EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudella 2007-2013 Suomessa toteutetaan yhtä valtakunnallista Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpideohjelmaa. Tämä Manner-Suomen ESR-ohjelma jakaantuu yhteen valtakunnalliseen ja neljään suuralueittaiseen osioon (Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois- Suomi). Valtakunnallista ESR-ohjelmaa toteutetaan kehittämisohjelmilla. ESR:n valtakunnallinen kehittämisohjelma on selkeästi kansallisista tavoitteista lähtevä kokonaisuus, joka toteutetaan alueilla projekteina. Kehittämisohjelmat ovat kansallista politiikkaa täydentäviä ja ne perustuvat ministeriöiden kehittämisstrategioihin. Tarkoituksena on saada valtakunnallinen strategia ja alueelliset erityistarpeet kohtaamaan. Valtakunnalliset kehittämisohjelmat ovat yleensä hallinnonalakohtaisia ja niitä on eri ministeriöissä yhteensä yli 20. Luovan talouden kehittämiseksi alueilla sopivia kehittämisohjelmia ovat mm. Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma - Tuotekehityksen ja innovaatiotoiminnan edistäminen - Liiketoiminta- ja yrittäjäosaamisen vahvistaminen - Tuottaja- ja manageritaitojen lisääminen - Luovien alojen toimintaympäristömuutosten ennakointiin liittyvät kysymykset ja alan tietoperustan vahvistaminen Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma - Kansalliset ja kansainväliset t&k&i -toiminnan rahoitusympäristöt ja yhteistyö (OPM) - Osaamisintensiivisten yritysten uudet liiketoimintamallit ja innovaatioprosessit, markkina- ja myyntiosaaminen, asiakkuuksien hallinta sekä kansainvälinen liiketoimintaosaaminen (TEM) - Kansainvälistymisen ja vetovoimaisuuden lisääminen (inward/outward -toiminta) (TEM) Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen - Innovaatio- ja osaamis-järjestelmän kokonaistoimivuuden parantamiseksi kehittämisohjelmassa luodaan uusia toimintamalleja, yhteistyömuotoja ja vuorovaikutusrakenteita ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen, muiden koulutuksen ja kulttuurin alan toimijoiden sekä yritysten ja muiden työelämätoimijoiden välille, vahvistetaan ammatillista koulutusta innovaatio- ja osaamisjärjestelmän osana, tuetaan korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä sekä edistetään sosiaalista ja kulttuurista innovatiivisuutta kehittämishankkeissa. Lähde ja lisätiedot: http://www.minedu.fi/opm/eu-asiat/eurakennerahastot/ohjelmat/?lang=fi 10
4.2 Rakennerahastot (ESR, EAKR) Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ohjelmien tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Ohjelmien avulla työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti maamme heikommin työllistyvillä alueilla. Euroopan aluekehitysrahasto tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi innovaatiotoiminnan ja verkottumisen edistämistä uusien ympäristöteknologioiden kehittämistä alueiden saavutettavuuden parantamista naisyrittäjyyttä palvelualojen uusia, luovia hankkeita yritysten sukupolvenvaihdoksen helpottamista pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä työllisyyttä edistävien toimintaympäristöjen ja palvelujen kehittämistä Euroopan sosiaalirahaston ohjelman tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan edistää tasa-arvoa, ehkäistä syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia tai kehittää järjestelmiä, jotka helpottavat työmarkkinoiden toimintaa sekä aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi työvoiman saatavuusongelman helpottamista sellaisten joustavien rekrytoinimallien kehittämistä, joilla voidaan vastata muutostilanteesta johtuviin työvoimatarpeisiin rakennemuutoksen vuoksi työttömäksi joutuneita henkilöitä työllistymään nuorten työllistymistä työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämistä nuorten koulutuksen keskeyttämisen alentamiseen pyrkiviä toimenpiteitä työvoiman ikääntymisen vaikutuksiin varautumista henkilöstön osaamisen ja työorganisaatioiden kehittämistä pk-yritysten ja henkilöstön valmiuksien lisäämistä globalisaation kohtaamiseen uudenlaisen yrittäjyyden syntymisen edistymistä koulutuksen työelämävastaavuutta ja työelämään siirtymistä työperäistä maahanmuuttoa Lähde ja tarkemmat lisätiedot: www.rakennerahastot.fi 11
4.3 Länsi-Uudenmaan koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO 2010-2013 KOKO on kuntien omistama, alueiden omaehtoisen kehittämisen ohjelma, jolla tuetaan paikallistason strategista kehittämistyötä ja parannetaan alueen kehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä. Tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn parantaminen, erityisesti elinkeino- ja innovaatiopolitiikka korostuvat ohjelman toteutuksessa. KOKO-ohjelma tukee alueiden verkostoitumista ja eri toimijoiden yhteistyötä sekä alueiden sisällä että alueiden välillä, parantaa täten alueellista koheesiota ja vuorovaikutusta. KOKO-ohjelmaa Länsi-Uusimaalla hallinnoi Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy. Länsi-Uudenmaan koheesio- ja kilpailukykyohjelman KOKO:n tärkeimmät toimenpiteet tähtäävät työpaikkojen turvaamiseen ja määrälliseen kasvuun sekä alueen elinkeinojen vahvistamiseen. Ohjelman rahoituksella kehitetään toimintamahdollisuuksia ja ympäristöä tukemalla elinkeinorakenteiden muutosta ja luodaan uusia avauksia työpaikkojen aikaansaamiseksi. KOKO-ohjelman myöntämällä rahoituksella tehostetaan toimintatapoja: ei vastaa kysymykseen mitä kehitetään, vaan miten kehitetään. KOKO-ohjelmaa ja sen rahoitusta voidaan pitää eräänlaisena starttimoottorina kehittämiselle: panostuksella tehdään esiselvityksiä ja käynnistetään pilottikokeiluja. Länsi-Uusimaa on mukana verkostoissa Hyvinvointi ja Innovaatiot, sekä pilottina mukana Matkailuverkostossa, johon huomioitu luovat alat. Lähde ja lisätietoja: Länsi-Uudenmaan Aluekeskusohjelma, www.luako.fi ja TEM www.tem.fi/koko 4.4 Uudenmaan ELY-keskuksen yritysrahoitus Uudenmaan Ely-keskukselta on haettavissa seuraavia yritysrahoituksia: a) Yrityksen kehittämisavustus - Kun yritys aloittaa toimintansa tai laajentaa tai kehittää sitä - kehittämishankkeella tulee olla merkittävä vaikutus yrityksen - kasvuun - teknologiaan - kansainvälistymiseen - tuottavuuteen tai - liiketoimintaosaamiseen - b) Valmistelurahoitus pk-yrityksille - Hankkeenomaiseen kehittämiseen (yleensä ulkopuolisen toteuttamia selvityksiä) liiketoiminnan kehittämiseksi - tavoitteena johtaa laajempaan kehittämiseen esim. TEKES-hankkeeseen c) Avustus pienen yrityksen palkkamenoihin ja toiminnan aloittamiseen tai laajentamiseen - uusien työntekijöiden palkkamenot - pienillä aloittavilla yrityksillä myös yrittäjän kohtuulliset, laskennalliset palkkamenot - asiantuntija- ja muut palveluiden käytöstä aiheutuvat menot - toimitilojen ja laitteiden vuokramenot 12
Subventoidut kehittämisohjelmat täsmäkehittämiseen: - Balanssi - Talouden ja rahoituksen kehittämisohjelma. - DesignStart - Muotoilun ja graafisen viestinnän kehittämisohjelma. - easkel - Tietotekniikka liiketoiminnassa -kehittämisohjelma. - Globaali - Kansainvälistymisen kehittämisohjelma. - Kunto - Liiketoiminnan kehittämisohjelma. - Monitaito - Liiketoiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämisohjelma. - Myyntiteho - Myynnin ja markkinoinnin kehittämisohjelma. - PalveluTuotto - Palveluyritysten laadun ja tuottavuuden kehittämisohjelma. - PK-LTS - Pk-yritysten liiketoimintasuunnitelman laatimisohjelma. - ProStart - Yritysidean arviointi- ja kehittämisohjelma. - TuoteStart- Tuote- ja palveluideoiden kehittämisohjelma. - Tuotto+ - Tuotannollisten yritysten tuottavuuden kehittämisohjelma. - VerkostoReittaus - Pk-yritysten verkostoitumiskyvyn arviointi- ja kehittämisohjelma. - ViestinVaihto - Hallittuun sukupolvenvaihdokseen valmentava kehittämisohjelma. - Yrityskohtainen konsultointi pk-yrityksille Ely-keskus tarjoaa myös neuvontaa ja apua kansainvälistymiseen ja vientiin: - kansainvälisen liiketoiminnan seminaarit, ajankohtaistilaisuudet ja valmennusohjelmat - kokeneet kansainvälistymisen asiantuntijat - vientivalmiuksien arviointi - ohjaus kansainvälistymissuunnitelman laatimisessa - kansainvälistymisen rahoitusneuvonta ja tuki - yritysten välisten vientiyhteistyöverkostojen luominen - ohjaus eri tietolähteisiin ja yhteistyökumppaneiden palveluihin Globaali-kansainvälistymisohjelma - kansainvälisten toimintavalmiuksien arviointi - kehittämisohjelman laatiminen ja toteutumisen seuranta Yritysten toimintaympäristön kehittämisen tuki - yritysten toimintaympäristön tai yritystoiminnan kehittymisedellytysten parantamiseen sekä pääomasijoitustoimintaan - ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuvat menot - palkka-, matka-, ja investointimenot - tilojen, koneiden ja laitteiden vuokrista aiheutuvat menot - raaka-aine- ja puolivalmistemenot - yleiskustannuksista aiheutuvat menot - hakijana voittoa tavoittelematon julkinen tai yksityinen yhteisö Lähde ja lisätietoja: www.ely-keskus.fi 13
4.5 Maaseudun Leader-toimintaryhmien kehittämisrahoitus Maaseudun Leader-toimintaryhmät toteuttavat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013. Länsi-uudenmaan AKO alueella toimii kaksi toimintaryhmää: Ykkösakseli ry (Karjalohja, Karkkila, Nummi-Pusula ja Lohja) ja Pomoväst rf (Hanko, Inkoo, Raasepori ja Siuntio). Toimintaryhmät myöntävät rahoitusta yritystukina, elinkeinojen kehittämishankkeisiin, yleisiin kehittämishankkeisiin sekä koulutushankkeisiin. Toimintaryhmien kehittämisohjelmien sisällöt ovat yleensä laajat ja tähtäävät maaseudun elinkeinojen ja elinvoimaisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Lähde ja lisätiedot: www.ykkosakseli.fi www.pomovast.fi 4.6 Tekesin kehittämisrahoitukset Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Rahoitusta, asiantuntemusta ja verkostoja voivat saada yritykset, tutkimuslaitokset sekä julkisen ja kolmannen sektorin toimijat. Rahoitus yrityksille: - tutkimus- ja kehitysprojekteihin kaiken kokoisille yrityksille - Avustusta ja lainaa - Innovaatiopalveluiden hankintaan pk-yrityksille - Avustusta rajattuihin ostopalveluihin - Liiketoiminnan käynnistämiseen nuorille innovatiivisille yrityksille - Avustusta ja lainaa yrityksen kokonaisrahoitukseksi Rahoitusta jaetaan usein eri ohjelmien kautta. Kaikissa ohjelmissa keskeisenä lähtökohtana on jollain tavoin innovatiivinen lähestyminen kehitettävään asiaan. Ohjelmia joka lähtöön, mm. - Vapaa-ajan palvelut 2006-2012: vapaa-ajan palveluja tuottavien yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen - Liito-uudistuva liiketoiminta ja johtaminen 2006-2010: Suomessa toimivien yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen, uuden liiketoimintaosaamisen ja uusien toimintamallien luominen, huipputason soveltava liiketoimintatutkimus - Serve-palveluliiketoiminnan edelläkävijöille 2006-2013: Innovatiivisten palvelukonseptien ja kansainvälisesti kilpailukykyisten palveluliiketoimintojen kehittäminen - Tila 2008-2012: tiloihin liittyvän liiketoiminnan ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen, käyttäjäosaamisen ja tilojen elämyksellisyyden lisääminen, muuttuvat käyttäjätarpeet erilaisissa tiloissa Lähde ja lisätietoja: Tekes, www.tekes.fi 14
4.7 Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (TEM) TEM:n kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin on valtionavustus yritysten yhdessä toteuttamiin ja muihin laajoihin kansainvälistymishankkeisiin. Määrärahalla tuetaan toimialoittaisia ja muina yhteishankkeina toteutettavia vienninedistämistapahtumia, kaupallis-teollisia viestintähankkeita, laajoja matkailun ulkomaan markkinoinnin hankkeita sekä muita vastaavia suomalaisten yritysten vientiä ja kansainvälistymistä ja yritysten kansainvälistä kilpailukykyä edistäviä hankkeita. Rahoitus on tarkoitettu yrityksille, yhteisöille ja järjestöille ja mukaan vaaditaan vähintään neljä yritystä. Avustus on 50% hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Lähde ja lisätiedot: TEM, www.tem.fi 4.8 Finnveran rahoitus Finnvera tarjoaa lainarahoitusta ja omavelkaisia takauksia vakuudeksi yrityksen eri vaiheisiin: perustamiseen ja investointeihin, kasvuun ja kehittämiseen. - investointi- ja käyttöpääomalaina sekä uusille että jo toimiville pk-yrityksille kotimaisten rakennus-, kone- ja laiteinvestointien, käyttöpääomatarpeiden sekä erilaisten omistusjärjestelyjen rahoittamiseen -kansainvälistymislaina suomalaisten pk-yritysten ulkomailla tapahtuvan liiketoiminnan rahoittamiseen -kehittämislaina pk-yritysten merkittävien kehittämishankkeiden rahoittamiseen. -naisyrittäjälaina enintään 5 henkilöä työllistäville yrityksille, joissa naiset ovat enemmistöosakkaina ja jota yksi naispuolisista omistajista johtaa päätoimisesti -pienlaina enintään 5 henkilöä työllistävien yritysten toiminnan rahoittamiseen. -pääomalaina osakeyhtiömuotoisille yrityksille yrityskauppoihin ja kasvun rahoitukseen osana Finnveran ja hankkeen muuta rahoitusta -suhdannelaina yrityksille, joiden kannattavuus tai maksuvalmius on heikentynyt viimeaikaisen talouskehityksen takia ja joiden rahoituksen saatavuus on vaikeutunut -ympäristölaina pk-yritysten vapaaehtoisiin ympäristöinvestointeihin -yrittäjälaina osakeyhtiön osakepääoman, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiöpanoksen maksamiseen tai korottamiseen sekä osakkeiden tai osuuksien ostamiseen - takaukset vakuudeksi yrittäjän pankeilta, rahoitus- tai vakuutusyhtiöiltä saamille luotoille ja muille vastuusitoumuksille -vientitakuuvalikoima tarjoaa viejille ja rahoittajille ratkaisuja vientikaupan riskien kattamiseen ja rahoitusongelmien helpottamiseen, mm.: -luottoriskitakuu vakuuttaa ulkomaiselta ostajalta olevat saatavat luottotappioiden varalta -pankkiriskitakuu vientikauppaan liittyvien toimeksiantotakausten turvaksi -rahoitustakuu luotonantajalle tämän viejälle myöntämän luoton vakuudeksi Lähde ja lisätiedot: www.finnvera.fi 15
4.9 Maakunnan kehittämisraha Uudenmaan liiton myöntämää maakunnan kehittämisrahaa myönnetään määräaikaisille hankkeille, jotka edistävät Uudenmaan maakuntaohjelman linjausten toteutumista. Osa rahoituksesta on suunnattu osaamiskeskusohjelmille sekä alue- ja kaupunkiohjelmille (mm. Länsi-Uudenmaan kaupunkiohjelma), jatkossa koheesio- ja kilpailukykyohjelmille. Hakija voi olla julkinen tai yksityinen yhteisö, säätiö tai yksityinen henkilö. Hakijan on itse osallistuttava rahoitukseen, kehittämisrahan osuus voi olla korkeintaan 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Hakuaika on jatkuva. Lähde ja lisätiedot: Uudenmaan liitto, www.uudenmaaliitto.fi 4.10 Media 2007 ohjelma Media 2007 on Euroopan unionin rahoittama audiovisuaalisen alan tukiohjelma, jolla tuetaan eurooppalaisten elokuvien, televisio-ohjelmien ja uusmediatuotantojen tekemistä, levittämistä ja markkinointia sekä audiovisuaalisen alan koulutusta. Tavoitteena on vahvistaa Euroopan audiovisuaalisen alan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Tukimuodot ovat seuraavat: 1. KOULUTUS (noin 7 % budjetista): MEDIA tukee ammattilaisille suunnattua jatkokoulutusta käsikirjoittamisesta, tuottamisesta ja uuden teknologian hyödyntämisestä. 2. TUKI TUOTANTOYHTIÖILLE (noin 20 % budjetista) A) KEHITTELY: Tukea myönnetään eurooppalaisille markkinoille suunnattujen audiovisuaalisten projektien kehittelyyn. Tukea on mahdollista hakea joko yksittäisille hankkeille tai hankepaketeille. Projektit voivat olla fiktioita, dokumentteja, animaatioita tai interaktiivisia pelejä, jotka liittyvät johonkin fiktio-, dokumentti- tai animaatioelokuvaan. B) i2i AUDIOVISUAL: Tuen tavoitteena on helpottaa tuotantoyhtiön rahoituksen saantia pankeilta ja muilta rahoittajilta. Tuki on suunnattu itsenäisille eurooppalaisille tuotantoyhtiölle vakuutusmaksuihin, valmistumisvakuutukseen (completion bond) tai rahoituskuluihin. C) TV-LEVITYSTUKI: Tuotantoyhtiöt voivat hakea tukea tv-ohjelman tuotanto- ja levityskuluihin. 3. LEVITYS (noin 55 % budjetista): Levitystukiin kuuluu kaksi eri tukimuotoa pitkien elokuvien levittäjille: harkinnanvarainen levitystuki ja automaattinen tuki teatterielokuvien levittäjille. Lisäksi myyntiagenteille on oma Sales Agent- tukensa ja tukea myönnetään myös elokuvateatteriverkostoille. Video- ja DVD-tukea ei enää ole. 4. FESTIVAALIT JA PR (noin 9 % budjetista): Erilaisia tukimuotoja festivaaleille, messuille, foorumeilla ja market-tapahtumille. 5. UUDET JAKELUTIET (noin 4 % budjetista): Media Plus -ohjelman aikana oli jo olemassa Pilot Projects - tuki, nyt se on saanut rinnalleen Video on Demand and Digital Cinema Distribution -tuen. Pilot Projects -tuki on suunnattu hankkeille, jotka voivat koskea elokuvaperinnön säilyttämistä ja hyödyntämistä, ohjelmaarkistojen digitointia, oikeudenomistajien verkottumista, teemakanavien eurooppalaista ohjelmointia ja online-jakeluhankkeita. Video on Demand and Digital Cinema Distribution -tuen hakuohjeet ovat melko väljät ja soveltuvat monenlaisille hankkeille. Lähde ja lisätietoja: MediaDesk Finland, www. mediadesk.fi 16
5 Miten lähestyä yritystä luova talous aiheella? Kiteytetysti vielä kerran: mitä ollaan tekemässä? Länsi-Uudellamaalla sovittuja luovan talouden kehittämisen painopisteitä ovat - tuotekehitys - myynnin kehittäminen Tavoitteena on, että kehittämisen tuloksena länsiuusmaalaisille yrityksille syntyy uusia innovatiivisia - tuotteita - palveluita - toimintamalleja - brändejä Luovan talouden kehittämisen avulla yritysten toiminta erilaistuu kiinnostavasti kilpailijoista ja voivat näin kehittää kilpailukykyään. Luovassa taloudesssa yritystä haastetaan menestymään luomalla uusia, asiakkaita kiinnostavia ratkaisuja yrityksen omasta toimesta, kumppaneiden kanssa ja luovien alojen yritysten avulla. Luovan talouden kehittäminen tulee Länsi-Uudellamaalla saada osaksi jokapäiväistä yrityskehittämistä, ns. päälle liimatun itsenäisen kehittämisprojektin sijaan. Tällöin normaalina lähtökohtana on auttaa yritystä menestymään ja saamaan enemmän kauppaa. On sovittu, että yrittäjiä EI LÄHESTYTÄ luova talous- ja innovaatio-käsitteillä vaan puhutaan selkeästi uudenlaisesta tuotekehityksestä ja myynnin kehittämisestä, joiden avulla yritys voi kilpailla tehokkaammin nykyisillä markkinoilla ja vallata uusia markkinoita. Yrityksen menestymiselle on keskeistä, että se on selvästi parempi ja kiinnostavasti erilainen jossakin valitsemilleen asiakkaille ratkaisevan tärkeässä asiassa. Halvalla myyminen kannattavasti ei pääsääntöisesti ole suomalaisille yrityksille mahdollista tulevaisuudessa. Olennainen kysymys on: miksi joku asiakas ostaa meiltä eikä kilpailijoilta? Kuka asiakas ostaa meiltä ja mitä? Yrityksen täytyy sitoutua pohtimaan näitä asioita ja ideoimaan uutta. 17
Liite 1. IPR-oikeuksien ja suojaamisen kartoitustyökalu 1. Onko yrityksellänne tuotteita / keksintöjä, jotka voisi suojata patentilla? 2. Onko yrityksellänne tuotteita tai palveluita, jotka voisi suojata tavaramerkillä tai mallioikeudella? 3. Onko yrityksenne nimi, logo tai muu tunniste suojattu - toiminimellä - tavaramerkillä - verkkotunnuksella 4. Onko yrityksen toiminta suojattu sopimuksilla (mm. salassapito > työsopimukset, yhteistyösopimukset, jne)? 5. Mitä yllä olevassa kuviossa esitettyjä suojaamisen tapoja voisi nykyistä tehokkaammin hyödyntää yrityksenne toiminnassa? 18
Liite 2. Kysymystyökalu yrityskohtaiseen kehittämiseen erityisesti myynnin kehittämisen ja tuotekehityksen näkökulmista 1. Onko yritys a) nuori yritys (alle 2 vuotta) > tarvitseeko työkaluja toiminnan vakiinnuttamiseen ja kasvuun? b) toimintansa vakiinnuttanut yritys > tarvitseeko työkaluja markkinoiden muutoksien huomioimiseen ja vakaan toiminnan säilyttämiseen? c) kriisiyritys (tappiollinen liiketoiminta, heikko tase) > tarvitseeko työkaluja kannattavuuden parantamiseksi d) myytävä yritys (sukupolven vaihdos) > tarvitseeko yrityksestä tehdä myyntikuntoinen ja ostajille mielenkiintoinen 2. Onko yritys a) kasvuvaiheessa b) vakaassa tilanteessa c) taantumavaiheessa 3. Mikä on / mitkä ovat yrityksen a) kilpailuedut (ne asiat, jotka ovat mahdollistaneet kannattavan liiketoiminnan) - onko tarvetta / halua vahvistaa nykyisiä kilpailuetuja - mahdollisuudet ja haasteet - onko tarvetta / halua kehittää uusia kilpailuetuja - mahdollisuudet ja haasteet b) kilpailijoista erilaistavat tekijät (ne asiat, jotka yrityksessä kiinnostavat asiakkaita enemmän kuin kilpailijoiden toiminta) - onko tarvetta / halua vahvistaa nykyisiä erilaistavia tekijöitä - mahdollisuudet ha haasteet - onko tarvetta / halua luoda uusia erilaistavia tekijöitä - mahdollisuudet ja haasteet 4. Onko yrityksellä a) omia loppuasiakkaille myytäviä tuotteista ja palveluita? - onko tarvetta / halua kehittää nykyisiä palveluita? - onko tarvetta / halua kehittää uusia tuotteita ja palveluja? a) päämies / päämiehiä, eli toimiiko yritys alihankkijana - onko tarvetta / halua löytää uusia päämiehiä? - mahdollisuudet ja haasteet - onko halua kehittää omia tuotteita ja palveluita? - mahdollisuudet ja haasteet 5. Onko yrityksellä a) systemaattista omaa myyntitoimintaa - onko tarvetta / halua kehittää nykyistä myyntitoimintaa? - mahdollisuudet ja haasteet - onko tarvetta / halua kehittää uusia myynnin työkaluja ja toimintamalleja? - mahdollisuudet ja haasteet 6. Onko yrityksellä a) selkeät toimintamallit ja palveluprosessit - onko tarvetta / halua kehittää nykyisiä toimintamalleja? - mahdollisuudet ja haasteet - onko tarvetta kehittää nykyisiä palveluprosesseja? - mahdollisuudet ja haasteet 7. Onko yrityksellä a) omia brändejä (nimi + määritelty mielikuva) - onko tarvetta / halua kehittää omaa yritysbrändiä - mahdollisuudet ja haasteet - onko tarvetta / halua kehittää nykyisiä tuote- ja palvelubrändejä - mahdollisuudet ja haasteet - onko tarvetta kehittää uusia tuote- ja palvelubrändejä 19
Nykyiset Asiakkaat Uudet MYYNNIN KEHITTÄMINEN TUOTEKEHITYS Myy enemmän nykyisiä tuotteita ja palveluita uusille asiakkaille keitä ovat uudet asiakkaat, joille nykyisiä palveluita tulisi myydä? Miten myyntiä tulisi kehittää, jotta tämä olisi mahdollista? Kehitä uusia tuotteita ja palveluita uusille asiakkaille keitä ovat mahdolliset uudet asiakkaat? Millaisia tuotteita ja palveluita näille tulisi kehittää? Myy enemmän nykyisiä tuotteita ja palveluita nykyisille asiakkaille miten myyntiä tulisi kehittää, jotta nykyiset asiakkaat saadaan ostamaan enemmän? Kehitä uusia tuotteita ja palveluita nykyisille asiakkaille mitä ovat uudet tuotteet ja palvelut, joita tulisi kehittää nykyisille asiakkaille? Nykyiset Uudet Tuotteet ja palvelut Kuva 1. Kehittämisen kohdentaminen 20
1. Mahdollisuuksien tunnistaminen - mitä uutta asiakkaat tarvitsevat? - minkä palvelun voisi tehdä toisin ja paremmin? - millainen tuote voisi ratkaista asiakkaan tarpeen nykyistä paremmin? - miten omaa toimintaa voisi toteuttaa uudella tavalla? - jne. 4. Tuotteen tai palvelun kehittäminen ja testaus -miten ideaa tulisi kehittää asiakastarpeiden, yrityksen strategian, käytettävissä olevien resurssien tai toteutettavuuden kannalta? -millaisia tutkimuksia voidaan hyödyntää? -konseptin kehittäminen; mistä eri elementeistä tuote tai palvelu koostuu? 5. Tuotteen tai palvelun suojaaminen -miten tuote tai palvelu voidaan suojata, esim. tavaramerkillä, mallioikeudella tai sopimuksilla? 2. Tavoitteellinen ideointi -mihin ongelmaan tai mahdollisuuteen etsimme täysin uudenlaista ratkaisua? 3. Ideoiden arviointi, valikointi ja jalostaminen - millä ideoista voisi olla kaupallisen menestymisen edellytyksiä? - mitkä ideat ovat mahdollisia toteuttaa resurssien kannalta? - mitä ideoita haluamme jalostaa? - miten voimme kehittää valittua ideaa vieläkin paremmaksi? 6. Tuotteen tai palvelun lanseeraus -miten tuote tai palvelu kaupallistetaan? -miten hoidetaan markkinointi ja myynti? Kuva 2. Yrityksen innovaatioprosessi - esimerkki 21